Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖ- KERTOMUS

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2003

2 2 (31) KATSAUS HENKILÖSTÖÖN - henkilöstön tilasta ja sen kehityksestä Henkilöstövoimavarojen raportointia on viime vuosina yleisesti työmarkkinoilla kehitetty entistä paremmin tunnistamaan organisaatioiden strategisen menestymisen mittareita. Ihmisten ja heistä muodostuvan organisaation työhyvinvointi, motivoituminen ja sitoutuminen sekä työn merkittävyyden kokeminen ovat keskeisiä strategisia tuloksellisuuden ja menestymisen suunnannäyttäjiä. Pohjois-Karjalan kuntayhtymän strategia sekä koko organisaation että sen eri osaalueiden tasoilla noudattaa ns. tasapainotetun mittariston mallia. Tasapainotettu mittaristo on toiminnan kokonaisarvioinnin väline. Se monipuolistaa tuloksellisuuden arviointia taloudellisten näkökulmien ulkopuolelle. Toiminnan ohjauksen ja arvioinnin kannalta on olennaista se, miten ryhmitellään ne asiat, joiden kehitystä toiminnan kokonaisonnistumisen näkökulmasta pitäisi seurata. Mallissa lähdetään siis siitä, että eri näkökulmilla on keskinäinen hierarkia sekä syyseuraus-suhde. Kun tähän hierarkiaan asetetaan mittarit, havaitaan, että juuri henkilöstönäkökulmasta löytyy niitä tekijöitä (esim. työ- ja toimintakyky, osaaminen, motivaatio), jotka vaikuttavat ratkaisevimmin kokonaistulokseen. Henkilöstökertomus on keskeinen väline tuottamaan päättäjille, esimiehille, työntekijöille ja eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen tilanteesta ja käytöstä. Sen tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstökertomus kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumista tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Samanaikaisesti tämän henkilöstökertomuksen kanssa on kuntayhtymän henkilöstöyksikössä valmisteltu työhyvinvoinnin tasapainomalliin perustuvaa toimenpideohjelmaa. Osa toimenpideohjelmaan sisältyvistä asioista nostetaan päätöksenteon kohteeksi samanaikaisesti tämän henkilöstökertomuksen käsittelyn kanssa ja osa on tarkoitettu jatkotyöstettäväksi yhteistoiminnallisesti henkilöstön edustajien kanssa. Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö

3 3 (31) HENKILÖSTÖVAHVUUS - kokonaiskuva kuntayhtymän henkilöstömäärästä ja rakenteesta Kuntayhtymän henkilöstöresurssien rakennetta voi tarkastella palvelussuhteen pysyvyyden, osa-/kokoaikaisuuden ja palvelussuhteen keston sekä ikärakenteen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärä Taulukko. Henkilöstötilanne Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. sä pois pois sä pois pois Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstöä oli kuntayhtymän palveluksessa 66 henkilöä enemmän. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä oli edellisen vuoden tilanteen ollessa Määräaikainen, os a-aikatyö Määräaikainen, kokoaikatyö Vakinainen, os a-aikatyö Vakinainen, kokoaikatyö Kuva. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina

4 4 (31) 2003 m iehet 17 % naiset 83 % Kuva. Sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstöstä 83 % on naisia ja 17 % miehiä. Suhde on säilynyt viimeisten vuosien aikana ennallaan. Palvelussuhteiden luonne Vaikkakin viime vuosina on tehty laajahkoja vakinaistamisratkaisuja, osa henkilöstöstä tulee aina olemaan määräaikaisissa palvelussuhteissa. Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on kuitenkin myös kuntayhtymässä päätyyppi. Vuoden 2003 lopussa 82 % henkilökunnasta oli vakinaisissa palvelussuhteissa ja 18 % määräaikaisissa. Suhde on muuttunut vakinaispainotteisemmaksi viimeisen viiden vuoden aikana: vuonna 1999 vakinaisia oli 79 % ja määräaikaisia 21 % Määräaikaiset 21 % 2000 Määräaikaiset 19 % Vakinaiset 79 % 2003 Vakinaiset 81 % Määräaikaiset 18 % 2001 Vakinaiset 82 % 2002 Määräaikaiset 21 % Määräaikaiset 19 % Vakinaiset 79 % Vakinaiset 81 % Kuva. Määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet

5 5 (31) Miehet Määräaikaiset 22 % Vakinaiset 78 % Naiset Määräaikaiset 18 % Vakinaiset 82 % Kuva. Määräaikaiset ja toistaiseksi voimassaolevat palvelussuhteet sukupuolen mukaan. Määräaikaisuus on selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla, sillä miehistä 22 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa vastaavan luvun ollessa naisilla 18 %. Koko- ja osa-aikatyö osa-aikaiset osa-aikaiset 12 % 12 % kokoaikaiset 88 % 2003 osa-aikaiset 11 % kokoaikaiset 88 % 2001 osa-aikaiset 9 % kokoaikaiset 89 % 2002 osa-aikaiset 10 % kokoaikaiset 91 % kokoaikaiset 90 % Kuva. Henkilöstövahvuus työajan mukaan.

6 6 (31) Osa-aikaisten osuus henkilöstörakenteessa aleni osa-aikalisän käytön vähentymisen myötä vuonna 2001, mutta on kahden viime vuoden aikana jälleen lisääntynyt. Osaaikaisia oli vuoden 2002 lopussa 239 ja kertomusvuoden lopussa 254, joista 43 osaaikaeläkkeellä (+ 4 edellisvuoteen) ja 39 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ( - 4 edellisvuoteen). Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö Toistaiseksi osa-aikatyössä Määräaikaisesti yhteensä osittainen hoitovapaa osa-aikatyö/opiskelu osatyökyvyttömyyseläke osa-aikalisä Vakinaisen henkilöstön keskuudessa 91 henkilön (4,8 %) osa-aikatyöjärjestely oli voimassa toistaiseksi. Osa-aikaistyötä tekevien määrä ja osuus ovat selkeästi kasvaneet viime vuosien aikana johtuen osa-aikaeläkkeistä sekä toistaiseksi myönnetyistä osatyökyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikaisissa osa-aikatyöjärjestelyissä osittaisella hoitovapaalla olevien määrä on lisääntynyt ja osa-aikalisän käyttö on vähentynyt johtuen siitä, että mahdollisuudet saada työllisyysehdot täyttäviä sijaisia ovat heikentyneet. Miehet osa-aikaisuus 6 % kokoaikaisuus 94 % Naiset osa-aikaisuus 12 % kokoaikaisuus 88 % Kuva. Osa- ja kokoaikatyö sukupuolen mukaan Naisilla osa-aikatyö on selkeästi yleisempää kuin miehillä. Naiset käyttävät erityisesti osittaista hoitovapaata miehiä enemmän.

7 7 (31) Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteensä Toistaiseksi osa-aikatyössä Määräaikaisesti yhteensä osittainen hoitovapaa osa-aikatyö/opiskelu 2 2 osatyökyvyttömyyseläke osa-aikalisä Palvelussuhteen pituus kuntayhtymään Ammattiryhmittäin tarkasteltuna pisimpään talossa vakinaisesta henkilökunnasta ovat olleet hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvat naiset sekä muuhun hoitohenkilökuntaan (kouluaste) kuuluvat miehet ja naiset. Erityistyöntekijöiden ryhmässä ero sukupuolten välillä on suurin. Huoltohenkilöstöön on usean vuoden tauon jälkeen tapahtunut rekrytointia ja se näkyy työsuhteen kestossa (vuonna 2001 keskimäärin 19,0 vuotta). Lääkärit Erityistyöntekijät 8,0 10,3 9,2 11,6 12,2 18,7 Eriasteiset sairaanhoitajat Hoitoa ja tutkimusta avustavat Huoltohenkilökunta 11,0 13,8 13,5 16,3 14,7 16,1 18,2 18,0 18,2 Naiset Miehet Yhteensä Muu hoitohenkilökunta 21,3 19,7 21,0 Hallintohenkilökunta 15,0 21,7 23,3 Kuva. Palvelussuhteen kesto ammatin ja sukupuolen mukaan (vuosina). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevat naiset ovat olleet keskimäärin hieman pidempään kuntayhtymän palveluksessa kuin miehet (15,6 ja 14.5 vuotta).

8 8 (31) Henkilöstön ikärakenne Taulukko. Henkilöstön ikäjakauma alle yli 60 Kes- ki- Ikä Määräaikaiset ,3 Vakinaiset ,9 Kaikki yht , Määräaikaiset ,6 Vakinaiset ,6 Kaikki yht , Määräaikaiset ,7 Vakinaiset ,2 Kaikki yht , Määräaikaiset ,9 Vakinaiset ,8 Kaikki yht , Määräaikaiset ,5 Vakinaiset ,0 Kaikki yht , Määräaikaiset ,8 Vakinaiset ,3 Kaikki yht , Määräaikaiset ,9 Vakinaiset ,2 Kaikki yht , Määräaikaiset ,3 Vakinaiset ,5 Kaikki yht ,5

9 9 (31) Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta muodostuen siten, että vakinaisessa palvelussuhteessa olevien keski-ikä oli 46,5 vuotta ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan 35,3 vuotta. Naisten keski-ikä (sekä vakinaiset että määräaikaiset) oli 44,7 vuotta ja miesten runsaan vuoden alempi eli 43,4 vuotta. Lääkärit 42,8 44,6 43,7 Erityistyöntekijät 44,7 45,1 50,6 Eriasteiset sairaanhoitajat 42,5 38,8 42,1 Muu hoitohenkilökunta Hoitoa ja tutkimusta avustavat 49,2 48,6 48,6 45,9 43,9 45,8 Naiset Miehet Yhteensä Huotohenkilökunta 48,9 45,5 48,1 Hallintohenkilökunta 48,2 44,3 47,4 Kuva. Keski-ikä ammattiryhmän ja sukupuolen mukaan. Ammattiryhmän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna keski-iältään vanhin ryhmä on miespuoliset erityistyöntekijät. Keski-iältään vanhin ammattiryhmä on muu hoitohenkilökunta ja nuorin eriasteiset sairaanhoitajat. Kun lisäksi otetaan huomioon sukupuoli, nuorin ryhmä on miespuoliset eriasteiset sairaanhoitajat. Vakinaisen henkilöstön ikärakenteessa nousevat suurina ryhminä esille vuosina syntyneet sekä vuosina syntyneet. Vuosina ei vakinaiseen henkilöstöön palkattu juurikaan työntekijöitä, mikä näkyy siinä, että 1970-luvulla syntyneiden määrä vakinaisen henkilöstön ryhmässä on kohtalaisen pieni.

10 10 (31) vakinaiset määräaikaiset Kuva. Henkilökunta syntymävuoden mukaan. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa aloitti vuoden 2003 aikana yhteensä 140 henkilöä. Heistä edellisvuosien tapaan suurin osa siirtyi vakinaiseksi suoraan määräaikaisesta palvelussuhteesta. Laboratorio- ja kiinteistöliikelaitoksen palvelukseen siirtyi toiminnan siirtymisestä tehtyjen sopimuksen perusteella henkilökuntaa muiden työantajien palveluksesta (Joensuun kaupungin ja Enon kunnan terveyskeskus sekä Honkalammen kuntayhtymä). Taulukko. Vakinaisten palvelussuhteiden alkaminen Vakinaiseen palvelussuhteeseen yht Siirtynyt suoraan määräaikaisesta palvelussuhteesta ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän palveluksessa ei aikaisempaa palvelua kuntayhtymässä sopimukseen perustuva siirto toisen työn antajan palveluksesta Tulovaihtuvuus (% ) 2,7 1,7 2,8 6,3 5,5 10,1 7,6

11 11 (31) Edellisvuosia useammin vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet kuntayhtymän palveluksessa. Henkilöstön irtisanoutumiset eli käytännössä siirtymiset toisten työnantajien palvelukseen lisääntyivät jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Lähtövaihtuvuus jäi kuitenkin kokonaisuutena tarkasteltuna kahta edellisvuotta alhaisemmaksi johtuen vähäisemmästä siirtymisestä eläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyi ainoastaan 21 henkilöä, mutta tilanne ei ole jatkuva, vaan vanhuuseläkkeelle siirtyminen tulee lähivuosina kasvamaan. Taulukko. Vakinaisten palvelussuhteiden päättyminen Vakinaisen palvelussuhde päättynyt Irtisanoutunut Irtisanottu tai purettu Irtisanottu ilman omaa syytä 1 1 Kuollut Siirto toisen työnantajan palvelukseen 5 5 Eläkkeelle Lähtövaihtuvuus (%) 3,4 3,4 3,4 3,5 4,1 4,7 3,6 Taulukko. Eläkkeelle siirtyminen eläkelajeittain Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä Eläkepoistuma (%) 1,9 2,0 2,1 2,3 2,5 2,7 1,9 Osa-aikaeläkkeet Poistuma vanhuuseläkkeelle Seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtyy eläketilastojen mukaan yli 500 tällä hetkellä työssä olevaa vakinaista viranhaltijaa/työntekijää vanhuuseläkkeelle. Määrä vastaa yli 25 % vakinaisesta henkilöstöstä. Työkykyperusteiset eläkkeet tulevat varhentamaan siirtymistä. Toiseen suuntaan voi vaikuttaa vuoden 2005 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus, jonka tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 2 3 vuodella.

12 12 (31) Kuva. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen vuosina Edellinen merkittävä eläkeuudistus toteutettiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin poistettiin ns. ammattikohtaiset eläkeiät. Vuodesta 1996 keskimääräinen vanhuuseläkeikä on kohonnut 2,1 vuodella 65,0 60,0 59,0 59,2 59,5 60,0 60,1 60,1 60,8 61,1 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30, Kuva. Keskimääräinen vanhuuseläkeikä

13 13 (31) HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KÄYTTÖ - kokonaiskuva henkilöstöresurssien kohdistumisesta Virat ja toimet Virkojen ja toimien määrä osoittaa sen pysyvän henkilöstön enimmäismäärän, joka voi olla kuntayhtymän käytettävissä palvelutuotantonsa toteuttamiseksi. Taulukko. Virat ja toimet Lääkärit 159,0 159,0 163,0 166,0 175,0 180,0 186,5 189,0 Erityistyöntekijät 63,5 61,5 59,5 58,5 59,5 60,5 65,5 68,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 720,5 721,5 714,5 733,0 778,0 801,0 869,5 904,0 Muu hoitohenkilökunta 324,5 281,0 276,5 256,5 247,5 238,5 232,5 223,0 Hoitoa ja tutkimusta avustavat 181,0 173,0 176,5 176,5 186,5 188,5 200,5 203,5 Huoltohenkilökunta 373,0 352,0 341,0 342,0 315,0 315,5 327,5 334,0 Hallinto- ja taloushenkilökunta 101,0 95,0 89,0 86,0 83,0 84,5 87,5 83,5 Yhteensä 1.922, , , , , , , ,0 Viroista ja toimista oli vuoden lopussa 2003 vakinaisesti täytettyinä 95,1 %. Vakinaiseen palvelussuhteeseen on henkilökuntaa saatu kohtuullisen hyvin. Jonkin verran saatavuusongelmia on ollut koskien joidenkin erikoisalojen lääkäreitä. 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50, Kaikki 92,5 95,9 95,1 93,5 94,6 93,9 94,1 95,1 Lääkärit 82,0 82,1 81,3 75,8 80,1 76,0 74,6 71,3 Kuva. Virkojen ja toimien täyttöaste vuosina Määräaikaistyövoiman käyttö Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli vuoden 2003 aikana yhteensä 970 eri henkilöä. Heistä 97 siirtyi käytännössä kertomusvuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen. Uutena määräaikaisena työntekijänä/viranhaltijana vuoden 2003 aloitti 321

14 14 (31) henkilöä. Vaikkakin viime vuosien aikana on pyritty palkkaamaan henkilöstö pysyvään työvoiman tarpeeseen toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin, on määräaikaishenkilöstön määrä viime vuosina lisääntynyt. Taulukko. Määräaikaiset palvelussuhteet. Alkaneet Kesto Henkilö Uudet Päättyneet keskim. lkm henkilöt vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Käytettävissä ollut työaika Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika kertaa sen maksimaalisen työajan, joka henkilöstön palvelussuhteista olisi ollut käytettävissä. Sitä lyhentävät erilaiset poissaolot ja osa-aikatyö. Vähentämällä poissaolot teoreettisesta vuosityöajasta sekä lisäämällä siihen säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työaika (päivystyksen aktiivityöt sekä lisä- ja ylityöt) saadaan selville tehty työaika, joka kuvaa sitä henkilöstön työpanosta, jolla toiminnallinen tulos on saatu aikaan. Taulukko. Tehty vuosityöaika (tunteina) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomat Säännöllinen vuosityöaika sairauslomat aktiivivapaat muut virkavapaat osa-aikatyö Tehty säännöllinen vuosityöaika päivystyksen aktiivityöt lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika Muutos edelliseen vuoteen (%) -0,2 2,8 2,4 4,2 Toimintaa kuvaava indeksi Tehty työaika/toimintaa kuvaava indeksi 31,06 32,71 33,25 35,19

15 15 (31) Sairauslomien johdosta menetettiin työaikaa runsaat tuntia enemmän ( 5,7 %) kuin vuonna Vuodesta 2000 nousu on ollut yli 25 %. Työtunteina mitattuna käytetyt henkilöstöresurssit lisääntyivät kuitenkin 4,2 %:lla. Kuntayhtymässä on viime vuosina pyritty toiminnan laajuutta kuvaamaan indeksillä, joka saadaan laskemalla yhteen hoitojaksot + 0,3 x avohoitokäynnit. Suhteutettuna tehdyt työtunnit ko. indeksiin näyttäisi työn tuottavuus edelleen heikentyneen edellisvuosiin verrattuna. Tässä on kuitenkin huomioitava, ettei indeksi huomioi toiminnan vaativuustasossa tapahtuneita muutoksia eikä muiden palvelutoimintojen laajentumista (laboratoriotoiminta, lääkehuolto, kiinteistöhuolto), joten sitä voi pitää vain suuntaa-antavana. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Yhden henkilön henkilötyövuosien määrä on aina enintään yksi. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) Kuva. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 53 henkilötyövuodella. Tästä hieman alle 30 johtui henkilöstön siirroista laboratorioliikelaitokseen peruskunnista (Joensuu ja Eno) ja kiinteistöliikelaitokseen Honkalammen kuntayhtymästä sekä siitä, että sairaala-apteekkiin on jouduttu palkkaamaan lisää henkilökuntaa terveyskeskusmyynnin laajennuttua.

16 16 (31) Ammattiryhmittäin tarkasteltuna merkittävin muutos on eriasteisten sairaanhoitajien työpanoksen lisääntyminen ja muun hoitohenkilöstön vähentyminen johtuen hoitohenkilöstön keskuudessa toteutetusta ammattirakennemuutoksesta. Lääkärien osalta työpanos edellisiin vuosiin verrattuna aleni johtuen henkilöstön saatavuusongelmista erikoislääkärien osalta mm. psykiatriassa ja lastentaudeilla sekä vaikeuksista saada erikoistuvia lääkäreitä eri erikoisaloille. Harjoittelijat 9,6 10,3 7,7 10,5 Toim isto, atk ja hallinto 92,4 90,4 91,9 89,5 Huoltohenkilökunta 351,7 337,4 334,6 328,9 Tutkim usta ja hoitoa avustavat Muut hoitohenkilöt 217,4 216,3 213,0 203,8 226,6 232,1 248,0 256, Eriasteiset sairaanhoitajat 952,5 906,0 855,8 808,0 Erityistyöntekijät 68,9 65,1 61,5 61,2 Lääkärit 156,4 165,0 165,4 165,0 Kuva. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin. Töiden ruuhkautuminen ja työn määrä Hieman yli 20 % henkilöstöstä kokee töiden ruuhkautuvan usein tai aina ja yli 30 % kokee, että heillä olevan usein tai aina liikaa töitä. töiden ruuhkautuminen liikaa töitä 80,0 70,0 60,0 % vastanneista 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 erittäin harvoin tai ei koskaan me lko harvoin silloin tällöin melko usein hyvin usein tai aina Kuva. Henkilöstön kokemukset töiden ruuhkautumisesta ja työn määrästä.

17 17 (31) HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA JAKSAMINEN - kokonaiskuva henkilöstön työkyvystä ja sen ylläpidosta Sairauspoissaolot Rekisteröityjä sairauden aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2003 yhteensä 4,8 % teoreettisesta työajasta. Nousua tässä oli edelliseen vuoteen 0,1 %-yksikköä ja vuoteen 2000 verrattuna 0,6 %-yksikköä Kuva. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,0 18,9 19,0 18,0 16,0 15,1 16,4 16,3 17,0 16,3 17,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Kuva. Sairauspäivät/henkilö. Sairauspoissaolopäivien määrässä tapahtui merkittävää kasvua vuoden 2002 aikana ja kasvu jatkui siis vuoden 2003 aikanakin. Osittain lisääntyminen johtuu henkilöstömää-

18 18 (31) rän kasvusta, mutta vain osittain, sillä myös sairauspoissaolot työntekijää kohden lisääntyivät 0,1 päivällä ja olivat vuonna 2003 keskimäärin 19,0 päivää. Naisilla sairauspäivien määrä työntekijää kohden oli vuonna 2003 keskimäärin 22 ja miehillä 13,6. Työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet (29,1 % sairauspoissaoloista), hengityselinten sairaudet (15,6 %), mielenterveyden häiriöt (13,0 %) sekä erilaiset vammat (12,3 %) TUKI&LIIKUNTAELIN JA SIDEK.SAIR HENGITYSELINTEN SAIRAUDET PSYKIATRIA VAMMAT, MYRKYTYKSET YMS KASVAIMET VERENKIERTOELINTEN SAIRAUDET RASKAUS, SYNNYTYS JA LAPSIVUO TARTUNTA- JA LOISTAUTEJA VIRTSA&SUKUP.ELINSAIRAUDET OIREET, SAIR.MERKIT&LÖYDÖKSET HERMOSTON SAIRAUDET Kuva. Sairauspoissaolot tautiryhmittäin (11 merkittävintä) Suurimmassa sairausryhmässä, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, tapahtui kuitenkin vuoden 2003 aikana pientä laskua oltuaan päivää ja päivää. Hengityselinten sairauspoissaolot olivat sairauslomapäivää ja sairauslomapäivää eli nouseva suuntaus. Kolmantena suurimpana ryhmänä esiintyvät psykiatriset sairaudet olivat päivää ja päivää eli lähinnä ennallaan tai pieni laskeva suuntaus. Sairauspoissaolojen määrä korreloi selvästi iän mukaan, kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Henkilöstön ikärakenteen muutos selittää siis osan sairauspoissaolojen lisääntymisestä. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa sairauslomien lisääntymistä on tapahtunut sekä nuorempien että vanhempien ikäryhmien kohdalla. Ainoastaan vuotiaitten kohdalla oli tapahtunut sairauslomissa jonkin verran vähentymistä. Sairauslomia esiintyi erityisesti ja vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä.

19 19 (31) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kuva. Sairauspoissaolot työntekijää kohden ikäryhmittäin. Henkilöstöstä noin 46 % oli vuonna 2003 sairauslomilla kolme päivää tai vähemmän. Sairauslomilla ei ollut yhtään päivää 27,9 % henkilökunnasta. Näiden vähän sairastavien osuus on viime vuosina jonkin verran vähentynyt ja vastaavasti pitkään poissaolleiden osuus hieman lisääntynyt. Käytännössä noin 20 % henkilökunnasta vastaa noin 80 % sairauspoissaoloista. Taulukko. Sairauslomapäivien määrä, osuus koko henkilöstöstä. 0 p 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv yli ,1 19,0 21,0 24,7 2,4 2,4 1, ,1 18,3 22,3 25,9 2,0 2,1 1, ,9 18,5 21,6 25,5 3,1 1,8 1, ,9 17,8 21,8 25,9 2,5 2,1 2,1 Sairauspoissalot yksiköittäin Oheisessa taulukossa on esitetty sairauspäivien lukumäärä työntekijää kohden vuosina sellaisissa yksiköissä, joissa on ollut työssä vähintään 20 henkilöä. Vuodesta 2000 selkeästi alenevaa kehitystä sairauslomien suhteen on tapahtunut ensiavussa ja tarkkailussa, röntgenyksikössä sekä hallinto- ja talouspalveluissa. Selkeintä kasvua on tapahtunut fysiatriassa, patologiassa sekä teknisissä palveluissa/kiinteistöliikelaitoksessa. Henkilöstömäärältään suurissa hoitotyön palveluyksiköissä sairauspäivät työntekijää kohden ovat vaihdelleet välillä. Vuonna 2003 psykiatrian hoitotyön palveluyksikössä sairauspäivien määrää on edellisvuosien tasosta merkittävästi noussut.

20 20 (31) Korkeimmat sairauspoissaololuvut ovat ravintopalveluissa sekä siivous- ja vaatepalveluissa, joista jälkimmäisessä sairauspäiviä työntekijää kohden oli lähes 38. Taulukko. Sairauspäivät työntekijää kohden suurimmissa yksiköissä Henk,lkm 2003 Aikuispsykiatria 4,8 6,6 6,6 4,0 24 Kirurgia 2,0 3,4 7,8 16,2 25 Sisätaudit 0,3 6,4 10,6 7,6 28 Ensiapu ja tarkkailu 20,7 16,7 18,3 16,8 71 Fysiatria 9,7 17,8 20,0 20,7 43 Laboratorioliikelaitos (kemia/mikrob) 17,7 21,2 27,5 18,2 100 Leikkaustoiminta ja anestesia 13,4 16,9 16,5 17,4 189 Patologia 10,8 15,6 17,2 37,9 23 Röntgen 24,1 23,7 21,3 17,6 56 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia 25,0 17,1 24,4 21,1 39 Konservatiivinen hoitotyö 16,8 14,7 18,1 19,4 369 Operatiivinen hoitotyö 17,6 14,9 19,2 17,6 291 Psykiatrian hoitotyö 19,2 16,4 17,2 24,4 247 Henkilöstöpalvelut 8,2 10,0 5,2 6,4 25 Hallinto- ja talouspalvelut 19,0 17,1 15,3 12,0 77 Ravintopalvelut 27,8 32,6 34,3 32,6 57 Siivous- ja vaatepalvelut 33,9 33,2 37,8 37,6 214 Kiinteistöliikelaitos (tekniset palvelut) 15,8 17,5 20,8 20,6 77 Työkykyperusteisille eläkkeille siirtyminen Työkyvyn aleneman johdosta työkykyperusteisille eläkkeille siirtyi vuoden 2003 aikana yhteensä 41 henkilöä, eli 2,18 % vuoden alun vakinaisen henkilöstön määrästä. Tautiryhmittäin tarkasteltuna työkykyyn liittyvien eläkkeiden perusteissa korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (46,0 % eläkkeistä, koko kuntasektorilla 37,0 %) sekä mielenterveyden häiriöt (39,3 % eläkkeistä, koko kuntasektorilla 30,5 %). Taulukko. Työkykyperusteiset eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Kuntoutustuet, henkilöitä joista siirtynyt tk-eläkkeelle* Kuntoutustuet, päiviä Yhteensä, henkilöitä osuus vakinaisista % 1,50 1,48 2,23 2,27 2,18 1,43 2,17 2,18 * mennessä

21 21 (31) Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömäksi katsottavalle henkilölle, jonka työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon ja kuntoutuksen avulla. Käytännössä määräaikainen kuntoutustuki on johtanut useimmissa tapauksissa pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, kuten edellisestä taulukosta ilmenee. 65,0 60,0 55,0 Kaikki eläkkeet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuntoutustuki 50,0 45,0 40,0 35,0 30, Kuva. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä eläkelajeittain, Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeellejäämisikä on noussut runsaalla viidellä vuodella 1990-luvun puolivälistä ollen vuonna 2003 kuntayhtymässä 56,3 vuotta (koko kuntasektorilla 55,4 vuotta). Työtapaturmat Terveydenhuollossa sattuu työssä harvoin vakavia työtapaturmia. Vakavimmat työtapaturmat sattuvat usein työmatkalla. Vuonna 2003 työmatkatapaturmien määrä lisääntyi edellisvuosiin verrattuna ja etenkin vakuutusyhtiön korvauksiin johtaneita tapaturmia työmatkalla tapahtui viime vuonna enemmän kuin sairaanhoitopiireissä yleensä eli yhteensä 28 tapaturmaa. Näistä kertyi yhteensä 506 sairauslomapäivää. Muista työtapaturmamuodoista kertyneiden sairauslomien määrä oli yhteensä 288. Työmatkatapaturmien lisääntyminen selittääkin työtapaturmista johtuneiden sairauslomien kasvun. Alla olevassa taulukossa näkyvät työterveyshuoltoon ilmoitetut työtapaturmat, siis nekin, jotka eivät ole aiheuttaneet sairauslomaa

22 22 (31) Taulukko. Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Pistostapaturmat Nosto- ja siirtotapaturmat Muut työtapaturmat Yhteensä Työtapaturmien määrä/henkilö 0,11 0,11 0,11 0,08 0,10 0,11 Sairauslomapäiviä Työkyvyttömyyden kustannuksista Virka- ja työehtosopimusten mukaan henkilöstöllä on oikeus saada sovittuun rajaan saakka palkkaa työkyvyttömyysajalta. Vaikka käytännössä organisaatiolle aiheutuu enemmän kustannuksia kuin pelkät poissaoloajan palkkakustannukset sivukuluineen, niin tässä kertomuksessa kustannuksina esitetään vain välittömät henkilöstömenot, varhaiseläkkeiden omavastuut sekä työterveyshuollon laskennalliset kustannukset sairaanhoidon osalta vähennettynä Kelan maksuosuudella. Taulukko. Työkyvyttömyyden kustannukset (1.000 euroa) Sairausajan palkat sivukuluineen Kelan palautukset (arvio) Työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuut Yksilöllisten varhaiseläkkeiden omavastuut Työterveyshuollon sairaanhoito (arvio) Yhteensä Koettu työkyky Työhyvinvointikyselyn mukaan yli 80 % henkilöstöstä koki, että fyysinen ja psyykkinen työkyky vastaavat täysin tai lähes täysin työn vaatimuksia. Psyykkisen työkyvyn koetaan kuitenkin vastaavan jonkin verran huonommin työn vaatimuksiin kuin fyysisen työkyvyn.

23 23 (31) fysinen työkyky psyykkinen työkyky 50,0 49,2 45,0 40,0 35,0 39,8 41,0 34,6 % vastanneista 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 13,5 12,3 5,0 2,2 1,6 3,6 2,4 0,0 täysin eri mieltä melko eri mieltä siltä väliltä lähes samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva. Työkyky suhteessa työn vaatimuksiin Työhyvinvointikyselyn mukaan lähes 60 % henkilöstöstä on sitä mieltä, että kuntayhtymän johto ei juurikaan ole kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. 35,0 30,0 33,3 30,3 25,0 24,8 % vastanneista 20,0 15,0 10,0 10,7 5,0 0,0 erittäin vähän tai ei lainkaan 0,9 melko vähän jonkin verran melko paljon erittäin paljon Kuva. Kuntayhtymän johdon kiinnostuneisuus henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista (työhyvinvointikyselyn mukaan)

24 24 (31) Työterveyshuolto työkyvyn ylläpitäjänä Työterveyshuollon tehtävänä on työterveyshuoltolain 1383/2001 mukaisesti työnantajan ja työntekijän yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä palvelusuhteita riippumatta työnantajan yhtiömuodosta tai palvelusuhdemuodosta ja sen kestosta. Laissa on selkiinnytetty työnantajan velvoitteita sekä työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tehtäviä. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä kustannuksellaan työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kuntayhtymän työterveyshuoltoon on osoitettu seuraavat henkilöstöresurssit: 2 lääkäriä 4 työterveyshoitajaa 1 työfysioterapeutti 2 osastonsihteeriä. Työpsykologin työpanosta on hankittu ostopalveluna. Taulukko. Työterveyshuollon kustannukset Lakisääteinen toiminta Vapaaehtoinen toiminta Yhteensä Kelan korvaukset Sekä työterveyshuollon kustannuksissa että toimintaluvuissa näkyy työterveyshuollon parantunut henkilöstötilanne; molemmat työterveyslääkärin virat olivat hoidettuina lähes koko vuoden.

25 25 (31) Taulukko. Työterveyshuollon toimintalukuja. Lakisääteinen toiminta Sairaanhoito; käyn- Tertarkast. (kpl) Työpaikkasel (t) Muu lakis.toim. (t) nit vast.otoilla Influenssarokotukset Työhönsijoitustarkastukset TTL:n 20 :n mukaiset alkutarkastukset Tyky-käynnit Terveydentilan seurantatarkastukset (ikäkausitarkastukset) Vajaakuntoisten terveydentilan seuranta (tarkastukset, käynnit) Työkokeilujen järjestäminen ja seuranta (uudet) Työpsykologilla käynnit Työsuojeluyhteistyötä työolojen, työympäristön ja työkyvyn hyväksi Työsuojelu on ollut vuodesta 1993 alkaen osa yhteistoimintaa. Yhteistyötoimikunnalla on siten työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunnan kokoontumisia ollut 4 kertaa vuoden 2003 aikana. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työsuojelujaosto tekee yhteistoimintasopimuksessa sille määrättyjä lähinnä valmistelevia tehtäviä. Työsuojelujaosto on kokoontunut 10 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluun käytetty aika on neuvoteltu työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken: Työntekijöiden edustajat: - työsuojeluvaltuutettu 37h /viikko - I työsuojeluvaltuutettu 4 h/vk - työsuojeluasiamies, Paihola 7,5 h /vk - työsuojeluasiamies, Tikkamäki 4h/vk Toimihenkilöiden edustaja: - työsuojeluvaltuutettu 4h/vk Työsuojelupäällikkö käytti työajastaan noin 60 % työsuojelutehtävien hoitamiseen.

26 26 (31) Työsuojelun painopistealueina olivat vuonna 2003 riskien hallinta, työpaikkojen turvallisuus ja tiedottaminen. Henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuuksia riskien hallinnasta, biologisista riskeistä ja turvallisuuskoulutusta. Uutta työturvallisuuslakia on esitelty niin esimiehille kuin henkilöstölle sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä. Uutena tiedottamiskanavana otettiin käyttöön Intranet, johon työsuojelu sai omat kotisivut ja laaditut toiminta-ohjeet sähköisinä versioina. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä. Yhteisiä kokoontumisia ja työkokouksia on ollut vuoden aikana kymmenkunta. Keskeinen yhteistoimintaa vaativa asia on ollut työkykyä ylläpitävä toiminta. Laajoja työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin vuoden aikana tehty 6 kpl. Terveellisen ja turvallisen työympäristön toteutuminen on vaatinut moniammatillista yhteistyötä varsinkin sisäilmaongelmien kohdalla. Näitä ongelmia on ollut esillä kolmessa työyksikössä. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin pitkälti ohjanneet korjaussuunnitelmia ja toteutusta. Saneeraamiseen ja lisärakentamiseen liittyviä suunnittelukokouksia on ollut 32. Suurimmat kohteet vuonna 2003 ovat olleet laajennus J:n, osasto 4:n ja nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan peruskorjaus sekä Laboratorioliikelaitoksen näytteenottokeskuksen saneeraus kaupungille. Työsuojelu on omalta osaltaan osallistunut uusien työntekijöiden perehdytysiltapäiviin ja koonnut samalla kyselyn avulla tietoa perehdytyksestä yleensä. Kyselyn mukaan osa työpaikoista hoitaa perehdytyksen kiitettävästi kun taas osassa työpaikoista perehdyttäminen jää hyvinkin niukaksi. Työnohjaus työssä jaksamisen varmistajana Työnohjaus on yksi keino, jonka avulla pyritään vaikuttamaan organisaation, yksikön ja yksittäisen työntekijän perustehtävässä onnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on ammattitaidon syventäminen, työmotivaation ja -tyytyväisyyden ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnohjaus on sidoksissa organisaation tavoitteisiin, ja työnohjaaja noudattaa työssään eettisiä ohjeita. Asiakastyön/hoitosuhteen työnohjauksessa oman alan kokeneempi työntekijä tai ihmissuhdealan asiantuntija antaa säännöllistä, prosessinluonteista ohjausta ja tukea työnongelmien selvittelyssä, oman toiminnan arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Keskeistä on potilassuhteeseen liittyvän vuorovaikutussuhteen käsittely ja työn laadun edistäminen. Hallinnollinen työnohjaus on esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisällöt liittyvät johtamiseen, töiden organisointiin, muutosten hallintaan ja esimiesroolissa kohdattaviin haasteisiin, kuten ihmissuhdekysymyksiin.

27 27 (31) Työyhteisön työnohjaus on henkilöstön työnohjausta, jossa myös yksikön esimies on usein mukana. Sen tavoitteita ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen selkiyttäminen, työmenetelmien kehittäminen ja toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen. Keskeistä on työyhteisöilmiöiden tarkastelu. Taulukko. Työohjaustunnit v Sisäiset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit Ryhmäohjaustunnit Yhteensä Ulkopuoliset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit Ryhmäohjaustunnit Yhteensä Työnohjaustunnit yhteensä Muita palautumista ja jaksamista edistäviä mahdollisuuksia Hyvinvointi ja jaksaminen riippuvat ratkaisevasti myös henkilön omasta halusta pitää huolta itsestään. Henkilöstölle on ollut tarjolla oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa tulemiseksi erilaisia mahdollisuuksia. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Vuorotteluvapaa, jota vuonna 2003 käytti 44 henkilöä, 7 miestä ja 37 naista, yhteensä päivää Osa-aikalisä ja muu harkinnanvarainen osa-aikatyö, jota vuonna 2003 käytti 118 henkilöä, 12 miestä ja 106 naista, yhteensä päivää. Osittainen hoitovapaa, jota vuonna 2003 käytti 185 henkilöä, 4 miestä ja 181 naista, yhteensä päivää. Osa-aikaeläke, jolle vuonna 2003 siirtyi 9 henkilöä, 1 mies ja 8 naista Osa-työkyvyttömyyseläke, jolle vuonna 2003 siirtyi 9 henkilöä, kaikki naisia Pitkään työssä olleiden virkistystoiminnan tuki, jota vuonna 2003 käytti 54 henkilöä, kustannukset yhteensä euroa Liikuntapalvelut, eli käynnit uimahallissa, kuntosaleilla yms., joissa tuettuja käyntejä vuonna 2003 noin kpl, kustannukset noin euroa Kulttuuripainotteinen virkistystoiminta, eli käynnit teatterissa ja konserteissa, joissa tuettuja käyntejä vuonna 2003 noin kpl, kustannukset noin euroa

28 28 (31) KUNTAYHTYMÄN PANOSTUS HENKILÖSTÖÖN - kokonaiskuva taloudellisesta näkökulmasta Henkilöstölle maksetut palkat sivukuluineen Henkilöstökustannukset koskevat koko kalenterivuonna työnantajalle aiheutuneita henkilöstön välittömiä työvoimakustannuksia. Kertomuksen tiedot poikkeavat jonkin verran varsinaisen tilinpäätöksen tiedoista, koska toisaalta kertomuksen luvuissa ei ole mukana luottamushenkilöille ja palkkionsaajille maksettuja korvauksia ja toisaalta kertomuksessa ovat mukana ne henkilöstömenot, jotka tilinpäätöksessä on aktivoitu investointimenoihin euroa muutos euroa muutos euroa muutos euroa muutos Palkat , , , ,7 Sivukulut , , , ,4 Yhteensä , , , ,6 Työajan palkat ja välilliset palkat Vuonna 2003 maksetuista palkoista 79,9 % kohdistui työajan palkkoihin ja 20,1 % oli ns. välillisiä palkkoja. Välillisten palkkojen laskentaperusteena ovat rekisteröidyt palkalliset poissaolot sekä niihin liittyvät palkat sekä rahana maksetut muut korvaukset, erityisesti lomarahat. Lastenhoito 4 % Koulutus 2 % Muu palkallinen 0 % Sairaus 16 % Työajan palkat 80 % Välilliset palkat 20 % Vuosiloma 78 % Kuva. Maksettujen palkkojen kohdistuminen

29 29 (31) Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta hieman nousi edelliseen vuoteen verrattuna johtuen erityisesti siitä, että vuosiloma-ajan palkkojen osuus palkkasummasta hieman aleni (16.1 %:stä 15,6 %:iin). Sairausloma-ajoilta maksettujen palkkojen osuus koko palkkasummasta nousi 0,1 %.ykkiköä (3,1 %:sta 3,2 %:iin). Henkilöstökoulutus Ulkoiseen henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2003 hieman vähemmän resursseja kuin edellisenä vuonna. Sisäiseen koulutukseen osallistumista ja sen kustannuksia ei kattavasti rekisteröidä, mistä johtuen esitys ei anna kattavaa kuvaa tapahtuneesta kehityksestä. Taulukko. Investoinnit henkilöstökoulutukseen Koulutusmenot % palkkasummasta 0,98 0,98 1,04 1,03 Koulutusajan palkat % palkkasummasta 0,79 0,72 0,77 0,74 Koulutuspäiviä Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstö ei koe kovinkaan usein työtehtäviään liian vaikeiksi. Koulutusta kuitenkin koetaan tarvittavan työtehtävistä selviytymiseksi. Työtehtävät liian vaikeita Koulutuksen tarve työtehtävistä selviytymiseksi 50,0 47,6 45,0 40,0 37,3 37,5 35,0 % vastanneista 30,0 25,0 20,0 15,0 27,6 17,3 23,4 10,0 5,0 0,0 erittäin harvoin tai ei koskaan 1,2 7,7 0,2 0,3 melko harvoin silloin tällöin melko usein hyvin usein tai aina Kuva. Työtehtävien vaikeus ja koulutuksen tarve

30 30 (31) Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön kehittämisedellytykset ovat kohtalaiset, sillä vain noin 20 % henkilökunnasta kokee työnsä tarjoavan vähän kehittymismahdollisuuksia. Työpaikalla koetaan myös olevan kohtalaisesti käytettävissä työn hallintaa tukevia keinoja, kuten työnopastusta, perehdytystä ja toiminta ohjeita Työ tarjoaa kehittymismahdollisuuksia Työpaikalla käytettävissä työn hallintaa tukevia keinoja % vastan neista 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 15,9 13,2 31,4 30,2 34,4 40,5 11,9 11,2 10,0 5,0 6,4 4,9 0,0 täysin eri mieltä melko eri mieltä siltä väliltä lähes samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva. Työn tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja työn hallintaa tukevat keinot

31 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sairaanhoitopiirin toimisto Tikkamäentie JOENSUU Puh. (013) 1711 (vaihde) Fax (013) Keskussairaala Tikkamäentie JOENSUU Paiholan sairaala Sairaalatie PAIHOLA