1 NURMEKSEN KAUPUNKI Laamilan 133 kaupunginosan korttelin nro 133 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Kotiniemi) Kuva 1: Viistokuva Laamilan Kotiniemen alueesta, jolle kaavamuutosalue sijoittuu Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus 4.6.2009
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Korttelit ym.: Kotiniemi Nurmeksen kaupunki Laamila 133 kaupunginosa Koskee; korttelia 133, venevalkamaa, yleistä pysäköintialuetta, leikkikenttää, sekä puistoa ja lähivirkistysaluetta. Muodostuu; korttelin 133 tontit 3 ja 4, sekä venevalkama, yleinen pysäköintialue, puisto, ja leikkipuisto. Korttelin 133: * tontin 3 osoite on: Tiiliniementie 1, 75530 NURMES * tontin 4 osoite ennallaan: Tiiliniementie 3, 75530 NURMES. Kaavan nimi: Laamilan 133 kaupunginosan korttelin nro 133 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Kotiniemi) Laatijan nimi: NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta / kaavoitus Nurmeksessa 4.6.2009 Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Vireilletulo: Os. Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh.(040)554 8228 s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Kaavamuutoksesta on kerrottu vuosittain kaavoituskatsauksissa ja viimeksi 11.1.2008 laaditussa kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.2.2008 laadinnan yhteydessä (hyväksytty kaavoitusjaostossa 21.2.2008), on kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu 6.3.2008 päivätyllä kuulutuksella, kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu sanomalehti Ylä-Karjalassa 6.3.2008 ja ilmoitustaululla 7.3-8.4.2008). Hyväksyminen: Kaavoitusjaosto 19.2.2009 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
7 14 12 7 5 30 2 36 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuussaari 7 19 3 3A 5 15 21 Tiiliniementie 12 Kuittilantie Kotiniemi 13 11 17 8 6 Pihlajatie 1 ntie Pajutie 6 3 Huvilantie 1 Tuiskuntie Huittisentie Haapalahdentie Rantatie LAAMILA 6 2 4 2 3 2 10 10 11 13 16 17 16 Kotivaarantie 19 19 18 Laamilantie Z Notkotie 2 5 8 15 12 Teeritie 3 23 1 Riekkotie 10 20 Rekulan päiväkoti Kotiniementie 27 2 1 Ikolan Leskeläntie 2 26 Museo 15 24 18 25 Z 40 Okkolant 38 29 32 16 Luukkolanvaara 8 10 nniementie Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Laamilan kaupunginosassa 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Laamilan 133 kaupunginosan asemakaavamuutos (Kotiniemi) Kaavan päätarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on suurentaa tontteja rantaan saakka korttelin 133 maanomistajien toiveiden mukaisesti. Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt korttelin 133 osalta yksityisten maanomistajien taholta. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 1548 m2 12 henkeä 3,0552 ha
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet... 5 1.6.2 Seudulliset selvitykset... 6 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2 TIIVISTELMÄ... 7 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 8 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000... 10 3.2.2 Maakuntakaava... 11 3.2.3 Yleiskaava... 11 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 13 3.2.5 Rakennusjärjestys... 13 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 14 3.2.7 Pohjakartta... 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE... 14 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 14 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 14 4.3.1 Osalliset... 14 4.3.2 Vireilletulo... 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 16 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 16 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 18 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 19 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 19 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 19 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 20 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 20 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 KAAVAN RAKENNE... 20 5.1.1 Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 21 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 21 5.3 ALUEVARAUKSET... 21 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 21 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 22
5 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 24 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 24 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 24 7. LÄHDELUETTELO... 24 8. KUVALUETTELO... 25 9. LIITELUETTELO... 25 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 26 11. LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET)... 28 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET... 30 13. VASTINELUETTELO... 32 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta LIITE 5.1-5.2: Ote Nurmeksen kokokunnan yleiskaavasta (rakennesuunnitelma 2010) LIITE 6.1-6.2: Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975, yleiskaavamerkintöineen LIITE 7: Rakennusjärjestyksen liitekartta / Suunnittelutarvealue LIITE 8: Toteutusluonnos LIITE 9.1: Asemakaavamuutos ehdotus / Kartta (Versiot A,B ja C) LIITE 9.2: Asemakaavamuutos ehdotus / Asemakaavamerkinnät LIITE 10: Poistuva asemakaava / Kartta LIITE 11: Tonttijako LIITE 12: Viheralueiden ja reittien laaja-alainen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007)
6 1.6.2 Seudulliset selvitykset 1.6.2.1 Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 2008 117 Kehittämisprojektista palveluksi - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) 2007 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007-2013 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007-2013 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi - Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 2006 97. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä 2005 89. Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 91. Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92. Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95. Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 96. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2004 82. Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 2010 84. Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 2003 72. Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 74. Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75. Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 2002 68. Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 1.6.3 Paikalliset selvitykset - Virkistys- ja suojelualueselvitys; Friman Mari (1989-1990) - Virkistys- ja suojelualueiden toimenpide-ehdotus; Kunnasranta Mervi (1990) - Maankamaran muotojen kartoitus ja arviointi maankäytön suunnittelun kannalta; P-K:n vesi- ja ympäristöpiiri / Lyytikäinen Ari (1993) - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998)
7 - Nurmeksen kaupungin metsien kartoitus monikäytön kannalta; Nurmeksen kaupunki / Anumari Pulkkinen (1998) - Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto 26.10.2000) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Viranomaisneuvottelu 13.11.2007. - Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2008. - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitusprosessin ajan (MRL 62 ) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 7.3.-8.4.2008. - Alustava asemakaavamuutosluonnos (laadittu OAS:in yhteydessä) ja se on ollut nähtävillä netissä ja kaavoituksessa sekä lausunnolla eri viranomaisilla vuoden 2008 alussa. - Tarkistettu asemakaavaluonnos /-ehdotus 27.1.2009 nähtävillä 27.2.-30.3.2009. - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2009 kesällä uudelleen mikäli lisäkuulemisessa ilmenee erityistä mistä syystä ehdotusta on ollut tarvetta muuttaa. - II viranomaisneuvottelu AYK:ssa syksyllä 2009 tarvittaessa. - Kaavaehdotus saatetaan valtuustokäsittelyyn syystalvella 2009 (arvio). 2.2 Asemakaava Laamilan 133 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Lääninhallitus vahvistanut 22.3.1991). Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: Asuinpientalojen korttelialue (AP) Lähivirkistysalue (VL) Puisto (VP) Leikkikenttä (VK) Venevalkama (LV) Yleinen pysäköintialue (LP). Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta
8 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Nurmeksen kaupungin ja kaava-alueen yksityisten toimesta eli tontinomistajien toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Laamilan kaupunginosan asemakaava, jonka tontteja on tarkoitus suurentaa rantaan saakka ja ulkoilureitin siirtäminen kulkemaan Lastenkodin puiston kautta. Kuva 4: Viistokuva Laamilan alueesta 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue ei kuulu tärkeään pohjavesialueeseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella yksityisen hallinnassa olevalla tontille on rakennettu omakotitalo ja talousrakennuksineen, omakotitalossa asuu 2 henkeä. Palvelut on haettava Porokylän keskustasta, joskin alueen luoteispuolella on Nurmeksen dementiakoti. Virkistykseen sopivina puisto- ja virkistysalueina toimivat korttelialueen länsipuolella olevat puistot.
9 Kaavoitusjaoston 15.5.2009 alueella suorittamassa maastokatselmuksessa oli selvästi nähtävissä, että kyseisellä rantakaistaleella oli virkistykseen käytetty uima- ja nuotion paikka, joille kulku tapahtuu Kotiniementien kautta. Polku tosin jatkui hieman Tiiliniemeen päin, mutta hävisi näkyvistä pian joko käytön vähyyden takia tai alueen rakentamisen yhteydessä, mikä oli osin levinnyt laajemmalle alueelle, myös kaupungin omistamalle alueelle MERKINNÄT: Kuva 5: Liikenneverkko Vesihuoltoverkostosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Alueella kulkee vesi- ja viemärijohto, jotka ovat jo rakennettuja. Alueella on maanalainen sähkö- ja tietoliikenneverkko. Sähköverkon omistaa Pohjois- Karjalan sähkö oy ja tietoliikenneverkot Sonera ja Tikkacom. Kuva 6: Tekninen huolto
10 Nurmeksessa ilmanlaatuongelmista merkittävin on maaperän ja vesistöjen happamoituminen. Pääosa happamoittavista päästöistä tulee muualta Suomesta tai ulkomailta. 3.1.4 Maanomistus Korttelialueen omistavat yksityiset henkilöt ja muilta osin maa- ja vesialueet omistaa Nurmeksen kaupunki. Maanomistus Kunta Yksityiset 1,0000 2,0552 Kuva 7: Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Tässä asemakaavan muutosprosessissa tarkastellaan em. tavoitteiden ryhmittelyn ja sen perusteluiden osalta: * toimiva aluerakenne * eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu * virkistyskäyttö * toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto * luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet
11 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaava sisältää kaavakartan ja kirjallisen selostuksen, jossa esitetään ratkaisujen perusteet, osallistumis- ja arviointimenettelyt, suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot sekä perustelut tehdyille ratkaisuille. Kuva 8: Ote maakuntakaavakartasta Maakuntahallitus on päättänyt tammikuun 2006 lopulla käynnistää maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus käsittää ne osa-alueet, joita ei ollut varsinaisessa maakuntakaavassa. Näitä ovat maa-ainesten otto- ja turvetuotantoalueet ja niihin liittyvät maakunnalliset suojelualueet sekä varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden maa-alueet. Lisäksi tarkistuksessa voidaan huomioida muita maakunnallisia suojelualueita ja maakuntakaavan tarkistukseen liittyviä asioita. Maakuntakaavan tarkistus tulee korvaamaan voimassa olevan seutukaavan ja hyväksytyn maakuntakaavan näiltä osin. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. 3.2.3 Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000. Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä
12 aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76. Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty Puisto, virkistys- ja urheilualueeksi. Kuva 9: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavakartasta 1975 Kuva 10: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 kaavamerkinnöistä
13 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Laamilan 133 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut 22.3.1991 ja osalle Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2005 ja 29.5.2008 ). Kuva 11: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - Asuinpientalojen korttelialue (AP) - Lähivirkistysalue (VL) - Puisto (VP) - Leikkikenttä (VK) - Venevalkama (LV) - Yleinen pysäköimisalue (LP). 3.2.5 Rakennusjärjestys Nurmeksen uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.12.2001. Kuva 12: Ote rakennusjärjestyksen liitekartasta (suunnittelutarvealue)
14 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Asemakaavamuutosalueen kortteliin 133 on 25.1.1993 hyväksytty tonttijaot ja tontit on mitattu 22.3.1994 ja viety kiinteistörekisteriin. Myös yleiset alueet on mitattu ja merkitty kiinteistörekisteriin seuraavasti; Lv alue 25.6.2008, Lastenkodinpuisto 25.6.2008, Tiiliniemenpuisto 27.6.2008 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta vuoteen 2009 saakka. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarkoituksena on suurentaa tontteja Lautiaisen rantaan saakka ja tonttien suurentamiseksi ovat tonttien omistajat hakeneet asemakaavamuutosta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt niin, että yksityiset maanomistajat ovat tehneet aloitteen tonttiensa kaavoittamisesta rantaan rajoittuviksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille tiedotteella varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä):
15 Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (myös paperitulosteet) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Nurmeksen Lämpö Oy Sonera TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos on tullut vireille yksityisten maanomistajien toiveesta. Kaavamuutoksesta on kerrottu vuosittain kaavoituskatsauksissa ja viimeksi 11.1.2008 laaditussa kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.2.2008 laadinnan yhteydessä on (hyväksytty kaavoitusjaostossa 21.2.2008) kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu 6.3.2008 päivätyllä kuulutuksella, kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu sanomalehti Ylä-Karjalassa 6.3.2008 ja ilmoitustaululla 6.3.- 8.4.2008). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen kuuleminen, MRL 62 ). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on käyty 13.11.2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa (AYK), kun alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli käytettävissä. AYK:n ja P-K:n museon näkemys: - rakennusoikeudet määriteltävä korttelin 133 kohdalla - ranta-aluetta ei pitäisi myydä NuKa: Asiaan palataan, kunhan oas on ollut nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole tullut palautetta.
16 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 2.10.2000 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.1978 hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava (vertaa liite 6). Vuonna 1978 hyväksytyssä keskustaajaman yleiskaavassa 1975, asemakaavamuutosalue on merkitty puisto-, virkistys- ja urheilualueeksi. Kuva 13: Ote yleiskaavakartasta ja -määräyksistä
17 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Kuva 14: Ote maakuntakaavasta Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää.
18 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelutyön edetessä korttelin 133 tonttien omistajat ovat 14.9.2007 ja 2.11.2007 esittäneet, että he olisivat halukkaita ostamaan tonttiensa ja rannan välisen puistoalueen ja liittämään sen tontteihin sekä osallistumaan asian vaatimiin kustannuksiin. Tätä hanketta vastaan on 12.12.2007 jätetty yhteensä 74 henkilön allekirjoittama muistutus, jossa edellytetään, että kyseinen ranta-alue säilytettäisiin kuntalaisten virkistyskäytössä. Tavoitetta on 20.11.2008 kaavoitusjaostossa tarkennettu siten, että suunnittelua jatketaan laatimalla kaavaehdotus, jossa yhteydessä ko. rantakaistaleella olevan virkistysreitin tarpeellisuutta ja linjausta tarkastellaan laajemmalta alueelta, kuten ympäristökeskus on toivonut, mutta ilman hyväksyttyä yleiskaavaa. Alueelle on 27.1.2009 laadittu asemakaavamuutoksesta ehdotus selostuksineen ja ne ovat olleet julkisesti nähtävillä 27.2.- 30.3.2009. Tänä aikana on jätetty yksi muistutus ja kansalaisadressi, jossa on noin 120 allekirjoitusta. Näissä vaaditaan rantakaistaleen jättämistä yleiseksi virkistysalueeksi, jonka kautta voisi kulkea epäviralliselle uimarannalle. Kaavamuutosta hakeneilta maanomistajilta on 2.4.2009 pyydetty vastine em. muistutuksessa ja kansalaisadressissa esitetyistä seikoista. Vastineissa kiistetään em. muistutuksessa ja kansalaisadressissa esitetyt väitteet. Muistutuksen ja kansalaisadressin sekä vastineiden johdosta kaavoitusjaosto on 15.5.2009 suorittanut alueella maastokatselmuksen ja todennut, että alueella oli selvästi nähtävissä se, että kyseisellä rantakaistaleella oli virkistykseen käytetty uima- ja nuotion paikka, joille kulku tapahtuu Kotiniementien kautta. Polku tosin jatkui hieman Tiiliniemeen päin, mutta hävisi näkyvistä pian joko käytön vähyyden takia tai alueen rakentamisen yhteydessä, mikä oli osin levinnyt laajemmalle alueelle, myös kaupungin omistamalle alueelle
19 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Jatkossa asemakaavaa muutettaessa selvitetään neljä vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen arvioidaan. 1. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä 2. Asemakaavamuutos laaditaan suurentamalla tontit omarantaisiksi kuitenkin siten, että epävirallinen uimaranta tunnustetaan kaavassa (luonnos A). 3. Asemakaavamuutos laaditaan suurentamalla tontit omarantaisiksi kuitenkin siten, että epävirallinen uimaranta tunnustetaan kaavassa ja rantaan varataan ulkoilureitti (luonnos B). 4. Asemakaavamuutos laaditaan pääosin noudattamalla nykyisiä tontinrajoja kuitenkin siten, että epävirallinen uimaranta tunnustetaan kaavassa ja rantaan jätetään virkistysalue (VP), jolle varataan ulkoilureitti (luonnos C). 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa nähden ne arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi: * asumisen alueella arvioidaan olevan hieman viihtyisämpää vaihtoehdossa 2 ja 3, kun tontit ovat väljiä. Näiden vaihtoehtojen osalta virkistyksen kannalta rantareitti menetettäisiin, jolloin se siltä osin heikentäisi vain pienen osan ympäristön asukkaiden asumisviihtyisyyttä, mutta parantaa kaavamuutosalueen asukkaiden asumisviihtyisyyttä huomattavasti. Haitta ei kuitenkaan ole merkityksellinen eikä kohtuuton, koska korvaava reitti on järjestettävissä. Muille alueen oleville ja tuleville asukkaille pääsy uimapaikalle helpottuu koska uusi reitti oikaisee eikä tarvitse käyttää kiertoteitä. * liikenneverkkoon vaikutuksia ei ole, koska katuverkko säilyy ennallaan, mutta korttelialueen kohdalla Tiiliniementien varteen on rakennettava jalkakäytävä. * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia, koska ne säilyvät ennallaan. * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan ristiriitaisiksi vaihtoehdosta riippumatta, koska vaihtoehto 2 ja 3 aiheuttaisi ristiriitoja alueen virkistyskäytössä ja vaihtoehto 1 ja 3 heikentäisivät asumisviihtyisyyttä korttelissa 133. Virkistysreitin käyttö olisi verrattain vähäistä, vain parin asunnon väki, jotka käyttäisivät reittiä oikaisuun uimapaikalle. Kiertoreitti ei jatka matkaa kohtuuttomasti. Muille alueen oleville ja tuleville asukkaille pääsy uimapaikalle helpottuu koska uusi reitti oikaisee eikä tarvitse käyttää kiertoteitä.
20 Kahta reittiä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää, koska suurin osa tulisi käyttämään tätä uutta reittiä. * kokonaistalouteen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi vaihtoehdoista riippumatta, joskin tonttien suurentamisen arvioidaan lisäävän alueen mielenkiintoa asuinpaikkaa valittaessa. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavamuutoksen vaihtoehtoja vertaillessa on tarkasteltu lähialueen omarantaisia tontteja ja on tutkailtu virkistysreittejä laajemmalta alueelta sekä sitä, kuinka uimapaikka on parhaiten saavutettavissa suurimmalle osalle asukkaita. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 2: eli asemakaavamuutos laaditaan suurentamalla tontit omarantaisiksi (luonnos A). Vaihtoehdon 2 valintaan on vaikuttanut se, että lähialueella on myös omarantaisia tontteja, joskin osa niistä on ollut jo omarantaisia ennen kaavan laatimista. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.10.2007 pohjalta on 13.11.2007 käyty ns. viranomaisneuvottelu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on 14.2.2008 tarkistettu viranomaisneuvottelun jälkeen neuvottelussa esillä olleet seikat huomioon ottaen. Kaavoitusjaosto on 21.2.2008 24 hyväksynyt varsinaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 14.2.2008) ja siihen liittyvän alustavan asemakaavamuutosluonnoksen. Varsinainen asemakaavamuutosehdotus selostuksineen on valmistunut 27.1.2009 ja sitä on myöhemmin 4.6.2009 tarkistettu kaavoitusjaoston maastokatselmuksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa 27.2.-30.3.2009 jätetyn muistutuksen ja kansalaisadressin sekä niistä maanomistajilta saadun vastineen perusteella. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Väestömäärä asemakaavamuutosalueella kasvaa noin 10 hengellä. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta.
21 Kaavamuutosaluetta on yhteensä 3,0552 ha. AO aluetta 0,5543 ha, 554 k-m 2 AP aluetta 0,5522 ha, 994 k-m 2 Uimaranta-aluetta (VV), 0,0293 ha, Venevalkama aluetta (LV) 0,4583 ha, Yleistä pysäköimisaluetta (LP), 0,1548 ha, Virkistysaluetta yhteensä (V -alueet, sisältää myös VV -alueen), 1,13356 ha. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu julkisia ja kaupallisia palveluita, ne on pääosin haettava kaavamuutosalueen ulkopuolelta Porokylän keskustasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on suurentaa tontteja rantaan saakka. Kaavamuutoksella on muodostettu erillis- ja asuinpientalojen korttelialueet (AO ja AP). Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta luonnonympäristössä kovinkaan suuria muutoksia, Asemakaavan toteuttaminen täyttää asemakaavamuutokselle asetetun päätavoitteen suurentaa tonttikokoa. 5.3 Aluevaraukset * AO -aluetta 0,5543 ha, jolla rakennusoikeutta 554 k-m 2 I½ kerroksiselle erillispientaloille. * AP -aluetta 0,5522 ha, jolla rakennusoikeutta 994 k-m2 I½ kerroksiselle asuinpientaloille * Virkistysaluetta 1,3356 ha. * Venevalkama ja yleinen pysäköimisalue yht. 0,6131 ha 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat: * väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella vaikutukset jäävät vähäisiksi. * asumiseen vaikutukset ovat myönteiset, kun asumisväljyys paranee, mutta muutamaan talouteen vaikutukset ovat haitallisia, kun oikopolku uimapaikalle sulkeutuu. Haitta ei kuitenkaan ole merkityksellinen eikä kohtuuton, koska korvaava reitti on järjestettävissä. Muille alueen oleville ja tuleville asukkaille pääsy uimapaikalle helpottuu koska uusi reitti oikaisee eikä tarvitse käyttää kiertoteitä. * nykyisten palveluiden säilymiseen kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset jäävät vähäisiksi. * virkistykseen kaavamuutoksella on jonkin verran haitallista vaikutusta, koska virkistysreitti siirtyy osalta matkaa pois ranta-alueelta ja siten oikopolku uimapaikalle sulkeutuu. Haitta ei kuitenkaan ole merkityksellinen eikä kohtuuton, koska korvaava reitti on järjestettävissä. Muille alueen oleville ja tuleville asukkaille pääsy uimapaikalle helpottuu koska uusi reitti oikaisee eikä tarvitse käyttää kiertoteitä.
22 * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska uusia katualueita kaavamuutoksella ei tule, vain kevyenliikenteen raitti tulisi uuteen paikkaan ja Tiiliniementien varteen on osalle matkaa rakennettava jalkakäytävä. * kokonaistalouteen vaikutukset ovat vähäiset. * asukkaiden määrän ja ikärakenteen muutoksiin vaikutukset ovat vähäiset, * elämäntapaan ja elämänlaatuun vaikutukset ovat vähäiset. * yhteisön paineisiin, asenteisiin ja ristiriitoihin on jonkin verran kielteisiä vaikutuksia, koska virkistysreitti osittain siirtyy ranta-alueelta pois, jota osa ympäristön asukkaista on vastustanut. Haitta ei kuitenkaan ole merkityksellinen eikä kohtuuton, koska korvaava reitti on järjestettävissä. Muille alueen oleville ja tuleville asukkaille pääsy uimapaikalle helpottuu koska uusi reitti oikaisee eikä tarvitse käyttää kiertoteitä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Puisto. Leikkipuisto. Uimaranta-alue. Venesatama/venevalkama. Yleinen pysäköintialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
23 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 133 Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen. Ohjeellinen auton säilytyspaikan rakennusala. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ajoyhteys. Johtoa varten varattu alueen osa, (j=viemäri). YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ RAKENNUSOIKEUS Maanpäällistä kellarikerrosta ei sallita. Alueella saa asuin- tai kaavassa osoitettuun talousrakennukseen sijoittaa käsityö- tai käsiteollisuustiloja enintään 15 % tontille sallitusta rakennusoikeudesta. RAKENTAMISTAPA Rakennukset tulee kooltaan, muodoltaan, materiaaliltaan ja väreiltään rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuksissa on käytettävä avopäätyistä harjakattoa, kattokaltevuus 1:1,5. ISTUTUKSET Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä kasvimaaksi, leikkialueeksi tai liikenteeseen, on jätettävä tai istutettava puita ja pensaita vähintään yksi puu
24 tontin pinta-alan 150 m2 kohti. Istutettavalle tontin osalle saadaan sijoittaa ajoväylä ja kulkuyhteys tontille. AITAAMINEN Asuintontit tulee aidata pensasaidoin katua ja puistoa vastaan, naapuritonttia vastaan saadaan aidata joko pensas- tai 1,2 m korkealla puuaidalla. AUTOPAIKAT Autopaikkoja on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti ja yksi vieraspaikka. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisohjeeksi on laadittu toteutusluonnos liite 8 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen lainvoimaistuttua Nurmeksen kaupunki ja yksityiset huolehtivat alueen toteuttamisesta yhdessä tai erikseen. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumisessa seurataan rakentamisen toteutumista. 7. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 6 LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT... 17
25 8. KUVALUETTELO KUVA 1: VIISTOKUVA LAAMILAN KOTINIEMEN ALUEESTA, JOLLE KAAVAMUUTOSALUE SIJOITTUU... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI NURMEKSEN LAAMILAN KAUPUNGINOSASSA... 3 KUVA 3: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 7 KUVA 4: VIISTOKUVA LAAMILAN ALUEESTA... 8 KUVA 5: LIIKENNEVERKKO... 9 KUVA 6: TEKNINEN HUOLTO... 9 KUVA 7: MAANOMISTUS... 10 KUVA 8: OTE MAAKUNTAKAAVAKARTASTA... 11 KUVA 9: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAKARTASTA 1975... 12 KUVA 10: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 KAAVAMERKINNÖISTÄ... 12 KUVA 11: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 13 KUVA 12: OTE RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITEKARTASTA (SUUNNITTELUTARVEALUE)... 13 KUVA 13: OTE YLEISKAAVAKARTASTA JA -MÄÄRÄYKSISTÄ... 16 KUVA 14: OTE MAAKUNTAKAAVASTA... 17 9. LIITELUETTELO LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavaehdotuksesta LIITE 5.1-5.2: Ote Nurmeksen kokokunnan yleiskaavasta (rakennesuunnitelma 2010) LIITE 6.1-6.2: Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975, yleiskaavamerkintöineen LIITE 7: Rakennusjärjestyksen liitekartta LIITE 8: Toteutusluonnos LIITE 9.1-3: Asemakaavamuutos / Kartta (Versiot A, B ja C) LIITE 9.4: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 10: Poistuva asemakaava LIITE 11: Tonttijako LIITE 12: Viheralueiden ja reittien laaja-alainen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja)
26 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE
27
28 11. LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) LIITTEET
29
30 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET
31
32 13. VASTINELUETTELO VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa)