Kauklahti vehreä pikkukaupunki puhkesi kukkaan ASUNTOMESSUT ESPOOSSA 2006 LOPPURAPORTTI
Kauklahti vehreä pikkukaupunki puhkesi kukkaan Sisällys Asuntomessut sysäys Kauklahden kasvulle Yhteinen tavoite velvoitti Neljän vuoden urakka ohi Espoo näytti mallia kaupunkirakentamiseen Sopimus syntyi Suunnittelu Rakentaminen 3 4 5 6 8 8 16 Asuntomessut sysäys Kauklahden kasvulle Messujen teemat Tiedotus ja markkinointi Messutapahtuma Talous Lainauksia lehdistä Organisaatio ja työryhmät 20 22 24 32 33 34 Kautta aikojen laajimmat asuntomessut ovat onnellisesti ohi. Kauklahden alueelle, rautatieaseman viereen ja historiallisen kyläyhteisön kupeeseen, rakennettiin 263 uutta asuntoa. Valtakunnalliset asuntomessut antoivat Espoolle oivan mahdollisuuden esitellä uudentyyppistä matalan ja tiiviin pientalorakentamisen mallialuetta loistavien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Juuri sellaista täydennysrakentamista, jota pääkaupunkiseudulla niin kovasti tarvitaan ja tavoitellaan. Onnistunut lopputulos syntyi monen alan huippuosaajan saumattomalla yhteistyöllä. Messujen jälkeen Kauklahden rakentamista jatketaan, mikä luo hyvän pohjan alueen palvelujen kehittämiselle. Tavoitteena oli luoda vehreä pikkukaupunkimiljöö, jossa vanha ja uusi Kauklahti nivoutuvat luontevasti yhteen. Yhteisöllisyys nostettiin Kauklahden asuntomessuilla yhdeksi kantavaksi teemaksi. Alueen asukkaat olivat alusta lähtien mukana messujen suunnittelussa, ja panosti yhteisöllisyyteen muun muassa rakennuttamalla kylätalo Palttinan alueen sydämeksi, asukastoiminnan keskukseksi. Suurtapahtuma oli Espoon kaupungin kannalta kaikin tavoin onnistunut. Messut olivat vuoden suurin valtakunnallinen kesätapahtuma. Erityisesti median kiinnostuneisuus ylitti kaikki odotukset tapahtumaa seurasi paikan päällä 1 200 toimittajaa, ja messuista kerrottiin laajasti viestimissä. Kaupunki on myös tyytyväinen messujen yleisömäärään, 174 300 kävijää on helteisenä kesänä pääkaupunkiseudulla saavutus. Espoon kaupungin kannalta vuorovaikutus yli 200 vierailuryhmän kanssa oli erityisen tärkeä. Espoon edustajat saivat näin mahdollisuuden tavata kasvokkain muiden kuntien poliittista johtoa ja virkamiehiä, valtakunnallisia vaikuttajia, eri alojen ammatillisia osaajia, kansainvälisiä sidosryhmiä yhteensä lähes 5 000 henkilöä. Asuntomessut olivat kaupungin kannalta myös mitä mainioin markkinointitapahtuma. Marketta Kokkonen kaupunginjohtaja 2 3
Yhteinen tavoite velvoitti Neljän vuoden urakka on ohi Asuntomessut tehtiin alusta loppuun neljässä vuodessa. Tällaista aikataulua pidettiin aluksi epärealistisena. Kun saatiin yksimielinen poliittinen päätös ja siitä seurannut selkeä tavoite; 14.7.2006 klo 10, alkoi esimerkillinen toteutusprojekti, jolla tavoite saavutettiin. Messujen tekemiseen neljän vuoden aikana osallistui organisaatiossamme yli 40 henkilöä. Pääyhteistyökumppanimme oli Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Lisäksi tekijöinä ja toteuttajina oli useita satoja eri toimijoiden väkeä. Kaikki ansaitsevat suurimman kiitoksen! Asuntomessuprojektin hoito ja toteutusprosessi on sellaisenaan valmis malli kaupunkisuunnittelu- ja rakentamisprosessin kehittämiselle sekä organisaatiossamme että yhteistoimintamallina kumppaneidemme kanssa. Tuloksena oli teknisesti ja palveluiltaan valmis kaupunginosa etukäteen luvatussa aikataulussa, mikä on tavoitteenamme jatkossakin. Saavutimme vielä tavoitellun laadunkin, matala-tiivis, vehreä, miellyttävä pienoiskaupunki onnistui, ja on malliksi tuleville hankkeille. Olavi Louko teknisen toimen johtaja Kaupunginvaltuusto päätti asuntomessujen hakemisesta Espooseen toukokuussa 2002 samalla, kun se hyväksyi asuntopoliittisen strategian. Kaupunki velvoitettiin neuvottelemaan ja valmistelemaan Suomen Asuntomessujen kanssa sopimus asuntomessujen järjestämiseksi Espoossa Kauklahden alueella vuonna 2006 tai 2007. Asuntomessujen tuli tukeutua raideliikenteeseen ja vanhaan kulttuurimaisemaan ja esitellä ihmisläheistä, kaupunkimaista ja pientalovaltaista asuntotuotantoa. Pian todettiin, että vuosi 2006 on parempi vaihtoehto, ja siitä alkoi neljän vuoden pituinen haasteellinen projekti. Kaavoitus käynnistyi välittömästi kesän 2002 aikana, ja kaavoituksessa toteutettiin valtuuston päätöksen mukaista ihmisläheistä, kaupunkimaista ja pientalovaltaista asuntotuotantoa. Tiiviin asuntorakentamisen ja kireän aikataulun johdosta kunnallistekniikan suunnittelu aloitettiin jo kaavan laadintavaiheessa. Suunnittelun laadulle asetettiin korkeat tavoitteet. Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen vastuuhenkilöt yhdessä konsulttiensa kanssa onnistuivat erinomaisesti luomaan kaupunkikuvaa ja -ympäristöä, joka kaikilta osin toteuttaa vaativat tavoitteet. Lainvoimaiseksi messualueen asemakaava tuli valitusten viivästyttämänä joulukuussa 2004. Messurakentamisen laadun varmistamiseksi kiinteistöpalvelukeskus järjesti tonttien luovutuskilpailut, jotka perustuivat asuntojen suunnitelmien laatuun. Kilpailut järjestettiin erikseen omakotirakentajille sekä ammattirakennuttajille ja rakennusliikkeille. Kilpailuehdotukset olivat korkeatasoisia, ja niissä otettiin hyvin huomioon asukkaiden moninaiset ja muuttuvat asumistarpeet ja mieltymykset. Korkealaatuinen suunnittelu edellyttää paljon myös käytännön toteutukselta. Teknisen keskuksen kunnallistekniikan rakentajat aloittivat työnsä savipellolla varsin vaikeiden pohjaolosuhteiden parissa jo ennen lopullista kaavan vahvistumista. Työt etenivät vauhdikkaasti. Kunnallistekniset verkostot ja kadut pintarakenteita lukuun ottamatta valmistuivat niin, että talonrakentajat pääsivät työmailleen keväällä 2005. Kunnallistekniikan urakoitsijat ja aliurakoitsijat rakensivat yksityiskohdiltaan varsin rikkaan, viimeistelyltään vaativan ja materiaaleiltaan vaihtelevan kaupunkiympäristön moitteettomaan kuntoon messujen alkuun mennessä. Tiivis rakentaminen ja korkealaatuinen suunnittelu asettivat suuria haasteita talonrakentamiselle. Tontinluovutuskilpailun parhaiden ehdotusten mukaisesta toteutuksesta pidettiin kiinni, ja huolellisella suunnittelulla ja hankkeiden systemaattisella koordinoinnilla pystyttiin varmistamaan jopa tontin rajoihin kiinni rakennettujen talojen yhteensopivuus ja töiden häiriöttömyys. Rakennusvalvonnan työtaakkaa lisäsi huolellinen ennakkotarkastus, mutta siten rakentamisen aikana vältyttiin epämiellyttäviltä yllätyksiltä. Rakentajat suoriutuivat erinomaisesti vaativista hankkeistaan. Lopputulos täyttää kaikki ne vaatimukset, joita messurakentamiselle asetettiin. Aktiivinen yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa mahdollisti osaltaan messujen onnistumisen. Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestettiin jo asukastilaisuuksia, jotka jatkuivat vilkkaina messukesään asti. Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu johti hyvään lopputulokseen. Suomen Asuntomessut oli mukana projektissa alusta alkaen osallistuen asemakaavan valmisteluun, laatukilpailun järjestämiseen, messuteemojen ja sisällön suunnitteluun sekä messukohteiden valintaan. Tapahtuman markkinoinnissa ja mainonnassa Asuntomessujen panos oli korvaamaton. Yhteistyö kaupungin ja Suomen Asuntomessujen kesken sujui erittäin hyvin. Osuuskunnan hallitus ja henkilöstö vaikuttivat merkittävästi tapahtuman onnistumiseen. Asuntomessujen järjestäminen vaati useiden kaupungin yhteistyökumppaneiden mukana oloa. Seurakunta, poliisi, pelastuslaitos ja useat espoolaiset oppilaitokset toivat merkittävän lisäarvon messujen sisältöön ja tapahtuman järjestelyihin. Espoon Matkailu Oy osallistui tapahtuman markkinointiin sekä opasti ja auttoi messuvieraita matkajärjestelyissä. Messujen aikana asuntomessualueella työskenteli useita messuyleisöä palvelevia toimijoita. Järjestyksenpitoon, saniteettipalveluihin, jätehuoltoon ja puhtaanapitoon sekä siivoukseen osallistuneet onnistuivat myös erinomaisesti tapahtuman toteutuksessa. Näytteilleasettajat ja messuvieraille monipuolisia palveluja tarjoavat toimijat täyttivät vaativankin kävijän toiveet ja odotukset. Kaupungin poliittinen ja virkamiesjohto sitoutuivat messujen toteuttamiseen. Vahva tuki hankkeen toteutuksessa edesauttoi projektin onnistunutta läpivientiä. Yhteinen päämäärä ja tavoite olivat selkeitä ja mahdollistivat projektiorganisaatiolle hankkeen edellyttämän nopean päätöksenteon ja päätöksiin perustuvien suunnitelmien viiveettömän toimeenpanon. Kaikille osapuolille kuuluu kiitos ja kunnia onnistuneesta projektista. Hanke osoittaa kiistattomasti sen, että myös julkinen organisaatio pystyy toimimaan tehokkaasti. Projektissa vallitsi sitoutunut ja ammattimainen työote. Kaikkien osapuolten yhteistyönä syntyi korkealaatuinen, uusi asuntoalue, joka on esimerkkinä Espoon asuntotuotannon kehittämiselle. Seppo Kallio projektipäällikkö Asuntomessut Espoossa 2006 4 5
Messualue Espoo näytti mallia kaupunkirakentamiseen Suomen Asuntomessujen missiona on parantaa asumisen laatua Suomessa yhteistyössä kumppanien kanssa edistämällä asumistietoutta ja alan osaamista. Tähän pyrimme, ja asuntomessujen 40-vuotinen historia pitääkin sisällään lukuisia onnistumisia asumisen uutuuksien ja trendien esittelyssä. Onnistumisia koettiin myös Espoossa. Onnistuimme luomaan yhdessä Espoon kaupungin kanssa Kauklahteen asuinalueen, jonka näyttelytarjonta oli messuhistorian monipuolisimpia. Näytteillä oli asuntoja yksiöistä suuriin omakotitaloihin. Tarjontaa täydensi vielä kattava neuvontapalvelu kuluttajille. Kaiken kaikkiaan Espoon asuntomessut olivat hyvin moniilmeinen tapahtuma, josta on syytä olla ylpeä. Kauklahdessa toteutettu tiivis ja matala rakentaminen näytti mallia siitä, kuinka ihmisten toiveiden mukaista pientaloasumista voidaan toteuttaa kasvukeskuksissa niukan tonttimaan alueella. Olimme tavallaan asuntopoliittisen keskustelun ytimessä, mikä sopii hyvin tapahtumamme luonteeseen. Espoon messutarjonta otettiin selvästi hyvin vastaan, sillä kovaa kritiikkiä ei aluetta kohtaan juurikaan noussut esiin mediassa eikä yleisöpalautteessa. Päinvastoin, tapahtuma keräsi paljon kiitosta messukävijöiltä ja muilta toimijoilta. Varsinaisen messutapahtuman järjestelytkin sujuivat mallikkaasti ja ammattimaisesti. Tästä lämmin kiitos kaikille messuilla työssä olleille tai muutoin messujen eteen töitä tehneille. Erityisesti haluaisin vielä kiittää Espoon kaupungin luottamusmiesjohtoa ja virkamiehiä saamastamme luottamuksesta messuprojektin läpiviemisessä. Oli ilo työskennellä ammattimaisten toimijoiden kanssa saumattomassa yhteistyössä. Pasi Heiskanen toimitusjohtaja Suomen Asuntomessut 6 7
Kauklahden keskustaa v. 1969 (kuva: Espoon kaupunginmuseo). Kauklahden keskustaa v. 2001. Peruskiven muurausjuhlissa Olavi Louko ja Teuvo Ijäs (oik.). Asuntomessut, omakotialue, havainnepiirros. Sopimus syntyi Asuntomessujen järjestämisestä sovittiin Espoon kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välisellä sopimuksella 29.10.2002. Puitesopimuksessa määriteltiin vastuut, tehtävät ja niiden jako sekä taloudelliset rajat, messujen tarkoitus ja sisältö sekä kustannukset. Messujen tarkoituksena oli monipuolinen asuntorakentaminen ja uutuuksien esittely. Espoon kaupungin messutavoitteena oli vahvistaa Espoosta kuvaa kehittyvänä, hyvän asumisen kaupunkina. Puitesopimus vahvistettiin Espoon kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välisellä yhteistoimintasopimuksella keväällä 2006. Suunnittelu Asuntomessut tukivat hyvin Espoon asuntopoliittista strategiaa, jossa tavoitteena on luoda Espoosta kuva kehittyvänä, hyvän asumisen kaupunkina. Espoossa on kova kysyntä pientaloista, ja kaupunki pyrkii vastaamaan kysyntään kaavoittaen uusia asuinalueita. Kauklahden messualue oli alku lähiseudun asuntorakentamiselle, sillä rakentaminen keskittyy lähitulevaisuudessa Espoon keskuksen ja rantaradan ympärille. Kauklahti sopi messualueeksi erityisesti hyvien liikenneyhteyksiensä takia ja myös siksi, että messualueen maanomistaja on kaupunki. Kaavoitus ja maisemasuunnittelu Kauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja taajamia, jonka keskuksessa aistii vielä vanhan kyläkeskuksen tunnelman. Kaavoituksen haasteena oli luoda messualueesta vanhan kaupunkirakenteen sisään nivoutuva vehreä pikkukaupunki. Tulevaisuudessa Kauklahden keskustan nähdään varmasti sykkivän uutta ja vilkasta elämää. Messualue kuuluu Kauklahdenpuiston kaava-alueeseen, jonka asemakaavoitus alkoi loppusyksyllä 2002. Tavoitesuunnitelma tehtiin asuntomessualuetta laajemmalle Suolatori II ja Kuninkaankartano II kaava-alueelle, joka myöhemmin jaettiin kolmeen selkeästi eriluonteiseen kaava-alueeseen: kyläalue, messualue ja messualueen jatke. Kauklahdenpuiston kaavoituksen lähtökohtana oli Kauklahden keskustan täydennys- ja lisärakentaminen. Se antoi myös oivat mahdollisuudet monipuolistaa keskustan nykyistä palvelutarjontaa sekä lisätä virkistys- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Uudet palvelut sijoitettiin saumattomaksi jatkoksi vanhan kyläkeskustan palveluille Kuninkaankartanontien sekä Klippinkitien varteen. Uudisrakentaminen sijaitsee vanhan kyläkeskustan länsipuolisella peltoalueella ja tukeutuu alueen voimakaspiirteiseen ja vaihtelevaan metsäiseen mäkimaastoon. Asemakaavan pinta-ala on noin 15 hehtaaria, rakennusoikeutta noin 44 000 kerrosneliömetriä. Alueelle muuttaa noin 800 uutta asukasta. Kaavoituksen lähtökohtana haluttiin alueen kaupunkikuvan tukeutuvan päälinjoissaan vanhan kulttuurimaiseman arvoihin. Näitä ovat entistä viljelylaaksoa reunustavat puita kasvavat mäet, joille vanha rakentaminen sijoittuu. Maisemallisina kiintopisteinä toimivat myös laaksot, jotka otettiin suunnitelman tärkeiksi kohteiksi. Bisanmäen ja Hansakallion välistä kulkee alueen pääsisääntuloyhteys, Kauklahden puistotie. Vanhan keskustan näköalapaikalta laakson yli kohti nuorisoseurantalo Valhallaa jatkuu tärkeä näkymä, jolle Klippinkiaukio ja Palttinapuisto lampineen sijoittuivat. Kaavanmukainen uusi katuja julkisten alueiden verkosto linjattiin myötäilemään maaston muotoja. Lähiympäristösuunnitelmassa vehreän pikkukaupungin ja vanhan kulttuuriympäristön henkeä tuettiin perinteisin piha- ja kulttuurikasvein. Kaavoituksen yhteydessä laaditussa luontoselvityksessä alueelta löytyi kaksi suojeltavaa kallioketoa, jotka huomioitiin asemakaavassa viheralueena. Asuntomessujen rooli korostui asemakaava-alueella erityisesti siten, että Kauklahden aseman välittömään läheisyyteen saatiin rakennettua kerralla laaja ja yhtenäinen alue nopeasti sekä korkeatasoisena. Kaavoitus eteni vauhdikkaasti suunnitellun tavoiteaikataulun mukaisesti. Asemakaavaluonnos ja kahden korttelin vaihtoehtoiset kaavaratkaisut olivat nähtävillä kesä-heinäkuussa 2003. Luonnosta tarkistettiin saatujen mielipiteiden ja pyydettyjen lausuntojen pohjalta muun muassa sijoittamalla aseman tuntumaan pientaloja kerrostalojen sijaan. Kaavaluonnokseen tehtiin myös pieniä teknisiä korjauksia ja asemakaavaehdotus saatiin nähtäville jo loppuvuodesta 2003. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaa helmikuussa 2004, ja valtuusto hyväksyi Kauklahdenpuiston asemakaavan saman vuoden maaliskuussa. Valtuuston päätöksestä tehtiin yksi valitus, jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi. Näin kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava sai lainvoiman joulukuussa 2004. Kaavoitustyö tehtiin virkatyönä kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Suunnittelutyössä oli mukana konsulttina Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen, jonka tehtävänä oli asuntomessualueen asuinkortteleiden ja rakennustyyppien kehittely. Asuinkortteleita varten laadittiin kortteli- ja rakentamistapaohjeet, joita tuli asemakaavan lisäksi noudattaa rakennuttajille ja omakotirakentajille järjestetyissä laatukilpailuissa. Rakennuttajien hankkeet olivat Kuninkaankartanontien eteläpuolisissa kortteleissa, ja kaksikymmentäviisi omatoimirakentajaa rakensi kotinsa Kuninkaankartanontien pohjoispuolelle. Asuntomessualueen talot ovat pääsääntöisesti kaksikerroksisia sekä pääkadun ja Klippinkiaukion varrella myös kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Julkisivumateriaalina käytettiin rapattua pintaa, puuta tai tiiltä. Alueen keskellä, uuden Palttinapuiston päätteenä Klippinkiaukioon rajautuu kylätalo Palttina, joka toteutettiin yleisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Palttinataloon pihapiireineen sijoittuu päiväkoti- sekä asukaspuistotiloja. Messualueen faktat: messualue 13 ha asuinkerrosala noin 39 000 m 2 omakotitalojen tonttikoot 430 969 m 2 omakotitalojen keskikoko 165 m 2 uusia asukkaita noin 600 8 9
Kunnallistekniikka- ja viheraluesuunnittelu Liikennesuunnittelun teki WSP LT-Konsultit Oy tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelijoiden ja kaavoittajien kanssa rinnan asemakaavan valmistelun ja laadinnan sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Pääperiaatteena oli laatia katuverkko, joka on sopusoinnussa vehreä pikkukaupunki -teeman kanssa. Katuverkon tuli olla geometrialtaan ja mitoitukseltaan ajonopeuksia hillitsevää sekä rakentamisen mittakaavan ja luonteen huomioivaa. Myös historiallisella Kuninkaantiellä, joka kulkee messualueen läpi, oli suunnittelun lähtökohtana varsin voimakas merkitys. Katuverkon mitoitukseen vaikutti läpi kulkeva bussireitistö, ja sen sekä kortteleiden huolto- ja pelastusliikenteen vaatimukset. Pysäköinti suunniteltiin tontti- ja korttelikohtaisesti eli suuria pysäköintilaitoksia tai -alueita ei alueelle esitetty. Kadunvarsipysäköintiä suunniteltiin ja toteutettiin mahdollisten kivijalkamyymälöiden alueella. Kevyen liikenteen reitistön rungon muodostivat messualueen keskeisimmän puiston, Palttinapuiston, kautta kulkevat sekä katujen yhteydessä olevat reitit. Kevyen liikenteen turvallisuutta katuylityksissä korostettiin autojen ajonopeuksia hillitsevillä ratkaisuilla (kiertoliittymät, liittymien korotukset, tiukka katugeometria) ja turvallisuutta parantavilla suojatiesaarekkeilla. Teknisen keskuksen johdolla ja valvonnassa laadittiin puistoihin, aukioihin ja katualueisiin liittyvät tarkemmat suunnitelmat, jotta vehreä pikkukaupunki -tavoite saavutettaisiin. Kunnallistekniikan ja puistojen yleis- ja toteutussuunnittelun teki WSP LT-Konsultit Oy. Pohjanvahvistuksena käytettiin tarvittaessa syvästabilointia ja massanvaihtoja. Kunnallisteknisenä suunnittelukohteena asuntomessualue oli varsin helppo maaston muotojen, pohjaolosuhteiden ja alueen rakentamattomuuden vuoksi. Geoteknisesti vaikeita kallion ja pehmeikköjen rajakohtia oli vain muutamia. Nykyistä rakennuskantaa, joka usein asettaa kunnallistekniikan ja katujen tonttiliittymille tiukat raja-arvot, oli vähän suunniteltavien katujen varsilla. Normaalia korkeatasoisemmat esteettiset vaatimukset pintarakenteille asettivat kuitenkin omia erikoisvaatimuksia myös kunnallistekniikalle, esimerkiksi erikoisten kaivonkansien muodossa. Kauklahden ympäristö on kulttuurimaisemaa, joka sisältää luonto- ja maisema-arvoja. Uuden vehreän pikkukaupungin sovittaminen tähän ympäristöön asetti myös selkeän haasteen ulkotilojen ja puistojen suunnittelulle. Suunnittelun periaatteena oli jalostaa nykyistä ympäristöä. Suuren mittakaavan maisemaelementit, kuten mäkien reunat, avoimet maisematilat ja näkymät ovat maiseman perusmuotoja rakentamisen jälkeenkin. Konsultti pääsi aloittamaan katu- ja puistosuunnittelun riittävän aikaisessa vaiheessa, yhtä aikaa asemakaavan laadin- nan kanssa. Suunnittelukokouksissa oli siten mahdollisuus yhdessä kaavoittajan kanssa kehittää maiseman ilmettä sekä julkisten ulkotilojen luonnetta. Tämä vuorovaikutus näkyy messualueella selkeimmin muun muassa maiseman rajalinjoja noudattavissa kaduissa, katujen tasauksissa sekä laakson suuntaisissa näkymissä. Asuntomessualueen keskeisin rakennettu luonteeltaan avoin viheralue on Palttinapuisto, joka yhdistyy toiminnallisesti sekä ympäröiviin tontteihin että erityisesti kylätalo Palttinaan. Puisto on kylätalossa toimivalle päiväkodille ja asukaspuistolle pihan luonnollinen jatke. Samalla puisto on uuden asuinalueen keskeinen julkinen ulkotila yhdessä Klippinkiaukion kanssa. Palttinapuisto muodostuu laajasta nurmikentästä, jota rajaavat vanhaan kauklahtelaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat kiviaidat. Puiston länsipäässä on toiminnallinen keskittymä leikkivälineineen ja oleskelupaikkoineen. Maisemallisena aiheena on lampi, jonka kautta kulkee myös osa alueen pintavesistä. Lämpökäsitellystä puusta rakennetut sillat ovat katseenvangitsijoita ja oleskelupaikkoja. Muita viheralueita messualueella ovat metsäinen Gestersinrinne, asuinalueen pohjoisosan kaupunkiaukionakin toimiva Puuhkalakinpuisto sekä asemanpuoleisen portin yhteyteen rakennettu Asemapäällikönpuisto, joka noudattelee vanhan asemapuiston henkeä. Katujen kaupunkikuvalliseksi ilmeeksi haluttiin vähäeleinen, pikkukaupunkimainen tyyli. Liikennekadut ovat perinteisiä asfalttikatuja. Katunäkymien vehreyttä korostettiin puilla, jotka rytmiteltiin korostamaan katujen linjausta. Kävelykadut keskustassa sekä Klippinkiaukio erottuvat liikennekaduista kivipinnoittein ja viimeistellyin yksityiskohdin. Kävelyalueiden peruspinnoitteeksi valittiin hiekkapintaa muistuttava hiekkapuhallettu betonikivi, jota kuvioitiin luonnonkivin. Kunnallistekniikka numeroina: katuja noin 2 250 metriä erillisiä raitteja noin 420 metriä sadevesiviemäreitä 2,7 km sadevesikaivoja 179 kpl jätevesiviemäreitä 1,9 km jätevesikaivoja 84 kpl vesijohtoja 1,9 km 10 11
Kilpailu omakotirakentajille Omakotitontteja oli haettavana yhteensä 25, joista muodostui seitsemän eri kilpailua kortteleittain, joihin valittiin samankaltaisia tontteja. Kilpailussa oli kaksi ns. vapaata tonttia, joiden sallittiin poiketa korttelisuunnitelmasta. Tonttien koot vaihtelivat 400 neliöstä 989 neliöön, ja rakennusoikeudet 160 neliöstä 293 neliöön. Rakennusoikeudesta piti toteuttaa vähintään 70 prosenttia messuihin mennessä. Omakotirakentaja pystyi osallistumaan useaan kilpailuun suunnitelmillaan, mutta samalle henkilölle/perheelle luovutettiin enintään yksi tontti. Tontit luovutettiin yksityishenkilöille, jotka kilpailussa esittivät laadultaan parhaan ehdotuksen ja luotettavan rahoitussuunnitelman omakotitalon rakentamiseksi. Tontin voi lunastaa asuntomessujen jälkeen omaksi. Kilpailusta tiedotettiin lehdistötiedotteella. Omakotitonttien kilpailuun tuli kaikkiaan 78 ehdotusta. Arviointiryhmä oli tuloksiin tyytyväinen. Kaikille tonteille pystyttiin löytämään hyvä ja kyseiselle tontille parhaiten sopiva ratkaisu. Tekijät paneutuivat kiitettävästi messualueen erityispiirteisiin ja maastollisiin ominaisuuksiin. Suunnitelmilla saatiin luotua rikasta ja arkkitehtonisesti hyvää kaupunkikuvaa, joka korostaa Kauklahden vehreää pikkukaupunkimaista ilmettä. Voittaneet suunnitelmat olivat esillä näyttelyssä Espoon keskuksessa 29.9. 7.10.2004. Kiinteistölautakunta teki syyskuussa 2004 päätöksen tonttien vuokraamisesta omakotirakentajille, minkä jälkeen rakentajan kanssa tehtiin yhteistoimintasopimus talon rakentamisesta asuntomessuille. Laatukilpailut Tontit luovutettiin laatukilpailujen perusteella. Laatukilpailut järjestettiin erikseen ammattirakennuttajille ja rakennusliikkeille sekä omakotirakentajille keväällä 2004, vaikka asemakaava ei ollut vielä lainvoimainen. Kaikki tontit päätettiin kilpailuttaa laatuun eikä hintaan perustuen ja etsiä näin entistä parempaa asumista. Suunnitelmat piti olla arkkitehtien laatimia, ja ehdotukset piti jättää nimimerkillä. Alueen poikkeuksellisen suuren tehokkuuden, rakentamisen tiukan aikataulun ja korkeiden laatutavoitteiden vuoksi messualueen suunnittelijavaatimus oli AA eli korkein. Tontinluovutuskilpailu oli kolmiportainen. Arviointiryhmä arvioi ehdotukset esiraadin karsinnan jälkeen. Laaturyhmässä tarkastettiin ja puollettiin vielä jokainen ehdotus. Kiinteistölautakunta puolestaan hyväksyi tontinluovutussopimukset. Kilpailu tuottajille Ammattirakennuttajien ja rakennusliikkeiden kilpailussa oli haettavana 10 korttelia, joista kustakin oli oma kilpailunsa. Korttelien rakennusoikeudet vaihtelivat 542 kerrosneliöstä 3 600 kerrosneliöön. Kortteleihin oli mahdollista rakentaa pientaloja tai kaksi- ja kolmikerroksisia asuintaloja. Rakennuttajille pidettiin joulukuussa asuntomessujen esittelytilaisuus, johon kutsuttiin noin 50 rakennuttajaa ja rakentajaa. Kilpailusta tiedotettiin medialle sekä ilmoitettiin Rakennuslehdessä sekä muissa rakennusalan julkaisuissa ja tiedotteissa. Ehdotuksia saatiin kahdeksaan kilpailuun, kahteen kilpailuun ei tullut yhtään ehdotusta. Kilpailuun tuli 22 ehdotusta, joista viisi osallistui kahteen eri kilpailuun. Arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi teknisen toimen johtaja Olavi Louko, piti ehdotuksia pääosin erittäin hyviä sekä kunnianhimoisia ja ammattitaitoisia. Lähes kaikille tonteille pystyttiin löytämään erinomainen ratkaisu, vain kaksi korttelia jäi vaille ratkaisua. Suunnitelmissa tuotiin esille uudenaikainen arkkitehtuuri ja perinteinen pientalomainen mittakaava. Valitut suunnitelmat tuottivat rikasta ja mielenkiintoista kaupunkikuvaa. Toimintojen sijoittelusta voitiin päätellä, että yleiset alueet tulisivat olemaan miellyttäviä ja vilkkaassa käytössä. Katutilat ja piha-alueet liittyivät toisiinsa kauniisti. Voittaneet ehdotukset olivat esillä näyttelyssä Espoon valtuustotalossa 26.5. 11.6.2004. Kiinteistölautakunta teki kesäkuussa 2004 päätöksen tontin myymisestä tai vuokraamisesta rakennuttajalle, minkä jälkeen rakennuttajien kanssa tehtiin yhteistoimintasopimus talojen rakentamisesta asuntomessuille. Kohde 51, Chilli, rakennusvaiheessa ja valmiina. 12 13
Kylätalo Palttina Kylätalo Palttinan yleinen arkkitehtuurikilpailu järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa tammikuussa 2004 yleisen arkkitehtuurikilpailun, jossa haluttiin löytää Kauklahden kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti merkittävään ympäristöön soveltuva raikas ja toteutuskelpoinen ehdotus kylätaloksi. Kilpailuun saapui 92 ehdotusta, joista palkintolautakunta valitsi voittajaksi arkkitehtisuunnittelija Mikael Gyllingin ehdotuksen Viserryskone. Kaikki kilpailuehdotukset olivat esillä näyttelyssä 27.5. 11.6.2004. 14 15
Rakentaminen Rakennuslupaprosessi Espoon rakennusvalvontakeskuksessa painotettiin ennakkokäsittelyn merkitystä. Ohjeistuksella, neuvonnalla ja alustavien suunnitelmien tarkastuksella aikaansaatiin se, että lupahakemus kaikkine liitteineen oli mahdollisimman täydellinen, suunnitelmat kaavan ja määräysten mukaiset ja rakennettava rakennus ympäristöönsä sopiva. Messutalojen rakennuslupien ennakkokäsittely alkoi jo tontinluovutuskilpailun yhteydessä, jossa esitettyjen hankkeiden laatua, arkkitehtuuria ja yhteensopivuutta arvioitiin. Arviointiryhmä asetti hankkeet paremmuus-, erikoisuus- ja yhteensopivuusjärjestykseen ja valitsi tuottaja- ja omakotirakentajat sen perusteella. Valituille rakentajille annettiin ohjeita jatkotyöskentelyä varten. Ennen rakennuslupahakemuksen sisäänjättöä oli jokainen hanke vielä tarkastettava ja puollettava laaturyhmässä, jonka puheenjohtajana toimi rakennusvalvontapäällikkö. Rakennusvalvontakeskus jakoi omakotirakentajille tammikuussa 2005 listan jatkosuunnittelussa huomioitavista asioista. Asuntomessuhakemuksia käsitteli aluksi vain yksi lupa-arkkitehti. Lupahakemukset jätettiin pääosin tammi-maaliskuussa 2005. Osin puutteellisina jätetyistä hakemuksista ja ruuhkaisesta kevätajasta huolimatta hakemukset käsiteltiin pääosin alle kahdessa kuukaudessa. Pienten omakotitonttien ja tehokkaan rakentamisen takia jouduttiin paikoin vaikeisiin paloteknisiin ratkaisuihin, joihin talojen suunnittelijat eivät olleet varautuneet ja jotka hankaloittivat lupaprosessia. Myös tonttien autopaikkoja, tonttiliittymiä ja kääntymisalueita jouduttiin tutkimaan tavallista tarkemmin. Yhteisistä rakenteista, palomuurin rakentamatta jättämisestä ym. tehtiin rasitesopimuksia lupahakemuksen liitteiksi. Asuntomessualueesta laadittua korttelisuunnitelmaa tuli noudattaa muun muassa aitoja rakennettaessa. Asiasta neuvoteltiin kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan ja rakentajien välillä ennen kuin päädyttiin yhteisesti hyväksyttyyn aitamalliin. Poikkeuksellisesti hakemuksen yhteydessä vaadittiin myös piha- ja istutussuunnitelma. Pintavesien johtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, korttelikohtaisesti vaadittiin suunnittelijoita valitsemaan keskuudestaan pintavesien koordinoija. Tavallisesta poiketen ja tiiviistä rakentamisesta johtuen kaikki messualueen hankkeet, suuret ja pienet, käsiteltiin teknisessä toimikunnassa. Toimikunnassa pyrittiin varmistamaan erityisesti se, että määräysten edellyttämä paloturvallisuus toteutui esitetyillä rakenteilla. Lisäksi niistä kohteista, jotka rakennettiin kiinni naapuriin, edellytettiin yhteinen rakennesuunnittelijoiden tekemä selvitys/suunnitelma seinän rakenteista. Paloturvallisuuden lisäksi painotettiin rakennusfysikaalisia seikkoja (kosteus) ja rakentamisvaiheen ongelmia, koska rakentamisessa tuli huomioida naapurityömaan eteneminen. Ainoastaan tuottajien rakennushankkeille annettiin kaupunkikuvatoimikunnan lausunto, mutta myös kaikki pientalohankkeet esiteltiin toimikunnalle. Kaupunki järjesti yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa tuottaja- ja omakotirakentajille tiedotustilaisuuksia, joissa käsiteltiin rakennuslupa- ym. ongelmia ja tiedotettiin aikatauluista. Alueen rakentaminen Messualueen vesijohto-, viemäri- ja katutyöt aloitettiin syksyllä 2004. Sitä ennen oli tehty katujen ja raittien pohjanvahvistustyöt. Työt aloitettiin maisemaluvalla, sillä valituksen takia asemakaava ei ollut lainvoimainen. Pilarointi valmistui marraskuussa 2004. Katu-urakoitsija aloitti jo syyskuussa 2004, joten työt limittyivät. Urakoitsijana toimi H&P Infra Oy. Kadut olivat ajettavassa kunnossa huhtikuussa 2005. Vesi- ja viemäröintiliittymät tonteilla olivat valmiina samaan aikaan. Katujen viimeistelytyöt tehtiin touko-kesäkuussa 2006. Katujen pinnoite tehtiin betoni- ja luonnonkivestä. Kadut rajoittuivat puiden istutusalueisiin ja tonttien luonnonkivimuureihin. Klippiaukio verhoiltiin myös betoni- ja luonnonkivillä. asukastoiminta alueen asukkaille. Talon rakentaminen alkoi kesällä 2005, ja se valmistui kesäkuussa 2006. Kylätalo Palttina oli kaupungin rakennushanke. Sen suunnitteli Mikael Gylling arkkitehtitoimisto Molino Oy:stä. Rakentajana oli YIT-Yhtymä. Kylätalon pinta-ala on 1 640 kerrosneliömetriä, ja rakennuskustannukset olivat noin 4,25 milj.. Talonrakennus Talonsuunnittelua varten Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen kehitteli asuinkortteleita ja pientalojen rakennustyyppejä sekä laati yhteistyössä kaavoittajien kanssa kortteli- ja rakennustapaohjeet. Messualueen ensimmäisten talojen rakentaminen alkoi keväällä 2005, ja viimeiset omakotitalot valmistuivat juuri ennen messuja. Alueelle valmistui 25 perheiden rakentamaa omakotitaloa ja 9 rakennuttajien rakentamaa omakotitaloa sekä 23 kytkettyä omakotitaloa, 4 paritaloa, 14 rivitaloa ja 4 pienkerrostaloa, joissa on nuorille aikuisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja sekä kaksi vammaispalveluyksikköä. Messualueella edustettuna olleet rakennuttajat: Bungalow Oy NCC Rakennus Oy Nuorisoasuntoliitto/Alkuasunnot Oy Nuorisosäätiö Sato Rakennus Oy/Finnforest Oyj Skanska Talonrakennus Skanska Talonrakennus/Finnforest Oyj VVO-Rakennuttaja Oy YH-Suomi Oy Kylätalo Palttina Messualueen sydämeksi ja Palttinapuiston jatkeeksi rakennettiin kylätalo Palttina, josta tulee varmasti lähialueen asukkaiden kohtauspaikka. Kylätalossa toimii ympäristö- ja taidepainotteinen päiväkoti sekä avoin päiväkoti alle kouluikäisille lapsille vanhempiensa tai hoitajansa seurassa. Lisäksi talossa toimivat koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot sekä vanhemmuutta tukeva ryhmäperhetoiminta ja lisäksi monipuolinen 16 17
Rakentamisaikataulu Rakentamisaikataulu oli sekä katurakentamisen että talojen kannalta erittäin tiukka. Päivittäisiä haasteita aiheuttivat työmaaliikenne ja työntekijöiden autojen pysäköinti, kun kaivinkoneet ja nosturit liikkuivat yhtä aikaa tiiviillä alueella. Tästä syystä tehtiin sisustushallin pohja valmiiksi jo vuonna 2005 niin, että sitä voitiin käyttää väliaikaisena paikoitusalueena. Valaisinpylväät asennettiin paikoilleen syksyllä 2005 ja keväällä 2006. Kaikista haasteista kuitenkin selvittiin hyvän yhteishengen ansiosta. Omakotialueen sosiaalitila ja ruokala Kaupunki toimitti omakotirakentajien sosiaalitilaksi parakin, jossa olivat ruokailutila ja wc:t. Vieressä olleessa aluevalvojan toimistossa pidettiin tarvittaessa työmaakokouksia. Messualueella toimi väliaikaisissa tiloissa myös yksityinen työmaaruokala. Rakennuskierrätysmateriaalit Suomen Asuntomessujen ja Kuusakoski Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti Kuusakoski Oy huolehti messualueella rakennusaikana syntyvien rakennusjätteiden keräyksestä. Kuusakoski Oy toimitti omakotialueelle neljä lajittelulavaa erikseen puu-, metalli-, energia- ja sekajätettä varten. Perheet toivat lavoille rakennusaikana kertyneet rakennusjätteet maksutta. Samalla rakentajaperheet saivat lajitteluopastusta. Messurakenteet ja messupalvelut Aikaisempien messujen kokemusten perusteella päädyttiin vesivessoihin, joihin vedettiin viemärit, vedet ja sähköt. Ne sijoitettiin ravintolan ja kahviloiden viereen sekä paikoitusalueelle. WC:eitä oli messualueella viidessä eri paikassa, joista neljässä oli inva-wc ja lastenhoitopiste. Näytteilleasettajapaikat rakennettiin valmiiksi kesäkuussa 2006, samoin ravintolateltan, rakennushallin ja asumisen hallin pohjat. Messusähköä varten vedettiin valmiiksi suojaputket. Varsinaiset sähkökaapelit vedettiin putkiin samalla, kun sähkökeskukset ja jakokaapit asennettiin kesäkuussa 2006. Paikoitusalue 3 500 autolle rakennettiin keväällä 2006 messualueen välittömään läheisyyteen Hansavalkaman kaavoitusalueelle. Parkkialueella oli varattu erilliset alueet lehdistölle ja vip-vieraille. Urakoitsijana toimi Niska & Nyyssönen. Paikoitusalueen vieressä sijainnut varapaikoitusalue käsitti paikat 500 autolle. Näytteilleasettajien paikoitusalueena toimi läheinen urheilukenttä. Energiahuolto Suurimmassa osassa messutaloja oli kaukolämpö. Joissakin kohteissa oli suora sähkölämmitys tai sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Yhdessä omakotitalossa lämmitys oli toteutettu ilmalämpöpumpulla. 18 19
Kohde 46, Talo Wienerberger Kohde 56, Jämerä kivitalo, Koti Messujen teemat Teemat pohjautuivat Espoon kaupungin strategiaan sekä asuntopoliittiseen ohjelmaan. Ne ohjasivat messualueen suunnittelua ja rakentamista. Teemat kiteyttivät asuntomessujen tarjonnan, ja niihin liittyi useita projekteja, joiden avulla välitettiin asumistietoutta. Työ ja asuminen Asuntomessut vastasivat työelämän haasteeseen ja esittelivät malleja työn ja asumisen yhdistämiseen. Kauklahden asuinalueen suunnittelun lähtökohtana oli ekologinen työn ja asumisen yhteensovittaminen. Asuntojen yhteydessä olevat työtilat mahdollistivat työskentelyn kotona tai lähellä kotia. Asuntoihin oli myös yhdistettävissä sivuasunto työntekoa varten. Omakotitaloissa oli työhuoneita tai työtila sijaitsi erillisessä autotallissa ja varasto- tai piharakennuksessa. Vuokrakerrostalojen kivijalassa oli erillisiä liike- ja työtiloja. Yhteisöllisyys Tiivis ja matala asuinalue toi nykyaikaisen pientaloasumisen jokaisen ulottuville. Tiivis asuinyhteisö, vehreä luonto ja inhimillinen mittakaava luovat myös turvallisuutta. Kauklahdessa kokeiltiin asumisen turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Alueen sydämenä ja asukkaiden kohtaamispaikkana toimii kylätalo Palttina. Viherrakentaminen loi viihtyisyyttä. Ympäristön vehreys ja kauniit pihaistutukset tasapainottavat tiivistyvää rakentamista. Asuntotarjonnan monipuolisuus Messualue tarjosi monipuolista asumista nuorille ja vanhoille, vuokralla tai omistaen, omakotitalosta kerrostaloon. Esillä oli asuntoja omakotitaloissa, paritaloissa, pienkerrostaloissa, kytketyissä omakotitaloissa ja rivitaloissa. Perheiden rakentamien omakotitalojen lisäksi osakeyhtiömuotoiset omakotitalot tarjosivat helppoa ja vaivatonta pientaloasumista. Monipuolinen messutarjonta esiteltiin 58 messukohteen avulla. Nähtävää oli asunnon ostajalle, oman kodin remontoijalle, sisustajalle sekä rakentajalle unohtamatta ammattilaisiakaan. Sisustaminen Sisustamisen ideat olivat nähtävillä oikeissa kodeissa. Asuntomessuilla oli noin 50 sisustettua asuntoa, joissa esiteltiin sisustamisen uusimmat trendit ja ajattomat klassikot aidossa ympäristössä. Ratkaisuja löytyi kodin kaikkiin tiloihin, käytännön malleja oli remontoimiseen, rakentamiseen kuin myös sisustamiseen. Viherrakentaminen oli osa kodin ilmettä, ja pihaistutukset toivat viihtyisyyttä asumiseen. Yksityispihat ja julkiset viheralueet liittyivät saumattomasti toisiinsa. Asuinkortteleiden pihat mahdollistivat omilla teemoillaan sisätilojen jatkumisen toiminnallisesti ja visuaalisesti ulkotiloihin. Kohde 43, Kotilo 20 21
Tiedotus ja markkinointi Kaupunki laati asuntomessujen tiedottamisesta viestintä- ja markkinointisuunnitelman helmikuussa 2004 ja yhteistyössä Suomen Asuntomessujen kanssa viestintäsuunnitelman marraskuussa 2005. Viestinnän tehtävänä oli luoda Espoosta kuva hyvän asumisen kaupunkina sekä Kauklahdesta kasvavana, pientalovoittoisena ja vehreänä paikalliskeskuksena sekä toisaalta tukea onnistunutta messutoimintaa. Pääpaino asetettiin valtakunnallisen kiinnostuksen herättämiseen, ja tiedottaminen suunnattiin ensi sijassa pääkaupunkiseudun viestimiin unohtamatta kuitenkaan maakunnallisiakaan päämedioita. Tiedottamisessa onnistuttiin erittäin hyvin. Espoon asuntomessut saivat huomattavaa näkyvyyttä suurissa medioissa: tv-uutisissa, aamutv-lähetyksissä, radion uutis- ja ajankohtaislähetyksissä sekä Top Ten -lehdissä ja aikakauslehdissä. Julkisuuden määrä oli ennätyksellinen median kokonaislevikillä mitattuna. Mediaosumia sisältäneiden medioiden yhteislevikki heinä-elokuun aikana oli yhteensä yli 94 miljoonaa. Espoon asuntomessuista oli kirjoitettu syyskuun alkuun 2006 mennessä noin 2 100 artikkelia. Messuille rekisteröityi yhteensä 1 200 toimittajaa, mikä on asuntomessujen ennätys. Mediajulkisuus kesti aikaisempaa paremmin koko messutapahtuman ajan. Julkisuuden sävy oli enimmäkseen neutraalia tai myönteistä. Sisäinen tiedottaminen Sisäisen tiedottamisen tavoitteena oli pitää kaupungin henkilöstö ja luottamushenkilöt ajan tasalla messuihin liittyvissä ajankohtaisissa asioissa ja kertoa messu-uutisista. Näin henkilöstö ja luottamushenkilöt saatiin tietoisiksi asuntomessujen tavoitteista ja teemoista sekä sitoutumaan niihin. Sisäisen tiedottamisen keskeinen väline oli kaupungin ylläpitämät asuntomessujen nettisivut sekä henkilöstölehti Wieteri, jossa ilmestyi kuusi artikkelia asuntomessuista. Tiedottaminen messuorganisaation ja rakentajaperheiden kuin myös ammattirakentajien kesken oli vilkasta. Omakotirakentajille järjestettiin kerran kuukaudessa neuvontatilaisuuksia, joissa asiantuntijat kertoivat rakentamisen eri alueista ja pohtivat rakentamiseen liittyviä ongelmia. Myös ammattirakentajille järjestettiin kerran kuukaudessa kokouksia, joissa käytiin läpi rakentamiseen liittyviä asioita. Paikallinen tiedottaminen Paikalliselle medialle tiedotettiin messujen rakentamisvaiheessa runsaasti. Media seurasi messuhankkeen etenemistä kiinnostuneena. Monilla lehdillä oli oma messurakentajaperheensä, jonka kokemuksia messuprojektista se välitti lukijoille. Espoon kaupungin asukaslehdessä EE-Mailissa oli neljän vuoden aikana useita kirjoituksia asuntomessuista. Kesäkuussa 2006 ilmestyi EE-Mailin asuntomessunumero, josta otettiin 20 000 kappaleen lisäpainos, jota jaettiin messuilla. Kauklahden asukkaat osallistuivat sankoin joukoin asuntomessuja käsitteleviin asukastilaisuuksiin, joita järjestettiin koko hankkeen aikana kuusi. Asukkaiden ja alueen asukasyhdistysten mielipiteiden kuunteleminen oli keskeistä messualueen kaavoituksessa. Asukaspalautetta saatiin jo tavoitesuunnitelman yhteydessä. Myös useissa asuntomessujen asukastilaisuuksissa kerrottiin kaavoituksesta ja otettiin vastaan palautetta. Asemakaava oli nähtävillä kaksi kertaa. Kaavaluonnoksesta jätettiin 18 mielipidekirjettä. Mielipiteiden johdosta kaavaehdotuksen asemanpuoleisten kerrostalojen kerrosluku muutettiin 4,5-kerroksisesta 2-kerroksisiksi. Kauklahtelaiset suhtautuivat pääosin messujen tuloon myönteisesti, ja messujen nähtiin kehittävän aluetta. Toki soraääniäkin löytyi. Ennen messusopimuksen allekirjoitusta alueella kerättiin 100 asukkaan vetoomus, jossa vaadittiin messujen siirtoa pois Kauklahdesta. Samaan aikaan asukkailta saatiin toinen vetoomus, jossa 189 allekirjoittajaa vaati messuja juuri Kauklahteen. Valtakunnallinen tiedottaminen Lähtölaukaus Espoon asuntomessujen valtakunnalliselle tiedottamiselle oli ensimmäinen ennakkoretki asuntomessualueelle 1.11.2005, joka järjestettiin yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa. Paikalla oli nelisenkymmentä toimittajaa. Matka 2006 -messujen yhteydessä 19.1.2006 järjestettiin medialle tiedotustilaisuus yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa. Espoon asuntomessuja esiteltiin yhteistyössä Espoon Matkailu Oy:n kanssa myös Matka 2006 -messuilla pääkaupunkiseudun matkailun yhteisosastolla muun muassa messualueen pienoismallin avulla. Tiedotustilaisuus sisustaminen-teemasta pidettiin medialle maaliskuussa 2006 yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa. Messualue oli avoinna medialle koko rakentamisen ajan, ja siellä vieraili kevään ja alkukesän 2006 aikana kymmeniä toimittajia tekemässä messuista ennakkojuttuja. Tiedottamisessa tärkeimmät välineet olivat lehdistötiedotteiden ja henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi Espoon kaupungin ylläpitämät asuntomessujen internetsivut sekä Suomen Asuntomessujen ylläpitämät internet- ja lehdistön extranet-sivut. Toukokuussa 2006 järjestettiin toinen ennakkoretki messualueelle. Ennakkoretkeen osallistui yli 80 toimittajaa, mukana oli myös virolaisia toimittajia. Asuntomessujen avajaisia edeltävänä päivänä 13.7. järjestettiin perinteinen lehdistöpäivä, johon osallistui ennätykselliset 300 toimittajaa. Lehdistöaineisto tehtiin kattavaksi, toimittajille koottiin kohdeluettelo messutaloista sekä laadittiin normaalien tiedotteiden lisäksi erillisaineistot muun muassa neuvontaklinikoista, jätehuollosta, taiteesta, oheiskohteesta ja alueen historiasta. Ennen messuja ilmestyi virallinen 80-sivuinen asuntomessulehti, jonka toteutti Helsingin Sanomat Suomen Asuntomessujen ja Sanoma Oy:n tekemän sopimuksen mukaisesti. Virallisen messujulkaisun toteuttivat Suomen Asuntomessut ja Suorakanava Oy. Messujulkaisun painos oli 150 000 kpl, ja sitä jaettiin ennen messuja kehyskuntiin Kirkkonummelta Sipooseen. Molempia lehtiä jaettiin ilmaiseksi. Ylenaikainen teki messuradiona messujen ensimmäisen viikon aikana päivittäin ohjelmia ja satunnaisesti myöhempien messuviikkojen aikana. Radio Novan haastattelut, uutisinsertit ja jatkuva promootiosarja toteutuivat Suomen Asuntomessujen sopimuksen mukaisesti. Messujen aikainen tiedotus hoidettiin kylätalo Palttinassa sijainneessa lehdistötoimistossa. Markkinointi ja mainonta Asuntomessujen markkinoinnin tavoitteeksi asetettiin Espoon vahvistuminen kehittyvänä, hyvän asumisen mallikaupunkina sekä Kauklahden tekeminen tunnetuksi kasvavana, vehreänä ja viihtyisänä pientalovoittoisena alueena. Suomen Asuntomessujen markkinoinnin tavoitteena oli asumisen tietämyksen lisääminen, kasvava asiakastyytyväisyys, tapahtuman tunnettuuden rakentaminen ja brändimielikuvan vahvistaminen. Markkinoinnin keskeiset teemat valittiin yhteistyössä Suomen Asuntomessujen ja Espoon Matkailu Oy:n kanssa. Kaupungin omien tavoitteiden edistämiseksi Espoon asuntomessuorganisaatio osallistui yhdessä Espoon Matkailu Oy:n kanssa Oulun asuntomessuille kesällä 2005, Matkailulliseen iltapäivään marraskuussa 2005 ja Matka 2006 -messuille tammikuussa 2006. Lisäksi Espoon asuntomessut olivat esillä Espoon Matkailu Oy:n osastoilla TourEst-messuilla Tallinnassa helmikuussa 2006 ja Kongressi 2006 -tapahtumassa maaliskuussa 2006 Helsingissä. Asuntomessujen ennakkoesite tehtiin kesällä 2005 Oulun asuntomessuille yhteistyössä Suomen Asuntomessujen ja Espoon Matkailu Oy:n kanssa. Esitteessä asuntomessuteksti oli suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esitettä jaettiin myös kaupungin yhteispalvelupisteissä, pääkaupunkiseudun matkailupisteissä, majoituspaikoissa sekä matkailukohteissa. Suoramainontana lähetettiin messukirje ja ennakkoesite kaikkiin Suomen kuntiin, myös Ahvenanmaalle syksyllä 2005. Asuntomessujen esite tehtiin yhdessä Suomen asuntomessujen kanssa huhtikuussa 2006. Esitteestä tehtiin suomiruotsi-version lisäksi myös englanti-venäjä-versio. Esitettä jaettiin kaupungin kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä sekä kaupungin eri yksiköissä. Suoramainontana esite lähetettiin messukirjeen kanssa kaikkiin Suomen kuntiin. Oulun asuntomessuille tehdyn Espoon asuntomessujen DVD-esityksen pohjalta tehtiin äänitetty video, jota lähetettiin keväällä 2006 useaan Suomen kuntaan. Mainonta Espoon Matkailu Oy teki toukokuussa 2006 oman messuesitteensä, josta löytyi messutietojen lisäksi matkailuyritysten ilmoituksia ja messutarjouksia sekä tietoja Espoon tapahtumista, nähtävyyksistä, majoituspaikoista ja ravintoloista. Esitteen painos oli 15 000 kpl. Sitä jaettiin kaikkiin Suomen matkailuneuvontapisteisiin, pääkaupunkiseudun majoituspaikkoihin ja käyntikohteisiin sekä kaupungin yhteispalvelupisteisiin. Asuntomessuja mainostavat 26 banderollia olivat Espoossa siltamainospaikoilla 3.4. 14.8.2006. Eri puolilla kaupunkia olevissa 41 kaupunkimainostauluissa oli asuntomessujen mainos 1.6. 13.8.2006. Espoolaisten yritysten etusetelivihko ilmestyi kesäkuussa 2006. Vihko sisälsi yritysten tarjouksia, jotka olivat voimassa messujen aikana. Laajan postituksen lisäksi sitä jaettiin messuporteilla iltapäivisin. Espoon Matkailu Oy markkinoi asuntomessuja yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa kaikille tärkeimmille virolaisille matkatoimistoille ja Viron liikennettä hoitaville laivayhtiöille. Silja Line ja Suomen Asuntomessut solmivat messulippujen myyntisopimuksen. Asuntomessuilla vieraili ennätyksellisen paljon virolaisia messukävijöitä. Suomen Asuntomessujen mainostoimistona oli SEK & GREY ja mediatoimistona OMD Finland Oy. Valtakunnallinen mainoskampanja toteutettiin televisiossa, radiossa, sanomaja aikakausilehdissä. Paikallisesti mainostettiin tavaratalo Ikeassa, Helsingin keskustassa sekä Helsingin ja Espoon rautatieasemilla ja lähijunissa. Lisäksi MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelma teki yhteistyössä Suomen Asuntomessujen kanssa asuntomessuohjelmia, jotka lähetettiin syksyn 2006 aikana. 22 23
Oheiskohde Marketanpuisto Messutapahtuma Oheiskohde Asuntomessujen oheiskohteeksi valittiin Marketanpuisto, joka tarjosi tietoa piharakentamisesta kiinnostuneille. Marketanpuisto on Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto. Sen lukuisat eri yritysten osastot ja näytepuutarhat antoivat erinomaisen kuvan siitä, millaisia ratkaisuja pihassa ja puutarhassa voi käyttää ja miten ne kestävät ajan hammasta aidossa ulkoympäristössä. Marketanpuisto täydensi hyvin asuntomessujen rakentamiseen ja sisustamiseen keskittyvää antia. Asuntomessujen aikana puistossa oli päivittäin opastettu kierros, keskiviikosta sunnuntaihin oli iltapäivisin avoinna puutarhaneuvontapiste, jossa kävijöiden puutarhapulmia ratkoi puiston oma neuvoja. Messuviikonloppuisin oli paikalla puutarha-alan eri asiantuntijoita niin, että jokaisena viikonloppuna oli eri teema. Puistoon ei ollut erillistä pääsymaksua. Kävijät ja ryhmät eikä myöskään Suomen Asuntomessut asettanut messuille kävijätavoitetta, vaikka kävijämäärän toivottiinkin yltävän 200 000:een. Messuilla vieraili 174 305 maksanutta kävijää, mihin hellekesän huomioiden oltiin tyytyväisiä. Oheiskohde Marketanpuisto kiinnosti myös. Tutkimuksen mukaan joka kahdeskymmenes messuvieras kävi myös Marketanpuistossa. Messuilla kävi yhteensä 206 vierailuryhmää, joista ennakkoon oli ilmoittautunut 125. Kävijöitä ryhmissä oli yhteensä 4 900 henkilöä. Ryhmien palveluun varauduttiin palkkaamalla messusihteeri maaliskuussa 2006 ja tekemällä yhteistyötä Espoon Matkailu Oy:n ja kaupungin keskushallinnon kanssa. Ryhmävierailut painottuivat aikaisempien vuosien tapaan elokuun alkupuoliskolle eli kahdelle viimeiselle messuviikolle. Vilkkaimpina päivinä kävi jopa 41 ryhmää päivässä. Ryhmävieraat olivat enimmäkseen kaupunkien ja kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä lisäksi rakentamiseen liittyviä asiantuntijoita ja erilaisia seminaariryhmiä. Vipryhmiä messuilla kävi kaikkiaan 30, jotka muodostuivat lähinnä kaupunkien ja yritysten johdosta. Kansainvälisiä ryhmiä vieraili muista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Skotlannista ja Pärnusta käytiin tutustumassa messujärjestelyihin, sillä heillä on suunnitelmissa omat asuntomessunsa. Ryhmille tarjottiin puoli tuntia kestänyt messuinfo kylätalo Palttinassa, jossa esityksiä varten oli käytössä kolme ryhmähuonetta ja vip-huone. Kaupungin isännät ja emännät (virkamiehet ja luottamushenkilöt) pitivät messuesityksen suurimmalle osalle ryhmävieraista. Messuoppaat pitivät noin 15 minuuttia kestävän infon 22:lle ennakkoon ilmoittautuneelle ryhmälle. Ryhmille jaettiin myös materiaalikassi, joka sisälsi tietoa asuntomessuista, Kauklahdesta ja Espoon kaupungista. Messuisäntinä ja -emäntinä toimineet kokivat työtehtävänsä mielenkiintoiseksi ja antoisaksi. Myös ryhmiltä saatu palaute oli kiittävää. Messujen aukiolo ja pääsyliput Espoossa kokeiltiin ensimmäistä kertaa messujen pidennettyä aukioloaikaa kahtena elokuun torstaina. Messut olivat auki elokuun torstaina klo 10 20, kun ne muina päivinä olivat avoinna klo 10 18. Pääsylippujen hinnoista sovittiin kaupungin ja Suomen Asuntomessujen välisessä sopimuksessa. Aikuisten lippu maksoi 15 e, lasten lippu 12 e, perhelippu 30 e, erityisryhmien lippu sekä ryhmälippu 12 e ja kahden päivän lippu 27 e. Pysäköinti messujen parkkipaikalla maksoi 7 e maksettaessa messuportilla ja 9 e maksettaessa pois lähtiessä parkkipaikalla. tarjosi henkilöstölleen 10 e:n hintaisia messulippuja, joita jokainen kaupungin työntekijä sai ostaa kaksi kappaletta. Lippuja myytiin kesäkuun alusta alkaen kaupungin yhteispalvelupisteissä. Messutoimisto ja Suomen Asuntomessut perustivat messujen ajaksi messutoimiston ja lehdistötoimiston kylätalo Palttinaan. Messutoimisto palveli lähinnä näytteilleasettajia ensimmäisen viikon aikana klo 9 18.30, muuten klo 9.30 18.30 ja elokuun torstaina klo 9.30 20.30. Messutekniikka Messutekniikasta vastasi Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Messutekniikkapalvelut: Voitto Ahopelto Group Oy Aitatoimittaja: VS Turva-aidat Oy Äänentoisto: KT-Ääni Messuaikainen sähköistys: Johtomestarit Oy Messuteltat: Lainapeite Oy Messutalojen laskennalliset rakentamiskustannukset: Rakennustutkimus RTS 24 25
Liikenne Opastuksen ja liikenteen ohjauksen suunnitteli Sito-konsultit Oy. Pääteiden ja kevyen liikenteen opastuksen teki Tieliikelaitos. Messujen jätehuolto Messujen jätehuolto suunniteltiin massatapahtumien vaatimuksia silmälläpitäen. Yhteistyökumppani Lassila&Tikanoja vastasi alueen jätehuollosta, siivouksesta, ulkoalueiden ja käymälöiden puhtaudesta. Messualueella lajiteltiin ruokalaja muita jätteitä. Alueella oli roskapönttöjä bio-, seka-, energia-, lasi- ja metallijätteelle. Käytettävät mukit olivat biohajoavia, jotka kerättiin erilliseen mukiputkeen, koska muuten ne täyttäisivät biojäteastiat. Espoon kaupungin koulukäyntiavustajat toimivat kierrätysneuvojina, jotka ohjasivat ja opastivat messukävijöitä lähinnä ruokalajätteiden lajittelussa. Kierrätysneuvojia oli heinäkuussa 4 henkilöä ja elokuussa 5. Messuravintola Messuravintolaa hoiti aikaisempien messujen tapaan Casseli Oy, jonka Suomen Asuntomessut valitsi tarjouskilpailun perusteella. Messuravintola toimi teltassa, joka sijaitsi messualueen keskellä Klippinkiaukiolla. Ravintolan lisäksi alueella oli kolme kahvilaa, joista yksi Helsingin Sanomien lehtikahvila. Alueella oli myös hampurilais-, jäätelö ja makeiskojuja. Näytteilleasettajien ruokala sijaitsi omassa teltassaan Klippinkitien talojen pihassa. Infopisteet Suomen Asuntomessut palkkasi 9 messuopasta, jotka toivottivat sekä ryhmävieraat että muutkin messukävijät tervetulleeksi sekä opastivat vieraita kaikissa messuihin liittyvissä asioissa. Messuoppaat hoitivat myös messualueen kuulutuksen. Lipunmyynnissä työskenteli 14 Suomen Asuntomessujen palkkaamaa työntekijää. Espoon kaupungin infobaarissa työskenteli Espoon Matkailu Oy:n henkilökuntaa, joka tarjoili infobaarista messuvieraille Espoon yleis-, matkailu-, majoitus- ja tapahtumatietoja. Espoon Matkailu Oy palkkasi lisäksi messujen ajaksi kuusi kesätyöntekijää infobaariin. Infobaari sijaitsi Klippinkiaukiolla lähellä ravintolatelttaa. Se rakennettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnatun kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Messujen jälkeen infobaari siirretään Espoon Suurpeltoon tauko- ja levähdyspaikaksi. Messuluettelot ja internet Suomen Asuntomessujen ja Yhtyneitten Kuvalehtien sopimuksen mukaisesti kustannustalo julkaisi messuluettelot. Taloluettelo oli osa TM Rakennusmaailmaa ja sisustusluettelo Deko-lehteä. TM Rakennusmaailman taloluettelossa oli varattu omat sivut Espoolle. Ilta-Sanomat teki messuilta juttusarjan Plussa-liitteeseen. Suomen asuntomessujen internetsivuilla oli Espoon asuntomessuilla omat sivut. Suomen Asuntomessut toteutti yhdessä Yhtyneiden Kuvalehtien kanssa internetsivuilleen www.asuntomessuopas.fi, joka esitteli yksityiskohtaisesti messutalot. Verkkopalvelun merkitys tiedonvälityskanavana kasvoi selvästi. Suomen Asuntomessujen verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi kesä-elokuun aikana 58 prosentilla. Eri kävijöitä sivuilla kesäkuussa oli 25 000, heinäkuussa lähes 58 000 ja elokuussa 34 000. Yhteensä kesän 2006 aikana sivuilla vieraili lähes 117 000 eri kävijää. Espoon kaupungin ylläpitämillä asuntomessujen internetsivuilla kävi kesän 2006 aikana runsaat 40 000 eri kävijää. Avajaiset Messujen avajaiset pidettiin Klippinkiaukiolla 14.7. klo 10.15. Avajaiset juonsi kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Messut avasi pääministeri Matti Vanhanen, Suomen Asuntomessujen tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Teuvo Ijäs, ja kaupungin puheenvuoron piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä. Musiikista huolehti puhallinyhtye Serpentti. Kauklahden kappeli Kauklahden kappelissa oli avoimet ovet messujen aikana. Ekumeeninen rukoushetki pidettiin päivittäin, keskiviikkoisin ruotsinkielinen ja torstaisin ortodoksinen. Vitriineissä oli esillä arkeologisissa kaivauksissa kappelin paikalta löytynyttä esineistöä. Aulassa oli Unicefin 60-vuotisjuhlanäyttely. Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa Espoolaiset matkailualan yritykset tarjosivat asuntomessuvieraille erityisiä majoitus- ja ravintolapaketteja. Tarjoukset olivat esillä Espoon Matkailu Oy:n ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi yritykset ostivat ilmoitustilaa Espoon Matkailu Oy:n tekemästä asuntomessuesitteestä ja etusetelivihosta. Espoon Nuorkauppakamari, VR ja Kauklahden yritykset pitivät messujen ajan Kauklahden asemalla infopistettä, jossa jaettiin materiaalia junalla saapuville vieraille. Kauklahden asukasneuvottelukunta, Espoon Yrittäjät, Tapiola Toimii ry ja espoolaiset kauppakeskukset koulutettiin ottamaan vastaan asuntomessuvieraita. Kauklahden kappeli 26 27
Näyttelyt ja oheistapahtumat Ympäristötaidenäyttely Espoolaisen ympäristötaideyhdistyksen NOMADin seitsemän taiteilijaa teki messualueelle yksitoista ympäristötaideteosta, jotka sijoittuivat eri puolille messualuetta ja sisääntuloväyliä. Teosten teemat liittyivät asumiseen ja ympäristöön. NOMADin taideteosten lisäksi parkkipaikan puoleisen portin tuntumassa oli kahden arkkitehtiylioppilaan tekemä ympäristötaideteos, jonka muodostivat 100 postilaatikkoa. Neuvontaklinikat Espoon asuntomessuilla oli ensimmäistä kertaa tarjolla kattava kuluttajaneuvontapalvelu, joka laajensi messutarjontaa ja edisti asumistietoutta. Neuvontaklinikoita olivat sisustus- ja asuntosuunnittelu-, LVI-, terveellisen asumisen, esteettömyys- ja kustannusklinikka. Sisustus- ja asuntosuunnitteluklinikan palvelut olivat maksullisia, muut maksuttomia. Lisäksi näyttelyhuoneistossa 21Palo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Turvatekniikan keskuksen kanssa jakoi tietoa asumisen paloturvallisuudesta. Neuvonnan ja turvallisuusvalistuksen teemoina olivat sähköpalot ja niiden ehkäisy. Lasten ohjelma Espoossa oli mukavasti ohjelmaa myös perheen pienimmille, sillä asuntomessuilla vierailee perinteisesti paljon lapsiperheitä. Suomen Urheiluliiton ohjaajien opastuksella asumisen hallin takana olevalla Pihapelien sankarit -kentällä saattoi kokeilla erilaisia urheilulajeja. Välineet toimitti Espoon liikuntatoimi. Rakennus- ja kiinteistöalan vetovoima ry rakensi messuille Pikkutaitaja-talon, jossa lapset pääsivät kokeilemaan rakentamista. Talossa ja sen pihapiirissä oli mahdollisuus muurata, maalata, kokeilla maarakennusta kaivinkoneella, kuvauttaa itsensä kiinteistönhoitajana tai suunnitella oman talonsa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen näyttelyhuoneiston edessä oli pieni paloauto, joka kiinnosti lapsikävijöitä. Auton kalustus oli samanlainen kuin oikeassa paloautossa. Pelastuslaitos järjesti myös heinäkuussa päivittäin asumisen hallin takana palonäytöksen, jota sai katsella turvallisesti lasin takaa. Vanhemmilla oli mahdollisuus jättää 2 7-vuotiaat lapsensa maksulliseen hoitoon kahdeksi tunniksi. Muksula sijaitsi kylätalo Palttinassa. Omnian ammattiopiston opiskelijat pitivät huolta lapsista. Asuntomessuilla vietettiin heinäkuun lopulla perhepäiviä, jolloin Taikuri Luttinen esiintyi lapsille. 28 29
Kohde 54, Kuulto Kohde 52, Atlas Kohde 39, Kairin talo Kohde 54, Kuulto Paras messutalo Yleisönsuosikiksi nousivat rakennusteollisuuden ja talotehtaiden toimittamat talot. Kaikissa kolmessa eniten ääniä saaneissa taloissa arvostettiin erityisesti tilaratkaisuja. Parhaaksi taloksi valittiin Kuulto, jossa näytteilleasettajana toimi Rautaruukki Oyj. Sitä piti parhaana 12,6 prosenttia annetuista 11 216 äänestä. Toiseksi suosituin talo oli Timberheartin Atlas, joka keräsi ääniä 7,8 prosenttia. Kolmanneksi äänestyksessä tuli puinen Kairin talo, jonka näytteilleasettaja oli Oy Pamon Ab. Ääniä Kairin talo keräsi 6,4 prosenttia annetuista äänistä. 30 31
Talous Asuntomessujen talous (alv 0 %) Kauklahdenpuiston asuntoalueen investoinnit 2004 2005 2006 yhteensä Yhdyskuntatekniikka Suunnittelu ja rakennuttaminen 491 000 278 000 181 000 950 000 Kadut ja verkostot 1 334 000 3 072 000 1 392 000 5 798 000 Puistot 513 000 287 000 800 000 Yhteensä 1 825 000 3 863 000 1 860 000 7 548 000 Peruspalvelut Kylätalo Palttina (päiväkoti) 2 776 000 1 474 000 4 250 000 Messurakenteet 2005 2006 yhteensä Rakenteet ja rakennelmat 52 000 61 000 113 000 Viitoitus ja liikennejärjestelyt 105 000 105 000 Paikoitusalue 95 000 1 305 000 1 400 000 Yhteensä 147 000 1 471 000 1 618 000 Tulot tonttien luovutuksista Myyntitulot luovutetuista tonteista 743 000 Vuokratulot luovutetuista tonteista ( /vuosi) 406 000 Messutapahtuman tulot ja menot Menot Tulot Palkat ja asiantuntijapalvelut 103 000 Pääsylipputulot 126 000 Palvelujen ostot Paikoitustulot 255 000 Puhtaanapito ja jätehuolto 37 000 Muut tulot 34 000 Järjestyksen ylläpito ja vartiointi 30 000 Yhteensä 415 000 Liikenteen- ja pysäköinnin ohjaus 68 000 Muut palvelut 30 000 Tiedotus, markkinointi, painatus 36 000 Toimistokulut 6 000 Yhteensä 310 000 Messutapahtuman vaikutukset Asuntomessut paransivat Kauklahden alueen kaupallisten palvelujen tarjontaa. Messutapahtuma lisäsi Espoon matkailu- ja majoituspalvelujen käyttöä. Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat 25.9.2006 toteutuneeseen tilanteeseen. Lainauksia lehdistä RAKENNUSLEHTI 29.6. RAKENNUSLEHDEN MESSUVALINNAT Rakennuslehden toimituskunta valitsi Espoon Kauklahden asuntomessualueen onnistuneimmat ratkaisut. Kohteessa 35 miellytti toimittajia erityisesti lasten huomioiminen suunnittelussa, jonka lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Kohteessa 54 on onnistuttu poikkeuksellisesti terästalon sisätilojen suunnittelussa. Kohde 6 on tilaelementeistä rakennettu viiden Klippingin kokonaisuus, ja se on Rakennuslehden ammattilaisarvioiden voittaja. Kohteissa 1 5 on esillä luontevaa ja hallittua arkkitehtuuria ja sen viimeistelyn laatu on korkealuokkaista. Kohteiden 12 15 kaareva, loivan s-kirjaimen muotoinen julkisivu on piristävä ratkaisu. Kohteiden 16 17 värikkäisiin, rapattuihin julkisivuihin on haettu eurooppalaisia vaikutteita eurooppalaisesta arkkitehtuurista. Kohteen 41 ainoat kantavat seinät ovat ulkoseinät, mikä avartaa talon sisältäpäin. Kohteen 42 erikoisuus on lähes ilmassa leijuva talvipuutarha. Kohteessa 53 on käytetty taidokkaasti puuta, erityisesti vaneria. Messujen erikoisin talo on kohde 43, jonka julkisivut ovat käsittelemätöntä Siperian lehtikuusen paanua ja katot pärettä. Kohteessa 44 on teräsrunko, jossa ei ole yhtään kantavaa väliseinää. Tilaratkaisu on siirrettävien seinäkkeiden avulla vapaasti muunneltavissa. Kohteeseen 45 tuodaan lisää valoa talon keskellä kulkevan valokuilun kautta. Runsaat lasipinnat tuovat taloon lisää valoa, mutta myös lisää tilan tuntua. YLE, TV-UUTISET 14.7., TV1 JA TV2 ASIANTUNTIJAN MUKAAN ASUNTOMESSUILLA ON PALJON TAVANOMAISIA TALOJA Espoon asuntomessut avautuivat tänään. Messualuetta katselleen arkkitehti Jyrki Tasan mukaan nykyrakentamisessa yhtenä trendinä on veistoksellisuus, sillä tietotekniikka on mahdollistanut hyvin monimuotoisen rakennusten suunnittelun ja valmistamisen. Arkkitehti Tasa arvioi, että messualueen päretalossa on materiaalien käytön, lempeyden ja humoristisuuden ansiosta positiivisia piirteitä. Messuvieras Outi Veijonaho sen sijaan ei pidä taloa kovinkaan toimivana pintamateriaalien suhteen. Talo on tosin hänenkin mukaan näkemisen arvoinen. Tasan mielestä nähtävillä on kuitenkin paljon tavanomaisesti toteutettuja taloja ja ammattilaisia kiinnostavia taloja on vain pieni osa. SAVON SANOMAT 15.7. JA KESKISUOMALAINEN 23.7. KAUPUNKI ASUMISEN POLTTOPISTEESSÄ Eilen avautuneet asuntomessut esittelevät enemmän kaupunkimaisempaa asumista kuin koskaan ennen. Valtaosa kodeista on pienkerros- ja rivitaloasuntoja, joiden sijoitus on toteutettu tiiviisti. Kokonaiskuva avautuu tästä huolimatta moni-ilmeisenä, eloisana ja hengittävänä. Kaupunkimainen tiiviys jatkuu edelleen omakotitalojen puolella, jossa tontit ovat tyypillisesti pieniä ja talot lähellä toisiaan. Talotehtaiden "tavalliset" pientalomallit ovat harvassa, eikä maalla asuvalle löydy juuri sopivaa tarjontaa. Erikoisimmat ratkaisut ovat tällä kertaa Kotilo sekä Villa Flexible. Kohteissa on myös esillä sisustuksellisia kikkailuja. Tilojen välissä saattaa esimerkiksi olla roikkuva "sisäterassi", joka soveltuu vaikka seurustelupaikaksi ystävien kesken. KANSAN UUTISET 21.7. NUOREKKAITA KOTEJA NUORISOLLE Espoossa on annettu nuorillekin mahdollisuus muuttaa Kauklahden asuntomessualueelle yltäkylläisten talounelmien sekaan, sillä Nuorisoliitto Klippinki tarjoaa mahdollisuuden asua kohtuuhintaisessa ensiasunnossa. Kerrostaloasunnot on tarkoitettu lähinnä itsenäistyville työssäkäyville nuorille tai työelämään aktiivisesti pyrkiville nuorille aikuisille. Asunnoissa voi asua enintään viisi vuotta ja monille se on ensimmäinen kosketus itsenäiseen asumiseen. Klippinki on helppo paikka aloittaa yksin asuminen, sillä talon asukkailla on käytössään muun muassa Espoon Nuorisoasunnot ry:n palkkaama asukasohjaaja. Asukasohjaaja Kirsi Veijola kertoo, että asunnoista ovat kiinnostuneet sekä nuoret että heidän vanhempansa. Vanhemmat kyselevät yleensä talouteen liittyviä asioita, kun taas nuoret ovat kiinnostuneet usein vain itsenäistymisestä. Nuorten ohjaamista tarvitaan monenkaltaisissa askareissa aina laskujen maksamisesta asumistukihakemuksen täyttämiseen, kertoo Veijola. VALKEAKOSKEN SANOMAT 21.7. ASUMINEN KUIN LASTEN LEIKKIÄ Espoossa tänä kesänä järjestettävien messujen alue on suuri, mutta yhteisöllisyys-teemansa mukaisesti rakennettu tiiviisti. Monen omakotitalon takapihalta löytyy erillinen rakennus saunan tai työtilan kera. Sekä pihojen suunnittelussa että sisustuksessa voi panna merkille japanilaisvaikutteita. Messuilla on panostettu erilaisiin neuvontapalveluihin, muun muassa sisustuksen ja asunnon suunnitteluun sekä liikuntavammaisen esteettömään asumiseen. Messuilla esiteltäviä rakennuksia ovat muun muassa Olavi Koposen suunnittelema Kotilo-omakotitalo sekä Seppo Koskelan Villa Flexible, joka muuntuu elämäntilanteiden mukaan. UUDENMAAN UUTISET 9.8. UUDELLAMAALLA ASUTAAN LAADUKKAASTI Uudellamaalla asutaan tiiviisti mutta laadukkaasti. Projektisuunnittelija Hanna Mattila Etelä-Suomen maakuntien liittoumasta kertoo, että Uudellamaalla asumisen laatu kulminoituu hyviin palveluihin ja toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin. Asumisen tiiviyttä kompensoivat ympäröivät viheralueet ja yhteinen kaupunkitila, määrittelee Mattila. Esimerkiksi laadukkaasta ja yhtenäisestä asuinalueesta käy Kauklahden asuntomessualue. 32 33
Järjestäjät Osuuskunta Suomen Asuntomessut Messujen suojelija Tasavallan presidentti Tarja Halonen Asuntomessujen neuvottelukunta Marketta Kokkonen (pj.) Teuvo Ijäs (vpj.) Raimo Aromaa Ari Ahonen Ben Grass Trevor Harris Pasi Heiskanen Ari Karvonen Jarmo Koljonen Pekka Leskinen Olavi Louko Juha Metso Osa messutekijöistä perinteisessä ryhmäkuvassa, johon kokoonnuttiin elokuun 13. päivänä messuporttien sulkeuduttua. Organisaatio ja työryhmät Valtion Asuntorahasto Espoon vammaisneuvosto TEKES Osuuskunta Suomen Asuntomessut Teknillinen korkeakoulu Suomen Asuntomessut Espoon kihlakunnan poliisilaitos VR Oy henkilöliikenne Viherympäristöliitto Marja-Liisa Nokelainen Jarkko Rahkonen Marja Rahkonen Sampsa Saralehto Rolf Saxberg Matti Siitari Jaana Tuomi Satu Tyry-Salo Sirkka Wegelius Kristina Wikberg Asuntomessutoimikunta Olavi Louko (pj.) Martti Tieaho (vpj.) Anna-Maija From Jussi Eerolainen Pasi Heiskanen Oiva Hildén Pasi Hulkkonen Hannele Hämäläinen Kanta-Espoon seurakunta Kauklahden alueneuvottelukunta Kauklahtiseura ry Espoon kauppakamari Esbogård Ab VR-yhtymä Espoon Matkailu Oy Kauklahtiseura ry Suomen Asuntomessut Suomen Asuntomessut Suomen Asuntomessut Juha Iivanainen Seppo Kallio Merja Kiviluoto Mikko Kivinen Kari Kyytsönen Pirkko-Liisa Merikoski Tiina Miettinen Suomen Asuntomessut Kristiina Peltomaa Esko Rautiola Kari Salmi Suomen Asuntomessut Kari Suopohja Jaana Tuomi Espoon Matkailu Oy Tiina Kosama (siht.) Laaturyhmä Esko Rautiola (pj.) Oiva Hildén (vpj.) Suomen Asuntomessut Sinikka Ahtiainen Jussi Eerolainen Lars Hagman Pentti Hakkarainen Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Seppo Kallio Merja Kiviluoto Kristiina Peltomaa Veronica Rehn-Kivi Anu Tiitinen Pertti Vesanto Valtion Asuntorahasto Tiina Kosama (siht.) Tiedotus- ja markkinointiryhmä Kari Salmi (pj. Suomen Asuntomessut Seppo Kallio (vpj.) Tiina Kosama Tiina Miettinen Suomen Asuntomessut Esko Paalasmaa Espoon Yrittäjät ry Erkki Pärssinen Espoon Yrittäjät ry Tanja Sund Suomen Asuntomessut Jaana Tuomi Espoon Matkailu Oy Sami Turunen EE-Mail-lehti Satu Tyry-Salo Kirsi Åkerlund Espoon Yrittäjät ry P-L Merikoski (siht.) Asuntomessut Espoossa 2006 Seppo Kallio, projektipäällikkö Tiina Kosama, projektisihteeri Hannele Hämäläinen, messusihteeri Kari Kyytsönen, aluevalvoja Pirkko-Liisa Merikoski, tiedottaja Kari Suopohja, asiantuntija Jotta asuntomessut saatiin toteutettua, tehtiin teknisellä toimialalla virkatyönä ja konsultteja ohjaten erilaisia prosesseja, joissa vastuu oli seuraavilla henkilöillä. Kaavasuunnitteluvastuu: Merja Kiviluoto Kunnallistekniikan yleissuunnitteluvastuu: Sinikka Ahtiainen Puistojen ja viheralueiden toteutussuunnitteluvastuu: Leena Ihalainen Kunnallistekniikan rakentamisvastuu: Reijo Rossi Messupysäköinti ja viitoitusvastuu: Heli Rautio Kylätalo Palttinan suunnitteluvastuu: Juha Iivanainen Kylätalo Palttinan toteutusvastuu: Eero Utunen Messupalvelujen tuottajat Ensihoito: Finnmedica Oy Haukkula: Vantaan 4H-yhdistys Järjestysmiehet ja liikenteenohjaus: FPS Security Oy Jätehuolto, siivous, WC:t: Lassila&Tikanoja Oy Messulehti: Helsingin Sanomat Messuradio: YLE, Ylenaikainen (94,0 MHz) Messuravintola: Casseli Oy * Jäätelokioskit: Ingman Oy * Pikaruokakioskit: Fastpro Oy Muksula: Espoon ammatillinen oppilaitos Omnia ja Kaks Plus -lehti Vartiointi: Suomen Turvatiimi Loppuraportin toimitus: Pirkko-Liisa Merikoski Loppuraportin kuvat: Adactive Oy, Mikael Gylling, Pirkko-Liisa Merikoski, Markku Niemi, Kaj Sunn, Antero Tenhunen, kansikuva Tuomas Pietinen MAINOSTOIMISTO TASKU / WELLPRINT 10/2006 34 35