Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Helsinki Lokakuu 2012
ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. Vuosien 2014-2017 strategiset tavoitteet... 3 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit... 3 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi... 8 1.3. Toiminnalliset linjaukset... 11 2. Vuosien 2014 2017 tulostavoitteet... 15 2.1. Koko virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet... 15 a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet... 15 b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys... 15 c) Tuotokset ja laadunhallinta sekä niiden kehitys... 24 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys... 27 2.2. Keskeiset kehittämishankkeet ja -tavoitteet sekä investointihankkeet... 28 2.3. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet... 31 2.4. Maa- ja metsätalousministeriön kannanottoa edellyttävät ehdotukset... 31 3. Toiminnan rahoitus... 33 EI-JULKISET LIITTEET Liite 1 Kehyslomakkeet Liite 2 VM:n edellyttämät tietojärjestelmien kehittämishankkeet - PL30 MMM TTS2014-17-ELITE - PL30 MMM TTS2014-17-ELÄINTIETOJÄRJESTELMÄ - PL30 MMM TTS2014-17-KUTI Liite 3 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v. 2008 2017 Liite 4 Eviran htv:t maakunnittain Liite 5 Ehdotus kehyksessä huomioitaviksi uusiksi tehtäviksi
1. Vuosien 2014-2017 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Koko elintarvikeketjun osalta toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos lisäävät ja tuovat uusia riskejä Eviran toimialalle. Lisääntyvän ja vapautuvan kansainvälisen kaupan riskit liittyvät volyymien kasvun lisäksi eläinten, tuotteiden ja tavaroiden uusiin alkuperämaihin, uusiin kasvilajeihin sekä elintarvikkeisiin tai niihin raaka-aineisiin, joilla voi olla useita alkuperämaita. Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kansainvälistymisen seurauksena voi syntyä laajoja, useihin maihin ulottuvia ruokamyrkytysepidemioita, joiden selvittäminen vaatii hyvää kansainvälistä koordinaatiokykyä ja epidemiologista osaamista. Kansainvälistyminen asettaa merkittäviä haasteita myös elintarvikeketjun rikollisuuden ehkäisemiselle. Globaali kauppa lisää tarvetta tuonti- ja vientivalvontaan ja muuhun viranomaistoimintaan. Ilmaston lämpeneminen lisää eläintautien, kasvintuhoojien sekä zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä leviävät taudit) leviämisen riskiä. Hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois-Euroopassa. Muutokset maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös edistää eläintautien ja kasvintuhoojien leviämistä. Suomalainen väestö ikääntyy ja väestöpohja kansainvälistyy. Ikääntyminen ja kansainvälistyminen lisäävät tiettyjen elintarvikevälitteisen taudinaiheuttajien merkitystä. Kansainvälistyminen muuttaa ruokailutottumuksia ja tapoja ja tuo mukanaan myös uusia eläintenpitokulttuureja. Ihmisten matkustaminen lisääntyy, mikä lisää osaltaan riskiä uusien eläintautien ja kasvintuhoojien kulkeutumisesta Suomeen. Ruoan tuotanto kuluttaa luonnonresursseja. Tulevaisuudessa maailman kasvava väestö tarvitsee enemmän ruokaa. Maapallon väestön on arvioitu kasvavan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Yhä suurempi osa väestöstä nousee köyhyydestä keskiluokkaan, mikä lisää kulutusta maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti syntyy ruokajätettä huomattavia määriä kotitalouksissa, kaupan jakeluportaassa ja elintarviketeollisuudessa. Jätteiden määrän vähentäminen säästää luonnonresursseja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Ruokaa voidaan valmistaa lähellä tuotetuista raaka-aineista, mutta samanaikaisesti elintarvikkeiden tuotantoketjut voivat olla moniulotteisia. Elintarvike voi koostua eri maista tuotetuista raaka-aineista ja elintarvikkeen prosessointiketju voi ulottua useaan maahan. Eri mantereille ulottuvan elintarviketuotantoketjun elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemuksellisuuteen liittyvä riskienhallinta on haasteellisempi kuin yksinkertaisen ja lyhyen elintarviketuotantoketjun hallinta. Hyvä jäljitettävyys on tärkeää. Lähiruoan ja luomuruoan kulutus kasvaa. Luomuruoan kotimainen tuotanto lisääntyy ja lisäksi luomuruokaa tuodaan Suomeen. - 3 -
Kuluttajat arvostavat elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikeketjun luotettavuutta. Kuluttajan kannalta on tärkeää, ettei häntä harhauteta ja että tiedot elintarvikkeesta ovat totuudenmukaisia. Elintarvikkeiden turvallisuuden perustana ovat puhtaat raaka-aineet, hyvä hygienia, kemiallisten ja mikrobiologisten vaarojen hallinta ja korkea ammattitaito. Kuluttajan luottamusta lisää luotettava, puolueeton ja avoin valvonta. Osa kuluttajista haluaa kuluttaa omien arvojensa mukaisia tuotteita ja elintarviketeollisuus on kehittämässä omia vastuullisuusjärjestelmiä huomioiden eri kuluttajatyyppien tarpeita. Elintarvikkeet, niiden tuotanto, alkuperä ja valvonta samoin kuin eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys kiinnostavat kuluttajia. Luotettavan tiedon tarve kasvaa julkisen keskustelun myötä. Kuluttajat odottavat verkkoviestinnältä laaja-alaista informaatiota ja toisaalta nopeaa tiedonvälitystä erityistilanteissa. Uudet yhteisölliset viestintämuodot haastavat perinteisiä viestintäkanavia, mikä kannustaa viranomaisia uudenlaiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän merkitys lisääntyy. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2014 alkaen markkinat ohjaavat entistä enemmän sitä, mitä maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotetaan. Maatalouspolitiikalla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuus yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelut markkinoilla voivat muuttaa nopeasti eri tuotantosuuntien kannattavuutta. Osalla eläintiloista on kannattavuusongelmia. Maatilojen määrä vähenee, keskimääräinen tilakoko kasvaa ja yksittäisiä huomattavan suuria tiloja perustetaan. Tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu, mikä lisää haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille. Valtionhallinnon linjaukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään hallitusohjelman sekä muiden valtionhallinnon kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Maailmantalouden ja euroalueen tilanne on epävarma. On odotettavissa, että valtiontalouden tulevaisuudennäkymät vaativat julkisen sektorin toimijoilta entistä enemmän strategisten valintojen tekemistä. Valtion konsernitason linjaukset vaikuttavat suunnittelukaudella henkilöstö-, talousja tietohallinnossa. Muutokset tulevat näkymään viraston jokaisen työntekijän arkipäivässä. Kieku-tietojärjestelmähanke kehittää edelleen talous- ja henkilöstöhallintoa ja mahdollistaa samalla myös Palkeet - palvelukeskuksen asiakkuuden laajennuksen. Valtion IT-palvelukeskus (VIP) luo perustaa tietohallinnossa koko valtion yhteisille palveluratkaisuille. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös ympäristöterveydenhuollon seutukunnallisten yksiköiden kehittyminen ja ratkaisut kuntauudistuksessa. Samassa yhteydessä arvioidaan myös valtion ja kuntien välistä työnjakoa. - 4 -
Tutkimus ja riskinarviointi Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. Evirassa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen voivat vaikuttaa sekä mahdolliset rakenteelliset muutokset sektoritutkimuksen alueella että luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän edelleen kehittäminen. Riskinarviointiin perustuvan uuden tiedon tarve kasvaa elintarvikesektorin ongelmien monimuotoisuuden, riskielintarvikkeiden ja uusien kasvi- ja eläintautien maahantulon vaikutusten arvioinnissa. Tautitilanteiden arviot ja valvonta tehostuvat ja kohdentuvat riskinarviointien avulla. Uusien tautien maahantulon riskinarvioinneilla edistetään toimenpiteitä suomalaista tuotantoa uhkaavien vaarojen torjunnassa. Koko elintarvikeketjussa arvioidaan eläin- ja kasvintautien sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista turvallisuutta. Kustannus- sekä riski-hyötyarvioinnit ovat yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Elintarviketurvallisuus Elintarvikelain muutos (1.9.2011) velvoittaa viranomaisia julkaisemaan valvonnan tuloksia Eviran määräämällä tavalla. Evira käynnistää valvontatietojen julkistusjärjestelmän vaiheittain. Vähittäismyymälöiden ja ravintoloiden osalta valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otetaan käyttöön 1.5.2013. Oiva lisää valvonnan vaikuttavuutta ja avoimuutta sekä yhtenäistää valvontaa. Evira tukee julkistusjärjestelmän käyttöönottoa ohjeistuksen, koulutuksen, viestinnän ja auditointien avulla. Terveysvalvonnan johtajat vastaavat Oivan käyttöönotosta omassa valvontayksikössään. Elintarvikelain muutoksen yhteydessä siirtyi pienteurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten lihantarkastus sekä näiden yhteydessä olevien laitosten valvonta kunnilta Eviralle. Laitosvalvonta on käynnistetty 2012 ja jatkossa pienteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvontaa suoritetaan riskiperusteisesti. Kunnalliset ympäristöterveydenhuollonyksiköt järjestäytyvät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin 1.1.2013 mennessä. Yksiköiden määrän väheneminen mahdollistaa alueilla paremman erikoistumisen ja lisää valvonnan yhdenmukaisuutta terveysvalvonnanjohtajien koordinaation avulla. Uusi elintarviketurvallisuusselonteko valmistuu 2013 ja siinä esitettyihin tavoitteisiin vastataan. Lisäksi otetaan huomioon ruokapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman tavoitteet. Kemiallisella elintarviketurvallisuuden sektorilla tehdään vieraiden aineiden kokonaissaantiarvioita, seurataan Itämeren kalojen vierasainepitoisuuksia, analysoidaan elintarvikkeissa olevia vieraita aineita, tehdään ruoan ravitsemuksellisia analyysejä ja kiinnitetään huomiota lisäaineiden turvallisuuteen. - 5 -
Zoonoosien vastustamisessa toteutetaan uutta zoonoosistrategiaa. Vastustamisessa toimet keskitetään kansallisesti keskeisiksi tunnistettuihin zoonooseihin. Riskinhallintamenetelmiä kehitetään. Painopistealueina on tunnistaa tuontielintarvikkeisiin, uusiin elintarvikkeisiin ja teknologioihin sekä lähiruokaan liittyviä mikrobiologisia riskejä ja kehittää niihin liittyvien riskien hallintatoimia. Kansallisella ruokamyrkytyksiin liittyvällä selvitystyöllä pyritään ennaltaehkäisemään ruokamyrkytysepidemioita. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen sekä erikoistuotteiden jalostuksen ja viennin lisääminen lisäävät luomu- sekä vientivalvonnan tarvetta. Evira toimii kansallisena vertailulaboratoriona. Toiminnan tavoitteena on laboratorioiden tutkimustuloksien luotettavuus ja vertailukelpoisuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Evira ohjaa virallisia näytteitä tutkivia laboratorioita tutkimus ja näytteenottomenetelmiin, vertailumittauksiin sekä muissa laadunvarmistusasioihin liittyvissä kysymyksissä. Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläintautien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista joudutaan jatkuvasti kehittämään erityisesti sellaisten eläintautien tai zoonoosien varalta, joiden riski on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat mm. afrikkalainen sikarutto ja raivotauti, jotka leviävät hallitsemattomasti Venäjällä. Sikojen PRRS- taudin riski on kasvanut sikojen tuonnin käynnistyttyä Tanskasta. Myös kaloja kuljetetaan aiempaa enemmän laitoksesta toiseen, mikä on lisännyt kalatautien leviämisriskiä maan eri osien välillä. Tehokas tautien torjunta edellyttää ajantasaisia ja kattavia valmiussuunnitelmia sekä yhä parempaa yhteistyötä elinkeinon ja viranomaisten välillä. TSE-tautien vastustamiseksi luotuja järjestelmiä arvioidaan suunnittelukauden aikana edelleen. Eläinperäisen valkuaisen osittaista käyttökiellon purkua koskeva päätös hyväksyttiin heinäkuussa 2012, ja se tulee sallimaan sikojen ja siipikarjan käsitellyn valkuaisen käytön vesiviljelyeläinten rehussa. Käsitellyn valkuaisen käytön osittainen vapauttaminen edellyttää lisäpanostuksia valvontaan ja diagnostiikkaan. Myös BSE:n testausohjelma tulee muuttumaan ja tutkittavien näytteiden määrä todennäköisesti vähenemään. Komissio on antamassa syksyllä 2012 ehdotusta EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Ehdotus on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, jonka muita osia ovat valvonta-asetuksen (882/2004) uudistaminen ja kasvinterveyden sekä kasvien lisäysaineistojen säädösten kokonaisuudistus. Vuoden 2013 alussa tulee kansallisesti voimaan myös uusi eläintautilaki, jos eduskunta hyväksyy sen syksyllä 2012. EU:n eläinten terveyttä koskevan lain valmistelussa ja kansallisessa eläintautilain uudistuksessa tullaan painopistettä siirtämään entistä enemmän kriisinhallinnasta tautien ennaltaehkäisyyn. Eläintautilakiuudistus tuo Eviralle jonkin verran lisää tehtäviä, mutta selkeyttää viranomaisten välistä yhteistyötä ja toimintavaltuuksia sekä tuo viranomaisille lisää hallinnollisia pakkokeinoja eläintautilain toimeenpanon tehostamiseksi. - 6 -
Eläinten hyvinvointi tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja -kaupassa. Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten pitoolosuhteista ja niiden mahdollisuuksista toteuttaa lajille ominaista käyttäytymistä. Eurooppalaisen Welfare Quality -hankkeen soveltaminen käytäntöön etenee ja sen avulla pyritään löytämään entistä parempia keinoja mitata eläinten todellista hyvinvointia tiloilla. Komission keväällä 2012 julkaisema eläinten hyvinvointistrategia tulee luomaan entistä yhtenäisemmät puitteet eläinten hyvinvoinnille. Suunnittelukaudella toteutunee myös kansallinen eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jota koskeva työ on jo aloitettu. Mikrobilääkkeiden käyttö eläinten lääkinnässä ja karjanomistajien suorittama eläinten lääkitseminen tulevat todennäköisesti lisääntymään, jos tautitilanne heikkenee. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja hallinta ovat välttämättömiä, sillä moniresistenttejä bakteereja on todettu myös eläimissä. Internetin kautta tai muuten laittomasti maahan tuotujen eläinlääkkeiden riski kasvaa. Elinkeinon käyttämät ulkomaiset konsultti- ja laboratoriopalvelut tulevat todennäköisesti lisääntymään. Lääkkeiden hallittu käyttö pysyy kansallisena prioriteettina eläinlääkinnällisten syiden lisäksi kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Eläinten lääkitsemistä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuonna 2013 ja sen toimeenpanoa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja lääkkeiden käytön tehokkaammaksi valvomiseksi toimeenpannaan suunnittelukaudella. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden kehittyminen ja muutokset ohjaavat maatalous- ja elintarviketuotantoa. Nopeat ja suuretkin hintavaihtelut ovat todennäköisesti pysyvä ilmiö. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnat vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja siten myös vaatimustenmukaisten ja turvallisiksi todettujen rehujen, lannoitteiden ja lisäysaineistojen kysyntään ja käyttöön. Kannattavuuden heikentyessä riski elintarvikkeiden turvallisuudelle ja ympäristölle arveluttavien tuotantopanosten markkinointiin ja käyttöön kasvaa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan osin jopa parantavan suomalaisen maa- ja elintarviketalouden edellytyksiä ja kestävyyttä, jos kasvukausi pitenee ja viljelykasvien sadot kasvavat. Kasvintuotannon hyötyjen toteutuminen edellyttää, että lisääntyvät kasvinterveysriskit hallitaan. Muuttuneisiin kasvuolosuhteisiin sopeutuvien kasvilajikkeiden jalostamiseen panostetaan, ja sitä tuetaan nykyisten geenivarojen säilyttämisellä. Maataloustuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten ravinteiden kierrätykseen, kiinnitetään enemmän huomiota. Bioenergian tuotanto kasvaa. Yhdyskuntajätteen sekä elintarvikeketjussa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyvät, minkä seurauksena kehitetään uusia peltokäyttöön tarjottavia lannoite- ja maanparannusvalmisteita. Uudet, markkinoille saatettavat lannoitevalmisteet lisäävät valvonnan tarvetta sekä edellyttävät toimijoiden tietämyksen lisäämistä lannoitekäytön mahdollisuuksista. Suunnittelukaudella maa-, metsä- ja puutarhatalouden lisäysaineistojen ja kasvinterveyden val- - 7 -
vontaan vaikuttavat EU:ssa valmisteilla olevat yhteisötason strategiset linjaukset ja niiden pohjalta uudistuva sääntely. Kasvintuotannon toimijoiden oma vastuu toiminnan ja tuotteiden vaatimuksenmukaisuudesta kasvaa. Omavalvontajärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen laajenee uusille valvontasektoreille. 1.2. Toimialan vaikuttavuustavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Toimialan vaikuttavuustavoitteet Eviran tavoitteena on turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä ympäristöä, vähentää kuluttajiin kohdistuvia elintarvikeriskejä ja parantaa eläinten hyvinvointia. Tavoitteet saavutetaan, kun - eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, - elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja - alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira - johtaa ja kehittää elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja valvoo omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - ylläpitää ja kehittää oman alansa laboratoriotoimintaa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja ja - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten, kuluttajien ja elintarvikealan toimijoiden välillä. Evira ottaa suunnittelukaudella huomioon kansallisen ruokastrategian, elintarviketurvallisuusselonteon, zoonoosistrategian ja ruokapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset ja Eviralle osoitetut painopistealueet. Toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi: Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun hallinnasta vastaa yrittäjä. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan toimijoiden omavalvontaa ja laadunhallintaa. Lisäksi Evira ohjeistaa ja neuvoo muita valvontaviranomaisia. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja valvonnan avoimuutta lisätään. Kuluttaja tarvitsee ja haluaa tietoa tuotteista, niiden alkuperästä ja koko tuotantoketjun toiminnasta pystyäkseen tekemään omia valintoja. Evira edistää kuluttajien va- - 8 -
linnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Eviran verkkosivut palvelevat kuluttajien tarpeita ja valvonnan avoimuutta lisätään mm. antamalla kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämisessä ja parantamisessa keskeisellä sijalla ovat Eviran ja elinkeinon yhteisesti rakentamat kansalliset eläinten terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kattavuutta ja toimivuutta ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa pyritään tulevalla kaudella edelleen kehittämään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat laatujärjestelmät tukevat viranomaisvalvontaa, jolla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten toteutuminen. Valtakunnallisella eläinlääkintähuolto-ohjelmalla ohjataan alue- ja paikallistason viranomaisia suunnitelmallisempaan valvontaan ja kuntia riittävien ja laadukkaiden eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten välistä työnjakoa on myös tarpeen tarkastella suunnittelukaudella vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisen työnjaon varmistamiseksi. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhtenäistämistä jatketaan eläinlajikohtaisten toimenpideohjelmien, koulutuksen sekä eläinlääkintähuoltolakiuudistuksen mukanaan tuomien henkilöresurssien avulla. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmä (ELITE) uudistetaan vastaamaan paremmin valvonnan tarpeita ja se saataneen koko valvontaketjun käyttöön, kuntaviranomaiset mukaan lukien, jo TTS-kauden puolivälissä. Kasvinterveyden valvonnalla varmistetaan maa-, metsä- ja puutarhatalouden kilpailukykyä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä estämällä vaarallisten kasvintuhoojien pysyvä asettuminen Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeitä ennakoitaessa nousevia uhkia. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi Evira huolehtii kasvintarkastajien kouluttamisesta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Elinkeinonharjoittajien omaa vastuuta säädösten vaatimusten tuntemisesta ja niiden mukaisesta toiminnasta vahvistetaan. Vastaavasti valvonnan tulee entistä paremmin tuntea toimijoiden prosessit ja niissä tapahtuvat muutokset, joilla voi olla vaikutusta kasvinterveystilanteen kehittymiseen. Uusien kasvintuhoojien saapumiseen varaudutaan laatimalla valmius- ja varosuunnitelmia. Tässä työssä käytetään apuna kasvinterveyden riskinarvioinnin tuottamaa tietoa tuhoojien aiheuttaman uhan merkittävyydestä. Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus elintarvikkeille ja ympäristölle varmistetaan toiminnan ja tuotteiden hyväksymis- ja varmennusmenettelyillä sekä markkinoilla olevien tuotteiden laadun ja käytön valvonnalla. Sivutuotteiden, tuhkien ja yhteiskuntajätteiden uusiokäyttöä maanparannus- ja lannoitekäytössä Evira voi osaltaan edistää huolehtimalla tarkoituksenmukaisen valvonnan järjestämisestä. ELY-keskusten toimintaedellytyksiä kasvintuotannon eri sektoreiden valvonnoissa tuetaan aktiivisen ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Operatiivisessa ohjauksessa hyödynnetään Eviranet-verkkoa. Myös kasvintuotannossa keskus-, alue-, ja paikallisviranomaisten työnjakoa on suunnittelukaudella tarkasteltava tehokkaan työnjaon ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. - 9 -
Eläinten ja kasvien terveyden säilyminen hyvänä varmistetaan ennakoimalla riskit, kohdentamalla tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi oikein, suorittamalla eläintautien ja kasvintuhoojien seurantaa ja valvontaa, viestimällä riskeistä ja valvonnasta aktiivisesti toimijoille ja kuluttajille, päivittämällä säännöllisesti varo- ja valmiussuunnitelmat ja järjestämällä valmiusharjoituksia. Huomiota kiinnitetään erityisesti helposti leviäviin ja vaarallisiin eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä sellaisiin zoonooseihin, joita ei maassamme esiinny. Seuranta- ja kartoitusohjelmia kehitetään havaitsemaan uudet taudit yhä herkemmin, mutta kustannustehokkaasti. Yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa tiivistetään erityisesti raivotaudin ja afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa, mutta myös muiden eläintautien sekä elintarviketurvallisuuden osalta. Elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin varaudutaan suunnittelemalla toiminta ja viestintä koko ketjun kattavaksi. Eläintauti- ja kasvintuhoojariskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaisia laboratorioanalyysimenetelmiä sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti maassamme uudet taudit ja tuholaiset. Käytettävien analyysimenetelmien korkea taso ja luotettavuus joudutaan yhä useammin osoittamaan akkreditoinnin avulla, mikä tulee viemään resursseja lähivuosina. Myös vertailulaboratoriotoimintaa kehitetään uuden eläintautilain vaatimusten mukaisesti. Laboratoriovalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä menetelmien ja standardien kehittämisessä. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautien esiintymistä vähennetään ohjaamalla toimijoita ja jakamalla kuluttajille aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden valmistusprosessiin, säilytykseen ja käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä kehittämällä ruokamyrkytysten aiheuttajien tunnistus- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitysjärjestelmiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vieraiden ja haitallisten aineiden esiintymistä elintarvikkeissa ehkäistään toimijoiden ohjauksella ja riittävällä valvonnalla. Tehdään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien analytiikkaa sekä kehitetään diagnostisia menetelmiä. Erityisesti keskitytään diagnostiikan tekemiseen siten, että tuloksia voidaan käyttää epidemioiden selvityksissä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Elintarvikeketjussa esiintyvien bakteerien antibioottiresistenssiä seurataan sovitun ohjelman mukaisesti. Ympäristökontaminantteja ja vieraita aineita analysoidaan elintarvikeketjusta vierasainevalvontaohjelman mukaisesti. Kolmansista maista EU-alueelle tuotavien eläinten ja tuotteiden tuontivalvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti, jotta voidaan vastata kansainvälisen kaupan muutoksiin. Elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota salmonellalisävakuuksien täyttymisen varmistamiseen. Jäljitettävyys on tärkeää koko elintarviketuotantoketjussa ja sen toimivuuden varmistaminen yksi valvonnan painopisteistä. Jäljitettävyyden parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja TRACES- ohjelman toimintaa. Toimivalla ja kattavalla eläinten rekisteröinti- ja merkitsemisjärjestelmällä varmistetaan eläintuotannon jäljitettävyys ja tehostetaan sitä kautta eläintautien ennaltaehkäisyä ja tautitapausten selvittämistä. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden var- - 10 -
mistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen vaatimustenmukaisuuden valvontaa ml. ravitsemus- ja terveysväitteet. Evira vaikuttaa ympäristönsuojelutavoitteisiin mm. maatalouden tuotantopanosten ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten sivutuotteidenkäsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Lannoite- ja maanparannusaineiden valvonnassa otetaan huomioon bio- ja yhdyskuntajätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden hyötykäytön lisääntyminen. Vuoden 2012 kuluessa valmistuva sivutuotevalvontaa koskeva strategia tulee selkeyttämään eri viranomaisten vastuita sivutuotevalvonnassa. Sivutuotevalvontaa kehitetään edelleen myös vuonna 2011 toteutetun FVO:n tarkastusmatkan suositusten pohjalta ja valvontajärjestelmä tullaan arvioimaan vuonna 2014 uudestaan FVO:n toimesta. Koko elintarvikeketjun osalta toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). 1.3. Toiminnalliset linjaukset Koko elintarvikeketjun osalta toiminnalliset linjaukset on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Eviran toiminnalliset linjaukset on esitetty Eviran strategiassa 2007 2013 ja sen alastrategioissa. Eviran strategia uudistetaan v. 2014 alusta lukien syksyllä 2012 käynnistetyn strategiatyön pohjalta. Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja. Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus. - 11 -
Strategiset päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun - valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. - laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. - tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. - tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. - osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. - toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen. Valvonnan ohjaus ja toimeenpano Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan valvontastrategian 2009-2013 mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonta on tehokasta, kun prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta. - 12 -
Valvonta on yhtenäistä, kun lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa. Suunnittelukauden toimenpiteitä toiminnallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarkemmin Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa 2012-2016, joka sisältää strategisia toimenpiteitä koskevat hankkeet vastuutahoineen ja aikatauluineen. Laboratoriotoiminta Lakisääteisesti vastustettavien helposti leviävien tarttuvien eläintautien seuranta perustuu kliinisten sairastapausten tutkimiseen laboratoriossa. Näin varmistetaan, että diagnoosi vastustettavasta taudista saadaan mahdollisimman nopeasti, jolloin taudin leviäminen Suomessa on vielä estettävissä. Eläinten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyen tehdään laboratoriossa tautiseurantaa myös muiden kuin vastustettavien tautien varalta. Näillä tutkimuksilla saadaan tietoa elinkeinolle talou- - 13 -
dellisesti merkittävistä taudeista, bakteerien antibioottiresistenssitilanteesta sekä zoonoosien esiintymisestä. Eläintautien ja zoonoosien riskinhallintaan liittyy myös luonnonvaraisten eläinten tautitilanteen seuranta. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tehdään taudinsyytutkimuksia (obduktiot ja muut laboratoriotutkimukset). Kasvinterveyteen liittyvissä laboratoriotutkimuksissa varmistutaan mm. vaarallisten ja vastustettavien kasvintuhoojien tunnistamisessa maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasveista ja niistä peräisin olevista tuotteista. Modernilla analytiikalla varmistutaan myös markkinoitavien kylvösiementen ja siemenperunan laadusta ja terveydestä. Laaja-alainen viljan teknisen käyttölaadun, interventioviljan laadun ja vehnälajikkeiden leivontalaadun seuranta lisäävät sekä elinkeinon että kuluttajien tarvitsemaa tietoa edellä mainituista asioista. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ruuassa esiintyvien haitallisten kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien laboratoriotutkimuksista on laajasti säädetty kansallisilla ja eurooppalaisilla asetuksilla. Korkealaatuisilla laboratorioanalyyseillä lisätään kuluttajien luottamusta kotimaiseen elintarviketuotantoon. Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet lisäävät kuluttajien hyvinvointia ja vähentävät taloudellisia tappioita. Laboratoriotoiminta kattaa Eviran toimintakentän hyvin, eikä merkittäviä uusia laboratoriotoimintoja ole nähtävissä TTS -kaudella 2014-2017. Toimintaympäristön muutoksiin ja mm. siitä johtuviin kasvi- ja eläintautipurkausten ennakointeihin laboratoriossa on toimivat edellytykset. TTS -kaudella merkittävimmät kehittämisen kohteet laboratoriossa ovat tuotannollistaloudellisten toimintatapojen vahvistaminen aina näytteenotosta tulosten raportointiin asti. Samoin kehitetään vertailulaboratoriotoimintaa kohti tehokasta hyväksyttyjen laboratorioiden valvontaa ja ohjausta mm. ohjaamalla laboratorioiden osallistumista pätevyyskokeisiin ja seuraamalla niissä menestymistä. Laboratorioiden asiakasystävällinen neuvonta ja laatuseuranta tullaan toteuttamaan Eviranet-palvelun avulla. TTS -kaudelle ajoittuva kansainvälistymisstrategian implementointi vaikuttaa merkittävästi laboratoriotoimintaan mm. työnjakokeskusteluissa ja tulosten ja tutkijoiden vapaamman/paremman liikkumisen muodossa. Sähköisen asioinnin kehittäminen, tuotettujen tietoaineistojen yksityiskohtaisempi analysointi ja johtopäätösten tavoitteellinen toteuttaminen tuovat tarvittavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimintaan. Viranomaistoiminnan lisäksi laboratoriotoiminta on merkittävä uuden tiedon tuottaja lakivalmistelun ja päätösten teon tueksi. Sektoritutkimuksen ja sektoritutkimuksen rahoituksen uudelleenjärjestelyt tulevat omalta osaltaan uudistamaan laboratorion tutkimuspalveluja. Valvontalaboratoriotehtävät, vertailulaboratoriotoiminta ja korkeatasoinen strateginen tutkimus ovat tärkeä osa Eviran ydintehtäviä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Eviran tieteellisessä tutkimuksessa tärkeää on sekä tutkimuksen tieteellinen taso että yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksen kärkihankkeille haetaan rahoitusta kotimaasta sekä ulkomailta erityisesti EU:lta ja yhteispohjoismaisista lähteistä. Yhteyksiä ulkomaisiin ja kotimaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin lisätään sekä panostetaan yleensä verkostoitumiseen. Kansainvälinen vertailulaboratorioverkos- - 14 -
to on hyvä tapa verkostoitua myös kansainväliseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja yhteishankkeisiin. Elintarviketurvallisuuden ja ravitsemustutkimuksen tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen. Eläintautien tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään Suomen kannalta tärkeiden ja taloudellisesti merkittävien tarttuvien eläintautien tutkimusalueeseen. Hyvinvointitutkimuksen perustana on Eviran eläintautitutkimus ja terveydenhuoltojärjestelmästä saadut tiedot eläinten tuotanto-olosuhteista, sairauksista ja lääkityksistä. Kasvintuotannon edellytyksiin ja kasvinterveyteen liittyvän tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira toimii aktiivisesti yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimuksen kohdentamiseksi oman tehtäväalueensa kannalta tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Evira jatkaa kasvinterveyteen liittyvää riskinarviointia. 2. Vuosien 2014 2017 tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Ydinprosessien tavoitteet ja toimenpiteet Viraston ydinprosesseja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). b) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita. Kehyskaudella valtiontalouden kehitys heijastuu viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin. Tämä näkyy vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisina sekä muina määrärahavähennyksinä. Lisäksi viraston menokehityksessä tapahtuvat rakenteelliset lisäykset jätetään VES-korotuksia lukuun ottamatta huomioimatta. Määräraha- ja htv-kehysten tiukkeneminen vaikeuttaa mittaluokkansa vuoksi yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista viraston sisäisistä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Toiminnallinen tehokkuus Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee yleisesti elintarvikevalvontaan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan, lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin sekä eräiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalas- - 15 -
tuspolitiikan mukaisiin tehtäviin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Laboratoriotoiminta on tehokasta ja luotettavaa. - Tulosohjausprosessia kehitetään edelleen koko viranomaisketjussa, ml. seurantatietojen ja mittareiden kehittäminen. Strateginen suunnittelu ja ennakointi ohjaavat tulosohjausta, joka on koko ketjussa yhtenäisten linjausten mukaista. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatkovalmistellaan ja toteutetaan hallinnonalan VATU- hankkeessa. Toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkamalla mm. prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kieku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Kehitetään edelleen laskentatointa ja toiminto- ja kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan Kieku-järjestelmää ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden ylläpitämiseksi ja saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle kehittämällä seurantaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Viestintä, yhteistyö ja verkottuminen ovat aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Palkkakustannukset lisääntyvät virka- ja työehtosopimuksen perusteella sekä palkkarakenteen suunnitelmallisen kehittämisen johdosta. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma- ja muut säästöt alentavat viraston kustannustasoa. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä. Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Työn tuottavuus Eviran tuottavuusohjelmaa on kuvattu liitteessä 3. - 16 -
Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisenä ovat pienteurastamoiden valvonnan vakiinnuttaminen, eläintautidiagnostiikan maksuperusteiden tarkennukset sekä eläinten rekisteröintimaksujen arviointi. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan. - 17 -
Toiminnallisen tehokkuuden tunnusluvut Selite 2010 2011 Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Tuottavuus - Toiminnan kustannukset, 1000 56 430 60 050 59 012 60 300 60 400 60 400 60 400 60 400 - Työn tuottavuus 3,7 % -0,9 % +1,0% +1,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% - Kokonaistuottavuus -0,1%*) -4,9% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% +2,0% Maksullinen toiminta, 1000 : - Tuotot yhteensä 18 600 19 085 17 996 18 791 18 791 18 791 18 791 18 791 - Julkisoikeudelliset suoritteet 16 246 16 902 15 696 16 491 16 491 16 491 16 491 16 491 - Liiketaloudelliset suoritteet 2 353 2 184 2 300 2 300 2 300 2 300 2 300 2 300 - Kustannukset yhteensä 18 895 19 838 18 596 19 391 19 391 19 391 19 391 19 391 - Julkisoikeudelliset suoritteet 16 510 17 562 16 296 17 091 17 091 17 091 17 091 16 491 - Liiketaloudelliset suoritteet 2 385 2 279 2 300 2 300 2 300 2 300 2 300 2 300 - Kustannusvastaavuus -296-753 -600-600 -600-600 -600-600 - Julkisoikeudelliset suoritteet -264-661 -600-600 -600-600 -600-600 - Liiketaloudelliset suoritteet -31-92 0 0 0 0 0 0 - Kustannusvastaavuus % 98 % 96 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % 97 % - Julkisoikeudelliset suoritteet 98 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % 96 % - Liiketaloudelliset suoritteet 99 % 96 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 530 701 550 550 550 550 550 550 - Kustannukset yhteensä 1 185 1 742 1 375 1 375 1 375 1 375 1 375 1 375 - Kustannusvastaavuus -655-1 041-825 -825-825 -825-825 -825 - Kustannusvastaavuus % 45 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % *) vertailukelpoinen nautaeläinten rekisteröintimaksuilla oikaistu tuottavuus kasvoi 3,8 % - 18 -
Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Päätoiminnot (tulot m, menot m, htv) A. Ministeriötaso ja hallinnon sisäiset tehtävät B. Viranomais- ja asiantuntijatoiminta sekä muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja näiden edellyttämä kehittäminen C. Tutkimustoiminta, budjettirahoitus C. Tutkimustoiminta, ulkopuolinen rahoitus D. Muut palvelut ja tuotteet ulkoisille asiakkaille Tulot yhteensä, m Menot yhteensä, m Htv:t yhteensä 2010 2011 Tavoite 2012 Arvio 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m tulot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m menot,m htv htv htv htv htv htv htv htv 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16,8 17,5 16,2 16,8 16,8 16,8 16,8 16,8 53,1 56,7 55,7 57,0 56,5 56,4 56,4 56,4 666 651 666 667 661 652 652 652 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 5 3 3 3 3 3 3 3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 8 12 12 12 12 12 12 12 2,4 2,2 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,3 2,3 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 29 25 26 26 25 25 25 25 19,3 19,8 18,6 19,3 19,3 19,3 19,3 19,3 56,4 60,0 59,0 60,4 59,9 59,8 59,8 59,8 708 691 707 708 702 692 692 692-19 -