Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Porvoon suomenkielinen koulutustoimi 12.5.2009
Sisällys 1. Yleistä 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 1.2. Arvopohja 1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisessä koulutustoimessa 2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa (PAINOPISTEALUE) 2.1. Nykytilan kuvaus 2.2. Kehittämissuunnitelma 2.3. Toteutus ja seuranta 3. Monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanotto sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen (PAINOPISTEALUE) 3.1. Nykytilan kuvaus 3.2. Kehittämissuunnitelma 3.3. Toteutus ja seuranta 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Nykytilan kuvaus 4.2. Kehittämissuunnitelma 4.3. Toteutus ja seuranta 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen (PAINOPISTEALUE) 5.1. Nykytilan kuvaus 5.2. Kehittämissuunnitelma 5.3. Toteutus ja seuranta 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 6.1. Nykytilan kuvaus 6.2. Kehittämissuunnitelma 6.3. Toteutus ja seuranta 7. Lopuksi 1
1. Yleistä Opetushallitus aloitti vuonna 2007 Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman, joka on osa hallituskauden kestävää Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmassa on tällä hetkellä mukana 42 kuntaa. Porvoo liittyi kehittämisohjelmaan syksyllä 2008. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman tavoitteena on tukea kansallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetuksen arvopohjan toteutumista sekä kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista. Kehittämisohjelma pyrkii parantamaan kouluyhteisössä maahanmuuttajien ja valtaväestön valmiuksia toimia yhteistyössä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistuvat kunnat laativat monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka sisältämät toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulujen arkea. 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Porvoossa Opetushallitus myönsi Porvoon kaupungin suomenkieliselle koulutustoimelle erityisavustuksen, jonka turvin aloitettiin monikulttuurisuustaitojen kehittämistoiminta syyslukukauden 2008 alussa. Toimintaa varten asetettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii erityisopettaja Pasi Siltakorpi. Työryhmän jäsenet ovat rehtori Seppo Ahonen, erityisopettaja Raisa Kempas, erityisopettaja Kaisa Virmajoki, maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta, musiikin lehtori Soili Roihio, suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja Pirjo Holmström, suomi toisena kielenä -lehtori Sanna Romberg ja suomi toisena kielenä -lehtori Auli Soinio. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii koulutusjohtaja Jari Kettunen. Lukuvuonna 2008 2009 työryhmän jäseniä on osallistunut Opetushallituksen järjestämiin koulutusseminaareihin Helsingissä, Jyväskylässä ja Tallinnassa. Kansainvälisyystiimin tuella hankkeen työryhmä järjesti maaliskuussa 2009 seminaarin Monikulttuurisen koulun haasteet. Seminaarin puhujina olivat opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta, lehtori Minna Suni Jyväskylän yliopistosta ja rehtori Börje Ehrstrand Rinkebyskolanista Tukholmasta. Seminaariin osallistui 150 henkilöä Porvoosta ja Itä-Uudeltamaalta sekä muista Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistuvista kunnista. 2
Työryhmän tärkeimpänä tehtävänä on ollut laatia monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma, joka on Opetushallituksen erityisavustuksen edellytyksenä. Suunnitelman painopistealueiksi nousevat maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen koulussa/kunnassa, monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanoton ja kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen. Kehittämissuunnitelma koskee koko kouluyhteisöä esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Kehittämissuunnitelma tulee ottaa huomioon suomenkielisen koulutustoimen strategiassa ja kansainvälisyysstrategiassa niiden päivityksen yhteydessä. Lisäksi kehittämissuunnitelma tulee huomioida kaupungin ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien päivittämisessä. Porvoon suomenkielinen koulutustoimi anoo Opetushallitukselta jatkorahoitusta monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeelle toukokuussa 2009. Rahoituksen turvin monikulttuurisuustyöryhmä jatkaa kehittämistoimintaa omana ryhmänään kansainvälisyystiimin yhteydessä. Lukuvuonna 2009 2010 Opetushallituksen erityisavustuksen avulla on mahdollista toteuttaa kehittämissuunnitelman jalkauttaminen kouluihin tiedottamalla ja järjestämällä koulutusta sekä mm. aloittaa kehittämissuunnitelman mukainen yhteistyö erilaisten kulttuuriin liittyvien organisaatioiden kanssa. 1.2. Arvopohja Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman arvopohjana ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. Arvot perustuvat Suomen lainsäädäntöön. Perustuslain 6 kieltää eri asemaan asettamisen ilman hyväksyttävää syytä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Samassa yhteydessä määrätään myös lasten tasa-arvoisesta kohtelusta yksilöinä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Vastaavasti 1.2.2004 voimaan tullut Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki pyrkii edistämään ja turvaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostamaan syrjinnän kohteeksi joutuneen 3
oikeussuojaa. Laki velvoittaa viranomaiset laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Laki painottaa syrjinnän tunnistamista, syrjinnän poistavien toimenpiteiden suunnittelua ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan monikulttuurisen identiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen on tuettava myös jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisessä koulutustoimessa Suomenkielisen koulutustoimen vuoteen 2010 ulottuvassa strategiassa tuodaan esille yhteiskunnan kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen aiheuttama tarve opetussuunnitelmien kansainvälistämiseen ja kansainvälisen henkilövaihdon edistämiseen. Porvoon kaupungin opetussuunnitelman arvoina ovat mm. suvaitsevaisuus ja kulttuuriperintö. Suvaitsevaisuuden yhteydessä korostetaan monikulttuurisuuden arvostamista. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa arvot täsmentyvät koulun toimintaa kuvaaviksi. 2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa 2.1. Nykytilan kuvaus Porvoon kaupungissa toimii kaksi maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmää: yläkouluikäisten oppilaiden ryhmä Pääskytien koulussa ja alakouluikäisten ryhmä Peipon koulussa. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin lukuvuoden ajan. Peipon koulussa valmistavan opetuksen oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa. Pääskytien koulussa integrointi on vähäisempää. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti joustavan perusopetuksen ryhmässä. 4
Suomi toisena kielenä -opetusjärjestelyt vaihtelevat eri kouluissa suuresti. Peipon koulussa kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen, saavat suomi toisena kielenä -opetusta. Opetusta järjestetään 2 viikkotuntia seitsemässä eri tasoryhmässä. Muista kouluista vain Keskuskoulussa, Kevätkummun koulussa ja Pääskytien koulun pienryhmissä järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta, kun taas esim. Albert Edelfeltin koulu ja Kerkkoon koulu järjestävät suomi toisena kielenä -opetusta erityisopetuksen resurssia käyttäen. Yläkouluissa ja lukiossa ei tällä hetkellä järjestetä suomi toisena kielenä -opetusta. Oman äidinkielen opetusta annetaan vietnamin, venäjän, albanian ja burman kielissä. Käytännössä useat oppilaat jäävät ilman oman äidinkielen opetusta, sillä opetusta ei ole järjestetty, vaikka koulussa olisi neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta. Myöskään ei ole riittävästi käytetty hyväksi mahdollisuutta muodostaa eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Oman äidinkielen opettajille ei ole järjestetty koulutusta, eikä heitä ole perehdytetty suomalaiseen koulukulttuuriin tai opetussuunnitelman vaatimuksiin. Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa. Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Maahanmuuttajaopetuksella ei ole koordinaattoria tai yhdyshenkilöä. Vastuu maahanmuuttajien opetusjärjestelyistä on jaettu opetuspäällikön, koulutusjohtajan, erityisopetuksen rehtorin ja koulujen rehtoreiden kesken. Suomi toisena kielenä -opetukseen erikoistuneita opettajia ei juurikaan ole, mutta valmistavan opetuksen opettajat ovat päteviä suomi toisena kielenä - lehtoreita. Kouluissa on jonkin verran eri kieli- ja kulttuuritaustaista henkilökuntaa (esim. koulunkäyntiavustajia), jotka voivat tukea maahanmuuttajaoppilaita omalla äidinkielellä. Mahdollisuutta laatia maahanmuuttajaoppilaille henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai käyttää joustavia, oppilaan kehittyvän kielitaidon huomioivia arviointimenetelmiä on toistaiseksi hyödynnetty vähän. Tulkkipalveluiden käyttö on lisääntymässä, ja tulkkien saatavuus on yleensä hyvä. 5
Päivähoito ja esiopetus Porvoon kaupungin päiväkodeissa on toimikaudella 2008 2009 yhteensä 20 maahanmuuttajataustaista esiopetusikäistä lasta. Lapset ovat sijoittuneet pääsääntöisesti Gammelbackan ja Mäntykummun esiopetusryhmiin. Päivähoidossa maahanmuuttajataustaisia lapsia on yhteensä 110. Porvoon kaupungin erityispäivähoidossa on toiminut elokuusta 2008 vakinaisena suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja, jonka työtehtävänä on käynnistää tehostettu suomi toisena kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimiva työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2- lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman laatimista varten on perustettu työryhmä. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu verkostotapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2-opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. Uutena työmuotona päiväkodeissa ovat kielikonsultaatiot, joissa kartoitetaan kaikkien 5 vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään oman äidinkielen opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä. Tulkkipalveluita käytetään palavereissa vanhempien kanssa mm. laadittaessa lapsen omaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaa. 2.2. Kehittämissuunnitelma Maahanmuuttajien opetuksen organisointi kaupungin tasolla 6
On todennäköistä, että suomenkielinen koulutustoimi tulee lähivuosina tarvitsemaan maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin. Siihen asti on tarkoituksenmukaista sisällyttää maahanmuuttajaopetusta koordinoivat tehtävät maahanmuuttajaopetuksen parissa työskentelevän henkilöstön työnkuvaan opetusvelvollisuutta huojentamalla tai erillistä korvausta vastaan. Koordinoiviin tehtäviin kuuluvat mm. valmistavan opetuksen, suomi toisena kielenä - opetuksen, oman äidinkielen ja uskonnon opetuksen organisoiminen Porvoossa, valtionavustusten hakeminen sekä maahanmuuttajaopetukseen liittyvä kehittämistyö. Tällä hetkellä esimerkiksi Peipon koululla on valmiudet ryhtyä koordinoimaan kaupungin maahanmuuttajaopetusta. Valmistava opetus Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus on järjestettävä pienryhmässä. Jos valmistavan opetuksen oppilasmäärä kasvaa alakoulussa yli kymmenen, perustetaan opetuksen järjestämisen kannalta sopivaan kouluun toinen valmistavan opetuksen ryhmä. Oppilaiden integrointia yleisopetuksen ryhmiin tehostetaan niin, että jokaisella valmistavan opetuksen oppilaalla olisi mahdollisuus harjoitella opiskelua suomenkielisessä yleisopetuksen ryhmässä. 1 Siirtyminen yleisopetukseen Valmistavaa opetusta annetaan noin vuoden ajan. Tämän jälkeen oppilaat siirretään kielitaito, ikätaso ja kokemustausta huomioiden valmiuksiensa mukaan sopivaan yleisopetuksen ryhmään osittain tai kokonaan. Kokonaan yleisopetuksen ryhmiin integroitavat maahanmuuttajaoppilaat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen omaan lähikouluunsa. Muussa tapauksessa oppilaat jatkavat valmistavan opetuksen jälkeen Peipon tai Pääskytien koulussa, missä heillä on mahdollisuus yksilöllisen tarpeen mukaan saada lisätukea koulussa toimivassa nivelvaiheen ryhmässä. Myös nivelvaiheessa oppilas tulee integroida yleisopetuksen ryhmiin esimerkiksi taitoja taideaineissa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa oppilaaksi. 1 Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009. Työryhmän esitys 12.3.2009.) 7
Suomi toisena kielenä -opetus Suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuiksi oppilaiksi katsotaan kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieleksi on ilmoitettu muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Mikäli samassa koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutettua oppilasta, opetus järjestetään koulupäivän aikana erillisissä suomi toisena kielenä -opetusryhmissä, jotka muodostetaan oppilaiden kielitaidon ja ikätason mukaan. Jos suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähemmän kuin neljä, he opiskelevat eriytetysti suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti samassa ryhmässä suomi äidinkielenä -opetusta saavien kanssa. Arviointi tapahtuu suomi toisena kielenä -arviointikriteerien mukaisesti. S2-oppimäärän mukaan opiskellaan, kunnes kielitaidon katsotaan olevan äidinkielisen tasoinen. Kielitaitoa arvioivat S2-opettaja ja muut oppilasta opettavat opettajat. Päätöksen oppimäärän vaihtamisesta tekee koulu yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltajia on aina informoitava realistisesti vaikutuksista, joita oppimäärän vaihtamisella on oppilaan jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Kouluille varataan suomi toisena kielenä -opetusta varten tarvittava tuntiresurssi. Kouluissa, joissa jo järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta, on tavoitteena kasvattaa oppiaineen viikkotuntimäärää. Opetus järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin. Peipon kouluun perustetaan suomi toisena kielenä -lehtorin virka, jonka työnkuvaan kuuluvat Peipon ja Pääskytien koulujen S2-opetuksen lisäksi kaupungin S2-opetusta koordinoivat tehtävät. Oman äidinkielen opetus Porvoon koulutustoimessa on tavoitteena lisätä maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta. Oman äidinkielen opetusta järjestetään, kun opetusryhmässä on vähintään neljä samaa äidinkieltä puhuvaa oppilasta. Opetus järjestetään jälkikäteen haettavan valtionavustuksen turvin. Opetusryhmää muodostettaessa otetaan huomioon, että oppilaat voivat olla eri kouluista, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta tai esiopetuksesta. Kielen opettamiseen tulee löytää riittävän pätevä ja opettajaksi sopiva henkilö. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin tai oman äidinkielen opettajien yhteyshenkilön tehtävänä on huolehtia oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 8
Koordinaattori tai yhdyshenkilö opastaa tarpeen mukaan oman äidinkielen opettajia täydennyskoulutukseen hakeutumisessa. Kaupungin suomenkielinen koulutustoimi tukee oman äidinkielen opettajien täydennyskoulutusta. Koulutustoimi järjestää kaupungin kaikille oman äidinkielen opettajille koulutustilaisuuden, jossa opastetaan opettajia opetussuunnitelmaan, arviointiin, todistuksiin ja suomalaisen koulun käytänteisiin liittyvissä asioissa. Koulutus toimii avauksena kielikohtaisten opetussuunnitelmien laatimistyölle. Opetushallitus on antanut suosituksen maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Kaupungin opetussuunnitelmatiimi jatkaa opetussuunnitelmatyötä laatimalla kielikohtaiset opetussuunnitelmat albanian, venäjän ja vietnamin kielen opetusta varten yhteistyössä kyseisten aineiden opettajien kanssa. Koulujen opetushenkilöstö kiinnittää erityistä huomiota siihen, että huoltajat saavat riittävästi tietoa äidinkielen merkityksestä oppilaan kielitaidon kehittymiseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulut toimivat aktiivisesti oppilaiden omaan äidinkieleen ja kulttuuriin myönteisesti suhtautuvan ilmapiirin luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Uskonnon opetus Uskonnon opetus järjestetään opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Arvioinnissa pitää käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi koulunkäyntiavustajan käyttö koetilanteessa, kokeen kielellinen yksinkertaistaminen, sanakirjan ja lähde- ja oppimateriaalin salliminen koetilanteissa, suulliset kokeet, pidennetty koeaika, portfolio-arviointi ja muiden korvaavien suoritusten hyväksyminen. 9
Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarvioinnin tulee olla myös maahanmuuttajataustaisen oppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista ja sen tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin kriteerit koskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajaa on informoitava arviointikriteereistä. Koulujen opetussuunnitelmiin liitetään todistusmallit, joita käytetään henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti opiskelevien arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaan tukitoimet ja -resurssit Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tehostettu tuki tulee huomioida myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaille järjestetään opinto-ohjauksen lisäkurssi, jonka aikana harjoitellaan opiskelustrategioita, tutustutaan syvällisemmin jatkoopiskelumahdollisuuksiin, kuullaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemuksia sekä tehdään vierailukäyntejä. Valtio on perusopetuksen rahoitusjärjestelmässä osoittanut vuoden ajan maksettavan valmistavan opetuksen jälkeenkin taloudellisia resursseja maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen, jotta riittävät tukitoimet, S2-opetus ja oman äidinkielen opetus voidaan järjestää. Koulutustoimi hakee näitä valtionavustuksia ja jakaa resurssit koulujen käyttöön. Koulujen, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, tulee saada opetuksen järjestämiseen riittävät tunti- ja avustajaresurssit. Valmistavassa opetuksessa tulee olla vakituinen koulunkäyntiavustaja. Peipon ja Pääskytien koulut (S2-opettajat, erityisopettajat ja rehtorit) toimivat tarvittaessa konsultoivana tukiresurssina maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämiseksi eri kouluissa. 10
Oppilashuolto Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on oikeus oppilashuoltoon jo valmistavan opetuksen aikana. Maahanmuuttajapalveluiden kautta Porvooseen saapuvat saavat maahantuloon liittyvät erityispalvelut. Tiimitoiminta Porvoon suomenkielisen koulutustoimen kansainvälisen toiminnan kehittämisestä vastaa kansainvälisyystiimi. Kansainvälisyystiimin yhteydessä toimii erillinen monikulttuurisuustyöryhmä, jonka tehtävänä on koulujen monikulttuurisuuden ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen. Lukuvuonna 2009 2010 työryhmän pääasiallisena tehtävänä on Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman toteuttamisesta huolehtiminen tiedottamisen ja järjestettävän koulutuksen avulla. Porvoon kaupungin opetussuunnitelmassa ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa olevat maahanmuuttajien opetusta koskevat osuudet päivitetään. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen opetussuunnitelman päivitys on ajankohtainen vuonna 2009 annettujen uusien perusteiden myötä. Kaupungin opetussuunnitelman päivittämisestä vastaa opetussuunnitelmatiimi opetuspäällikön johdolla. Opettajien täydennyskoulutus Porvoon kaupungin veso-tarjotin sisältää vuosittain maahanmuuttajaopetusta tukevaa koulutusta. Lisäksi monikulttuurisuustyöryhmä järjestää lukuvuosittain pedagoginen kahvila -tyyppisen keskustelutilaisuuden maahanmuuttajaopetuksen ajankohtaisista teemoista. Tilaisuuden tavoite on lisätä vuorovaikutusta ja tukea maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskenteleviä opettajia. Opetushallituksen vuosittain järjestämille S2-opetuksen kehittämispäiville osallistuu Porvoosta säännöllisesti S2-opettajia. Lisäksi kaupungin suomenkielinen koulutoimi tukee S2-opetukseen pätevöittävää koulutusta. 11
Päivähoito ja esiopetus Suomi toisena kielenä -pienryhmien toiminta vakiintuu niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma valmistuu vuonna 2010. Päiväkodeissa työskentelevillä oman äidinkielen opettajilla on samat mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin koulujen oman äidinkielen opettajilla. Porvooseen syksyllä 2008 saadun S2-lastentarhanopettajan myötä katkeamattomat tukitoimet päivähoidon ja koulun nivelvaiheessa ovat mahdolliset. Maahanmuuttajaoppilaat tutustuvat muiden esikoululaisten tavoin tulevaan kouluunsa ja opettajat tekevät yhteistyötä erillisen lukuvuosisuunnitelmassa olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti. 2.3. Toteutus ja seuranta Maahanmuuttajien opetuksen organisointi kaupungin tasolla Koulutustoimi sopii maahanmuuttajaopetusta koordinoivien tehtävien siirtämisestä maahanmuuttajaopetuksen parissa työskentelevälle henkilöstölle ja tehtävistä aiheutuvan työmäärän korvaamisesta. Koulutustoimi huolehtii siitä, että maahanmuuttajaopetuksella on käytössään riittävä taloudellinen resurssi. Valmistava opetus Koulutustoimi varautuu perustamaan toisen alakoulun valmistavan opetuksen ryhmän erillisen valtionavun turvin. Kouluissa, joissa toimii valmistavan opetuksen ryhmiä, rehtori huomioi valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaiden integrointitarpeen opetusryhmiä muodostaessaan. Siirtyminen yleisopetukseen Peipon koulussa ja Pääskytien koulussa toimivien nivelvaiheen ryhmien toiminta vakiinnutetaan. 12
Suomi toisena kielenä -opetus Kaikki suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetut oppilaat pääsevät s2-opetuksen piiriin lukuvuodesta 2009 2010 alkaen. Tavoitteen toteutuminen on koulujen rehtorien vastuulla. Peipon koulu ja Pääskytien koulu saavat yhteisen suomi toisena kielenä -lehtorin. Suomi toisena kielenä -opetuksen organisoinnissa avustaa maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tai suomi toisena kielenä -opetusta koordinoiva s2-lehtori. Koulutustoimi sisällyttää vuosittain koulutustarjottimelleen s2-opetusta tukevaa koulutusta. Lukuvuonna 2009 2010 järjestetään veso-koulutus, jonka aiheena on maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidon arvioiminen. Oman äidinkielen opetus Koulutustoimi varaa etukäteen tarvittavat resurssit perustettavia oman äidinkielen ryhmiä varten. Taloudellinen resurssi palautuu opetuksen järjestäjälle jälkikäteen valtionavustuksena. Koulutustoimi antaa maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorille tai erityiselle oman äidinkielen opettajien yhdyshenkilölle tehtäväksi kartoittaa oman äidinkielen opetuksen tarve Porvoon kaupungin perusopetuksen kouluissa. Koordinaattori tai yhdyshenkilö tekee suunnitelman opetuksen järjestämisestä tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Oman äidinkielen opettajat ja koordinaattori/yhdyshenkilö laativat yhdessä opetussuunnitelmatiimin kanssa kielikohtaiset opetussuunnitelman venäjän ja vietnamin kieliin lukuvuonna 2009 2010 ja muihin kieliin myöhemmin. Maahanmuuttajaoppilaan tukitoimet ja -resurssit ja maahanmuuttajaoppilaan arviointi Koulutustoimi ja monikulttuurisuustyöryhmä järjestävät koulutusta, jonka tarkoituksena on rohkaista opettajia käyttämään monipuolisia ja joustavia maahanmuuttajaoppilaan tukitoimia ja arviointimenetelmiä. Koulujen rehtorit opastavat opettajia henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimisessa ja arvioinnin kohdistamisessa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Pääskytien koulu järjestää kokeiluluontoisesti opinto-ohjauksen lisäkurssin maahanmuuttajataustaisille oppilaille lukuvuonna 2009 2010. Tiimitoiminta 13
Monikulttuurisuustyöryhmä jatkaa toimintaansa. Opetussuunnitelmatiimi huolehtii maahanmuuttajien opetusta koskevien osuuksien päivittämisestä opetussuunnitelmiin lukuvuoden 2009 2010 aikana. Opettajien täydennyskoulutus Lukuvuodesta 2009 2010 alkaen Porvoon kaupungin suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen yhteinen koulutustarjotin sisältää vuosittain maahanmuuttajaopetusta ja koulujen monikulttuurisuutta tukevaa koulutusta. Päivähoito ja esiopetus Monikulttuurisuustyöryhmä maahanmuuttajakoordinaattorin johdolla perehtyy voimallisemmin päivähoidon ja esiopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen syksystä 2009 alkaen. 3. MONIKULTTUURISEN OPPILAAN JA PERHEEN VASTAANOTTO SEKÄ KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 3.1. Nykytilan kuvaus Oppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessa Kun uusi oppilas saapuu kouluun, perhe täyttää ilmoittautumislomakkeet, ja oppilas aloittaa koulunkäynnin yleensä seuraavana koulupäivänä. Maahanmuuttajapalvelut tiedottaa Porvooseen saapuvista pakolaistaustaisista oppilaista ja saattaa heidät kouluun. Tulkkia ei aina ole. Vanhempaintapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Tapaamisissa on mukana tulkki. Yläkoulussa pakolaistaustaisille oppilaille laaditaan kotoutumissuunnitelma, jossa kartoitetaan mm. oppilaan harrastustoiveita. Vastuu kotoutumissuunnitelman laatimisesta on maahanmuuttajapalveluilla. Alakoulussa kouluterveydenhoitaja kartoittaa perheen kokonaistilannetta terveystarkastuksen yhteydessä. Samalla usein opettaja tapaa perheen toistamiseen. Opettaja pyrkii ohjaamaan 14
oppilaita harrastuksiin. Vanhempaintapaaminen järjestetään myös aina siinä vaiheessa, kun suunnitellaan oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Maahanmuuttajataustaiset huoltajat saavat koulusta samat tiedotteet kuin muutkin huoltajat. Näitä ovat mm. koulun lukuvuositiedote, koulun toimintaan liittyvät muut tiedotteet sekä koulun kautta jaettavat yhteistyötahojen tiedotteet. Vanhempainilloissa kerrotaan mm. ainevalinnoista ja yläkouluun tai toisen asteen oppilaitoksiin siirtymisestä. Tiedottaminen ei ole erityisesti maahanmuuttajavanhemmille suunnattua eikä riittävää. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Maahanmuuttajaoppilaat voivat äänestää oppilaskunnan vaaleissa, ja heillä on mahdollisuus päästä oppilaskunnan jäseneksi. Esimerkiksi Pääskytien koulun oppilaskunnan puheenjohtajana on ollut maahanmuuttajataustainen oppilas. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat osallistuvat harvoin luokkatoimikuntien tai vanhempainyhdistysten toimintaan, eikä heitä ole ollut koulujen johtokunnissa. 3.2. Kehittämissuunnitelma Oppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessa Uuden oppilaan ilmoittautuessa kouluun kirjataan oppilaan henkilötiedot ja perheen yhteystiedot sekä tiedot oppilaan äidinkielestä ja uskonnosta. Samassa yhteydessä huoltajille tarjotaan mahdollisuutta koulunaloituspalaveriin ja sovitaan palaverin ajankohta. Palaveri voidaan järjestää ennen koulunkäynnin aloittamista tai ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Palaveriin osallistuvat oppilas ja hänen huoltajansa, valmistavan luokan opettaja, tulkki sekä mahdollisesti koulun ohr:n jäseniä kuten terveydenhoitaja tai ulkomaalaispalveluiden perhetyöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Palaverin tarkoituksena on koota opetuksen järjestämisen ja oppilaan oman opinto-ohjelman laatimisen kannalta välttämättömät tiedot oppilaan taustasta ja koulunkäyntihistoriasta. Toisaalta palaverin tavoitteena on kertoa oppilaalle ja huoltajille suomalaisen koulun käytänteistä 15
(koulupäivän alkamis- ja päättymisajat, lukujärjestyksen lukeminen, tarvittavat opiskeluvälineet ja varusteet ym.). Uusia tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan, kuitenkin viimeistään silloin, kun mietitään oppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Valmistavan opetuksen aikana voidaan järjestää vanhempainiltoja, mutta perheen yksilöllisellä opastamisella on tässä vaiheessa tärkeämpi rooli. Opettaja huolehtii siitä, että huoltajat saavat realistista tietoa oppilaan edistymisestä ja vaatimustasosta. Kouluterveydenhoitaja pitää oppilaalle valmistavan opetuksen alkuvaiheessa terveystarkastuksen, jossa ovat mukana myös oppilaan huoltajat. Huoltajapalaverin aiheena voi olla myös oppilaan ohjaaminen harrastuksiin tai muut kotouttamistoimenpiteet. Yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden kanssa tiivistetään erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden kotoutumissuunnitelmien laatimiseksi. Myös muilla kuin pakolaistaustaisilla maahanmuuttajaoppilailla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja sen sisältämiin toimenpiteisiin ja palveluihin. Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssa Jotta yhteistyötä kotien kanssa ei rajoittaisi yhteisen kielen puute, tulee saatavilla olevia tulkkipalveluja käyttää aina tarpeen vaatiessa. Erityisesti on huomioitava, että molemmilla huoltajilla on oltava kielen suhteen tasavertainen mahdollisuus vuorovaikutukseen koulun kanssa. Silloin kun huoltajien suomen kielen taito ei ole riittävä, tulee huolehtia siitä, että huoltajat saavat koulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedotteet ymmärrettävässä muodossa. Ymmärtämisen varmistamiseksi on perusteltua käyttää huoltajien omalle kielelle tai heidän osaamalleen vieraalle kielelle käännettyjä tiedotteita. Tiedotteiden laatimisessa ja kääntämisessä käytetään apuna oman äidinkielen opettajia ja vieraskielisiä koulunkäyntiavustajia sekä Internetistä saatavia valmiiksi käännettyjä tiedotteita. Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, on syytä kerätä käännöksistä tietokanta myöhempää käyttöä varten. Koulun tulee myös tarjota huoltajille tietoa suomalaisesta koulusta, mm. opetuksen järjestelyistä, kasvatusperiaatteista, oman äidinkielen opetuksesta, suomi toisena kielenä -opetuksesta, uskonnon opetuksesta, erityisopetuksesta, tukitoimista ja terveydenhuollosta. Osaamiskeskuksena 16
toimiva Peipon koulu järjestää kotoutumiskoulutuksessa oleville aikuisille tutustumiskäynnin kouluun, jolloin esim. valmistavan luokan opettaja voi kertoa vanhemmille suomalaisesta koulusta. Rehtori, kuraattori tai opettajat vierailevat Perhepaikka Familissa tai muissa maahanmuuttajien kohtaamispaikoissa tapaamassa vanhempia, jolloin koulun toimintaa voidaan esitellä esimerkiksi DVD-materiaalin avulla. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on madaltaa huoltajien kynnystä osallistua koulun vanhempainiltoihin ja muuhun kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut, joissa on useita maahanmuuttajaoppilaita, järjestävät säännöllisesti omankielisiä vanhempainiltoja eri kieliryhmille (esim. albania, burma, venäjä, vietnam). Vanhempainiltojen on hyvä olla keskustelutyyppisiä tai toiminnallisia, jolloin parhaiten saavutetaan luonteva ja luottavainen vuorovaikutus huoltajien ja koulun opetushenkilöstön välille. Vanhempainiltojen teemat voivat liittyä monipuolisesti kasvatukseen ja opetukseen. Valtaväestön edustajat voivat olla tiedottavassa roolissa, mutta toisaalta on hedelmällistä vaihtaa ajatuksia sekä suomalaisen että vanhempien taustakulttuurin koulutus- ja kasvatusperiaatteista. Yläkoulut järjestävät vuosittain erityisesti maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnatun vanhempainillan, jonka aiheena on oppilaan hakeutuminen toisen asteen koulutukseen. 3.3. Toteutus ja seuranta Oppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessa Uuden oppilaan koulun aloittamista ei kiirehditä, vaan varataan aikaa koulunaloituspalaverin järjestämiseen. Silloin kun esim. tulkin saatavuuden vuoksi palaveri on pidettävä koulupäivän aikana, on valmistavan luokan opettajalla oltava mahdollisuus sijaiseen. Myös yläkoulussa järjestetään terveystarkastus kaikille valmistavan luokan aloittaville oppilaille. Terveystarkastuksessa on hyvä olla mukana myös oppilaan vanhemmat ja tulkki. Maahanmuuttajapalveluiden avustuksella kaikille yläkoulun valmistavan luokan oppilaille laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen ilmenee valmistavan opetuksen oppilaille laadituista opinto-ohjelmista, jotka sisältävät tiedot koulunaloituspalavereista ja muista neuvotteluista, laadituista kotoutumissuunnitelmista sekä pidetyistä terveystarkastuksista. 17
Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssa Koulut, joissa on useita maahanmuuttajataustaisia oppilaita, kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa maahanmuuttajataustaisille huoltajille järjestettävien vanhempainiltojen ajankohdat sekä maahanmuuttajien kohtaamispaikkoihin suunnitellut vierailuajankohdat. Kouluissa on esillä maahanmuuttajapalveluiden laatima ohje tulkkien käytöstä ja varaamisesta. Kouluissa on erillinen käännöskansio, johon talletetaan koulun teettämät vieraskieliset tiedotteet myöhempää käyttöä varten. Peipon koulu ja Pääskytien koulu, joissa järjestetään valmistavaa opetusta, kehittävät yhteistyötä kotoutumiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Nykytilan kuvaus Yhtenä Porvoon kaupungin opetussuunnitelman ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien arvona on suvaitsevaisuus. Opetussuunnitelmiin sisältyy esim. kiusaamista koskeva suunnitelma, mutta ei rasismia tai syrjintää koskevaa suunnitelmaa. Ihmisoikeudet, lasten oikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulevat esille koulujen arjessa erilaisten teemapäivien ja tapahtumien myötä. Näitä ovat esimerkiksi nälkäpäiväkeräys, Unicef-kävely ja taksvärkkikeräys. Eri kulttuurien tuntemusta edistävät esimerkiksi Pääskytien koulun kansainvälisyysviikko, yläkoulujen valinnaiset kansainvälisyyskurssit sekä eri koulujen yhteistyöprojektit ulkomaalaisten koulujen kanssa. Koulujen kansainvälistä toimintaa kehittää koulutustoimen kansainvälisyystiimi. Koulujen oma kulttuurinen monimuotoisuus jää melko vähälle huomiolle. Oppilaiden omaa kulttuuritaustaa tai oman äidinkielen taitoa ei hyödynnetä siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Kouluissa saattaa edelleen esiintyä kielteisiä asenteita oppilaiden omaa äidinkieltä kohtaan. Kouluissa järjestetään melko vähän toimintaa, jonka tarkoituksena on oppilaiden omiin kulttuureihin tutustuminen tai kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen. Kuitenkin esimerkiksi Peipon koulussa on aloitettu toiminta, jossa oppilaiden jokaisen kansallisuusryhmän kulttuuria ja kieltä esitellään vuorollaan päivänavauksissa ja näyttelynä koulun 18
yhteisissä tiloissa. Gammelbackassa järjestetään joka vuosi Gammelbackan kevätkarnevaali - tapahtuma, johon Peipon koulu osallistuu yhdessä nuorisotoimen, maahanmuuttajapalveluiden, seurakunnan ja alueella toimivien yhdistysten kanssa. Tapahtumaan osallistuvat oppilaat perheineen tasavertaisesti kulttuuritaustasta riippumatta. 4.2. Kehittämissuunnitelma Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Ihmisoikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sisältyvät koulujen opetussuunnitelman yleisiin kasvatustavoitteisiin. Lisäksi kouluilla on opetus- ja lukuvuosisuunnitelmissaan erilaisia teemajaksoja sekä suunnitelmia, joissa ilmenee aihepiirin käsittely koulukohtaisesti. Aihepiiri huomioidaan myös opetushenkilöstön koulutussuunnittelussa sekä kaupunki- että yksikkötasolla. Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa Koulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä ja tapahtumissa. Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulun toimintamalleihin sopivalla tavalla, esimerkiksi valitsemalla hallitukseen oma kv. edustaja, jonka tehtävänä on omalta osaltaan lisätä kulttuurien tunnettavuutta koulussa. Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin ja yhteistyöhön eri maalaisten koulujen ja opettajien kanssa. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Oppilaskuntatoiminnan, tutor-oppilaiden ja kummien avulla edistetään tutustumista ja sopeutumista suomalaiseen kouluun ja kaveripiiriin. Suomalaiset oppilaat toimivat myös 19
maahanmuuttajaoppilaan apuna koulunkäynnissä mahdollisuuksiensa mukaan. Retkien avulla tutustutaan lähiympäristöön ja lähipaikkakuntiin koululla olevien taloudellisten resurssien mukaan. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Ks. kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma. Olemassa olevia hyviä käytänteitä (esim. koulujen avoimien ovien päivät ja Gammelbackan kevätkarnevaalit) vahvistetaan ja laajennetaan huomioimaan paremmin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vanhemmat. Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Porvoon kaupungin opetussuunnitelmaan ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin liitetään kiusaamista koskevan suunnitelman lisäksi syrjintää ja rasismia koskeva suunnitelma. Opetussuunnitelman päivittämisestä tältä osin huolehtivat opetussuunnitelmatiimi. Koko kouluyhteisö tukee maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tasa-arvoista asemaa suomalaisessa kulttuurissa ja jatko-opinnoissa. 4.3. Toteutus ja seuranta Lukuvuoden 2009 2010 aikana Porvoon kaupungin ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin lisätään syrjintää ja rasismia koskeva suunnitelma. Kaupungin opetussuunnitelman päivittäminen tältä osin on opetussuunnitelmatiimin tehtävä, koulukohtaisista suunnitelmista huolehtivat koulut itse. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta nollatoleranssia. Koulut lisäävät lukuvuosisuunnitelmiinsa tapahtumia ja teemapäiviä, joissa syrjimättömyys, ihmisoikeudet ja tasaarvo tulevat luontevalla tavalla esiin. Tehtävästä huolehtivat rehtorit ja koulujen johtajat. Koulutustoimen tehtävänä on huolehtia siitä, että opettajilla on mahdollisuus perehtyä aihepiiriin. Koulutustoimi sisällyttää vuosittain yhden aihepiiriä käsittelevän luennon (veso) koulutustarjottimelleen lukuvuodesta 2010 2011 alkaen. 20
Koulutustoimen osallistamistiimi ja koulujen oppilaskunnat miettivät toimintatapoja, joilla oppilaskunnat voivat edistää koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi tekemistä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumista. Kaikissa niissä kouluissa, joissa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, oppilaskunnat aloittavat kotouttamista edistävän tai kulttuureja tunnetuksi tekevän toiminnan lukuvuoden 2009 2010 aikana ja jatkavat sitä seuraavina lukuvuosina. Osallistamistiimi kirjaa tehtävän toimintasuunnitelmaansa sekä seuraa tehtävän etenemistä koulujen oppilaskunnissa. Osallistamistiimin toimintakertomuksesta on käytävä ilmi toiminnan toteutuminen. 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus Valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana oppilaiden kielet ja kulttuurit tulevat positiivisella tavalla esiin. Opetuksessa vertaillaan eri kielten ilmaisutapoja ja keskustellaan lasten ja nuorten elämään liittyvistä kulttuuripiirteistä eri maissa. Yleisopetuksessa mahdollisuudet oppilaiden kielen ja kulttuurin esille tuomiseen usein vähenevät. Oppilaiden uskonto huomioidaan mm. ruokailussa ja koulun juhlatilaisuuksissa. Perheet ovat pääsääntöisesti suhtautuneet uskontoon liittyviin järjestelyihin myönteisesti. Oppilaan taustakulttuurin tietoja ja taitoja, omaa äidinkieltä ja vasta kehittyvää suomen kielen taitoa ei vielä huomioida riittävästi opetusjärjestelyjä ja pedagogisia ratkaisuja mietittäessä. Oppilaan luokanopettajan, äidinkielenopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan ja oman äidinkielen opettajan välinen yhteistyö on vähäistä. Selkokielistä, helpotettua tai omakielistä oppimateriaalia käytetään vähän. Erilaisia joustavia koejärjestelyjä ei ole käytetty kovin paljon. Maahanmuuttajaoppilaille ei ole usein laadittu henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa. Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien käyttöä on kuitenkin tehostettu Peipon koulussa lukuvuonna 2009 2010 laatimalla kaikille tarvitseville maahanmuuttajataustaisille oppilaille henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Lisäksi on laadittu todistuspohja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti opiskeleville oppilaille eri luokka-asteilla. 21
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat tukiopetusta tai koulunkäyntiavustajan tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin oppilaat. Albert Edelfeltin, Peipon ja Pääskytien kouluissa toimivat venäjän- ja vironkieliset koulunkäyntiavustajat antavat tarvittaessa omakielistä tukea oppilaille. Nivelvaiheen luokkien perustamisen myötä laaja-alaisen erityisopetuksen tukea maahanmuuttajaoppilaille on vähennetty. Maahanmuuttajaoppilaan pääsy erityisopetukseen saattaa olla vaikeaa mm. oppilaspaikkojen vähyyden ja oppimisvaikeuksien diagnosoinnin vaikeuden vuoksi. Oppiainevalintoja tai jatko-opintoja suunniteltaessa maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat samat opinto-ohjauksen palvelut kuin muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat saavat jatko-opiskelumahdollisuuksista samat tiedot kuin suomalaisten perheiden vanhemmat. Tiedonsaanti saattaa olla riittämätöntä. 5.2. Kehittämissuunnitelma Eri maiden ja kulttuurien esittelyä lisätään kouluissa. Koulun julkisiin tiloihin järjestetään paikka, jossa esitellään oppilaiden kotimaita ja kulttuureja. Esittelyt voivat olla vaikkapa julisteita, joissa tulevat esille maan kielet, uskonnot, pääkaupunki, rahayksikkö, lippu sekä suomeksi ja kyseisellä kielellä esim. numerot, värit ja tervehdykset. Eri kulttuurien juhlapäivät voidaan huomioida tässä samassa paikassa sekä päivänavauksissa. Eri kulttuurien ja kielten tuntemusta lisätään myös oppilaiden ja/tai opettajien pitämillä päivänavauksilla, joissa on musiikkia ja/tai puhetta eri kielillä. Tukioppilas- ja kummitoimintaa lisätään. Kummitoiminta ulotetaan myös valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen luokkiin. Suomalaiset ja jo kauemmin Suomessa olleet maahanmuuttajataustaiset oppilaat ohjaavat, auttavat ja neuvovat vasta Suomeen tulleita oppilaita koulun arjessa. Kulttuuri- ja liikuntahankkeita lisätään. Yhteistyötä maahanmuuttajaoppilaiden ja Porvoon luontokoulun, kulttuurikoulun ja nuorisotoimen välillä tehostetaan. Tavoitteena on myös aloittaa yhteistyö Porvoon musiikkiopiston ja taidekoulun kanssa. Lisäksi paikallisia urheiluseuroja houkutellaan yhteistyökumppaneiksi. Yhteistyön tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä tietoisuutta harrastus- ja toimintamahdollisuuksista omalla paikkakunnalla. 22
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksia edistetään lisäämällä oppilaiden oman äidinkielen opetusta, tehostamalla suomi toisena kielenä -opetusta, laatimalla oppilaille tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, käyttämällä joustavia arviointimenetelmiä ja tehostamalla muita tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi omankielistä tukea. Myös oppilaanohjausta tehostetaan ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajille järjestetään oma jatko-opintoja käsittelevä vanhempainilta. Opetusjärjestelyjen kehittämisestä ks. luku 2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa. Vanhempainiltojen järjestämisestä ks. luku 3.2.2. Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetus on erittäin tärkeää. Tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään ja arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Oman äidinkielen opetus tähtää myös monikulttuurisen identiteetin kehittymiseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen. Jokaisen oppilaan äidinkieltä tulee arvostaa ja tukea sen käyttöä kaikkien aineiden opetuksessa. Suomi toisena kielenä -opetusta lisätään Porvoossa. Lukuvuodesta 2009 2010 alkaen kaikki suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetut oppilaat saavat s2-opetusta. Suomea toisena kielenä opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää noin 5-7 vuotta. Tärkeää on muistaa, että suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppilaat integroidaan jo valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana eri oppiaineisiin, jotta oppilaat voivat kehittää suomen kielen taitoaan täysipainoisesti ja samalla luoda sosiaalisia kontakteja suomalaisten oppilaiden kanssa. Yleisopetuksessa maahanmuuttajataustaisille oppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon merkitään oppiainekohtaiset tavoitteet lukuvuosittain. Kokeissa ja arvioinneissa maahanmuuttajaoppilaita tuetaan erilaisin joustavin menetelmin, esim. antamalla lisäaikaa, sallimalla sanakirjan tai lähdemateriaalin käyttö kokeessa, sallimalla vastaaminen omalla kielellä tai järjestämällä suullinen koe. Arviointi kohdistuu henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan 23
tarvitessa tukea edetään tuen kolmiportaikon (tukiopetus tehostettu tuki erityinen tuki) mukaisesti hyödyntäen myös saatavilla olevaa omakielistä tukea. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen ja kehittymässä olevan suomen kielen taidon huomioiminen vaativat opettajilta laaja-alaista ammattitaitoa. Koulutustoimi tukee opettajien ammatillista osaamista sijoittamalla vuosittain aiheeseen liittyviä luentoja koulutustarjottimelleen. 5.3. Toteutus ja seuranta Kaikissa Porvoon kouluissa, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, aloitetaan oppilaiden omien kulttuurien ja kielten esittely lukuvuonna 2009 2010. Esittelyjen toteuttaminen voidaan antaa tietyn opettajan, luokan tai oppilaskunnan tehtäväksi. Oppilaskunnat huolehtivat myös tukioppilas- ja kummitoiminnan laajentamisesta käsittämään kaikki koulun maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Tarvittaessa osallistamistiimi ohjeistaa oppilaskuntia näiden tehtävien toteuttamisessa. Erilaisten kulttuuri- ja liikuntahankkeiden lisäämiseksi maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tai tehtävään määrätty henkilö aloittaa neuvottelut musiikkiopiston ja taidekoulun (kulttuurikoulun) kanssa lukuvuonna 2009 2010. Tavoitteena on järjestää kouluajalla tapahtuvaa työpajatyyppistä toimintaa erityisesti valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaille ja tutustuttaa heidät tätä kautta omaan kotikaupunkiinsa ja saada heidät mukaan harrastustoimintaan. Toiminta rahoitetaan aluksi moku-projektin avulla. Myös yhteistyö luontokoulun kanssa aloitetaan uudelleen lukuvuonna 2009 2010 järjestämällä vuosittain luontopäivä valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaille. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia myös eri urheiluseurojen kanssa. Lukuvuonna 2009 2010 aloitetaan kokeilu oman äidinkielen opettajan antamasta tukiopetuksesta esim. vietnamin tai venäjän kielellä. Kouluissa, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, rehtorit ohjeistavat opettajia henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimisessa, arvioinnissa ja joustavien suoritustapojen toteuttamisessa. Rehtorit tuovat myös esiin oman äidinkielen merkityksen uusien tietojen oppimisessa sekä 24
painottavat oppilaiden kielten ja kulttuuriin liittyvien tietojen ja taitojen arvostamista kaikkien aineiden opetuksessa. Koulutustoimi huolehtii siitä, että kouluilla on mahdollisuus toteuttaa suomi toisena kielenä -opetus ja oman äidinkielen opetus asianmukaisella tavalla. Koulutustoimi korostaa omalta osaltaan aiheen tärkeyttä järjestämällä lukuvuonna 2009 2010 veso-luennon Maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taidon kehittyminen. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 6.1. Nykytilan kuvaus Porvoon suomenkielisessä koulutustoimessa työskentelee tällä hetkellä muutamia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä, lähinnä koulunkäyntiavustajina tai oman äidinkielen opettajina. Vuosittain useat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt suorittavat eri pituisia harjoittelujaksoja kouluissa. Harjoittelu saattaa liittyä esim. kotoutumiskoulutukseen, koulunkäyntiavustajan tutkinnon suorittamiseen tai työttömän työnhakijan työllistämiseen. Muutamat maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ovat myöhemmin päättäneet suorittaa koulunkäyntiavustajan tutkinnon tai hankkia suomalaisen opettajanpätevyyden. Oman äidinkielen opettajien viikottainen työtuntimäärä koululla on pieni, ja opettajien samaistuminen kouluyhteisöön tai yhteistyö muiden opettajien kanssa on usein jäänyt vähäiseksi. Useimmat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt työskentelevät määräaikaisessa työsuhteessa, mutta joitakin työsuhteita on vakinaistettu. 6.2. Kehittämissuunnitelma Porvoon kaupungin kotouttamisohjelman mukaan Porvoon kaupunki pyrkii työllistäjänä ennakkoluulottomuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Vastaavasti koulutustoimi noudattaa työllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta. Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä kuin oppilaiden keskuudessa. (Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006.) 25