1 NURMEKSEN KAUPUNKI Porokylän 131 kaupunginosanrajan muutos ja Laamilan 133 kaupunginosan asemakaavan laajennus (Ylikyläntie 541-895-1-5928) Kuva 1: Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen selostus Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö 9.2.2015 / 16.2.2015
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Porokylä 131 ja Laamila 133 Kunta: Nurmeksen kaupunki Kaupunginosa: Porokylän 131 ja Laamilan 133 kaupunginosa Korttelit ym.:entiset: Katu-, LR-, EV-alue ja osa Ylikylän maantietä 541-895-1-5928 Uudet: Laamilan kaupunginosan katualue ja Pitkänmäen kaupunginosan LR- ja EV-alue Kaavan nimi: Porokylän 131 kaupunginosanrajan muutos ja Laamilan 133 asemakaavan laajennus. (Ylikyläntie 541-895-1-5928) Laatijan nimi: NURMEKSEN KAUPUNKI Martti Piironen Maankäyttöpäällikkö Yhteystiedot: Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh. 04010 44840 s.posti. martti.piironen@.lieksa.fi Vireilletulo: Tämä kaavamuutos tuli esille maanmittaustoimituksessa 6.2.2015 ja se laaditaan kiireellisenä työnä, jotta tämä maantie saadaan kiinteistöteknisesti liitetyksi Laamilan katualueisiin Hyväksyminen: Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen sijainti
3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Porokylän 131 kaupunginosanrajan muutos ja Laamilan 133 kaupunginosan asemakaavan laajennus (Ylikyläntie 541-895-1-5928) Kaavan päätarkoitus: Kaavoittamatonta Ylikylän maantietä (541-895-1-5928) muutetaan noin 20 metrin matkalta Porokylänkatu-nimiseksi katualueeksi, jolloin tämän kaavamuutoksen osalta Ylikylän maantie (541-895-1-5928) tulee kokonaisuudessaan katualueeksi. Samalla kaupunginosan rajaa muutetaan siten, että tämän kaavamuutoksen osalta Porokylänkatu voidaan siirtää kokonaisuudessaan Laamilan kaupunginosan yleisen alueen rekisteriin. Tämä kaavamuutos tuli esille maanmittaustoimituksessa 6.2.2015 ja se laaditaan kiireellisenä työnä, jotta tämä maantie saadaan kiinteistöteknisesti liitetyksi Laamilan katualueisiin. Kerrosala: 0 m 2 Väestö: 0 henkeä Laajuus: 0,4576 ha 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet... 5 1.6.2 Seudulliset selvitykset... 5 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 tarkistus 13.11.2008... 7 3.2.2 Maakuntakaava... 8 3.2.3 Yleiskaava... 8 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 8
4 3.2.5 Rakennusjärjestys... 9 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 9 3.2.7 Pohjakartta... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE... 9 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireille tulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 13 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 13 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 ALUEVARAUKSET... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 15 7. LÄHDELUETTELO... 15 8. KUVALUETTELO... 15 9. LIITELUETTELO... 15 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 16 11. POISTUVA ASEMAKAAVA LIITE 1... 17 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 2.1 JA 2.2... 18 14. VASTINELUETTELO... 18 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Poistuva asemakaava LIITE 2.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 2.2: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), erillinen liite
5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000 ja tarkistus 13.11.2008) - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007) 1.6.2 Seudulliset selvitykset Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 1.6.3 Paikalliset selvitykset Porokylän pohjavesialueen rakenneselvitys on valmistunut 22.12.2000. Sen laati Geologian tutkimuskeskus Kuopiosta. Siinä on selvitetty maaperä, kallion korkeus, pohjaveden syvyys ja pohjaveden virtaussuunnat. Porokylän liikennelaskenta on suoritettu kaupungin omin voimin kesällä 2001 ja liikennelaskennan tulokset on analysoitu LT - Kuopiossa 2001-2002. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2.2015. - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitusprosessin ajan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. - Alustava asemakaavamuutosluonnos 9.2.2015. - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2015 talvella. 2.2 Asemakaava Porokylän 131 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Lääninhallitus hyväksynyt 13.1.1992). Suunnittelun alla olevat alueet: - Katu-, LR- ja EV-alueet sekä kaavoittamaton alue.
6 Kuva 3: Ote voimassaolevasta asemakaavasta 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on katu- ja rautatiealuetta sekä EV-aluetta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko
7 Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Kaavamuutosalueella kulkee Nurmeksen veden kunnallinen vesijohto sekä kaukolämpö ja maanalainen puhelinkaapeli. Kuva 5: Tekninen huolto Kaavamuutosalue on tärkeää pohjavesialuetta. Peräti 90 % Kötsinmäen vedenottamolle tulevasta vedestä virtaa Porokylän suunnasta. Puhtaan pohjaveden saanti on turvattava. Tavoitteet pohjaveden suojelemiseksi: - Suojelun tavoitteena on estää ennakolta pohjavesialueen muuttuminen käyttökelvottomaksi, sillä jo tapahtuneen pohjavesivahingon korjaaminen on kallista ja vaikeaa. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Nurmeksen kaupunki ja Suomen valtio sekä EV-alueen yksityinen henkilö. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 tarkistus 13.11.2008 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää
8 maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus on julkisesti nähtävillä 2.2. 6.3.2015. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. 3.2.3 Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000. Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76. Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty liikennealueeksi. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Porokylän 131 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Lääninhallitus hyväksynyt 13.1.1992).
9 Kuva 6: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelun alla oleva alue on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - Katu-, LR- ja EV-alueet sekä kaavoittamaton alue. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan ja Nurmeksen yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen viraston maankäytön toimesta vuoteen 2015 saakka. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Kaavoittamatonta Ylikylän maantietä (541-895-1-5928) muutetaan noin 20 metrin matkalta Porokylänkatu-nimiseksi katualueeksi, jolloin tämän kaavamuutoksen osalta Ylikylän maantie (541-895-1-5928) tulee kokonaisuudessaan katualueeksi. Samalla kaupunginosan rajaa muutetaan siten, että tämän kaavamuutoksen osalta Porokylänkatu voidaan siirtää kokonaisuudessaan Laamilan kaupunginosan yleisen alueen rekisteriin.
10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavaprosessin käynnistäminen on otettu kaupungin omana työnä tehtäväksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (kirjoitettu tummennetulla kursiivilla, joille lähetetään tieto mahdollista lausunnon antoa varten) Maanomistajat Kaavamuutosten vaikutusalueen asukkaat Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rakennusvalvontaviranomainen 4.3.2 Vireille tulo Tämä kaavamuutos tuli esille maanmittaustoimituksessa 6.2.2015 ja se laaditaan kiireellisenä työnä, jotta tämä maantie saadaan kiinteistöteknisesti liitetyksi Laamilan katualueisiin. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella sanomalehti Ylä- Karjalassa 12.2.2015 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen kuuleminen, MRL 62 ). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisille on lähetetty 19.2.2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos selostuksineen mahdollista lausuntoa varten.
11 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 2.10.2000 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Laamilan alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.1978 hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kuva 7: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 Vuonna 1978 hyväksytyssä yleiskaavassa: Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty liikennealueeksi. Kuva 8: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 merkinnöistä
12 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaava sisältää kaavakartan ja kirjallisen selostuksen, jossa esitetään ratkaisujen perusteet, osallistumis- ja arviointimenettelyt, suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot sekä perustelut tehdyille ratkaisuille. Kaavamuutosalue on maakuntakaavaehdotuksessa: - Taajamatoimintojen aluetta (A) Kuva 9: Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe etenee ehdotusvaiheeseen ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus on julkisesti nähtävillä 2.2. 6.3.2015. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon
13 ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa: 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä.. 1. Asemakaavaa muutetaan kohdan 1.3 mukaisesti. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.2.1 Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n ja MRA 1 :nmukaiset vaikutukset. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1, jotta tämä osa Ylikylän maantietä saadaan kiinteistöteknisesti liitetyksi Laamilan katualueisiin
14 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Kaavoituksen vireille tulo, kuulutettu 12.2.2015. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 9.2.2015/16.2.2015, - alustava luonnos 9.2.2015/16.2.2015 - Valmisteluvaiheen kuuleminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä - Kaavaehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot talvi 2015 - Asemakaavamuutoksen hyväksyminen kevät 2015 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,4576 ha. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu julkisia ja kaupallisia palveluita. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Katualuetta 0,2933 ha, LR-aluetta 0,1592 ha ja EV-aluetta 0,051 ha. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Vaikutukset liikenteeseen: * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska kaavamuutos tukeutuu hyvin olemassa olevaan liikenneverkkoon (katu ja kevyt liikenne) eikä lisää sen muutostarvetta. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, mistä syystä kaavassa on annettu pohjaveden suojelemiseksi erityiset määräykset. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rautatiealue
15 Suojaviheralue 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 134 Kaupunginosan numero. PITKÄM Kaupunginosan nimi. YLIKYLÄNTIE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Katu. Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu kaupungin toimesta. 7. LÄHDELUETTELO Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA -LAAJENNUKSEN SIJAINTI... 2 KUVA 3: OTE VOIMASSAOLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 6 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO... 6 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO... 7 KUVA 6: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 9 KUVA 7: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA 1975... 11 KUVA 8: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 MERKINNÖISTÄ... 11 KUVA 9: OTE MAAKUNTAKAAVASTA... 12 9. LIITELUETTELO
16 LIITE 1: Poistuva asemakaava LIITE 2.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 2.2: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), erillinen liite 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE
17 11. POISTUVA ASEMAKAAVA LIITE 1
18 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 2.1 JA 2.2 14. VASTINELUETTELO Ehdotuksen nähtävillä ollessa 23.2 24.3.2015 muistutuksia ei ole tullut ja lausunnon on antanut Pohjois-Savon ELY-keskus. Pohjois-Savon ELY-keskus: - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastuktuuri-vastuualue esittää lausuntonaan seuraavaa: Asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin tulisi täydentää katualuetta koskeva merkintä. Liikennevastuualue haluaa vielä muistuttaa, että kaupunki huomioi Ylikyläntein osalta myös tarvittavan kadunpitopäätöksen (MRL 86 ). Vastine: Katualuetta koskeva merkintä lisätään asiakirjoihin.