Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009
Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2. PAKILAN YLÄASTEEN TOIMINTA-AJATUS... 1 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 1 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 2.1. OPPIMISKÄSITYS... 2 2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI... 3 2.3. TYÖTAVAT... 5 2.4. OPPILAIDEN OSALLISUUS... 6 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 8 3.1.TUNTIJAKO... 8 3.2. KIELIOHJELMA... 10 3.3. OPPILAAKSIOTTO... 11 3.4 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET... 15 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 16 4.1. OHJAUSTOIMINTA... 16 4.2. OPINTO-OHJAUS... 17 4.3 OPPIMISSUUNNITELMA... 18 5. OPISKELUN TUKI... 19 5.1 TUKIOPETUS... 19 5.2 ERITYISOPETUS... 20 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus... 20 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus... 21 5.3 OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN... 21 5.4 VALMISTAVA OPETUS... 22 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT... 23 6.1. OPPILASHUOLTO... 23 6.2 MUUT TUKIPALVELUT... 27 6.2.1 Kerhotoiminta... 27 6.2.2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta... 27 6.2.3 Kouluruokailu... 27 6.2.4 Koulumatkat 7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena... 29 7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena... 30 7.1. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 30 7.1.1 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö... 31 7.2. YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA... 32 7.3. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ... 32 7.4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 32 8. ARVIOINTI... 33 8.1 OPPILAAN ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET PAKILAN YLÄASTEELLA... 33 8.2 KOULUN TOIMINNAN ARVIONTI... 37
9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 38 9.1 AIHEKOKONAISUUDET... 38 9.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI... 47 9.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus... 47 9.2.2 Toinen kotimainen kieli... 52 9.2.2.1 Ruotsi A-kielenä... 55 9.2.2.2 Ruotsi B-kielenä... 63 9.2.3 Vieraat kielet... 69 9.2.3.1 Englanti A-kielenä... 69 9.2.3.2 Englanti B-kielenä... 75 9.2.3.3 Ranska A-kielenä... 81 9.2.3.3 Saksa A-kielenä... 88 9.2.4 Vieraat kielet, B2-kielet/vuosiluokat 8-9... 96 9.2.4.1 Ranska B2-kielenä... 96 9.2.4.2 Saksa B2-kielenä... 100 9.2.5 Matematiikka... 103 9.2.6 Biologia... 108 9.2.7 Maantieto... 112 9.2.8 Fysiikka... 116 9.2.9 Kemia... 119 9.2.10 Uskonto... 123 9.2.11 Elämänkatsomustieto... 130 9.2.12 Historia... 134 9.2.13 Yhteiskuntaoppi... 139 9.2.14 Musiikki... 142 9.2.15 Kuvataide... 144 9.2.16 Kotitalous... 149 9.2.17 Käsityö... 153 9.2.17.1 Teknisen työn sisällöt... 155 9.2.17.2 Tekstiilityön sisällöt... 158 9.2.18 Liikunta... 163 9.2.17 Oppilaanohjaus... 171 9.2.20 Terveystieto... 173 9.3 VALINNAISAINEET... 179 9.3.1 Pakilan yläasteen linjat ja painotukset... 179 9.3.1.1 Liikuntalinja... 179 9.3.1.2 Musiikkilinja... 181 9.3.1.3. Matemaattis-luonnontieteellinen painotus... 183 9.3.1.4. Kuvataidepainotus... 185 9.3.1.5 Pakilan yläasteen taito- ja taideainevälys... 189 9.3.2 Muut Pakilan yläasteella opetettavat valinnaisaineet... 190 9.3.2.1 Tietotekniikka... 190 9.3.2.2 Ilmaisutaito... 191
PAKILAN YLÄASTEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. ARVOPERUSTA Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 1.2. PAKILAN YLÄASTEEN TOIMINTA-AJATUS Pakilan yläasteella työ perustuu ajatukseen vahvat juuret ja kantavat siivet. Yhteistyössä kotien kanssa pyrimme antamaan jokaiselle oppilaalle onnistumisen kokemuksia sekä kehittämään omanarvontuntoa ja luottamusta tulevaisuuteen. 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Koulumme tukee oppilaan kasvua tasapainoiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi sekä kriittisesti ympäristöään arvioivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Tähän pyritään siten, että otetaan huomioon oppilaan lähtökohdat, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys sekä vaalitaan oppilaan hyvinvointia ja kasvamista hyviin tapoihin. Oppimistavoitteena on keskeisten tietojen ja taitojen oppiminen sekä hyvien jatkokoulutusvalmiuksien saavuttaminen. 1
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. OPPIMISKÄSITYS Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. Koulussamme pyritään takaamaan oppilaiden jatko-opintokelpoisuus ja kasvattamaan heistä yhteistyössä kotien kanssa koulun kasvatustavoitteiden / arvoperustan mukaisia yksilöitä. Opetuksessa käytetään mm. keskustelevia ja mielipidettä muovaavia työtapoja ja otetaan huomioon erilaiset oppijat ja oppimisstrategiat. Myös koulun tarjoama jako linjoihin ja sisäisiin painotuksiin tukee oppilaiden suuntautumista taipumustensa ja lahjakkuutensa mukaan. Koska oppimisen yksi edellytys on hyvä opetus, opettajien jaksamisesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä huolehditaan esim. täydennyskoulutuksella. 2
2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Pakilan yläasteella kasvatus ja opetus pohjautuu aiemmin määriteltyihin arvoihin ja tavoitteisiin. Henkilöstön yhteistyön ja avoimen vuorovaikutuksen edistämiseksi järjestetään palavereja, kokouksia ja muita yhteisiä tilaisuuksia. Oppilaat saavat äänensä kuuluviin oppilaskunnan, tukioppilaiden ja luottamusoppilaiden kautta. He osallistuvat mm. juhlien järjestämiseen ja kestävän kehityksen toteuttamiseen sekä yhteisön sääntöjen laatimiseen. Vanhempainillat ja vanhempainyhdistystoiminta tukevat yhteistyötä ja avoimuutta kodin ja koulun välillä. Koulussamme järjestetään erilaisia oppiainekohtaisia opintokäyntejä sekä koko koulun yhteisiä retki- ja liikuntapäiviä. Tet harjoittelu mahdollistaa opiskelutekniikan viikon, jolloin voidaan tutustua Helsinkiin kotikaupunkina ja toteuttaa koulun tietostrategiaa. 3
Fyysinen oppimisympäristö Pakilan yläasteen fyysinen ympäristö pyrkii tukemaan oppilaan aktiivista toimintaa siten, että koulu hyödyntää lähialueen ja koko Helsingin tarjoamia mahdollisuuksia, kuten kaupunginkirjaston, nuorisotalon ja seurakunnan toimintoja. Koulu tarjoaa mahdollisuuksia vierailuihin yrityksissä ja kulttuurilaitoksissa sekä koulun sisällä tilat koulukirjaston, oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan käyttöön. Oppilaat pyritään tutustuttamaan ympäröivään luontoon ja kulttuuriin esimerkiksi Kotiseutuni - teemaviikolla, opiskelutekniikan viikon yhteydessä. Lisäksi oppilaille järjestetään ympäristöagenttikoulutusta. Koulun opetustilat ja välineet pyritään pitämään turvallisina, ajanmukaisina ja viihtyisinä. Oppilaiden töitä pyritään asettamaan näytteille mahdollisimman paljon samoin viherkasveja suositaan. Tietoyhteiskunnan jäseneksi kasvaminen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa toteutuu kaikkien oppilaiden kohdalla koulun tietostrategian avulla. Paloheinän kirjaston palveluja hyödynnetään. tutustutetaan tiedonhakuun kirjastossa ja Internetissä. Samoin kaupunginkirjaston kirjavinkkaajia pyritään saamaan koululle lukuharrastuksen lisäämiseksi. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristön kehittämiseen ikätason edellytykset huomioiden. Psyykkinen oppimisympäristö Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista tekijöistä. Tavoitteenamme on luoda turvallinen oppimisympäristö, joka edistää yhteistä hyvinvointia, oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista. Oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja arvostusta. Oppimisympäristömme pyrkii tarjoamaan oppilaalle haasteita, jotka edistävät oppimismotivaatiota ja luovaa ajattelua. ta tuetaan aktiivisuuteen, itseohjautuvuuteen ja vastuullisuuteen. Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva, yhteistyökykyinen ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille. 4
2.3. TYÖTAVAT Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Työtavat ovat ainekohtaisia ja kiinnittyvät kyseisen aineen tiedonmuodostuksen rakenteeseen. Työtavat perustuvat sosiaaliseen konstruktivismiin niin, kuin Peter L. Berger ja Thomas Luckman sen kirjassaan The Social Construction of Reality määrittelevät. Keskeistä työtavoissa on tieto- ja prosessikeskeisyys, kokeellisuus ja oppilaslähtöinen havainnollisuus. Työtapoja ovat mm. mallintaminen, valmentaminen (ohjaus), tukeminen ja tuen asteittainen vähentäminen, ilmaiseminen, reflektio ja tutkiminen. 5
2.4. OPPILAIDEN OSALLISUUS Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaiden osallisuus Pakilan yläasteella Lukuvuoden alussa jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta, joista toinen on varsinainen ja toinen on varalla. Nämä oppilaat muodostavat oppilaskunnan hallituksen, joka kokoontuu päättämään tietyistä koulua koskevista asioista. Kaikki oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan puheenjohtajan sekä kaksi oppilasta koulun johtokuntaan henkilökohtaisine varajäsenineen. Työvaliokunta on elin, joka suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tapahtumia sekä pyrkii parantamaan yleistä viihtyvyyttä. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja, hallituksen jäseniä sekä muita halukkaita oppilaita. Joitakin tapahtumia toteutetaan yhteistyössä tukioppilaiden kanssa. Tiettyihin hankkeisiin tai tapahtumiin perustetaan omia työryhmiä, jotta asiasta kiinnostuneilla oppilailla olisi mahdollisuus toimia mukana. Koko kaupunkia koskevissa hankkeissa oppilaskunta pyrkii toimimaan nuorisotoimen kanssa. kunnan hallitus laatii yhteistyössä opettajakunnan kanssa koulun järjestyssäännöt, jotka koulun johtokunta hyväksyy. Työvaliokunta laatii yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa ruokasalisäännöt toiminnan sujuvuuden parantamiseksi. Tarpeen vaatiessa luokat laativat itselleen lisäsääntöjä opettajiensa avulla. Tietyissä koulun tiloissa on omat sääntönsä turvallisuus- tai muista syistä. urheilutoiminta Pakilan yläasteella toteutetaan niin sanottua laajaa oppilasurheilun osallistumisstrategiaa. Osallistutaan monipuolisesti Helsingin urheilun järjestämään kilpailutoimintaan. Kannustetaan oppilaita osallistumaan ja liikkumaan monipuolisesti. Lisäksi rohkaistaan liikunnallisesti lahjakkaita oppilaita osallistumaan valtakunnalliseen Koululiikuntaliiton oppilaskilpailutoimintaan. Lukuvuoden aikana järjestetään mahdollisuuksien mukaan opettajien ja oppilaiden välisiä yhteishenkeä kohottavia liikuntatapahtumia. 6
Pakilan yläasteella pyritään järjestämään opiskelua tukevaa kerhotoimintaa resurssien puitteissa. Kerhojen toteuttamisessa otetaan huomioon oppilaiden toiveet ja heidän harrastuneisuutensa. Koulussa järjestetään tukioppilastoimintaa, jolla edesautetaan uusien seitsemäsluokkalaisten sopeutumista kouluun. Koulun tukioppilaat pyrkivät järjestämään yhteistyössä Pakilan nuorisotalon kanssa koulun oppilaille suunnattuja vapaamuotoisempia tapahtumia. Ympäristöagenttitoiminta Ympäristöagenttitoiminta on käynnistynyt Pakilan yläasteella syyslukukaudella 2002. Koulumme on yksi Helsingin seudun neljästä perusopetusta antavasta koulusta, jotka ovat tässä mukana. Ympäristöagenttitoiminnan tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteita, ja niiden toteutumista koulussa ja sen lähiympäristössä. Keskeisenä ajatuksena on, että oppiessaan kestävän elämäntavan perusteita ja vaikuttamisen keinoja ympäristöagentit innostavat muita oppilaita sekä myös opettajia toimimaan ympäristöystävän tavoin. Tavoitteena on viedä ympäristöviestiä edelleen naapurikoulujen luokkiin ja opettajanhuoneisiin. Nuorten sosiaalisella kanssakäymisellä on tärkeä osansa ympäristöagenttitoiminnassa. Toimintaan voivat osallistua kaikki ympäristöasioista kiinnostuneet Pakilan yläasteen oppilaat. Agentteja koulutetaan tehtäväänsä yhteisissä leirikouluissa, muutaman kerran lukuvuodessa, eri koulujen ympäristöagenttiohjaajien sekä muiden asiantuntijoiden toimesta. Jokaisella koulutuspäivällä on oma kestävään kehitykseen liittyvä teemansa. 7
3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1.TUNTIJAKO Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Liitteenä on Helsingissä noudatettava tuntijakotaulukko. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja kunnan linjauksen pohjalta. Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden vuosiviikkotunnit vuosiluokilla 1-6 ovat 1-2 vuosiluokat 20-21 tuntia 3-4 vuosiluokat 24-25 tuntia 5-6 vuosiluokat 25-26 tuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. 8
Pakilan yläasteen tuntijako PYA-09 VUOSILUOKAT 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 A-kieli 2 3 3 B-kieli 2 2 2 Matematiikka 3 4 3 Biologia ja maantieto 2 2 3 Fysiikka ja kemia 2 3 2 Terveystieto 0,5 1,5 1,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 3 Musiikki 1 Kuvataide 2 Käsityö 3 Liikunta 2 2 2 Taito- ja taideaineiden välys 1 MUKULIKÄ, sis. linja/pain. paitsi MA Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1,0 Valinnaiset aineet 0 6 6 (sisältäen vapaaehtoiset kielet sekä linjat ja koulukohtaiset painotukset) Oppilaan tuntimäärät 30,0 30,0 30,0 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2!! = oppilaalla yli 30 tuntia viikossa Matematiikkapainotus 1! Musiikkilinja 1! 1! 1! 9
3.2. KIELIOHJELMA Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004. Koulujen kieliohjelmat Pakilan yläasteen kielitarjonta on: Kieli Tuntimäärät luokka-asteilla 7-9 A1: EN,RU,SA,RA 2,3,3 A2: EN,RU,SA,RA 2,2,2 B1: EN,RU 2,2,2 B2: SA,RA 0,2,2 A1- ja A2-ryhmät voidaan tarvittaessa yhdistää. B2-kielen perustamisen minimikoko on 15 oppilasta. Mikäli jossain alueen muista kouluista järjestetään B1-englannin opetus, voidaan se jättää Pakilan yläasteen kieliohjelmasta pois, kuitenkin ala-asteen nykyisten oppilaiden valintojen takia vasta syksystä 2006 alkaen. 10
3.3. OPPILAAKSIOTTO ENSISIJAISET OPPILAAKSIOTON YLEISET PERIAATTEET Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. TOISSIJAISET OPPILAAKSIOTON YLEISET PERIAATTEET Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. - Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 11
SUOMENKIELISTEN PERUSKOULUJEN OPPILAAKSIOTON YHTEISET TOISSIJAISET VALINTAPERUSTEET Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. - Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. - Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. 12
OPPILAAKSIOTTO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin valmistava luokka 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa. STARTTILUOKKA Starttiluokan oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. otetaan starttiluokalle huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa. 13
OPPILAAKSIOTTO TIETYISSÄ KOULUISSA KAISANIEMEN ALA-ASTEEN KOULU JA KRUUNUNHAAN YLÄASTEEN KOULU Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Ulkokuntalaisia Suomen Kansallisoopperan balettikoulun oppilaita otetaan oppilaaksi Kaisaniemen ala-asteen ja Kruununhaan yläasteen kouluihin, jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. ALBERTIN KOULU Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Albertin kouluun otetaan perusopetuslainsäädäntö huomioon ottaen ulkokuntalaisia oppilaita ensisijaisten hakijoiden jälkeen vapaaksi jääville oppilaspaikoille. Oppilaaksiotosta ei voi aiheutua uuden opetusryhmän perustamista. Lisäksi kuntien kesken tehtävään sopimukseen koulunkäynnistä sisällytetään oppilaan kotikunnalta ao. koulun keskimääräisten kustannusten mukainen korvaus valtion rahoitusperusteen ylittävältä osalta. 14
Nimettyjen ala-asteen koulujen oppilaat: Pakilan yläasteelle otetaan ensisijaisesti oppilaiksi Pakilan ala-asteella ja Paloheinän ala-asteella opiskelleet. Pakilan yläasteen liikuntalinjalle oppilaat otetaan Helsingin kaupungin yhteisten soveltuvuuskokeiden perusteella. Sisäisen painotuksen luokat ja opetusryhmät täytetään kouluun hyväksytyistä oppilaista. 3.4 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET Oppiaineet opetetaan pääsääntöisesti hajautettuna. Jaksotusta voidaan käyttää esimerkiksi 7. luokan taitoja taideaineiden välystunnin toteuttamiseen kaksoistunteina. 15
4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. OHJAUSTOIMINTA 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Oppilaanohjaus on osa eri aineiden opetusta ja koko kouluyhteisön toimintaa. Aineenopettaja pyrkii ohjaamaan oppilasta yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen, vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Opettaja selvittää oppilaalle arvioinnin kriteerit sekä ohjaa oppilasta opintojen aikaisessa itsearvioinnissa. saa opettajalta palautetta edistymisestään. Opettaja tiedottaa oppilaille oman aineensa valinnaiskursseista. Hän huomioi mahdollisuuksien mukaan oppiaineensa ja työ- ja elinkeinoelämän yhtymäkohtia. Aineenopettaja pyrkii luomaan myönteisen asenteen ko. aineen oppimiseen. Luokanvalvoja tutustuttaa oppilaan kouluun ja sen käytänteisiin sekä selvittää käyttäytymisen arvioinnin kriteerit. Luokanvalvoja seuraa luokkansa yleistilannetta ja ryhmädynamiikkaa. Hän käy keskusteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koulunkäynnin sujumisesta. Vanhempainvartit ja illat sekä muu yhteydenpito antavat mahdollisuuden kokonaiskuvan syntymiseen oppilaan koulutilanteesta. Luokanvalvoja tiedottaa oppilashuoltoryhmää säännöllisesti luokan erityistä huomiota vaativista seikoista. huoltoryhmä keskittyy ohjaustyössään erityisesti niihin oppilaisiin, joiden koulunkäynti ei etene yleisten tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilashuollollisella yhteistyöllä. 16
4.2. OPINTO-OHJAUS 4.2. Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkkoohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Ohjattavia tuetaan valintatilanteissa uusien näkökulmien, merkityksien ja toimivien vaihtoehtojen löytämisessä. Oppilaanohjaus pyrkii vastaamaan oppilaiden esiin tuomiin yksilöllisiin tarpeisiin huomioiden kokonaisuuden kannalta mielekkäät ratkaisuvaihtoehdot. Yhteisistä aihekokonaisuuksista oppilaanohjaukseen kytkeytyy kiinteästi ihmisenä kasvaminen, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediataito, jotka ovat luonnostaan ohjauksen sisältöalueita. Turvallisuuden aihekokonaisuudesta ohjaukseen liittyy erityisesti myönteisen ja kannustavan ilmapiirin edistäminen ja kiusaamisen ennaltaehkäiseminen. 17
4.3 OPPIMISSUUNNITELMA 4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opintoohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opintoohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan OPPIMISSUUNNITELMA mukana huoltajan luvalla. 18
Oppimissuunnitelma laaditaan aina erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa opiskelevalle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat luokanvalvoja, kuraattori, erityisopettaja, oppilas ja oppilaan huoltaja. Tarvittaessa laatimiseen voi osallistua aineenopettajia, muuta oppilashuoltohenkilöstöä ja muita asiantuntijoita. 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1 TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Koulussamme tukiopetus järjestetään pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella vuosittaisten tuntikehysresurssien puitteissa. 19
5.2 ERITYISOPETUS Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan säännöllisesti. 5.2.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Oppilaat valitaan osa-aikaiseen erityisopetukseen tapauskohtaisesti. Valinnassa otetaan huomioon aineenopettajien, vanhempien, luokanvalvojien ja oppilaiden aloitteet sekä muut asiantuntijalausunnot. Osa-aikainen erityisopettaja toimii oppilashuoltoryhmän jäsenenä ja tekee oppilaan asioissa yhteistyötä aineenopettajien, luokanvalvojien, koulunkäyntiavustajien, vanhempien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Erityisopettaja osallistuu opettamansa oppilaan arviointiin muiden opettajien kanssa. Koulu tiedottaa osaaikaiseen erityisopetukseen osallistumisesta ja oppilaan edistymisestä tarkoituksenmukaisella tavalla oppilaan huoltajalle. 20
5.2.2 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Huoltaja hakee lapsen erityisopetuspäätöstä. Hakemuksen liitteenä on erilaisia asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvaa perusopetuksen oppimäärien suorittamisen. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden ryhmän koko on enintään 6 oppilasta, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä se on enintään 8 ja muissa erityisluokissa enintään 10 oppilasta. Päätöksen erityisluokan perustamisesta tekee opetuslautakunta. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka koostuu useista eri asiakirjoista. Oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on tärkeä osa erityisopetuksen laatua. Oppilaan siirtyessä toiseen helsinkiläiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy oppilaan mukana. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Yleisopetukseen integroidun oppilaan opetus ja arviointi järjestetään yksilöllisesti HOJKS:iin kuuluvan oppimissuunnitelman mukaisesti ja opetus toteutetaan käytettävissä olevin resurssein. Tukimuotoja ovat esimerkiksi pienempi luokkakoko, pienempi ryhmäkoko joissain aineissa, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajan ja eri asiantuntijatahojen tuki. Oppimissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain. Integroidun oppilaan tukena on oppilashuoltohenkilöstö. 5.3 OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. 21
5.4 VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jopetuksen eheyttäminen älkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 22
6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 6.1. OPPILASHUOLTO huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, opp ilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltoryhmä PYA:lla Rehtori ja/tai apulaisrehtori Kuraattori ja/tai terveydenhoitaja 1 tai useampi opinto-ohjaaja 1 tai useampi erityisopettaja tarvittaessa opettajia ja muita yhteistyökumppaneita huoltoryhmän tavoitteet PYA:lla - Toiveikkuuden ylläpitäminen - kaikkien oppilaiden opiskelun mahdollistaminen - uuden mahdollisuuden antaminen - Aloitteellisuus yhteistyössä - yhteistyön organisointivastuu - tukitarvekartoitukset 23
24 - tukitoimenpiteiden työnjako ja seuranta
huoltotyön perustelut PYA:lla - Yksilön hyöty - kohti tasapainoista ja tervettä aikuisuutta - välittämisen kokeminen ja itsearvostuksen kehittyminen - Yhteisön hyöty - opiskelusta syrjäytymisen estäminen mahdollisimman monen kohdalla mahdollistaa työteliään oppimisyhteisön - Yhteiskunnallinen hyöty - työkykyisiä aikuisia ja veronmaksajia huolto PYA:lla - suunnittelupäivänä oppilashuollolle sovitaan vuositavoitteet - uusien opettajien perehdytyksessä syksyllä esitellään oppilashuollon tavoitteet - oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain sekä lisäksi tarvittaessa - luokanvalvojien perustehtävä on oppilashuollollinen, luokanvalvojien ja opettajien välisellä tiiviillä yhteydenpidolla pyritään havaitsemaan huolet ja tukitarpeet riittävän ajoissa. huoltoryhmä tukee luokanvalvojia yhteissuunnittelun ja tukitoimien järjestämisessä. - perhetapaamisia hyödynnetään tarvittaessa - oppilashuoltoryhmä on vanhempien tavoitettavissa vanhempainilloissa Poissaolojen seuranta Opettajat pitävät kirjaa oppilaiden läsnä- ja poissaoloista sekä ilmoittavat poissaolot mahd. nopeasti luokanvalvojille. Luokanvalvojat selvittävät viikoittain poissaolojen syyt. Aiheettomiin poissaoloihin puututaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Toistuvat aiheettomat poissaolot ilmoitetaan oppilashuoltoryhmälle, joka sopii jatkotoimista yhdessä perheen kanssa. Toimenpiteet kurinpitorangaistuksien yhteydessä Kurinpitorangaistuksien yhteydessä oppilashuoltoryhmä sopii perheen kanssa tukijärjestelyistä. Kriisisuunnitelman kuvaus Kriisisuunnitelman tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa kouluyhteisön toimintakyky vaikeissa kriisitilanteissa. Suunnitelman päivitystarve arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmässä ja siitä tiedotetaan opettajainkokouksessa. Kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden varalle tehdyn suunnitelman kuvaus PYA:n tavoitteena on, että koulussamme ei esiinny kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja häirintää. Pyrimme tekemään PYA:sta kokonaisuutena yhteisön, joka suhtautuu kielteisesti em. toimintaan. Pyrimme myöskin yhteisönä tunnistamaan kaikki kiusaamisen eri muodot ja pitämään matalan kynnyksen kiusaamiseen puuttumiselle. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan koulun suhtautumisesta ja toimintamalleista suhteessa kiusaamiseen, syrjintään, väkivaltaan ja häirintään. Onnistuminen kiusaamisen jne. ehkäisyssä arvioidaan lukuvuosittain. Koulun toimintamalli päivitetään, mikäli se havaitaan puutteelliseksi. Päihdesuunnitelman kuvaus Päihdesuunnitelman tavoitteena on ennaltaehkäistä päihteidenkäyttöä ja puuttua päihteidenkäyttöön mahdollisimman varhain. PYA:n toimintamalli päihdeasioissa toimitetaan oppilaille ja vanhemmille. Suunnitelman päivitystarve arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmässä ja siitä tiedotetaan opettajainkokouksessa. 25
26
6.2 MUUT TUKIPALVELUT 6.2.1 KERHOTOIMINTA Kerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Tarkempi toteuttamissuunnitelma kirjoitetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. 6.2.2 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Alueen aamu - ja iltapäivätoimintaa koordinoi koulun rehtori tai rehtorin tehtävään nimeämä henkilö. Helsingissä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät koulut, leikkipuistot, päiväkodit, nuorisotalot, seurakunnat ja alueen järjestöt sekä yksityiset yrittäjät. Pääpaino on 1-2 - luokkalaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden toiminnassa. Aamu ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille turvallinen ja viihtyisä paikka viettää koulupäivän ulkopuolista aikaa. Toiminta voi olla avointa tai ryhmämuotoista. Avoimessa toiminnassa lapset voivat osallistuvat ohjaajan järjestämään toimintaan oman kiinnostuksensa mukaan. Ryhmämuotoinen toiminta on sisällöltään ohjatumpaa. Siihen osallistuu päivittäin kokoontuva sama lapsiryhmä. 6.2.3 KOULURUOKAILU Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Pakilan yläasteella tarjottava kouluateria on riittävä, maukas, monipuolinen ja vaihteleva. Kouluateria täydentää kodissa tapahtuvaa ruokailua. Ruokailua valvovat opettajat tukevat oppilaiden hyvää käytöstä ruokailutilanteissa. Oppilaat osallistuvat ruokailutilan viihtyisyyden lisäämiseen järjestämällä ruokalassa erilaisten töiden näyttelyitä opettajien johdolla. Kouluruokailun viikoittaiset listat ravintosisältöineen ovat näkyvillä ruokalan ovessa. Erityisruokavaliota tarvitseville suunnitellaan yleisten erityisruokavalio-ohjeiden mukainen ruokavalio ja ateriat yhteistyössä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. 27
Kouluruokailussa ja sen järjestämisessä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. 28
6.2.4 KOULUMATKAT Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle. 29
7 YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA 7.1. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä kotien kanssa edistetään oppilaan hyvinvointia ja pidetään huolta oppimisympäristön turvallisuudesta. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun sekä arviointiin. Huoltajien rooli on merkitettävä määriteltäessä kouluopetuksen kasvatustavoitteita. Huoltajia kannustetaan osallistumaan luokan ja koulun vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteisötasolla järjestetään vanhempainiltoja, avoimien ovien tapahtumia sekä tuetaan vanhempainyhdistyksen ja luokkatoimikuntien toimintaa. Yksilötasolla siirryttäessä 7. luokalle luokanvalvoja aloittaa yhteistyön oppilaiden ja huoltajien kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla sekä yhteisesti sovituilla tavoilla. Tarvittaessa oppilashuolto ja moniammatillinen yhteistyöverkosto tukee oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja keskustellaan oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista eri asiantuntijoiden kanssa. 30