1 (30) opas v. 2016 Kansallinen DRG keskus FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki
FCG KONSULTOINTI OY 2 (30) Contents 1 JOHDANTO... 3 1.1. oppaan tausta ja tarkoitus... 3 1.2. Käsitteitä... 4 2 POTILASLUOKITTELUJÄRJESTELMÄT... 5 2.1... 5 2.1.1 MDC... 5 2.1.2 ryhmittely... 6 2.1.3 Casemix indeksi... 7 2.1.4 -ryhmittelijän ominaisuudet... 7 2.1.5 ORD... 8 2.1.6 ryhmittelijä... 8 2.2 pdrg... 8 3 NORDDRG... 10 3.1 -ryhmittelijän logiikka... 11 3.2 Esimerkkejä -ryhmittelystä:... 12 3.2.1 Konservatiivinen... 12 3.2.2 Operatiivinen... 13 3.2.3 Kaatoluokat... 13 3.3 manuaali... 14 3.3.1 THL - Tautiluokitus ICD-10 ja THL Toimenpideluokituksen koodit manuaalissa... 17 3.4 -ryhmittelijän versiot... 17 3.5 -ryhmittelijän kehittämistyö... 18 3.6 -ryhmittelijän muutosprosessi... 18 3.7 ryhmittelijän testausprotokolla... 19 4 NORDDRG:N KÄYTÖN EDELLYTYKSET... 20 4.1 Kirjaamisen merkitys ja periaatteet... 20 4.2 Kustannuslaskennan merkitys... 22 5 RYHMITTELYYN VAIKUTTAVAT LUOKITUKSET... 22 5.1 THL - Tautiluokitus ICD-10... 22 5.2 ICPC-2 - Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus... 23 5.3 THL - Toimenpideluokitus... 23 5.4 Koodistomuutokset... 24 6 POTILASLUOKITTELUJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ... 24 6.1 :n käyttö Suomessa... 24 6.2 :n käyttö eri maissa... 26 6.3 Kansainväliset luokitukset... 27 7 :N KÄYTTÖÖNOTON OHJEISTUS... 27 8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 28 9 YHTEYSTIEDOT... 29 10 LÄHTEET JA LINKIT... 30
FCG KONSULTOINTI OY 3 (30) 1 JOHDANTO Kansallinen DRG-keskus toimii :n kansallisena osaamiskeskuksena ja sen tehtävänä on kehittää DRG-ryhmittelyä suomalaisesta näkökulmasta ja tukea asiakkaitaan DRG:tä koskevissa asioissa. Kansallinen DRG-keskus tarjoaa lisäksi koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Kansallisen DRG keskuksen tärkeimpiä asiakkaita ovat sairaanhoitopiirit ja kunnat. Kansallinen DRG-keskus toimii läheisessä yhteistyössä Nordic Casemix Centren kanssa ja tärkeä yhteistyökumppani on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on monia lakisääteisiä tehtäviä, joista keskeisiä ovat: tilastolain (280/2004) 2 :n 2 momentissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena toimiminen ja alan tiedostojen ja rekisterien ylläpitäminen siten kuin niistä erikseen säädetään sekä tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä huolehtiminen; [1] sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta vastaaminen; (21.12.2010/1231) [2] sosiaali- ja terveysalan keskeisten termien, määrityksien ja luokitusten kehittäminen ja ylläpitäminen; (21.12.2010/1231). [2] Näitä lakisääteisiä tehtäviä toteuttaessaan THL:lla on käytössään monia eri oppaita ja ohjeistuksia, kuten esim. HILMO-opas, AvoHILMO-opas, hoitoonpääsyohjeistukset, implanttirekisteriohjeistus, lisääntymisrekisteriohjeistukset. Koodistopalvelu on yksi THL:n lakisääteisistä tehtävistä. Koodistopalvelun tehtävänä on vastata laajasti käytössä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon koodistojen, luokitusten, lomakerakenteiden tai muiden tietosisältöjen ja niihin liittyvien sanastojen ja termistöjen sisällöstä, laadusta ja ylläpidosta sekä valtakunnallisesta jakelusta (668/2008). Koodistopalvelu tuottaa kaikki yhdenmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset koodistot, joita tarvitaan potilas- ja asiakasasiakirjojen käsittelyssä ja valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa (159/2007). [3] [4] Mikäli -oppaan ja THL:n ohjeissa on ristiriitaisuuksia, ensisijaisesti noudatetaan THL:n koodistopalvelimella määriteltyjä tietosisältöjä, luokituksia, termistöjä ja koodistoja sekä muita THL:n erillisiä ohjeistuksia. 1.1. oppaan tausta ja tarkoitus Sairaaloiden tuotteistuksen standardointi hanke, SaTu hanke, toteutettiin v. 2005 2007 ja lopputuotoksena luotiin 38 suositusta tuotteistuksen käyttöönottoon. SaTu -hankkeen jatkohankkeena toteutettu DRG:n kansallinen käyttöhanke, v. 2008 2011, tuotti suositusten pohjalta Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen käsikirjan, jonka pohjalta on laadittu DRG opas. -opas, ja siihen kuuluvat Suoritekäsitekirja ja Kustannuslaskennan ohje, on tarkoitettu sairaanhoitopiirien eri asiantuntijoiden käyttöön, lääkäreille, klinikoiden johdolle sekä tieto- ja taloushallinnon henkilöstöille :n käyttöönoton ja käytön tueksi. Sen tarkoituksena on auttaa käyttäjiä ymmärtämään :tä, sen logiikkaa ja siihen liittyviä taustatekijöitä, kuten kirjaamisen merkitystä ja DRG-järjestelmien käyttömahdollisuuksia.
FCG KONSULTOINTI OY 4 (30) 1.2. Käsitteitä DRG Diagnosis Related Groups Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmä DRG ryhmittely Perustuu potilaasta rutiinisti kirjattuun ja tallennettuun tietoon ja tavoitteena on lääketieteellisesti ja kustannuksiltaan samankaltaisten ryhmien muodostaminen. DRG ryhmittelijä Sovellus, joka ryhmittelee potilaan hoitojaksot ja käynnit käyttäen hyväkseen potilaasta kirjattua tietoa DRG tuote DRG ryhmitelty käynti tai hoitojakso. DRG tuotteistus Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistusjärjestelmä, joka perustuu DRG ryhmittelyyn ja hinnoiteltuihin DRG tuotteisiin DRG paino DRG-ryhmän hoitojaksojen keskimääräisen kustannuksen ja kaikkien hoitojaksojen keskimääräisen kustannuksen suhde. DRG piste (= painotettu hoitojakso) Kuvaa sairaalan tuotantovolyymin kustannuspainotettuina hoitojaksoina eli DRGpisteinä. Painotetut hoitojaksot eli DRG pisteet kuvastavat hoidon vaikeusastetta ja ne saadaan kertomalla hoitojaksot (avo- ja laitoshoito) DRG painoilla. MDC Major Diagnostic Category, on muodostettu jakamalla päädiagnoosit yhden elinjärjestelmän tai etiologian mukaan MDC-luokkiin. MDC ryhmittyy pääasiassa diagnoosien perusteella. Komplisoitunut / ei komplisoitunut DRG:n yhteydessä komplisoituneella tarkoitetaan hoitojaksoa, jolla on enemmän resursseja vaativia osa-alueita. Hoitojakson voi komplisoida sivudiagnoosit, Z -koodit tai sydämen hätätilanteiden hoidot, jotka ilmaistaan lisätoimenpidekoodeilla. Casemix Casemix kuvaa DRG-ryhmien kirjoa ja potilasrakennetta. Casemix indeksi (CMI) Kuvaa sairaalassa hoidettujen potilaiden keskimääräistä hoidon vaikeusastetta. Mitä suurempi casemix indeksi on, sitä vaikeampihoitoisia potilaita sairaalassa hoidetaan.
FCG KONSULTOINTI OY 5 (30) 2 POTILASLUOKITTELUJÄRJESTELMÄT Kuntaliitto ry omistaa erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän ja pdrg perusterveydenhuollon potilasluokittelujärjestelmän ja niiden hallinnointi on luovutettu FCG Finnish Consulting Oy:llle. 2.1 DRG on erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmä, joka on kehitetty Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa (Robert Fetter, John Thompson et al), 1970-luvulla. Sen alkuperäinen tarkoitus oli luoda sairaalan johdolle työkalu sairaalan suoritteiden mittaamiseen ja arviointiin sekä sairaaloiden toiminnan vertailemiseen. DRG ryhmittelyä voidaan käyttää toiminnan ja talouden suunnittelussa ja seurannassa, erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa, erikoissairaanhoidon kustannusten ja laadun arvioinnissa sekä johtamisen tukena. DRG-ryhmittely perustuu päädiagnoosiryhmiin (MDC), jotka jakautuvat päädiagnoosien mukaisiin alaryhmiin, operatiivisilla hoitojaksoilla jakautumiseen vaikuttaa myös toimenpide. DRG-ryhmien sisältö on määritelty ryhmäkohtaisesti. Osa ryhmistä on nk. komplisoituneita tai ongelmallisia DRG-ryhmiä, jotka ovat kustannuksiltaan ja hinnaltaan korkeampia kuin eikomplisoituneet DRG-ryhmät. Komplisoivia tekijöitä voivat olla potilaan sivudiagnoosit, sydänhätätilanne ja joissakin tapauksissa toimenpiteen kesto. Toimenpiteen päivystyksen komplisoiva ominaisuus poistui v. 2014 ryhmittelijässä, mutta vaikuttaa -ryhmittelijän aiempiin versioihin. 2.1.1 MDC Major Diagnostic Category, on muodostettu jakamalla päädiagnoosit yhden elinjärjestelmän tai etiologian mukaan MDC-luokkiin. MDC ryhmittyy pääasiassa diagnoosien perusteella, operatiivisilla aloilla vaikuttaa myös toimenpide. Listassa on vielä MDC 24, v. 2015 versiossa ryhmä poistuu ja tapaukset siirtyvät MDC 21 MDC MDCNAME 00 PreMDC DRG 01 Hermojärjestelmän sairaudet 02 Silmän sairaudet 03 Korvan, nenän ja kurkun sairaudet 04 Hengityselinten saiaudet 05 Verenkiertoelinten sairaudet 06 Ruuansulatuskanavan sairaudet 07 Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 09 Ihon, ihonalaisen kudoksen ja rintrauhasen sairaudet 10 Endokriiniset, nutritionaaliset ja metaboliset sairaudet 11 Munuaisten ja virtsateiden sairaudet 12 Miehen lisääntymisjärjestelmän sairaudet 13 Naisen lisääntymisjärjestelmän sairaudet 14 Raskaus, synnytys ja lapsivuodekausi 15 Vastasyntyneet tai perinataalikaudella alkavat ongelmat Veren, vertamuodostavan kudoksen ja immunologisen 16 järjestelmän sairaudet 17 Myeloproliferatiiviset sairaudet ja erilaistumattomat kasvaimet 18 Infektiosairaudet
FCG KONSULTOINTI OY 6 (30) 19 Psyykkiset sairaudet 21 Vammat, myrkytykset ja lääkkeiden toksiset vaikutukset 22 Palovammat 23 Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä 24 Merkittävä monivamma 30 Rintarauhasen ongelma 99 Epäspesifinen tai virheellinen informaatio 2.1.2 ryhmittely Ryhmittely tapahtuu DRG ryhmittelijäsovelluksen avulla hoitojakson tai käynnin päätyttyä. Se perustuu potilaasta hoidon aikana kirjattuun ja tallennettuun tietoon. Tavoitteena on lääketieteellisesti ja kustannuksiltaan samankaltaisten ryhmien muodostaminen. ryhmittelyyn vaikuttavat alla olevassa kuvassa 1. esitetyt parametrit. ryhmiä on yhteensä noin 900 sisältäen sekä avohoidon ( Full) että vuodeosastohoidon ( Classic) ryhmät. Classic versio sisältää vuodeosastohoitojaksot, nämä DRG ryhmät ovat 0 500- alkuisia. Full sisältää vuodeosastohoitojaksojen lisäksi avohoitokäynnit ja päiväkirurgian, joihin sisältyy myös tähystykset (700 -alkuiset), pientoimenpiteet ja laajat tutkimukset (800 -alkuiset) ja lyhyt hoidot ilman toimenpidettä tai tutkimusta (900 alkuiset). Lisäksi lyhyt hoitoryhmiä ovat 0 500 -alkuiset O- ja P -loppuiset ryhmät. THL - Tautiluokitus ICD10 Päädiagnoosi Sivudiagnoosit Potilaan ikä päivinä hoidon alussa Potilaan poistumistapa Hoidon kesto päivinä THL - Toimenpideluokitus Kirurginen toimenpide Muu toimenpide Lisätietoa toimenpiteen suorittamisesta: - Z-koodit, puolisuus Kuva 1. DRG ryhmittelyyn vaikuttavat tekijät
FCG KONSULTOINTI OY 7 (30) 2.1.3 Casemix indeksi Casemix indeksi (CMI) on kaikkien hoitojaksojen painokertoimien summa jaettuna hoitojaksojen määrällä. Keskimäärin CMI on yksi (1), siitä korkeampi arvo viittaa vaikeampihoitoisiin potilaihin ja päinvastoin, jos CMI on <1, sitten hoidon vaikeusaste on matalampi. Kaikkien hoitojaksojen painokertoimien summa CMI=-------------------------------------------------------- Hoitojaksojen N määrä Esim. Kahdeksan hoitojaksoa eri DRG-ryhmässä, jokaisella hoitojaksolla on oma painokerroin. DRG Nimi Painokerroin 001E Muu kallonsisäinen toimenpide paitsi vamman k 2,38 007 Hermostoon liittyvä muu tp,kompl 3,08 016 Aivoverenkierron häir,diffuusi,kompl 0,99 078 Keuhkoembolia 0,68 112D Sepelvalt laaj, ei inf, kompl 1,36 219 Säär,nilk,olkavarr leik,aik,ei kompl 1,03 221 Polvileikkaus,kompl 1,66 235 Reisiluun murtuma 0,52 Laskentakaava: Kaikkien hoitojaksojen painokertoimien summa 11,70 CMI=-------------------------------------------------------- = --------- = 1,46 Hoitojaksojen N määrä 8 2.1.4 -ryhmittelijän ominaisuudet Ominasuuksien merkkien selitykset: - 2 ensimmäistä merkkiä ilmaisee sen MDC:n, josta on kyse tai johon ominaisuus liittyy. 00, 90 ja 99 ovat tilanteita, joissa liittyvä MDC ei ole selvästi määritelty. 98 käytetään tilanteissa, joissa ominaisuus määräytyy sukupuolen mukaan. Naisilla 98 tilalle vaihtuu 13 ja miehillä 12. 40 on ruotsalaisten käyttämä ominaisuus polikliinisen ryhmittelyn ominaisuuksia varten. - 3. merkki (kirjain) ilmaisee ominaisuuden tyypin M diagnoosikategoria X diagnoosiominaisuus S leikkaussalitoimenpideominaisuus E endoskopia O ja V ruotsalaisia toimenpideominaisuuksia P päädiagnoosiominaisuus - 2 viimeistä merkkiä (numeroita) ovat juokseva numero eri ryhmien eri ominaisuuksille.
FCG KONSULTOINTI OY 8 (30) 2.1.5 ORD ORD koodi määrittää -järjestelmässä logiikkasääntöjen/rivien järjestyksen logiikkatiedostoissa. Merkkijonossa on kymmenen merkkiä. Ensimmäinen merkki kuvaa kyseessä olevan säännön yleistä tyyppiä. - 0 = säännöt koskevat sekä lyhyt hoitoa/avohoitoa että vuodeosastohoitoa - 1 = sääntö koskee lyhyt hoitoa/avohoitoa - 2 = koskee Ruotsin avohoitopotilaiden sääntöä, pääasiassa avohoidon interventioita - 4 = sääntö koskee vuodeosastohoitoa - 9 = sääntö, jota käytetään kattamaan ne tapaukset, joihin ei sovi mikään aiemmista säännöistä Merkit 2 3 tarkoittavat kyseessä olevaa MDC-ryhmää. - 00 = premdc- säännöt, jotka kattavat erityistilanteet, kuten elinsiirrot - 9* = postmdc- säännöt, jotka kattavat erityistilanteet, jotka muuten päätyisivät kaatoluokkiin huolimatta oikeasta koodaamisesta Neljäs merkki on aina D, se tarkoittaa, että kyseessä on nimenomaan ORD-koodi. Muut merkit (5 10) ovat enemmän tai vähemmän juoksevia numeroita. Alun perin niitä oli kaksi, nykyään enintään kuusi. On sovittu, että tyhjät tilat korvataan nollilla. ORD-koodit ovat dynaamisia eli jokaisen säännön koodi voi muuttua, jos kyseessä oleva tila täyttyy. Koodien perustehtävä on järjestäytyminen, eivätkä ne ole sääntöjen IDtunnuksia. 2.1.6 ryhmittelijä DRG-ryhmittelijä on sovellus, joka käyttää hyväkseen sairaalan tietojärjestelmiin potilaasta kirjattua tietoa. DRG ryhmittelijän voi tuottaa tietojärjestelmätoimittaja, jolla on Nordic Casemix Centren myöntämä sertifikaatti. Asiakkaalla pitää olla voimassa oleva DRG lisenssisopimus FCG Konsultointi Oy:n kanssa, jonka jälkeen asiakas voi hankkia DRG ryhmittelijän. 2.2 pdrg pdrg, Primary Care Diagnosis Related Groups, on erikoissairaanhoidon tuotteistusta () vastaava käyntisyy-/diagnoosiperusteinen perusterveydenhuollon avohoidon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä. Se pohjautuu perusterveydenhuollon avohoidon kontaktien aikana rutiinisti tallennettavien potilastietojen sekä taloushallinnossa kertyvien tietojen käyttöön. pdrg järjestelmä kehitettiin perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi-hankkeen aikana (2008 2010). pdrg-järjestelmän omistaa ja sen kehittämistä ohjaa ja valvoo Suomen Kuntaliitto ry. FCG konsernilla on määräaikainen yksinomainen käyttöoikeus pdrgjärjestelmään vuosina 2012-2019. Tuotteistusta varten kerätään potilaan hoitoa koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisesti yhdenmukaisten ja suositeltujen luokitusten käyttöön. Keskeisimpiä potilaan hoitoon liittyviä tietoja ovat muun muassa käyntisyy/diagnoosi (ICPC2/ICD10) sekä erilaiset tutkimukselliset
FCG KONSULTOINTI OY 9 (30) toimenpiteet, kuten laboratoriokokeet ja kuvantamiset. Potilaan hoidon tarkastelu tapahtuu tietyn sairauden hoitoon liittyvinä hoidollisina kokonaisuuksina, episodeina. Potilaskohtaisiin ja hoidon toteutusta koskeviin tietoihin yhdistetään yhdenmukaisilla perusteilla lasketut kustannuslaskennan tiedot. Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteet (pdrg-tuotteet) muodostetaan ryhmittelemällä kaikki ICPC2-luokituksen mukaiset sairaudet ja oireet järkeviksi ryhmiksi siten, että ryhmien sisäinen kustannusvaihtelu on vähäistä ja tuotteet muodostavat sekä lääketieteellisesti että keskimääräisiltä kustannuksiltaan riittävän yhdenmukaisia kokonaisuuksia. pdrg:n avulla tuotetaan tietoa palveluiden käytön syistä ja resurssien käytöstä. pdrg-järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi toiminnan ohjauksen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena, laskutuksen ja budjetoinnin perustana sekä hinnoittelun apuna, perusterveydenhuollon asiakaskunnan kuvaamiseen, laadun ja saavutetun terveyshyödyn mittaamiseen, työnjaon ja toiminnan tuottavuuden tarkasteluun sekä käyttäjien väliseen vertailuun (benchmarking), yhteiseen tietokantaan tallennettujen tietojen pohjalta.
FCG KONSULTOINTI OY 10 (30) 3 NORDDRG on Pohjoismaiden omistama potilasluokittelujärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa Nordic Casemix Centre. Suomessa erikoissairaanhoidossa on käytössä n Suomen versio, jonka omistaa (yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa) ja sen kehittämistä ohjaa ja valvoo Suomen Kuntaliitto ry. FCG konsernilla on määräaikainen yksinomainen käyttöoikeus -potilasluokittelujärjestelmään vuosina 2012 2019 ja sitä hallinnoi Kansallinen DRG-keskus. Oheisessa kuvassa kuvataan :n kehittymistä. Kuva 2. :n kehittyminen
FCG KONSULTOINTI OY 11 (30) 3.1 -ryhmittelijän logiikka Potilastiedot ryhmitellään päädiagnoosin mukaan elinkohtaisiin MDC-ryhmiin (Major Diagnostic Category) (esim. Hermojärjestelmän sairaudet ja Silmän sairaudet jne.), jonka jälkeen MDC-ryhmät jaetaan DRG-ryhmiksi OR-tietojen (leikattu / ei leikattu) ja CC-tietojen (komplisoitunut / ei komplisoitunut) perusteella. Joissakin tapauksissa huomioon otetaan myös potilaan ikä ja hoidon kesto. Kuva 3. logiikka
FCG KONSULTOINTI OY 12 (30) 3.2 Esimerkkejä -ryhmittelystä: ryhmittely huomioi konservatiivisissa DRG ryhmissä ensisijaisesti päädiagnoosin ja operatiivisissa DRG ryhmissä toimenpiteet. 3.2.1 Konservatiivinen DRG 91B Pneumonia tai pleuriitti, lapsi, ei komplisoitunut Kuva 4. DRG 91B logiikka Päädiagnoosin mukaan potilastiedot ryhmitellään MDC 4 (Hengityselinten sairaudet). Potilaalla ei ole keuhkoahtaumatautia -> annettu ehto ei ole täyttynyt ja tieto liikkuu alas seuraavaan laatikkoon. Potilaalla on keuhkokuumeeseen viittaava diagnoosi -> annettu ehto on täyttynyt ja tieto liikkuu oikealle. Potilas on alle 18 vuotta vanha, jolloin annettu ehto ei ole täyttänyt ja tieto liikkuu alas seuraavaan laatikkoon. Potilalla ei ole komplikaatiota eikä liitännäissairautta (CC) annettu ehto ei ole täyttänyt ja tieto liikkuu alas ja ryhmittyy DRG 91B.
FCG KONSULTOINTI OY 13 (30) 3.2.2 Operatiivinen DRG 154B Muu vatsan, ruokatorven tai pohjukaissuolen toimenpide, aikuinen, komplisoitunut Kuva 5. DRG 154B logiikka Päädiagnoosin mukaan potilastiedot ryhmitellään MDC 6 (Ruuansulatuskanavan sairaudet). Potilaalle on tehty kirurginen toimenpide (punainen laatikko, OR=1) annettu ehto on täyttynyt ja tieto liikkuu oikealle. Potilaalle ei ole tehty laajaa vatsan, ruokatorven ja suolen toimenpidettä (tmp ominaisuus 06S21) annettu ehto ei ole täyttänyt ja tieto liikkuu alas seuraavaan laatikkoon. Potilaalle on tehty muu vatsan, ruokatorven tai suolen toimenpide (tmp ominaisuus 06S01) annettu ehto on täyttynyt ja tieto liikkuu oikealle. Potilaan ikä on 18 annettu ehto on täyttynyt ja tieto liikkuu oikealle. Mikäli ehto ei täyty, tieto liikkuu alas seuraavaan laatikkoon. Potilaalla on komplikaatiota tai liitännäissairaus (CC) annettu ehto on täyttynyt ja tieto liikkuu oikealle ja ryhmittyy DRG:n 154B Muu vatsan, ruokatorven tai pohjukaissuolen toimenpide, aikuinen, komplisoitunut. 3.2.3 Kaatoluokat Kaatoluokiksi kutsutaan ryhmiä, joihin ryhmittyvien hoitojaksojen ja käyntien koodauksessa on virheitä tai poikkeavuuksia tai päädiagnoosi ja leikkaussalitoimenpiteet ovat epäsopivia keskenään. Potilaan hoitojaksot ohjautuvat DRG-ryhmään 470, jos tallennettussa koodauksessa on virhe. V. 2016 -ryhmittelijään tulevat DRG 470 alaryhmät, joissa eritellään virheen syy, taulukko alla. Lisäksi v. 2016 ryhmittelijästä poistuu sukupuolen vaikutus ryhmittelyyn, joten väärä diagnoosi tai toimenpide sukupuolen mukaan ei enää vie kaatoluokkaan. Esimerkkinä miehen lisääntymiselinten diagnoosi naisella tai päinvastoin. Mikäli diagnoosi- ja toimenpidekoodistot ovat eri vuoden versioita kuin -ryhmittelijäversio, päätyvät hoitojaksot myös näissä tapauksissa kaatoluokkiin.
FCG KONSULTOINTI OY 14 (30) Hoitomenetelmien kehittyessä aikaisempien vuosien -ryhmittelijä ei tunnista uusia koodeja ja myös tällaiset tapaukset päätyvät kaatoluokkiin. Mikäli esille tulee diagnoosi- ja toimenpidepareja, joiden pitäisi sopia keskenään ja siitä huolimatta hoitojaksot menevät kaatoluokkiin, niistä on raportoitava Kansalliselle DRG-keskukselle. Taulukko 1, v. 2016 -ryhmittelijään tulevat DRG 470-alaryhmät: 470A Mahdoton tai muuten sopimaton toimenpide 470B Potilas liian vanha diagnoosille 470C Potilas liian nuori diagnoosille 470D Potilaan ikä on väärin (> 125 vuotta) 470E Kelpaamaton päädiagnoosi 470H Virheellinen diagnoosin ja toimenpiteen yhdistelmä 470I Virheellinen diagnoosien yhdistelmä 470O Päädiagnoosi puuttuu, lyhyt hoito 470P Mahdoton tai liian täsmentämätön toimenpide, lyhyt hoito 470Q Potilas liian vanha diagnoosille, lyhyt hoito 470R Potilas liian nuori diagnoosille, lyhyt hoito 470S Potilaan ikä on väärin (> 125 vuotta), lyhyt hoito 470U Kelpaamaton päädiagnoosi, lyhyt hoito 470W Virheellinen pää- ja sivudiagnoosin yhdistelmä, lyhyt hoito 470X Päädiagnoosi puuttuu 470Y Virheellinen diagnoosin ja toimenpiteen yhdistelmä, lyhyt hoito Potilaan hoitojaksot (käynnit) ohjautuvat DRG ryhmiin 468(O) tai 477(O), kun kirjatut päädiagnoosit eivät vaadi leikkausta, potilaalle on kehittynyt leikkaussalitoimenpidettä vaativa komplikaatio ja tämän vuoksi potilaan päädiagnoosi ja toimenpidekoodit ovat epäsopivia keskenään tai potilaalle on tehty diagnostinen toimenpide, joka liittyy sivudiagnoosiin. Epäsopivat diagnoosi toimenpideyhdistelmät on jaettu kahteen ryhmään, laajaan ja suppeaan. Esimerkkejä: Potilaan päädiagnoosi on sydämen vajaatoiminta ja potilaalla ilmenee sairaalassa ollessa akuutti sappirakon tulehdus, jonka vuoksi on tehty sappirakon poisto, tämä hoitojakso ohjautuu DRG ryhmään 468, koska sappirakon poisto on laaja toimenpide eikä ole looginen asetetun päädiagnoosin kanssa. Jos potilaan päädiagnoosi on rytmihäiriöt ja hänellä todetaan sairaalassa rinnassa kyhmy, josta otetaan koepala, tämä hoitojakso ohjautuu DRG 477, koska koepalan ottoa pidetään suppeana toimenpiteenä ja on epälooginen päädiagnoosiin nähden. 3.3 manuaali -järjestelmä on ryhmittelijä, joka käyttää ICD-10+ ja NCSP+ (NOMESCO luokittelu Leikkaukset) perustuvia määrittelyjä. THL Tautiluokitus ICD10 ja THL Toimenpideluokitukset päivitetään vuosittain osaksi ICD+ ja NCSP+-luokituksiin. Ensimmäinen -ryhmittelijä valmistui vuonna 1996 ja ryhmittelijä päivitetään vuosittain. versiot löytyvät Nordic Casemix Centren sivuilta http://www.nordcase.org/eng/materials/manuals/ Toistaiseksi saatavilla on ainoastaan v. 2012 manuaali.
FCG KONSULTOINTI OY 15 (30) Symbolit ja värit logiikkatauluissa -manuaalissa käytettyjen symbolien ja värien merkitykset on selitetty alla. Nuolet, arvot ja varjostukset Nuolet osoittavat, miten prosessit kulkevat päätelmästä toiseen ja lopulta valikoituun DRG ryhmään. Oikealle menevä nuoli tarkoittaa, että annettu ehto on täyttynyt, alas suuntautuva nuoli tarkoittaa päinvastaista. Suluissa oleva arvo nuolessa osoittaa ominaisuuden tai luokan kyseessä olevassa välikoodissa. (alla esimerkkejä). Laatikon väri kertoo lisätiedosta. Reunaviivat Ryhmittelijälle tarpeeton tieto muuttujassa on merkitty katkoviivalla. Tarpeeton tieto diagnoosikategorioissa päättyy tavallisesti M99. MDC tietoa (alla olevassa esimerkissä 02 ) on käytetty logiikassa. Laatikoiden värit Punainen väri viittaa kirurgiaan. Sitä on käytetty laatikoissa, joissa on toimenpideominaisuus (Procprop), leikkaussalitoimenpide ominaisuus (OR=1) ja kirurgisissa DRG-ryhmissä. Sininen väri viittaa diagnostiseen tietoon. Sitä on käytetty laatikoissa, jotka osoittavat MDC ryhmän (major diagnosis categories), diagnoosiryhmät (Dgcat), diagnoosiominaisuuden (Dgprop) sekä päädiagnoosiominaisuuden (Pdgprop).
FCG KONSULTOINTI OY 16 (30) Liila väri viittaa komplikaatioihin ja liitännäissairauksiin (CC). Sitä on käytetty CC laatikoissa ja komplisoituneissa DRG ryhmissä. Mustaa on käytetty viittamaan muihin potilasta koskeviin muuttujiin ja muilla sivuilla olevaan logiikkaan. Kun kuollut tietoa käytetään logiikassa, se on merkitty valkoisella tekstillä mustassa laatikossa. Keltaista väriä käytetään viittaamaan linkkeihin, jotka eivät ole osa logiikkaa. Punainen laatikko valkoisella tekstillä kertoo merkittävästä erityistiedosta. Harmaa laatikko viittaa tiettyyn tai mahdolliseen virheeseen potilastiedossa. Vihreä väri viittaa lapseen (ikä <18 vuotta). Sitä on käytetty ainoastaan DRG laatikoissa. DRG laatikot Jokainen DRG ryhmä on linkitetty kyseiseen DRG laatikkoon. Laatikot käyttävät pääsääntöisesti yllä esitettyjä sääntöjä. Lisäksi on käytetty muutamia poikkeussääntöjä.
FCG KONSULTOINTI OY 17 (30) Konservatiiviset aikuisten DRG ryhmät ovat valkoisella pohjalla, mustilla reunoilla. DRG ryhmissä, joissa on käytetty toimenpideominaisuutta ilman leikkaussaliominaisuutta (OR), on käytetty valkoista pohjaa punaisilla reunoilla. Kirurginen DRG ryhmä lapsilla on merkitty punaisella pohjalla ja vihreillä reunoilla. Kirurginen komplisoitunut DRG ryhmä on merkitty punaisella pohjalla ja liiloilla reunoilla. DRG ryhmä, jossa on virhe potilastiedoissa, on merkitty harmaalla pohjalla ja katkoviivalla. Kirurgisilla ryhmillä katkoviiva on punainen, muilla ryhmillä katkoviiva on musta. 3.3.1 THL - Tautiluokitus ICD-10 ja THL Toimenpideluokituksen koodit manuaalissa THL - Tautiluokitus ICD-10 ja THL- Toimenpideluokituksen koodit ja miten ne vaikuttavat ryhmittelyyn, löytyvät -manuaalista. V. 2015 DRG-oppaassa on esimerkkejä, linkit v. 2015 DRG-oppaaseen ja Nordic Casemix Centren v. 2012 manuaaleihin: http://www.norddrg.net/norddrgmanual/_2012_fin/start_icd.htm http://www.norddrg.net/norddrgmanual/_2012_fin/start_ncsp.htm http://www.norddrg.fi/drg-opas-2015 3.4 -ryhmittelijän versiot ryhmittelijän Common versio toimii pohjana kansallisille versioille. Jokaisella maalla on oma kansallinen versio, jossa on otettu huomioon kansalliset tarpeet. DRG ryhmittelijä päivitetään vuosittain vastaamaan hoitokäytäntöjen muutoksia ja hyödyntämään uusia diagnoosi- ja toimenpidekoodeja. Kansallinen DRG keskus huolehtii, että ryhmittelijän päivityksessä huomioidaan tulevat koodistomuutokset. Suositeltavaa on käyttää kuluvan vuoden ryhmittelijää tai edellisen vuoden versiota. Ryhmittelijä ei tunnista uusia koodeja ja näin hoitojaksoja ja käyntejä ryhmittyy kaatoluokkiin, mikäli uusia koodeja kuitenkin käytetään. DRG-ryhmittelijän suunnitteluversio julkaistaan kesällä ja tuotantoversio lokakuussa. :n seuraavan vuoden Suomen versioon tulevat muutokset on esitetty liitteessä 1.
FCG KONSULTOINTI OY 18 (30) 3.5 -ryhmittelijän kehittämistyö :tä kehitetään sekä pohjoismaisella että kansallisella tasolla. Nordic Casemix Centren hallitus päättää vuosittain kehittämiskohteet ja laatii prioriteettilistan, jonka mukaan pyritään toimimaan myös kansallisesti. Prioriteettilistan kehittämiskohteiden työryhmiin osallistuu myös Nordic Casemix Centren edustaja. Kansallinen DRG keskus koordinoi kehittämistyöryhmien työskentelyä tavoitteenaan kansallisesti parantaa DRG ryhmittelyä. Kehittämistyö käynnistetään sairaanhoitopiireiltä tulleiden ehdotusten perusteella tai mikäli Kansallinen DRG keskus arvioi muutoksen olevan tarpeellinen jossain MDC-ryhmässä. Mikäli muutostarve on laaja, perustetaan työryhmä pohtimaan ongelmaa ja tekemään tarvittavat muutosehdotukset. Työryhmät muodostetaan pyytämällä sairaanhoitopiirejä nimeämään asiantuntijoita, sekä lääkäreitä että taloushallinnon edustajia. V. 2015 kehittämistyöryhmät, jatkuvat v. 2016: oppaan ylläpito Psykiatria Kuntoutus Avohoito Muut mahdolliset kehittämiskohteet Osa-alueet valitaan ryhmittelijän arvioinnin ja sairaanhoitopiireiltä tulevien ehdotusten pohjalta. 3.6 -ryhmittelijän muutosprosessi Kansallinen DRG keskus huolehtii kansallisista muutostarpeista ja laatii tarvittavat ehdotukset pohjoismaiselle asiantuntijaryhmälle. Prosessikuvaus: Sairaanhoitopiiriltä tulee yhteydenotto Kansalliseen DRG keskukseen koskien DRG ryhmässä havaittua ongelmaa. Kansallinen DRG keskus tarkastelee DRG ryhmää, analysoi ja antaa vastauksen jatkotoimenpiteistä kysymyksen tehneelle sairaanhoitopiirille. Mikäli kyseessä on kirjaamisongelma Pyritään antamaan kirjaamisohjeet Mikäli kyseessä on tekninen virhe ryhmittelijän logiikassa Tehdään korjausehdotus pohjoismaiselle asiantuntijaryhmälle Mikäli kyseessä on muutostarve, johtuen esim. hoitokäytäntöjen muutoksesta Asiantuntijan kannanotto Perustetaan tarvittaessa työryhmä pohtimaan muutostarvetta Tehdään muutosehdotus pohjoismaiselle asiantuntijaryhmälle, jossa Käsitellään ehdotukset Huomioidaan muiden maiden kannanotot Tehdään lisäanalyysejä tarvittaessa Päätös jatkotoimenpiteistä o o Virheen korjaus Muutos Common versioon, mikäli muut maat hyväksyvät ehdotuksen
FCG KONSULTOINTI OY 19 (30) Kansalliseen versioon, mikäli on sopiva vain omassa maassa Muutospäätöksistä tiedotetaan sairaanhoitopiireille ja muutokset julkaistaan nettisivuilla www.norddrg.fi DRG -ryhmittelijämuutosprosessi Sairaanhoitopiirit Kysymys /ongelma ryhmittelyssä Sähköposti / nettisivujen lomake Tiedottaminen DRG - ryhmittelijän muutoksista omalle organisaatiolle Asiantuntijarinki Asiantuntijan kommentit Kansallinen DRG -keskus Ongelman käsittely Kysymyksessä olevan DRG -ryhmän analysointi Muutosehdotus / virheen korjausehdotus Kansallisen version teknisten muutosten toteuttaminen ja tiedottaminen Nordiskt expertnätverket Muutosehdotuksen käsittely Käsittely, muiden maiden kommentit, tarvittaessa analysointi Ei muuteta / muutos / virheen korjaus Kuva 4. Ryhmittelijän muutosprosessi Ryhmittelijän muutosehdotuksia ja -prosessia voi seurata Nordic Casemix Centren ticketingsysteemin kautta http://documents.norddrg.net/projects/ncc/issues 3.7 ryhmittelijän testausprotokolla Kansallinen DRG keskus testaa uudet ryhmittelijäversiot Nordic Casemix Centren aikataulun mukaisesti http://www.nordcase.org/eng/principles/timetable/ Lyhenteet PL = Planning version, suunnitteluversio PR = Production version, tuotantoversio Aineisto Käytetään edellisen vuoden yliopistosairaaloiden yhteistä aineistoa. Aineisto ryhmitellään testiversiolla (PL tai PR) ja viimeisimmällä tuotantoversiolla. Testaus Muutokset arvioidaan DRG ryhmittäin lukumäärinä ja euromäärinä (absoluuttinen muutos ja prosentuaalinen muutos). Testaus tehdään käyttäen apuna Qlikview-ohjelmaa. Ensimmäinen testaus tehdään PL0 versioon Toinen testaus tehdään PL1 versioon, johon on korjattu PL0 versiossa todetut virheet
FCG KONSULTOINTI OY 20 (30) Kolmas testaus tehdään PR1 versioon, johon on korjattu PL1 versiossa todetut virheet PR0 versiossa on päivitetty primaariluokitukset. Kun PR0 versio on testattu ja todettu, että muutokset on toteutettu sovitusti, Kansallinen DRG keskus antaa Nordic Casemix Centrelle ryhmittelijän julkaisuluvan. Testauksessa tarkastetaan tarkoitetut ja virheelliset muutokset sekä virheryhmät. 4 NORDDRG:N KÄYTÖN EDELLYTYKSET :n käyttö perustuu hyvään kirjaamisen ja kustannuslaskennan tasoon. Kirjaaminen antaa kuvan sairaalan toiminnasta ja perustuu potilaalle annettaan hoitoon. DRG:tä varten ei tarvitse kirjata mitään lisää. Potilaskohtainen kustannuslaskenta on johtamisen väline, joka antaa erinomaisen pohjan prosessiajattelulle sekä lääketieteellisen toiminnan johtamiselle. 4.1 Kirjaamisen merkitys ja periaatteet Potilaan hoito niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin perustuu hänen terveysongelmiensa diagnosointiin, joka on yksi lääkärin työn perustehtävistä. Diagnoosien esittäminen määrämuotoisina ja luokiteltuina edesauttaa laadukkaan tutkimuksen ja hoidon toteuttamista. Eri henkilöstöryhmät kirjaavat erilaista tietoa potilaan hoitotapahtumista moniin eri tietojärjestelmiin. Kirjaaminen, joka liittyy erilaisiin välisuoritetapahtumiin, vaikuttaa myös omalta osaltaan -ryhmien tausta- ja kustannustietoihin. Pelkkä diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen ei riitä. DRG:n kohdalla on mietittävä, missä prosessin vaiheessa kaikki tarvittava tieto on ryhmittelijän käytettävissä ja tapahtuuko ryhmittely esimerkiksi potilastietojärjestelmässä vai erillisessä tietovarastokäsittelyssä. Terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien kehittyessä, määrämuotoisiin diagnooseihin voidaan liittää tutkimus- ja hoito-ohjeita, tarkistuksia asianmukaisesta laboratorioseurannasta ja lääkehoidosta sekä mahdollisia varoituksia diagnoosien vaikutuksesta potilaalle annettavaan muuhun hoitoon. Esimerkkejä tällaisesta ovat lääkehoidonvasta-aiheisuuteen liittyvät diagnoosit. ICD-10-muotoisia diagnooseja käytetään terveydenhuollossa useissa yhteyksissä. Potilaskertomusmerkintöjen lisäksi niitä tarvitaan hoitoilmoituksia ja muita erilaisia lakisääteisiä rekisteri-ilmoituksia laadittaessa, kuolintodistuksissa, sosiaalivakuutukseen ja tapaturmavakuutuksiin liittyvissä lääkärinlausunnoissa sekä vakuutuspäätöksiä tehtäessä. Kun potilasta hoitavat useat lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt, on tärkeää että eri toimijat ymmärtävät potilaan tilasta tehdyt merkinnät mahdollisimman samalla tavalla. Tätä semanttista yhteensopivuutta pyritään edistämään siten, että useisiin ICD-10 luokituksen luokkiin sisältyy niitä kuvaavia merkintöjä. Jos potilaalla on useita hänen terveydentilaansa ja sen hoitoon vaikuttavia diagnooseja, niin ne merkitään tärkeysjärjestyksessä hoitavan lääkärin valinnan mukaan. Päädiagnoosiksi valitaan se sairaus (tauti, vika, vamma tai kemiallisen aineen haittavaikutus), joka on kyseisessä hoitotapahtumassa vaatinut eniten hoitoa tai tutkimuksia. Muut kuin päädiagnoosi merkitään järjestyksessä saman tärkeysperiaatteen mukaisesti.
FCG KONSULTOINTI OY 21 (30) Nämä sivudiagnoosit kuvaavat sairaustiloja, jotka esiintyvät samanaikaisesti päädiagnoosin kuvaaman tilan kanssa ja vaikuttavat potilaan tutkimuksiin, hoitoon tai ennusteeseen. Nykytilaan vaikuttamattomia aikaisempiin sairauksiin liittyviä tiloja ei oteta mukaan. Diagnoosien pitää olla mahdollisimman spesifisiä. Jos hoitoon tulon aiheuttaneiden oireiden syyksi osoitetaan jokin tietty sairaus, koodataan sairauden diagnoosinumero, ei oireen diagnoosinumeroa. Jos diagnoosi jää epävarmaksi tai voidaan hoitotapahtuman aikana sulkea pois, koodataan oireen tai oireiden diagnoosinumerot sekä soveltuvin osin tutkimus- tai havainnointitapaukseen viittaava tunnus. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat ne sairaudet, joille on varattu erityinen epäillyn tapauksen tunnus (mm. glaukooman epäily H40.0, astmaepäily J45.9, hermosairauden epäily Z03.3). Kun potilaalla on samanaikaisesti useita samasta syystä aiheutuneita sairauksia tai vammoja, valitaan näistä päädiagnoosiksi se, joka on selvästi vaikein ja eniten hoitoa vaativa. Jos tällaista ei ole, voidaan päädiagnoosiksi valita esim. useat murtumat, useat päävammat, useat murskavammat, useisiin infektioihin johtanut HIV-tauti tms., ja mukaan liitetään erillisten vammojen luettelo. Lähde: THL Tautiluokitus ICD-10 [5] Toimenpideluokituksen lähtökohtana on se, että potilas/asiakastoimenpiteitä tekevän ammattihenkilön tulisi voida yksilöidä jokainen tehty toimenpide koodilla mahdollisimman tarkasti. Luokituksessa mainittujen leikkaustoimenpiteiden koodien käyttö on pakollista. Asiasta on sosiaali- ja terveysministeriö antanut määräyksen (1995:81) liittyen potilasasiakirjoihin tehtäviin merkintöihin. Myös henkilötietorekisteriä varten (hoitoilmoitus) kerättävät toimenpidetiedot merkitään THL:n toimenpideluokituksen mukaisilla koodeilla. Luokitus on osa sähköisen potilaskertomuksen ydintietoja ja sitä käytetään myös hallinnollisissa prosesseissa ja tilastotoimessa. Toimenpideluokitusta hyödynnetään myös kliinisessä tutkimus- ja kehittämistyössä. Lähde: THL - Toimenpideluokitus [6] Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja on laadittu yhtenäistämään ja helpottamaan terveydenhuollossa tehtävää sairauksien ja niiden oireiden, vammojen sekä terveyspalveluiden käytön syiden rekisteröimistä erityisesti silloin, kun käytetään ICD-10 Tautiluokitusta. Kirja on ensisijaisesti tarkoitettu palvelemaan lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sekä näiden alojen opiskelijoiden tarpeita silloin, kun he taudinmäärityksen tehtyään hyödyntävät diagnooseja erilaisissa tarkoituksissa, kuten potilaskertomusmerkinnöissä, rekisteri-ilmoituksissa ja lääkärinlausunnoissa. Kirjassa on hyödyllistä tietoa myös muille terveydenhuollossa toimiville ammattiryhmille ja se sisältää jopa eräitä tietojärjestelmätoimittajille tarkoitettuja osia. Nimensä mukaisesti Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja on tarkoitettu kuvaamaan hyviä toimintatapoja, eikä siinä aseteta normatiivisia määräyksiä. Paikoitellen kirjassa kuitenkin viitataan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistukseen, joiden mukaan terveydenhuollossa luonnollisesti on toimittava. Lähde: THL - Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja [7]
FCG KONSULTOINTI OY 22 (30) 4.2 Kustannuslaskennan merkitys Kustannuslaskennan ohje antaa yhteisen viitekehyksen, jonka avulla erikoissairaanhoidon resurssien kulutus yhdistetään kliinisesti mielekkäisiin hoitokokonaisuuksiin. Kustannuslaskennan käsikirjaa seuraamalla voidaan toteuttaa potilaskohtainen kustannuslaskenta. Ks. Kustannuslaskennan ohje. Potilaskohtainen kustannuslaskenta on johtamisen väline, joka antaa erinomaisen pohjan prosessiajattelulle sekä lääketieteellisen toiminnan johtamiselle. Potilaskohtainen kustannuslaskenta on välttämätön edellytys eri palveluntuottajien eli sairaaloiden väliselle kustannusvertailulle. Vertailun toteuttaminen edellyttää mahdollisimman yhteneväisiä kohdistussääntöjä potilaskohtaisen kustannuslaskennan perustaksi. Järjestelmä perustuu ajatukseen kohdistaa sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteella hoitoa saaneeseen potilaaseen. Potilaaseen kohdistetaan kaikki hänen hoitamisestaan aiheutuneet kustannukset, kuten lääkäri- ja hoitajatyö, lääkkeet, tutkimukset ja toimenpiteet sekä yleiskustannukset kuten kiinteistö- ja hallintokustannukset. Kustannukset on mahdollista kohdistaa potilaalle annettuun hoitoon erittäin tarkasti, mutta tarkkuuden kasvaessa myös laskentaan kuluva työmäärä kasvaa. Välisuoritelaskennan tehtävänä on selvittää välisuoritteiden kustannukset. Laskennan tuloksena saadaan suoritekohtainen kustannus, jota yleensä käytetään perusteena välisuoritteen hinnan määrittämisessä. Välisuoritelaskennan perusteella voidaan suunnitella tarkemmin resurssien kohdentamista ja pyrkiä mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan. Yhtenä laskennan tavoitteena on tuotannon ohjaaminen tulosten avulla. Välisuoritelaskennassa kohdennetaan kokonaiskustannuslaskennassa saadut pääkustannuspaikan kustannukset eri välisuoritteiden yksikkökustannusten selvittämiseksi. Kustannusten kohdentamisessa käytetään aiheuttamisperiaatetta aina kun se on mahdollista, muissa tapauksissa jakoperusteena käytetään yhtenäisesti sovittuja systemaattisesti kerättyjä jakosääntöjä. 5 RYHMITTELYYN VAIKUTTAVAT LUOKITUKSET ryhmittelyyn vaikuttavat diagnoosit ja toimenpiteet ja näiden koodauksessa hyödynnetään THL Tautiluokitus ICD 10, THL - Toimenpideluokitusta sekä tulevaisuudessa myös ICPC luokitusta. 5.1 THL - Tautiluokitus ICD-10 THL - Tautiluokitus ICD-10 on kansainvälinen, maailman terveysjärjestön (WHO) ylläpitämä kuolemansyitä, sairauksia, tapaturmia ja terveyspalveluiden käytön syitä kuvaava luokitus. Useat maat Suomi mukaan lukien ovat käyttäneet ICD-10:n paikallistettua versiota, johon on tehty paikallisiin olosuhteisiin sopivia, luokituksen käyttöä helpottavia täsmennyksiä tai poistoja. THL seuraa WHO:n tautiluokituksen kansainvälistä kehittymistä ja tekee tarvittaessa muutoksia luokituksen suomalaiseen versioon ja ne päivitetään Kansalliseen koodistopalveluun. THL - Tautiluokitus ICD-10 päivityksestä on tiedotettava aktiivisesti eri terveydenhuollon työyhteisöissä. [5]
FCG KONSULTOINTI OY 23 (30) 5.2 ICPC-2 - Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus Potilaan hoidon kannalta keskeisimmät tiedot tulee dokumentoida sähköisissä järjestelmissä sovittuja luokituksia käyttäen. Kuntaliiton Suomessa hallinnoima ICPC-2 on yksi kansallisesti käyttöön otettavista luokituksista, joiden jakelu tapahtuu koodistopalvelimelta. Kuntaliiton lähtökohtana ICPC-2:n ylläpidossa ja käytön edistämisessä on tukea rakenteiseen kirjaamiseen siirtymistä ja potilaskertomustietojen käytettävyyttä perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon toimijoiden käyttöön ja edelleen yhteistoimin kehitettäväksi tarjotaan apuvälinettä, joka mahdollistaa mm. potilaskohtaiset koosteet vastaanottokäynneillä käsitellyistä terveysongelmista ja potilaan historiasta. Tämän ohessa kunnat voivat saada tarvitsemansa työkalun perusterveydenhuollon toimintojen suunnittelemiseksi, seuraamiseksi, resurssien suuntaamiseksi ja työnjaon kehittämiseksi. ICPC-2-luokitus soveltuu perusterveydenhuollon vastaanottotyön arkeen ja huomioi työn ensikontaktiluonteen. ICPC-2:llä kirjataan ensisijaisesti vastaanottokäynnillä (tai muun vastaavan kontaktin aikana) käsitellyt taudit, sairaudet, oireet ja vaivat. ICPCkoodin/otsikon valinta perustuu terveydenhuollon ammattilaisen näkemykseen ja arvioon käyntiin johtaneesta terveysongelmasta. [8] ICPC koodeja voidaan hyödyntää DRG ryhmittelyssä käyttäen muuntotaulukkoa. 5.3 THL - Toimenpideluokitus Toimenpideluokituksen lähtökohtana on se, että potilas/asiakastoimenpiteitä tekevän ammattihenkilön tulisi voida yksilöidä jokainen tehty toimenpide koodilla mahdollisimman tarkasti. Luokituksessa mainittujen leikkaustoimenpiteiden koodien käyttö on pakollista. Asiasta on sosiaali- ja terveysministeriö antanut määräyksen (1995:81) liittyen potilasasiakirjoihin tehtäviin merkintöihin. Myös tilastoja varten (hoitoilmoitus) kerättävät toimenpidetiedot merkitään THL:n määräyksen mukaan toimenpideluokituksen koodeilla. Luokitus on osa sähköisen potilaskertomuksen ydintietoja ja sitä käytetään myös hallinnollisissa prosesseissa ja tilastotoimessa. Toimenpideluokitusta hyödynnetään myös kliinisessä tutkimus- ja kehittämistyössä. Kansalliset asiantuntijaryhmät Suomessa edustavat oman erikoisalansa näkemyksiä pohjoismaisen toimenpideluokituksen kehittämistyössä. Suomen edustaja vie Suomen kannanotot koodeista NCC:lle. Asiantuntijaryhmät on nimetty siten, että kaikilla toimenpideluokituksessa olevilla koodeilla on vähintään yksi asiantuntijaryhmä, joka seuraa koodin toimivuutta ja osallistuu sen päivitykseen ja käännöstyön hyväksymiseen. Ryhmät voivat tehdä ehdotuksia myös muiden koodien osalta yhteistyössä toisten asiantuntijaryhmien kanssa. Suomen toimenpideluokitus pohjautuu Pohjoismaiseen toimenpideluokitukseen (NCSP, NOMESCO Classification of Surgical Procedures), joka päivitetään kerran vuodessa. Pohjoismaisen päivitystyön organisointivastuu on Pohjoismaiden luokituskeskuksella (NCC) ja sen tekijänoikeudet ovat NOMESCO:lla. Päätös luokituksen päivityksistä tehdään NCC/johtoryhmässä, jossa THL:lla on edustaja. Viimeiset muutos-/lisäysehdotukset voi tehdä helmi/maaliskuussa. Asiantuntijakonsultaatiokierroksen jälkeen NCC/Referensgruppen för nordiska klassifikationsfrågor suosittelee tehtävät muutokset Pohjoismaiden luokituskeskuksen johtoryhmälle, joka hyväksyy luokituksen uuden päivitysversion toukokesäkuussa. Luokitus on sen jälkeen vapaasti kaikkien pohjoismaiden käytettävissä omiin kansallisiin tarpeisiinsa. [6]
FCG KONSULTOINTI OY 24 (30) 5.4 Koodistomuutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivittää vuosittain THL - Tautiluokitus ICD-10 ja THL - Toimenpideluokituksen. Muutokset ovat nähtävillä: Tautiluokitus http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-viewpage.xhtml?classificationkey=23&versionkey=58 Mikäli koodistoihin toivotaan muutoksia, organisaation tulee ottaa yhteyttä THL:n koodistopalveluun. Toimenpideluokitus http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-viewpage.xhtml?classificationkey=57 https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedon-ja-vaatimustenyhdenmukaistaminen/koodistopalvelu/koodistojen-valmistelu 6 POTILASLUOKITTELUJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ :n tavoite on olla muutakin kuin laskutusväline, järjestelmää voidaan hyödyntää johtamisen välineenä, toiminnan ja talouden suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa. :tä voidaan käyttää myös potilasrakenteen vakioimiseen, kuten esim. THL:n ylläpitämässä sairaaloiden tuottavuusvertailuissa tehdään. 6.1 :n käyttö Suomessa Taulukko 2, v. 2016 :n käyttö sairaanhoitopiireissä ja THL:lla. SHP Helsinki ja Uusimaa versio Full 2016 Toiminnan suunnittelussa Toiminnan seurannassa Hinnoittelussa, vuodeosastohoito /avohoito Kyllä Kyllä avo- ja vuodeosastohoidossa Laskutuksessa, vuodeosastohoito /avohoito avo- ja vuodeosastohoidossa; 900 sarjan O ryhmät laskutetaan käyntituotteina Painokertoimien käyttö Ei DRG:n käyttö muussa toiminnassa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Full 2016 Full 2016 Kyllä Kyllä Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Ei Kyllä Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Ei (laskutuksen seurannassa) Vuodeosastohoito ja avohoidon osalta päiväkirurgias-sa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa Ei Ei Ei avohoidossa eikä psykiatriassa. Käytämme omaa kustannusdata a.
FCG KONSULTOINTI OY 25 (30) Pohjois-Savo Full 2015 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Varsinais- Suomi Full 2016 Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Classic 2015 Classic 2013 tai 2014 Ei Kyllä Vuodeosastohoit o ja päiväkirurgia Hinnoittelun valmistelun osalta Osittain = hinnoittelun toteutumise n seuranta Vuodeosastohoit o ja päiväkirurgia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä, valtakunnal-lisia Ryhmittelijän versiosta päätös on vielä tekemättä Etelä-Savo Itä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski- Pohjanmaa Classic 2016 Classic 2013 Full 2014 Full 2016 Full 2016 Kyllä Kyllä Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Toivottavast i Toivottavast i Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Ei Ei Ei keskussaira a-lan keskimääräi-set painokertoi-met + osa omia kertoi-mia Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kirjaamisen kehittämisessä ja seurannassa Kyllä Kyllä Somaattinen vuodeosastohoit o, päiväkirurgia, vuodeosastolla tehtävät avokäynnit, päiväsairaala, naistentautien ja suusairauksien pkl:lla Osittain Kyllä Avohoidossa aloitettu Somaattinen vuodeosastohoit o, päiväkirurgia, vuodeosastolla tehtävät avokäynnit, päiväsairaala, naistentautien ja suusairauksien pkl:lla Ei Ei Ei Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Full 2015 tai 2016 Classic 2015 Ei käytössä Full 2015 Full 2016 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä, omat painokertoi met Vähäisessä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä määrin Jossain määrin Jossain määrin Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei
FCG KONSULTOINTI OY 26 (30) Päijät-Häme Satakunta Vaasa Classic 2015 Full 2015 Classic 2016 Kyllä Kyllä Kyllä, somaattisessa vuodeosastohoidossa ja päiväkirurgiassa. Seuranta pyritään ottamaan käyttöön 2016 kuluessa Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Ei Kyllä Vuodeosastohoito Vuodeosastohoito Kyllä, somaattisessa vuodeosastohoidossa ja päiväkirurgiassa. Harvinaisis-sa tuot-teissa Kyllä Tuottavuuden seurannassa hyödynnämme Fullryhmittelyä ja HUS:n painokertoimia koko tuotannossa Käytämme painokertoimia edellisten hinnoi-telussa THL Tilastovuoden mukainen ryhmittelijä 6.2 :n käyttö eri maissa on Pohjoismaiden yhteisesti omistama potilasluokittelujärjestelmä, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Nordic Casemix Centre. Nordic Casemix Centren hallitus muodostuu omistajamaiden edustajista ja puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. V. 2013 2015 puheenjohtajuus on Suomessa, v. 2016 Norjassa. on käytössä kaikissa Pohjoismaissa, tosin Tanska on tehnyt järjestelmästä oman versionsa. Lisäksi tä käyttää Viro ja Latvia. Kaikilla mailla on oma kansallinen versio, joka pohjautuu Common versioon. Suurimpana erona pohjoismaisissa versioissa tällä hetkellä on ruotsalaisten kehittämä ja käyttämä CC (complications and comorbidities) versio, jossa on erotettu paljon resursseja vaativat hoitojaksot, ns. MCC ryhmät (erittäin komplisoituneet). Useimpien maiden tavoitteena on ottaa jatkossa käyttöön CC ryhmittelijä, mutta sen käyttöönotto vaatii vielä lisää testauksia.
FCG KONSULTOINTI OY 27 (30) 6.3 Kansainväliset luokitukset DRG:n eri variaatiot ovat laajimmin käytetty sairaalatoiminnan hinnoitteluväline ja luokitusjärjestelmä maailmassa. Kuva 5. DRG:n kehittyminen, Lähde: Geissler et al 2011 7 :N KÄYTTÖÖNOTON OHJEISTUS Suunniteltaessa ryhmittelyn käyttöönottoa (toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, hinnoittelu ja laskutus, raportointi), lähtötilanteessa on kartoitettava johdon odotukset, huomioitava tietojärjestelmien moninaisuus ja toiminnan laajuus ja monimuotoisuus sekä päätettävä toivottava raportoinnin taso. Kirjaamisen on oltava kokonaisvaltaista, hoitoprosessit huomioiden ja käytössä on oltava kansalliset koodistot, jonka vuoksi on tärkeää kartoittaa, mikä on kirjaamisen taso organisaatiossa. Jotta :n käyttöönotossa voidaan edetä, tarvitaan DRG-ryhmitellyt potilaskohtaiset kustannustiedot sisältävä aineisto, jonka tuottamiseen liittyy seuraavat tehtäväkokonaisuudet: luodaan rajapinnat poimittavaista tiedoista (nk. perus- ja välisuoritteet) määritetään tietojärjestelmät, joista tiedot poimitaan määritetään erilaiset kohdistamis- ja hinnoittelusäännöt tietovarastokäsittelyyn tuotetaan tarvittavat välisuoritehinnastot ja mahdolliset tuotehinnastot analysoidaan aineisto
FCG KONSULTOINTI OY 28 (30) toteutetaan tarvittavat/mahdolliset korjausliikkeet toimintatapoihin ja mm. kirjaamiseen liittyen toteutetaan tarvittavat raportit Tätä varten tarvitaan tietovarasto, jossa eri tietojärjestelmistä poimittu aineisto käsitellään erilaiset välisuoritteet hinnoitellaan ja kohdistetaan avohoitokäynneille ja hoitojaksoille aineisto DRG-ryhmitellään ja hinnoitellaan mahdollista laskutusta varten. 8 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT -potilasluokittelujärjestelmän kehitys on käyttö on levinnyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alkaen Fin- DRG-hankkeesta erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmäksi kaikkiin Suomen sairaanhoitopiireihin. Tämän lisäksi THL käyttää :tä tutkimustoiminnassa ja sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuusvertailussa. :n käyttö on hyvin vaihtelevaa sairaanhoitopiirien välillä, sillä sen käyttöä ei ole säännelty normein. Sairaanhoitopiirit käyttävät :tä eri käyttötarkoituksiin, vuosiversioiden käyttö vaihtelee, kuten myös käyttö Classic- ja Full-versioiden välillä. Tämän lisäksi käytön kattavuus esimerkiksi kuntalaskutuksessa vaihtelee. Hinnoitteluperiaatteet ovat erilaisia eri sairaanhoitopiireissä ja tämä on ehkä eniten huomiota saanut eroavuus julkisessa keskustelussa arvioitaessa -järjestelmän käytettävyyttä. Julkisessa keskustelussa ei ole osattu ottaa huomioon, että tuotteiden hinnoittelu on erillinen asia :n toimivuuden arvioinnista, sillä kukin sairaanhoitopiiri tekee hinnoittelupäätökset oman taloudellisen tilanteensa ja valtuustojen asettamien hinnoittelupäätösten mukaisesti. Hinnoitteluun vaikuttaa myös alueellinen palvelujärjestelmä ja alueen toimijoiden keskinäiset sopimukset työnjaosta terveyspalveluiden tuottamiseksi alueen kansalaisille. Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa pyritään integroimaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja kaventamaan siten väestön terveyspalveluiden eroja sekä tehostamaan toimintaa, aiheuttaa :n uudistumistarpeen. Terveyspalveluiden tarkastelunäkökulman muuttuessa asiakkaan saamien palveluiden kokonaistarkastelua kohti yksittäisten palvelukontaktien sijaan, tulee n myös kyetä vastaamaan tähän tarpeeseen. Tarve hoitojaksojen ja käyntien ryhmittelylle hoidettujen terveysongelmien mukaan säilyy edelleen, mutta sen lisäksi tullaan tarvitsemaan summaavia tasoja kokoamaan hoidon kokonaiskuvaa. Kokonaiskuva asiakkaiden saamista palveluista on puuttunut tähänastisesta palvelujärjestelmän ohjauksesta ja se on johtanut kunkin organisaation toiminnan osaoptimointiin tarkasteltaessa palvelujärjestelmää kokonaisuutena. Erikoissairaanhoidon rooli vahvana professiojohtoisena organisaationa ja toiminnan luonteen vuoksi, on käyttänyt enenevissä määrin terveydenhuoltoon käytettävissä olevista resursseista, kun samaan aikaan resurssit ennalta ehkäisevään työhön tai perusterveydenhuoltoon ovat kaventuneet. Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää tietoa hoidon kokonaisuudesta, jotta niukkenevat resurssit pystytään ohjaamaan oikea-aikaisesti, mieluummin ennaltaehkäisevään työhön kuin raskaaseen korjaavaan sairaanhoitoon. Toiminnan toteutustapa on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi ja uudet palvelumuodot, yhteystavat ja toiminnot edellyttävät myös :n muutosta. Avohoitotoiminnan -ryhmittely ei ole koskaan saanut mairittelevia arvosteluja ja toiminnan muutoksen myötä edellyttää erityisesti avohoitokontaktien