POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2010

Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7 Eläkepoistuma 2010 ja ennuste tuleville vuosille...8 Henkilöstön muu vaihtuvuus...9 Henkilöstön työpanos...10 Henkilötyövuodet...10 Poissaolot...12 Sairastavuus...13 Henkilöstömenot...15 Palkkojen nousu sopimustasoa...15 Henkilöstön käyttö hyvin hallinnassa...15 Palkat lukuina...15 Sivukulut laskeneet...15 Palkkojen kehitys palkkalajeittain...15 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen...17 Henkilöstön täydennyskoulutus...17 Täydennyskoulutuksen monimuotoisuus...18 Täydennyskoulutuksen tukipalvelut...19 Työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yhdessä kehittämällä...21 Työolobarometri toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisessä...21 Työsuojelutoiminnalla terveyttä ja turvallisuutta...23 Työhyvinvointitietoisuutta koulutus- ja infotilaisuuksilla...25 Voimavarojen vahvistaminen kuntoutuspalvelujen tuella...26 Työhyvinvointia kehittämishankkeiden innovaatioiden avulla...27 Työterveyshuolto työntekijöiden ja työyhteisöjen tukena...29 Yhteistoiminta...32 Yhteistoiminta...32 Työsuojelun yhteistoiminta...33 Ammattijärjestöt...33 Aloitetoiminta...33 Voimaa ja virkistystä Vaparista...34 Viestintä...35 Liiteosa...37 Taulukkoluettelo...50 Kuvioluettelo...50

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Saatteeksi Tämä on sairaanhoitopiirin 13. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon kunta-alan henkilöstöraportointia koskeva suositus. Henkilöstökertomus antaa sairaanhoitopiirin henkilöstövoimavarojen arvioinnista kokonaiskuvan ja tukee sairaanhoitopiirin strategista henkilöstöjohtamista organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstökertomus toimii samalla mittarina ja hahmottaa tulevien vuosien kehittämistä. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, josta muodostettiin kehitysvammahuollon tulosyksikkö. Tämä on huomioitava vertailtaessa henkilöstökertomuksen tilastoja edellisiin vuosiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2010 toimintaa on viitoittanut vahvasti sairaanhoitopiirimme strategia vuosille 2010 2015. Sairaanhoitopiirissä on toimintavuoden aikana aloitettu ja loppuun saatettu useita strategiaan pohjautuvia kehityshankkeita ja toimenpiteitä. Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Strategian tavoitteena on koota palvelut erilaisiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi niin sairaanhoidossa, sairaanhoidollisissa tukipalveluissa kuin myös huollossa ja hallinnossa. Vuoden 2010 aikana on tehty vahvaa yhteistyötä jäsenkuntiemme sekä erityisesti Oulun kaupungin ja Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kanssa. Valmistelun lopputuloksena vuoden 2011 alusta aloitti toimintansa alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan röntgentoiminta siirtyi osaksi sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin yhteistyöryhmä on tehnyt selvitystä eri yhteistyömahdollisuuksista tukipalveluissa. Selvitysten pohjalta ollaan valmistelemassa alueellista talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta sekä ateria- ja puhtauspalveluiden toimintojen uudelleen järjestelyjä Peltolan alueella, Oulun kaupunginsairaalassa ja Kiviharjun kuntoutumisklinikalla. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueella on aloitettu laboratoriotoimintojen uudelleen järjestelyn valmistelu. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Henkilöstönäkökulman kehittämistoiminnan tueksi on perustettu erilliset työryhmät valmistelemaan kannustavan palkkauksen ja palkitsevan työn menettelymallia, osatyökykyisen tukiprosessia ja autonomisten työaikojen käyttöönottoa. Sairaanhoitopiirissä on laajennettu sähköisen työajanseurannan käyttöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa sähköinen työajanseuranta on otettu käyttöön kaikissa ammattiryhmissä. Sähköinen työajanseuranta mahdollistaa jatkossa työaikapankin ja muiden joustavuutta lisäävien työaikamallien käyttöönottamisen. Täydennyskoulutukseen osallistuminen on ollut aktiivista. Henkilöstön täydennyskoulutuspäiviä oli lähes 15 000. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi on otettu käyttöön uusia opetusmuotoja ja kehitetty nykyisiä. Verkko-opetus, simulaatio-opetus, etäluennot ja pienryhmäkoulutukset ovat nykykäytäntöä perinteisen luentokoulutuksen lisäksi. Rekrytointipalvelut on tehnyt säännöllistä yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Rekrytoijat ovat käyneet oppilaitoksissa esittelemässä sairaalaa työpaikkana ja kertomassa työtehtävistä, joihin opiskelijat voivat sitoutua. Rekrytointipalvelut osallistui myös koulutus- ja työelämämessuille sekä muihin hoitohenkilöstön rekrytointitapahtumiin aktiivisesti. Työhyvinvointia edistävää toimintaa koko organisaation tasolla vievät eteenpäin työhyvinvointipäällikkö yhdessä johdon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Yksiköiden oma esimiesten ja henkilöstön yhdessä toteuttama työhyvinvointiin liittyvä toiminta on kuitenkin työhyvinvoinnin tärkein voimavara. Sairaanhoitopiirissä on toimintavuoden aikana aloitettu useita työhyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita. Esimerkkinä tästä on sairaalahuoltajien työn kehittäminen, jossa yhtenä tavoitteena ovat sairaalahuoltajien tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen. Henkilöstön palkkamenot toteutuivat suunnitellusti Henkilöstön palkkakehityksen tavoitteena oli säilyttää maltillinen kustannustaso vuonna 2010. Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 18,7 miljoonaa euroa eli 8,6 % edellisestä vuodesta. Vertailukelpoinen palkkakustannusten kasvu ilman kehitysvammahuollon tulosyksikköä oli 3,9 %, joka alitti hieman palkkamäärärahan tavoiteraamin. Terveisin Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 3

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstövoimavarat Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pääosin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 873,5 virkaa ja tointa, joista 86 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys edellisvuodesta oli 322,5. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin toteutettiin 1.1.2010 alkaen, mikä kasvatti vakanssimäärää yli kolmellasadalla. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 10, hoitohenkilökunnan 196, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 47, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 13. Huoltohenkilökunnan vakanssimäärän lisäys oli 38,5 ja hallinto- ja taloushenkilökunnan vakanssien lisäys 18 uutta vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammapalvelut, Tahkokankaan palvelukeskus. Taulukossa 1 sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosyksiköittäin. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä oli vuoden lopussa yhteensä 291,5 virkaa ja tointa, lisäksi osa vakansseista siirtyi yhdistymisessä ns. linjautettuna OYS:iin, lähinnä huolto- ja tekniikan palveluihin. Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2010 OYS Psykiatria Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 623,0 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 44 lääkärivakanssia, 565 hoitohenkilökunnan ja 14 muun henkilökunnan sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Sisäisten sijaisten yhteiskäyttöön tu- Kehitysvammahuolto Kaikki yhteensä Sivuvirat 78,0 8,0 0,0 0,0 0,0 86,0 Lääkärit *) 505,5 67,0 25,5 5,0 5,0 608,0 Hoitohenkilöt 2 514,5 351,0 223,0 86,0 193,0 3 367,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 140,5 37,0 5,0 3,0 39,0 224,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 416,0 31,0 41,5 8,0 14,0 510,5 Huoltohenkilöt 589,0 25,0 59,0 28,0 26,5 727,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 302,0 15,0 12,5 6,0 14,0 349,5 Kaikki yhteensä 4 545,5 534,0 366,5 136,0 291,5 5 873,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia losyksiköiden sisällä ja välillä kiinnitetään huomiota. Sisäisten sijaisten käytön ohjeistuksia työvuorosuunnittelusta, työvuoroon varaamisesta ja sen kriteereistä sekä sisäisten sijaisten seurannasta ja raportoinnista on tarkennettu jo edellisvuonna. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,3 %, lääkäreiden 10,4 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 5 156 henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla, ollen vuoden lopussa 93,7 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste oli sen 4

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2010 8,7 % 3,8 % 1,5 % 6,0 % 57,3 % Hoitohenkilöt Huoltohenkilöt Lääkärit 10,4 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt 12,4 % Sivuvirat sijaan 68,0 %, vakinaisesti täyttämättä oli 180,5 vakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin 6 668 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 359 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin vuoden alusta. Muuten sairaanhoitopiirin henkilöstön määrässä ei tapahtunut olennaista muutosta. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti myös eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 7 020 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Vastaavasti tammikuun lopussa sairaanhoitopiirin palveluksessa oli 530 henkilöä vähemmän kuin kesällä (6 490 henkilöä 31.1.2010). Taulukko 2. Virkojen ja toimien täyttöasteet 31.12.2010 Täyttöaste % Avoinna/täyttämättä vakinaisella % Sivuvirat 58,1 41,9 Lääkärit *) 68,0 32,0 Hoitohenkilöt 93,7 6,3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 90,2 9,8 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 90,3 9,7 Huoltohenkilöt 80,0 20,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 87,4 12,6 Täyttöaste yhteensä 88,1 11,9 *) Ei sisällä amanuensseja Kuvio 2. Vakanssit ja henkilökunta keskimäärin 2009 ja 2010 5 551 5 874 6 309 6 668 4 822 5 167 1 487 1 501 5

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön lukumäärä 31.12.2010 oli 6 662 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 795 henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 375 ja Visalan sairaalassa 143 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 349 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,5 % (1 101 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,5 % (5 561 naista). Miesten ja naisten suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta edellisvuoteen. Henkilöstömäärät tulosyksiköittäin ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 77,4 % henkilöstöstä (5 156 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 22,6 % (21,9 % 31.12.2009). Koko vuoden aikana määräaikaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä oli keskimäärin 22,5 %. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten (49,2 %) lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 663 henkilöä, keskimäärin 25 henkilöä enemmän kuin vuonna 2009. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,7 %) tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä, vähiten (6,1 %) hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 267 eri tehtävänimikettä, uusia nimikkeitä edellisvuoteen verrattuna lähes 30. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 112 henkilöä), erikoislääkäri (342 henkilöä), sairaalahuoltaja (338 henkilöä), lähihoitaja (298 henkilöä) ja osastonsihteeri (271 henkilöä). Uusia käyttöön otettuja nimikkeitä olivat mm. asumispalvelujen ohjaaja sekä ohjaaja ja hoitaja kehitysvammalaitoksessa. Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2010 avoimia virkoja ja toimia oli haettavana yhteensä 276, vastaava luku vuonna 2009 oli 243. Hakemuksia avoinna olleisiin työpaikkoihin tuli 1 759, noin 260 enemmän kuin edellisenä vuonna (1 496). Eniten hakemuksia tuli sairaanhoitajien ja sairaalahuoltajien avoimiin toimiin, myös kiinnostus Sairaaloissamme työskentelee kesäisin noin parisataa nuorta kesätöissä. He ovat sairaanhoitaja-, lähihoitaja-, laboratoriohoitaja-, kätilöopiskelijoita jne. Avoimien virkojen/toimien ja sijaisuuksien rekrytointimenettelynä on käytetty pääsääntöisesti ilmoittelua sanomalehdissä ja alan ammattilehdissä. Lisääntyvässä määrin on otettu käyttöön myös sähköiset ilmoituskanavat. Harkinnanvaraisesti käytössä on ollut rajatumpi sisäinen hakumenettely. Sähköinen hakeminen virkoihin/toimiin ja avoimiin tehtäviin ei ole vielä ollut sairaanhoitopiirissä käytössä. Sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut osallistui sairaanhoitajapäiville, koulutus- ja työelämämessuille sekä muihin hoitohenkilöstön rekrytointitapahtumiin aktiivisesti viime vuoden aikana. Myös terveydenhuoltooppilaitoksien tapahtumissa oltiin mukana. Tavoitteena on tehdä erikoissairaanhoitoa ja sairaaloitamme lähihoitajien avoimiin tehtäviin on ollut suurta. Lähes parisataa hakemusta saatiin myös avoinna olleisiin kahteen vanhemman ammattimiehen toimeen. Taulukossa 3 on esitetty avoinna olleet yleisimmät tehtävänimikkeet sekä niihin tulleet hakemukset. Taulukko 3. Yleisimmät avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2010 Tehtävänimike Avoimet virat/toimet 2010 Saadut hakemukset 2010 Sairaanhoitaja 49 204 Sairaanhoitajan sisäisen 10 23 sijaisen toimet Erikoistuva lääkäri 40 53 Sairaalahuoltaja 40 201 Lähihoitaja 19 121 Erikoislääkäri 14 21 työpaikkoina tunnetuksi ja vetovoimaiseksi niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Rekrytointipalvelut on tehnyt säännöllistä yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Oppilaitoksissa on käyty esittelemässä sairaalaa työpaikkana sekä kertomassa työtehtävistä, joihin opiskelijat voivat sijoittua. Oppilaitoksista käytiin myös tutustumassa sairaalaamme. Työvoimahallinnon järjestämiin rekrytointitapahtumiin on osallistuttu myös vuonna 2010. Sairaalamme on tarjonnut mahdollisuuksien mukaan työelämävalmennus-, työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Sairaalamme on haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2010 aikana 23 siviilipalvelusmiestä aloitti palveluksen sairaanhoitopiirimme eri yksiköissä. Määrä on pysynyt suurin piirtein samana edellisiin vuosiin nähden. Sen si- 6

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 jaan siviilipalvelusmiesten rekrytointiin on tullut mukaan uusia yksiköitä: mm. LVI-huolto, teho-osastot ja keskusleikkausosastot (anestesia ja kirurgia). Hoitohenkilöstön sijaisten palkkaamisesta arkisin klo 8.00 18.00 huolehtii rekrytointiyksikkö. Rekrytointiyksikön pidennetty aukioloaika palvelee paremmin yksiköitä henkilöstön hankinnassa äkillisiin poissaoloihin. Vuonna 2010 sähköiseen NexStaff-sijaishallintajärjestelmään kirjattiin reilut 10 000 sijaistarvetilausta hoitohenkilöstön osalta. Vuoteen 2009 verrattuna lisäystä oli melkein 2 000 tilausta. Henkilöstökertomuksen liiteosassa on esitetty vuosien 2009 ja 2010 aikana tehdyt työntekijätilausten määrät ja täyttöasteet sijaisuuksiin eri tulosyksiköissä. Tilauksien täyttöaste laski vuoden 2010 aikana ollen keskimäärin 81,5 % (86,1 % vuonna 2009). Tämän selittää osaltaan sijaisten saatavuuden vaikeutuminen ja toisaalta se, että yksiköt merkitsevät paremmin tilaukset järjestelmään. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 43,8 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä ei ollut eroa. Huomattava ero oli sen sijaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-iässä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta (vuonna 2009 46,2 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön sama kuin edellisvuonna eli 34,7 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli muulla henkilöstöllä (47,5 vuotta), lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin (41,9 vuotta). Taulukko 4. Henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin 31.12.2010 Ammattiryhmä Keski-ikä Vakinainen Keski-ikä Määräaikainen Yhteensä Lääkärit 47,8 35,6 41,9 Hoitohenkilökunta 45,5 33,3 43,3 Muut henkilöt 49,8 38,3 47,5 PPSHP 46,5 34,7 43,8 7

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Myös tehtävänimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkärien (55,9 vuotta), osastonylilääkärien (54,3 vuotta) ja perushoitajien (52,1 vuotta) ryhmissä. Keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (39,6 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 40,9 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Keski-iät eri tehtävänimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 48,8 % on yli 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden lukumäärä kasvoi verrattuna vuoteen 2009, lisäystä 255 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 45-vuotiaiden osuus oli 58,0 % (56,7 % vuonna 2009). Suurimman ikäluokan muodostavat 51 55-vuotiaat. Henkilöstömäärän kasvu 56 68-vuotiaidenkin ikäryhmässä oli suurta (12,5 %). Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 45 henkilöllä. Eläkepoistuma 2010 ja ennuste tuleville vuosille Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana saman verran henkilöstöä kuin edellisvuonna (194 henkilöä). Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 103 henkilöä, joista uusia henkilöitä 33. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella vuoden lopussa oli 168 henkilöä ja määräaikaisella kuntoutustuella 44 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 eläkkeelle jäävien keski-ikä oli 59,0 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2009). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaina, mikä oli noin 0,3 vuotta myöhemmin kuin edellisvuonna. Eläkkeelle siirtymisen odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle oli 60,6 vuotta. Kuvio 3. Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2009 ja 31.12.2010 316 355 649 660 760 830 700 757 Taulukko 5. Vuosina 2007 2010 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji 2007 2008 2009 2010 Vanhuuseläke 71 79 99 98 Yksilöllinen varhaiseläke 0 1 0 0 Työkyvyttömyyseläke 35 25 36 34 Osa-aikaeläke 15 13 19 33 Osatyökyvyttömyyseläke 24 30 40 29 Määräaikainen kuntoutustuki *) 37 37 45 44 PPSHP 182 185 239 238 *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Vuonna 2010 kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaina, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hieman aiemmin keskimäärin 62,9-vuotiaina. 812 806 1 005 1 040 974 1 067 768 850 252 297 8

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Kuviossa 4 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen 2030. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä yli 2 500 henkilöä. Määrä on yli puolet nykyisestä vakituisen henkilökunnan määrästä. Eläkepoistumassa on ammattiryhmittäisiä eroja. Mm. sairaanhoitajien arvioitu eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä lähimmän 10 vuoden aikana on 23,5 %, osastonhoitajien 50,8 %, ylilääkärien 51,0 % ja sairaalahuoltajien 52,6 %. Onkin ennustettu, että vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kuntaalan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Kuvio 4. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jääneet 2010/ jäävät 2011 2030 Henkilömäärä 98 117 121 117 120 129 133 139 133 131 123 131 152 160 100 148 143 146 141 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 127 118 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2010 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 333, joista 132 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2010 yhteensä 191 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (168 vuonna 2009), mikä on 3,7 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 9

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirin työpanosraportointia on uudistettu vuoden 2009 alusta. Työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä (365). Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Taulukko 6. PPSHP:n henkilöstön työpanos vuosina 2009 2010 TP 2009 TP 2010 Muutos 2009-2010 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 575,8 *) 5908,2 332,4 6,0 Lääkärit 714,3 728,5 14,2 2,0 Hoitohenkilökunta 3 863,0 4 142,7 279,7 7,2 Muu henkilöstö 998,5 1 037,0 38,5 3,9 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 513,7 529,5 15,8 3,1 Lääkärit 72,8 71,0-1,8-2,5 Hoitohenkilökunta 383,1 398,6 15,5 4,0 Muu henkilöstö 57,8 59,9 2,1 3,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 445,9 4 717,1 271,2 6,1 Lääkärit 585,6 597,0 11,4 1,9 Hoitohenkilökunta 3 047,9 3 275,2 227,3 7,5 Muu henkilöstö 812,4 844,9 32,5 4,0 *) Vuosi 2010 sisältää kehitysvammahuollon työpanosta n. 300 Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukossa 6 on esitetty sairaanhoitopiirin henkilöstön työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2009 2010 kolmesta eri näkökulmasta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta myös työpanoksen osalta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja. Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 6,0 %, mutta kokonaismuutos ilman kehitysvammahuoltoa vain 0,7 % verrattuna vuoteen 2009. Hoitohenkilökunnan työpanos (palkalliset palvelussuhteet) kasvoi 7,2 %, mutta ilman kehitysvammahuoltoa työpanoksen vuosimuutos oli 0,1 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana hieman yli 3 % ollen noin 530 vuosityöpanosta vuonna 2010. 10

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Kertomuksen liiteosassa on tarkemmin esitetty työpanoksen muutosta tulosyksiköittäin ja ammattiryhmittäin em. kolmesta eri näkökulmasta. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä (2,5 %). Huolto- ja tekniikan palveluissa palkallisen työpanoksen kasvun selittää kehitysvammahuollon tukipalveluhenkilöstön siirto sairaanhoitopiirin vastaaviin yksiköihin. Sen sijaan pääosin muissa sairaanhoitopiirin tulosyksiköissä palkallisen työpanoksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Muutamissa tulosyksiköissä (mm. naistentautien ja genetiikan, psykiatrian ja Visalan sairaalan tulosyksiköissä) työpanoksen käyttö osin vähentyikin. Kuvio 5. Henkilöstön työpanoksen (palkalliset palvelussuhteet) muutos 2009 2010 2,0 % 3,9 % 6,0 % Vuosimuutos ilman kehitysvammahuoltoa (v. 2010) 0,7 %, lääkärit 1,3 %, hoitohenkilökunta 0,1 %, muu henkilökunta 2,4 % 7,2 % Kuvio 6. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2000 2010 (vuosi 2000 = 100) v. 2010 Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi shp:iin. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 PPSHP Tehty työpanos 100 101,6 105,3 106,5 108,1 109,6 111,4 113,2 114,5 114,4 121,5 Lääkärit 100 99,7 100,7 101,1 99,2 102,5 102,8 104,3 106,5 110,7 113,3 Hoitohenkilökunta 100 103 108,1 110 112,6 114,2 116,6 119 120,9 120 128,9 Muu henkilöstö 100 98,6 99,4 98,8 99,3 99,4 100,2 100,4 99,3 99,3 103,3 Kuviossa 6 on esitetty toimintanäkökulmasta sairaanhoitopiirin tehdyn työpanoksen kehitys 2000-luvulla. Vuosina 2000 2010 sairaanhoitopiirin työpanoksen kasvu on ollut voimakkainta hoitohenkilökunnan ryhmässä. Hoitohenkilökunnan tehty työpanos on kasvanut lähes 30 prosenttia vuodesta 2000, tosin kasvua selittää osin vuonna 2010 erityishuoltopiirin liittäminen osaksi sairaanhoitopiiriä. Lääkäreiden tehdyssä työpanoksessa on viime vuosina jatkunut tasainen kasvu. Vuonna 2010 lääkäreiden tehty työpanos oli 13,3 % korkeampi kuin vuonna 2000. Muun henkilöstön tehty työpanos on sitä vastoin pysynyt vuoteen 2010 saakka lähes vuoden 2000 tasolla ollen hieman alempikin, vuoden 2010 työpanoksen kasvu selittyy kehitysvammahuollon mukaantulolla. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. 11

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuviossa 7 on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti. Avohoitokäyntien suhde henkilötyövuosiin pysyi lähes ennallaan. Samoin hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä 4,9 %. Ilman kehitysvammahuoltoa poissaolot vähentyivät 0,6 %. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) lisääntyivät 6,6 %, sen sijaan koulutuspoissaoloissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen. Opintovapaapoissaolot lisääntyivät edellisvuodesta 17,1 % ja sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot 6,4 %. Mutta ilman kehitysvammahuoltoa sairauspoissaolot vähentyivät erikoissairaanhoidossa 0,6 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuorotteluvapaalla vuonna 2010 oli 118 henkilöä, määrä on pysynyt vuosittain lähes samana. Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 18 301 päivää, mikä tekee henkilöä kohti keskimäärin 155 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2010 on kuvattu kuviossa 8. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,2 % koko palveluksessaoloajasta. Kuvio 7. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2008 2010 PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto 13,5 13,9 14,1 26,1 26,3 26,0 62,5 65,5 66,8 Taulukko 7. Poissaolopäivät vuosina 2008 2010 Laji 2008 2009 2010 Muutos % 2008-2009 108,2 108,3 106,4 Muutos % 2009-2010 Vuosilomat *) 246 612 253 715 265 788 2,9 4,8 Sairauspoissaolot 111 082 107 135 113 959-3,6 6,4 Muut lakisääteiset 126 338 135 924 144 886 7,6 6,6 Kuntoutuspoissaolot 3 039 3 144 2 786 3,5-11,4 Koulutuspoissaolot 14 568 15 490 15 483 6,3 0,0 Opintovapaapoissaolot 10 399 9 494 11 120-8,7 17,1 Muut poissaolot 73 407 74 987 75 480 2,2 0,7 Yhteensä 585 445 599 889 629 502 2,5 4,9 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat 11,3 % Kuvio 8. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2010 6,2 % 4,9 % 3,2 % 0,7 % 0,5 % 0,1 % 73,2 % Työpanos Vuosilomat Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot 12

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Sairastavuus Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 113 959 sairauspoissaolopäivää eli 17,1 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Poissaoloja aiheuttivat sairaudet 110 511 päivää, työtapaturmat 2 880 päivää, ammattitaudit 66 päivää, vapaa-ajan tapaturmat 114 päivää ja liikennevahingot 388 päivää. Työtapaturmat vähenivät vuoteen 2009 verrattuna 553 päivää, myös ammattitaudit vähenivät 273 päivää. Sen sijaan muut poissaoloja aiheuttavat sairaudet lisääntyivät 7 391 päivää, liikennevahingot 201 päivää sekä vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot 58 päivää vuoteen 2009 verrattuna. Taulukko 8. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2006 2010 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2006 2007 2008 2009 2010 17,6 17,4 17,7 17,0 17,1 Taulukko 9. Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin vuosina 2009 2010 Henkilöstöryhmä 2009 2010 Muutos % Lääkärit 4 195 4 233 0,9 Hoitohenkilökunta 66 356 74 167 11,8 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 2 491 1 784-28,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 11 278 11 723 3,9 Huoltohenkilöt 16 186 16 297 0,7 Hallinto- ja taloushenkilöt 6 302 5 621-10,8 Muut henkilöt 327 134-59,0 Yhteensä 107 135 113 959 6,4 Sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi 6,4 % eli 6 824 kalenteripäivää. Mutta ilman vuoden alussa sairaanhoitopiirin liitettyä kehitysvammahuoltoa poissaolot vähenivät sairaanhoitopiirissä 636 kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöstöryhmittäin ja muutosprosentti edellisvuoteen verrattuna on nähtävissä taulukossa 9. ti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilökunnalla. Tutkimus- ja hoitohenkilöstön sekä hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä sairastavuus on laskenut selvästi enemmän kuin muissa ryhmissä. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2010 kertyi 5 375 henkilölle. Näistä 512 henkilöä tuotti 50 % kaikista poissaoloista. Yli 4 vuorokauden mittaisten sairauspoissaolojaksojen määrä lisääntyi 7,8 %. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 14 249 päivää eli 12,5 % Taulukko 10. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,9 % (4,8 % vuonna 2009). Suhteellises- Palvelujaksopäivät 2009 Sairauslomapäivät 2009 Osuus % Palvelujaksopäivät 2010 Sairauslomapäivät 2010 Lääkärit 263 786 4 195 1,6 270 716 4 233 1,6 Hoitohenkilöt 1 285 119 66 356 5,2 1 388 639 74 167 5,3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 77 271 2 491 3,2 84 648 1 784 2,1 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 188 059 11 278 6,0 187 576 11 723 6,2 Huoltohenkilöt 231 628 16 186 7,0 242 869 16 297 6,7 Hallinto- ja taloushenkilöt 140 502 6 302 4,5 143 200 5 621 3,9 Muut henkilöt 31 425 327 1,0 27 222 134 0,5 Yhteensä 2 217 790 107 135 4,8 2 344 870 113 959 4,9 Osuus % 13

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS kaikista sairauspoissaoloista. Kasvua omailmoitukseen perustuvissa poissaoloissa oli 3,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, kasvu selittyy kokonaan kehitysvammahuollon omailmoituspoissaoloilla. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2006 2010 on esitetty myöhemmin työterveyshuoltoa käsittelevässä osiossa. Taulukko 11. Sairauspoissaolojaksot vuosina 2009 ja 2010 PPSHP 2009 2010 Muutos % Sairauspoissaoloja tuottaneet henkilöt 4 937 5 375 8,9 Vähintään 50 % kaikista sairauspoissaolopäivistä tuottaneet henkilöt 475 = 9,6 % 512 = 9,5 % Lyhyet 1-4 vrk:n sairauspoissaolojaksot 13 675 15 328 12,1 Yli 4 vrk:n sairauspoissaolojaksot 5 458 5 883 7,8 14

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Henkilöstömenot Palkkojen nousu sopimustasoa Henkilöstön palkkakehityksessä tavoitteena oli säilyttää maltillinen kustannustaso vuonna 2010 jatkona edellisen vuoden henkilöstömenojen voimakkaampaan sopeuttamiseen. Palkkamäärärahan tavoiteraamissa otettiin huomioon virkaja työehtosopimusten kustannusvaikutus noin 4 %. Vuoden alussa sairaanhoitopiiriin liittynyt kehitysvammahuolto nosti palkkoja yli 10 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon lisäksi kehitysvammahuollon tukipalveluhenkilöstön siirto sairaanhoitopiirin vastaaviin yksiköihin, nousivat palkkakustannukset yhteensä noin 5 %. Henkilöstön käyttö hyvin hallinnassa Henkilöstön palkat toteutuivat suunnitellusti. Muutos oli 9 % ilman palkkioita ja lomapalkkavelan muutosta. Palkkojen toimintamuutos työpanoksena oli hyvin pieni. Henkilöstösuunnittelu on edellyttänyt toimintajärjestelyjä sekä tulosyksiköiden sisällä että yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uusiin tehtäviin henkilökuntaa on sijoitettu toimintaa uudelleen järjestämällä. Sijaisuudet on hoidettu pääosin sisäisillä sijaisilla. Palkat lukuina Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä henkilöstömenot olivat vuonna 2010 yhteensä 297,2 milj. euroa. Kasvu vuodesta 2009 oli 22,5 milj. euroa eli 8,2 %. Kasvusta kehitysvammahuollon osuus oli 12,6 milj. euroa. Sivukulut laskeneet Henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen osuus palkoista laski 0,7 %. Sivukulujen kokonaismäärää lisäsi kehitysvammahuollon liittyminen sairaanhoitopiiriin. Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 13,1 milj. euroa ja ne laskivat 1,1 % vuodesta 2009. Eläkevakuutusmaksut olivat 51,4 milj. euroa. Kasvu oli 9,6 %. Eniten nousivat eläkemenoperusteiset maksut, jotka ovat tasaisesti kasvaneet viime vuosina. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Taulukko 12. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2009 ja 2010 sekä tehdyn työn hinta Palkkalajeittain tarkasteltuna työaika- ja päivystyskorvausten, sairausloma-ajan sekä lisä- ja ylityöajan palkat kasvoivat enemmän kuin varsinaiset palkat vuoteen 2009 verrattuna. Lisä- ja ylityöajan palkoissa kasvua oli 20,5 % verrattuna edellisvuoteen, suurimpana selittävänä tekijänä hoitotakuun toteutumiseksi tehdyt lisätyöt. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sis. poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 25,85 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 2,3 %. Poissaoloajoilta maksetut palkat olivat 21,4 % kaikista palkoista. Erilaisia työaikakorvauksia maksettiin 14,7 %. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 21,6 % ja 14,2 %. Palkkalaji Palkat 2009 Palkat 2010 Muutos % 2009-2010 Varsinaiset palkat 138 184 635 150 231 738 8,7 Työaika- ja päivystyskorvaukset 26 686 860 29 403 828 10,2 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, 34 788 865 37 596 899 8,1 lomakorvaukset Sairausloma-ajan palkat 7 317 785 8 146 846 11,3 Lakisääteiset poissaoloajan palkat 2 353 534 2 463 965 4,7 Muut poissaoloajan palkat 2 033 296 2 081 072 2,3 Lisä- ja ylityökorvaukset 4 198 610 5 059 930 20,5 Palkat yhteensä 215 563 585 234 984 278 9,0 Tehdyn työn hinta 25,28 /h 25,85 /h 2,3 Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 18,7 milj. euroa eli 8,6 % edellisestä vuodesta. Palkkojen kasvu ilman kehitysvammahuollon tulosyksikköä oli 3,9 %. 15

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Lääkärien osuus palkkasummasta oli 24,1 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,3 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 62,0 % ja 70,1 % ja muun henkilökunnan 13,9 % ja 17,6 %. Kuvio 9. Palkkojen jakautuminen vuonna 2010 2,2 % 1,0 % 3,5 % 0,9 % 12,5 % Henkilöstökertomuksen liiteosassa palkkakulut on esitetty ansaintaajan mukaan vuosina 2009 2010 tulosyksiköittäin, henkilöstöryhmittäin sekä luokittelulla vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. Ansainta-ajan mukainen palkkaerittely ei sisällä ulkopuolisten palkkioita eikä lomapalkkavelan muutosta. 16,0 % 63,9 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Lakisääteiset poissaoloajan palkat Muut poissaoloajan palkat Kuvio 10. Palkkojen jakautuminen henkilöstöryhmittäin (1 000 e) vuosina 2009 2010 131 569 145 613 53 783 56 596 30 212 32 775 16

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaava henkilöstö on sairaanhoitopiirin toiminnan kantava voima. Työtehtävissä, joissa ihmisten tekemän työn osuus on suuri, henkilöstön osaaminen, pätevyys sekä ammattitaito ja sen kehittäminen ovat erityisen keskeisessä asemassa. Työtehtävien laaja-alaistuminen ja muuttuminen, teknologian kehittyminen, uudet tuotteet ja työmenetelmät sekä työn laatuvaatimukset lisäävät henkilöstön osaamistarpeita. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan ammatillisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa organisaatiomme toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Organisaatiossamme täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi myös henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuspalvelut järjesti yhteensä 44 koulutusta, joista alueellisia 25 ja valtakunnallisia 2. Kevään Valtakunnallinen luupankkipäivä keräsi yhteensä 56 osallistujaa ja syksyn kaksipäiväinen Rekrytoija 2010 -seminaari 99 osallistujaa. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana 3 048 osallistujaa. Kouluttajana pyrittiin mahdollisimman usein käyttämään organisaatiomme omia asiantuntijoita. Koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa yli puolet kouluttajista edusti sisäistä asiantuntijuutta ja osaamista. Aihealueittain koulutuksista 59,0 % (33,6 % vuonna 2009) painottui lääketieteellisiin erikoisaloihin, 16,0 % (21,8 % vuonna 2009) hoitotieteeseen ja hoitotyöhön sekä 16,0 % (21,0 % vuonna 2009) johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Verrattaessa edellisvuoteen on havaittavissa selkeä lisäys lääketieteellisten erikoisalojen koulutusten määrässä. Tätä voi olla selittämässä monet, myös inhimilliset tekijät eli esimerkiksi koulutusjärjestelmään syötettäessä koulutuksen aihealue määritellään virheellisesti. Tulevissa koulutussuunnitelmissa asia on kuitenkin syytä huomioida. Syksyllä aloitettiin sairaanhoitopiirissä säännönmukaisesti toistuvat alkusammutuskoulutukset, joita järjestettiin viikoittain useampia. Jatkossa koko sairaanhoitopiirin henkilöstö tulee osallistumaan tähän koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on, että koulutetut henkilöt tunnistavat ympäristön paloriskejä ja osaavat käyttää turvallisesti alkusammutusvälineitä. Koulutuksen antamat valmiudet ovat voimassa Ammattiryhmä kolme vuotta suorittamispäivästä, minkä jälkeen koulutukseen tulee osallistua uudestaan. Koko henkilöstöstä 62,0 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,6 päivää henkilöä kohden kaikki ammattiryhmät huomioiden. Määrä on sama kuin edellisvuonna. Taulukosta 13 on nähtävissä sairaanhoitopiirin henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistumisaktiivisuus ammattiryhmittäin. Palkallisia koulutuspäiviä, jotka sisältävät myös muun kuin ammatillisen täydennyskoulutuksen, myönnettiin 14 803 päivää. Näiden päivien palkkakustannukset olivat yhteensä 1,7 milj. euroa. Lisäksi myönnettiin virkamatkoja koulutukseen 2 595 päivää. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2010 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 5 078 312 euroa, mikä on 2,1 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Taulukko 13. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärä vuonna 2010 Henkilöstön lkm (31.12.2010) Täydennyskoulutukseen osallistuneet Lukumäärä %-osuus Lääkärit ja hammaslääkärit 783 724 92,5 Sosiaali- ja terveysalan 3 170 2 381 75,1 ammattikorkeakoulu tai opistoaste Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 127 466 41,3 tai kouluaste Yliopistokoulutettu muu 228 189 82,9 terveydenhuoltohenkilöstö Muu henkilöstö 1 354 370 27,3 Kaikki yhteensä 6 662 4 130 62,0 17

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Voidaan todeta, että terveysalan perustutkinnon ja kouluasteen suorittanut sekä muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö osallistui vuonna 2010 täydennyskoulutuksiin melko vähän. Yksi syy on todennäköisesti organisaation sisällä järjestetyn täydennyskoulutuksen aihealuepainotukset, mutta yksin se ei tilannetta selitä. Henkilöstömme on perustellusti saanut osallistua myös ulkopuolisiin koulutuksiin (kuvio 11). Kuvio 11. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2010, jakauma aihealueittain (%) 19,8 % 80,2 % 38,7 % 61,3 % 55,9 % 44,1 % 62,4 % 37,6 % 59,7 % 40,3 % 15,4 % 84,6 % 34,8 % 65,2 % Täydennyskoulutuksen monimuotoisuus Ammatillisessa täydennyskoulutuksessa perinteisesti korostuu opetusmenetelmänä luento-opetus. Näin oli myös vuoden 2010 koulutuksissa. Koulutuspalvelut kiinnitti koulutussuunnittelussa huomiota koulutusten yleisiin linjauksiin ja sen perusteella lisättiin sarjakoulutusten ja toistuvien koulutusten määrää. Järjestetyt sarjakoulutukset liittyvät potilasturvallisuuteen ja näyttöön perustuvaan potilasohjaukseen ja toistuvat koulutukset säteilysuojeluun. Verkko-opetus Perinteisten opetusmenetelmien rinnalle on noussut myös verkkoympäristössä tapahtuva opiskelu. Verkkomuotoisen opetuksen etuja ovat mm. helppo saavutettavuus sekä tasapuolinen ja tasalaatuinen opetuksen sisältö. Vuoden aikana suuri joukko hoitajia osallistui lääkehoidon verkkokurssille, jota voidaan organisaatiossamme pitää verkossa toteutettavien massakoulutusten pioneerikurssina. Myös osaamisen varmistamisen näkökulmasta verkkokurssi on toiminut hyvin: verkkotenttisuorituksia oli vuoden 2010 aikana yhteensä 1 933 kappaletta, joihin ainoastaan muutamaan liittyi teknisiä ongelmia. Vuoden 2010 aikana lääkehoidon osaamisen verkkomuotoista opetusta kehitettiin edelleen. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden verkkokurssi avattiin henkilöstölle syksyllä. Lääkelaskuja varten tehtiin oma verkkokurssi myös laillistetuille hoitajille. Tulevia kehityskohteita kokemusten perusteella ovat vuorovaikutteisuuden ja muiden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien lisääminen. Verkkokoulutuksia toteutettiin myös muista aihepiireistä. OYS:n lastenklinikassa valmistui verkkokurssi lapsen elvytyksestä, johon tehtiin video-, kuva- ja tekstimateriaalia mm. elvytystoimenpiteistä sekä elvytyksessä käytettävistä välineistä ja lääkkeistä. Verkkokurssi on osa lastenklinikan elvytyskoulutusta lähiopetuksen ja simulaatioharjoitusten lisäksi. Verkkokurssiin tehtiin tentti, jolla työntekijät voivat osoittaa hallitsevansa teoreettisen tiedon. Verkkomuotoinen materiaali todettiin hyödylliseksi, koska siihen on mahdollista perehtyä itsenäisesti aina tarvittaessa. Verkkokoulutuksessa merkittävänä yhteistyökumppanina oli Medieco Oy, joka on sairaanhoitopiirin 18

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 omistama yhtiö. Verkkokoulutukset toteutettiin Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn -verkkooppimisympäristössä. Muita menetelmiä Koulutus on monien mahdollisuuksien toimintaa. Simulaatio-opetusta käytettiin kertomusvuonna erityisesti elvytyskoulutuksessa, mutta sen tarjoamia mahdollisuuksia myös muun kaltaisiin koulutuksiin on kartoitettu. Sairaanhoitopiirissämme on simulaatio-ohjaajakoulutukseen osallistuneita henkilöitä, joiden osaamista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Pienryhmäopetusta on käytetty enimmäkseen tietotekniikan käyttöön liittyvissä koulutuksissa, mutta sen merkitys osana kaikkia luentokoulutuksia on ymmärretty, mikä huomioidaan koulutussuunnittelussa. Osaamisen turvaamiseen liittyvät myös perehdytystilaisuudet ja erilaiset valmennukset. Vuoden aikana järjestettiin kaksi perehdytystilaisuutta ja tarvetta niiden lisäämiseen on edelleen. Valmennuksista esimerkkinä on sairaanhoitopiirin johtoryhmävalmennus, joka alkoi syksyllä 2010 ja jatkuu edelleen. Täydennyskoulutuksen tukipalvelut Hyvin onnistuneen täydennyskoulutuksen takana on järjestävän tahon lisäksi tiivis tukipalveluverkosto. Ravinto-, monistus-, neuvonta- ja laskentapalvelut ovat keskeisiä yhteistyötoimijoita. Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa TV-studio, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. TV-studio ja etälähetykset TV-studion toiminta on moniulotteista. Tehtäviin kuuluu kuvaus- ja editointipalvelujen tuottaminen sairaanhoitopiirille. Tämä pitää sisällään potilasohjausvideot, opetusohjelmat henkilökunnalle, suorat leikkaustapahtumat leikkaussalista luentosaleihin sekä potilaskuvaukset. TV-studio huolehtii myös luentosalien av-tekniikasta sekä on tukena luentoesitysten ja neuvotteluiden etälähetyksissä. Vastuualueet pitävät viikoittain ns. meeting-esityksiä, joista osa etälähetetään OYS:n erityisvastuualueen lisäksi myös valtakunnallisesti. Vuonna 2010 OYS:n esityksiin osallistui 35 paikkakuntaa akselilla Kotka Kittilä. Seitsemäntoista eri erikoisalan esityksiä etälähetettiin yhteensä 665 tuntia. Tämän lisäksi on järjestetty lukuisia videoneuvotteluita eri paikkakuntien välillä. 19

2010 HENKILÖSTÖKERTOMUS Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin sairaanhoitopiirissä vuoden 2010 aikana 76 kertaa (etälähetystuntimäärä 358). Etälähetyspaikkakuntia oli yhteensä 37 akselilla Vaasa Utsjoki. Koulutuspalveluiden järjestämästä 44 koulutuksesta etä lähetettiin 24. Osallistujia etäpaikkakunnilla oli yhteensä 732. Koulutusyhteistyö Yhteistyö on henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa tärkeää ja kannattavaa. Vuonna 2010 jatkettiin hyvää koulutusyhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen koulutusyhdyshenkilöiden kanssa. Yhteydenpito pohjoisten sairaanhoitopiirien välillä oli monipuolista ja säännöllistä. Yhteisen koulutussuunnittelun merkeissä tavattiin keväällä ja syksyllä. Myös valtakunnallisia koulutusyhteistyötapaamisia järjestettiin kaksi, joista toinen Oulussa. Koulutuspalveluiden rooli erilaisissa työryhmissä on myös yksi keskeinen koulutusyhteistyön muoto. Kliinisen ravitsemuksen työryhmä, moniammatillisen johtamiskoulutuksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutussuunnittelun ohjausryhmä, syksyllä aktiivisesti toiminut verkkokoulutustyöryhmä ja marraskuussa ensimmäisen kerran kokoontunut moniammatillinen koulutustyöryhmä ovat esimerkkejä näistä. Työ- ja ohjausryhmät kokoontuvat keskimäärin neljä kertaa vuodessa kukin, joten merkittävä määrä yhteistyötä tehtiin vuoden aikana. Oppilaitosyhteistyö on tiivistynyt. Useamman kerran vuodessa eri kokoonpanoilla pohditaan koulutuksen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Tärkeä yhteistyön muoto on syksyllä aloitettu suunnittelu terveys tieteiden laitoksen opettajankoulutusohjelmassa opiskelevien yhden opetustapahtuman mittaisesta opetusharjoittelusta sairaalassa. Tämän yhteistyön tuloksena vuoden 2011 keväällä järjestetään kaksipäiväinen koulutustilaisuus. Tärkeitä yhteistyötoimijoita ovat olleet myös ulkopuoliset koulutusorganisaatiot, joiden kanssa on solmittu hyvät yhteistyösuhteet ja joiden asiantuntemusta on koulutuksissa käytetty runsaasti. Vuonna 2010 koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa käytettiin seitsemän eri koulutusorganisaation kouluttajia, joista neljän kanssa yhteistyötä on tehty jo aiempina vuosina. 20

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yhdessä kehittämällä Työolobarometri toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisessä Koko henkilöstölle vuosittain suunnattu työoloja ja toimintaa arvioiva työolobarometrikysely toteutettiin nyt neljännen kerran. Kyselyn tuloksista koottavien raporttien ja niiden pohjalta laadittavien toimintasuunnitelmien tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä sairaanhoitopiirin toimintaa. Työolobarometrin sisältöä kehitetään strategian ja esille nousevien tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2010 lisättiin kyselyyn tietoisuuden arviointi uudesta strategiasta Tavoitteena terveyttä sekä kysymys liittyen työolobarometritulosten käsittelyyn ja sen pohjalta tehtävän kehittämissuunnitelman laadintaan työyhteisössä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin tietoisuutta työnohjauksen mahdollisuuksista tukea työn ja toiminnan kehittämistä sekä kokemusta työnohjaustarpeesta tulevan vuoden aikana. Vastaajien arviointi viimeisen vuoden aikana itseensä kohdistuneesta henkisestä väkivallasta / kiusaamisesta raportoitiin myös entistä tarkemmin; prosenttiosuuksina vastausvaihtoehdoista ei lainkaan, jonkin verran tai paljon. PPSHP:n henkilöstö osallistui arviointiin edellisiä vuosia yhä aktiivisemmin - 3 270 työntekijän vastatessa kyselyyn muodostui osallistumisprosentiksi 52,5 %. Kuvio 12. Työolobarometrin vastausprosentit vuosina 2007 2010 tulosyksiköittäin Vuosi PPSHP Hallintokeskus Sisätaudit Lapset ja nuoret Leikkausja tehohoito Aistinel. ja syöpäsairaudet Naistentaud. ja genet. Kuntoutus Psykiatria Kehitysvammahuolto Visala Oulaskangas Diagnostiikka Huoltopalvelut Tekniikan palvelut 2007 44,1 62,6 46,9 37,8 42,7 43,7 51,8 51,4 44,0 0,0 32,8 58,8 42,2 31,9 42,1 2008 45,7 56,3 38,5 39,0 42,7 46,4 54,7 51,6 40,2 0,0 39,1 59,8 51,2 60,3 41,4 2009 45,0 52,9 41,0 39,4 47,5 40,7 41,7 58,2 40,0 0,0 59,2 48,7 45,2 53,6 31,9 2010 52,5 73,4 45,4 42,6 52,1 50,7 43,9 63,0 66,1 52,3 60,6 77,2 48,8 63,5 33,1 21