Henkilöstökertomus 2013

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2013

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön rekrytointi Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS-erva alueella Henkilöstön työpanos Eläköityminen Henkilöstön muu vaihtuvuus Työvoimakustannukset Palkitseminen...20 Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Innovointi ja tuloksellisuus Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Osaava työvoima Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset...37 Liiteosa

3 1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää ja uudet hoitotavat tekevät mahdolliseksi hoitaa tehokkaasti yhä vaikeampia sairauksia. Käytettävissä oleva työvoima kuitenkin vähenee jo lähitulevaisuudessa. Uusi valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kunta- ja palvelurakenneuudistus tuovat myös uusia haasteita ja muutoksia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstön on oltava vahvasti mukana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia tavoitteena terveyttä, ohjaa toimintamme ja taloutemme suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Haluamme olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työnantaja. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on tehty laaja henkilöstövoimavaraselvitys, jossa on selvitetty lääkäri- ja hoitohenkilöstön tarvetta ja saatavuutta vuoteen 2025 saakka. Lääkäreitä valmistuu Oulun yliopistosta vuosina noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, sillä henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tulevaisuudessa on tärkeää ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. 3

4 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Sairaanhoitopiirimme strategian yksi päämäärä on olla terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Päämäärän saavuttamiseksi olemme toimintavuoden aikana tehneet useita toimia. Sairaanhoitopiirissä on aloitettu toimintavuoden aikana henkilöstömitoitushanke hoitohenkilöstön osalta. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirissä on riittävät henkilöstövoimavarat suhteessa suunniteltuun toimintaan ja että henkilöstövoimavarat jakautuvat oikeudenmukaisesti. Toimintavuoden aikana on uudistettu varhaisen tuen työkyvyn toimintamalli (VarTu). Toimintamalli on jalkautettu käytännön toimintaan henkilöstölle pidetyillä koulutuksilla ja infoilla. Henkilöstöpalveluissa toimiva henkilöstösuunnittelija toimii esimiesten tukena työkyvyn tuen toimintamallin käytännön toteutuksessa. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen koulutukset esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille aloitettiin toimintavuoden aikana. Koulutukset on räätälöity vastaamaan sairaanhoitopiirin toimintamalleja ja käytäntöjä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä laski hiukan edellisvuosista. Sairauspoissaoloaika oli 16,5 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2012 oli 16,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitopiiri oli mukana jaksotyöaikakokeilussa, joka päättyi vuoden 2013 lopussa. Jaksotyöaikakokeilusta on sovittu Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. Jaksotyöaikakokeiluyksiköinä sairaanhoitopiirissä toimivat lasten ja naisten tulosalueelta synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue. Yksiköissä työskentelee noin 250 jaksotyötä tekevää ammattilaista. Kokeilun tavoitteena on saada nykyistä selkeämmät ja yksinkertaisemmat jaksotyöaikaa koskevat määräykset, jotka myös edistävät työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue lähti kokeiluun mukaan. Näin sairaanhoitopiiri pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, minkälaisia uudet jaksotyöaikamääräykset tulevat olemaan. Oulun yliopistollinen sairaala täytti toimintavuoden aikana 40 vuotta. Merkkivuotta vietettiin työn merkeissä, erillisiä 40-vuotisjuhlia ei järjestetty. Sen sijaan sairaanhoitopiiri muisti ansioituneita työntekijöitään kahdessa tilaisuudessa. Joulukuun alkupäivinä hallintorakennuksen neuvotteluhuoneessa luovutettiin kannustuspalkkio vähintään 40 vuotta yhtäjaksoisesti sairaanhoitopiirin palveluksessa olleille henkilölle. Näitä, viimeistään vuoden 1973 alkupuolella työnsä aloittaneita on sairaanhoitopiirin palveluksessa 23 henkilöä. Toinen tilaisuus järjestettiin joulun alla ravintola Kotkassa. Silloin luovutettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki työntekijöille, jotka ovat olleet vähintään 30 vuotta sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntainliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Tällaisia työntekijöitä sairaanhoitopiirin palveluksessa on 574 henkilöä. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Nyt ensimmäisen kerran järjestetty kesäjuhla on osa sairaanhoitopiirin kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen mallia. Strategiasta johdetut tavoitteet Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2013 sisältyi tavoiteasetanta, jossa on asetettu tavoitteet ja mittarit kullekin strategiselle linjaukselle. Vetovoimaisen työpaikan ja osaava henkilöstö näkökulmasta tavoitteet, mittarit ja suunnitelman toteumat ovat seuraavanlaiset. Sairaanhoitopiirin valtuuston asettamat sitovat tavoitteet täyttyivät vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö -näkökulmasta. Henkilöstön Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö johtaminen perustuu avoimuuteen Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seuranta Tyyppi Vertailuarvo Toteuma jakso 2013 Työolobarometri (esimiestyö, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V arvo Joka toinen Seurataan 3,5 3,5 vuosi Sairastavuus % % Vähenevät V vastaava 4 kk välein Sitova 4,8 % 4,7 % arvo Ammatillinen työnjako Etenee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan Etenee Etenee Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain Seurataan 59,6 58,7 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy 4

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 sairauspoissaolot vähenivät 0,1 prosenttiyksikköä henkilöstön palveluksessaoloajasta. Ammatillinen työjako on edennyt mm. potilaskuljetusten, hyllytyspalveluiden ja osastofarmasian kohdalla. Työaikapankkijärjestelmän käyttö on myös kasvanut toimintavuoden aikana. Henkilöstön työaikapankkiin tallentamat ja lainaamat tuntimäärät ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 16. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelema uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä raportti tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 5

6 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 757,5 virkaa ja tointa, joista 80 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä väheni edellisvuodesta 242,5. Vakanssimäärän vähenemiseen vaikutti pääasiassa Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen Psykiatrian tulosalueen hoitohenkilökunnan vakanssimäärä sen sijaan kasvoi Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirryttyä lokakuussa 2013 sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien määrä väheni 1,5, hoitohenkilökunnan 177, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 7 ja hallintoja taloushenkilökunnan 25. Huoltohenkilökunnan määrän lisäys oli 4. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 5 vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 594 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 536 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,7 %, lääkäreiden 11,0 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 316 henkilöllä. Henkilöstömäärän vähenemiseen vaikutti Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 352 ja Visalan sairaalassa 135 henkilöä sekä Kehitysvammahuollon palveluksessa 257 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian Oulaskankaan Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 72,0 8,0 0,0 0,0 80,0 Lääkärit *) 529,0 71,0 30,5 5,0 635,5 Hoitohenkilöt 2 400,0 392,0 289,0 186, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 129,0 41,0 4,0 31,0 205,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 383,0 32,0 51,0 19,0 485,0 Huoltohenkilöt 742,0 0,0 1,0 1,0 744,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 305,0 10,0 15,0 11,0 341,0 Kaikki yhteensä 4 560,0 554,0 390,5 253, ,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit 6

7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin ,9 % 3,9 % 1,4 % Hoitohenkilöt 8,4 % Huoltohenkilöt Lääkärit 11,0 % 12,9 % 56,7 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat lopussa 18,9 % (1 258 miestä), naisten osuus vastaavasti 81,1 % (5 394 naista). Miesten suhteellinen osuus kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta (17,1 % v. 2012). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,3 % (5 074 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus laski hieman ollen vuoden lopussa 23,7 % (24,0 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 696 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,5 %) lääkäreiden ja tutkimus- ja hoitohenkilöstön ryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 451 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 256 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 223 henkilöä), sairaalahuoltaja (370 henkilöä), erikoislääkäri (359 henkilöä) ja lähihoitaja (317 henkilöä). Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,0 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli huoltohenkilöstöllä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,2 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keskiikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkärien (55,7 vuotta), Taulukko 2. Henkilöstömäärä Muutos % Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä ed.vuodesta Vakinaiset ,9 Määräaikaiset ,6 Yhteensä ,3 7

8 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS osastonylilääkärien (54,0 vuotta) ja perushoitajien (53,4 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (40,0 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,5 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,0 % on yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 42,9 %. Suurimman ikäluokan muodostavat vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 16 henkilöllä. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,5 66 ja yli 19 0,3 Yhteensä ,0 % Keski-ikä 44,1 vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Kun sairaalamme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry -tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tapahtuman tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiirin työhön tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista: tarkastaa opintosuoritukset, todistukset ja arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistui yhdessä erityisvastuualueen keskussairaaloiden kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi monine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla 8

9 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Keväällä rekrytointiyksikkö vieraili Kastellin yläkoulussa, missä pidettiin infotunti lukiolaisille. Sairaanhoitaja ja kätilö esittelivät terveydenhuollon ammattien sisältöjä ja koulutusväyliä. Tavoitteena oli tehdä terveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi kouluikäisille ja houkutella heitä opiskelemaan alalle. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueemme ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2013 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 30 sairaalamme eri yksiköissä. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana sairaanhoitopiirissä työskenteli yhteensä 56 siviilipalvelusmiestä. Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Vuosi 2013 oli ison muutoksen aikaa rekrytoinnissa rekrytointiprosessin muutoksen ja uuden sijaishallintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilöstöä koulutettiin laajasti puolen vuoden aikana käyttämään kahta uutta järjestelmää, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry-järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja asioiden sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja toimistosihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten sähköisestä julkaisemisesta. Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry -järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaisten saantia. Varahenkilöstö - apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoiminta laajeni syksyllä 2013, kun kolmen kätilön varahenkilöstö perustettiin synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston kätilöiden äkillisiä poissaoloja korvaamaan. Ennestään toiminnassa oli jo yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (Teho 1 ja 2 sekä Lasten teho-osasto 64) oleva rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin positiivisia. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkailun sopimusta on jatkettu. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla, kuin omalla, osastoilla ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Kokemukset sisäisestä keikkailusta ovat hyviä. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta koko alueen näkökulmasta. Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan lääkäriä, joista erikoistuneita lääkäreitä (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 henkilöä vuodessa. Vuonna 2014 lääkäriopiskelijoiden aloituspaikkamäärä nousee 146:een. 9

10 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS On arvioitu, että lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160 eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on lääkäriä (lisäystä 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %). Erikoislääkärikoulutusta tulee lisätä aloilla, joilla jo nyt on vajetta osaajista koko alueella eli psykiatria ja yleislääketiede sekä aloilla, joilla arvioitu tarpeen kasvu ylittää koulutuksen volyymin, anestesiologia ja radiologia. Erikoislääkärien sijoittumisessa eri sairaanhoitopiriin alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityisesti tulee huomioida, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai aloille, missä palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Suurempi tarve johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on huomioitava myös muiden eläkelajien ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS:n erityisvastuualueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Pulaa erityisvastuualueella tulee olemaan kuitenkin erityisesti röntgen-, laboratorio- ja ensihoitajista. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko eritysvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Arvokas työ tarvitsee tekijöitä! 10

11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos Palkallisen työpanoksen vähennys edellisvuodesta oli noin 250 henkilötyöpanosta (- 4,1 %). Muutoksen selittää pääosin n. 350 henkilön siirtyminen toimintansa aloittaneeseen Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. Palkattomien virka-/ työvapaiden määrä vuoden aikana oli 501 vuosityöpanosta. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (5,1 %), mihin vaikuttaa Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä Kehitysvammahuollossa palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos oli yhteensä -8,4 %. Taulukko 4. Henkilöstön työpanos vuosina TP 2012 TP 2013 Muutos lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 6 134,6 *) 5 883,8-250,8-4,1 Lääkärit 754,4 739,6-14,8-2,0 Hoitohenkilökunta 4 276, ,0-248,5-5,8 Muu henkilöstö 1 103, ,2 12,5 1,1 KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 538,7 501,0-37,7-7,0 Lääkärit 74,7 69,3-5,4-7,2 Hoitohenkilökunta 410,4 382,2-28,2-6,9 Muu henkilöstö 53,6 49,5-4,1-7,6 TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 902, ,6-202,3-4,1 Lääkärit 610,0 597,0-13,0-2,1 Hoitohenkilökunta 3 387, ,5-200,1-5,9 Muu henkilöstö 905,3 916,1 10,8 1,2 *) alkaen PPSHP:n henkilöstöstä n. 350 henkilöä siirtyi Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) palvelukseen. 11

12 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina (vuosi 2008 = 100) 120,0 115,0 v Pohjois-Pohjanmaan eiryishuoltopiiri yhdistyi shp:iin v Uuden avohoitotalon käyttöönotto v Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) perustaminen 110,00 105,00 100,00 95, PPSHP Tehty työpanos Lääkärit Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana lähes 6 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden 2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Avoh.käynnit 121,1 117,6 117,1 Hoitojaksot 12,0 12,1 12,9 Hoitopäivät 67,9 Hoidetut potilat 27,2 27,2 27,3 69,5 62,4 Suoritteita henkilötyövuosi 2013 Suoritteita henkilötyövuosi 2012 Suoritteita henkilötyövuosi

13 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Taulukko 5. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Muutos % Vuosilomat *) ,3-1,1 Sairauspoissaolot ,2-5,8 Muut lakisääteiset ,6-11,0 Kuntoutuspoissaolot ,5-1,0 Koulutuspoissaolot ,8-0,6 Opintovapaapoissaolot ,9 16,0 Muut poissaolot ,1-11,3 Yhteensä ,8-4,9 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi sairaanhoitopiirissä 4,9 % vuosina Vähentymisen taustalla on NordLabin toiminnan aloittaminen vuoden 2013 alusta. Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät jopa keskimääräistä enemmän, muutos -11,0 %. Opintovapaapoissaolot oli ainoa poissaoloryhmä, missä oli kasvua edellisvuoteen (16,0 %). Vuorotteluvapaalla vuonna 2013 oli 122 henkilöä, määrässä on jonkin verran vähennystä edellisvuoteen (136 henkilöä vuonna 2012). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 141 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 on kuvattu seuraavassa kuviossa. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,5 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 16,5 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Ammattitaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2013 ollut lainkaan. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2013 Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna ,6 % 4,7 % 0,7 % 0,8 % 2,9 % 0,2 % Työpanos Vuosilomat 11,6 % Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot 73,5 % 13

14 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 6. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,0 17,1 16,3 16,7 16,5 Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12,5 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 7. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelu- Sairaus- Osuus Palvelu- Sairaus- Osuus jaksopäivät poissaolopäivät % jaksopäivät poissaolopäivät % Lääkärit , ,6 Hoitohenkilöt , ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,0 Huoltohenkilöt , ,6 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,7 Muut henkilöt , ,6 Yhteensä , ,7 Sairaanhoitopiirissä 445 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2013 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 21,1 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä. Taulukko 8. PPSHP terveysperusteiset poissaolot 2013 Sairauspoissaolojakson pituus, lkm %-osuus 1-3 pv , pv , pv , pv 609 3,2 yli 90 pv 213 1,1 Yhteensä ,0 Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta laski hieman ollen 4,7 % (4,8 % vuonna 2012). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilöstöllä. Tulosmittareissa hälytysarvona on pidetty yli 5,0 % sairauspoissaolojen osuutta henkilöstön palveluksessaoloajasta. Tämä raja täyttyy sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstöllä sekä huomattavassa määrin tutkimusta ja hoitoa avustan henkilöstön (7,0 %) ja huoltohenkilöstön (6,6 %) kohdalla. Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentti vuosina Taulukossa 8 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 202 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,4 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 84 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 12 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 216 henkilöä, uusia heistä oli 47 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (31). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,47 % ja keski-ikä 59,6 vuotta. Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 % vuonna 2013, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,7 vuotta (59,6 vuotta vuonna 2012/ 14

15 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 60,4-vuotiaina, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,6-vuotiaina. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti vuoden iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5 vuoden iässä (63,0 vuoden iässä vuonna 2012). Kuviossa 5 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kuvio 5. PPSHP:ssä Kuvio vanhuuseläkkeelle 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät jäävät Eläkepoistumaennuste, Keva Eläkepoistumaennuste, Keva Taulukko 9. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt 15

16 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 10 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2013 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2014 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä nousi vuosina lähes 100 milj. euroa, millä oli suuri vaikutus myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kasvuun, 12,7 milj. euroa (2012), 14,3 milj. euroa (2013). Taulukko 10. Eläkemaksut vuosi 2013 PPSHP Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu ,8 Eläkemenoperusteinen maksu ,5 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2013 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 302, joista 143 perusteena oli eläketapahtuma. Vuoden lopussa kehitysvammahuollon Muhoksen ryhmäkodin 11 työntekijän palvelussuhde päättyi liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun ryhmäkodin palvelutoiminta siirtyi Muhoksen kunnan toiminnaksi seuraavan vuoden alusta lukien. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2013 yhteensä 136 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (178 vuonna 2012), mikä on 2,7 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 16

17 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työvoimakustannukset Laboratoriopalvelujen uudelleen järjestäminen vähensi henkilöstömenoja Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2013 henkilöstömenot olivat yhteensä 329,9 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenivät 9,6 milj. euroa eli vähennystä oli 2,8 % edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiirin laboratoriopalvelut ovat siirtyneet vuoden 2013 alusta liikelaitoskuntayhtymä NordLabin tuottamiksi. NordLabiin siirtyi noin 350 henkilöä, joiden palkat ja henkilösivukulut olivat vuonna 2012 yhteensä 15,1 milj. euroa. Tämä vähensi merkittävästi sairaanhoitopiirin henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja kasvattivat helmikuun 2013 alussa maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus palkkamenoihin PPSHP:n kaikilla sopimusaloilla oli yhteensä yli 3 milj. euroa. Lisäksi jaossa oli sopimuksen mukaista paikallista järjestelyvaraerää 0,6 %, minkä kustannusvaikutus vuoden 2013 palkkamenoihin oli hieman yli 1 milj. euroa. Eri toimintamuutoksien ja paikallisten sopimusten vaikutus palkkoihin oli noin 0,5 milj. euroa. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille kasvatti henkilöstökuluja loppuvuodesta. Lisäksi vuoden aikana uudistettiin fyysikoiden palkkausjärjestelmä ja silmälääkäreiden tulospalkkaus purettiin osaksi varsinaista palkkaa. Kaiken kaikkiaan valtakunnalliset sopimuserät, paikalliset sopimukset sekä toiminnalliset muutokset kasvattivat henkilöstömenoja (palkkamenot ja henkilösivukulut) arviolta 6,0 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin ensimmäistä kertaa työaikapankkivelkaa yhteensä 1,3 milj. euroa. Jatkossa kirjaus tehdään lomapalkkavelan tavoin seuraamalla velassa tapahtuvaa muutosta vuosittain. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä 1,2 milj. euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa henkilöstömenoissa näkyy NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu NordLabille on kirjattu yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-7,8 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos (%) henkilöstöryhmittäin vuosina (%) PALKAT Muutos % TYÖPANOS Muutos % -8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Lääkärit -2,0 0,8 Hoito- ja tutkimushenkilöstö -5,2-5,8 Muu henkilöstö 1,1 2,7 PPSHP yht. -4,4-4,1 17

18 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukossa 11 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 100,9 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Kuviossa 6 on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Hoitohenkilöstön kohdalla on nähtävissä laboratoriotoimintojen uudelleen järjestäminen, NordLabiin siirtynyt henkilöstö oli pääosin hoitohenkilöstöä. Sairaanhoitopiirin palkkojen muutos myötäilee palkallisen työpanoksen muutosta. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 26,0 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,6 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 59,2 % ja 68,5 % sekä muun henkilökunnan 14,8 % ja 19,0 %. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2013 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,5 % palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,6 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,1 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 13 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. On huomioitavaa, että toteumiin vaikuttaa osaltaan henkilökunnan määrän muutos vuosina Taulukko 11. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Yhtymähallinto ,8 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,2 Medisiininen tulosalue ,9 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,2 Operatiivinen tulosalue ,2 -palkat ,5 -muut henkilöstömenot ,2 Lasten ja naisten tulosalue ,7 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,1 Psykiatrian tulosalue ,0 -palkat ,5 -muut henkilöstömenot ,0 Kehitysvammahuollon tulosalue ,8 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,2 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,7 -palkat ,5 -muut henkilöstömenot ,2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ,4 -palkat ,6 -muut henkilöstömenot ,4 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ ,8 -palkat ,4 -muut henkilöstömenot ,1 18

19 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2013 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen ,0 % 0,8 % 2,4 % 3,2 % 13,0 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset 16,1 % Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut poissaoloajan palkat Lakisääteiset poissaoloajan palkat 63,5 % Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,48 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 2,4 %. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 73,7 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,5 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 5,1 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilinimi Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TP TP13/TP12 Suht.osuus % Palkat ,4 78,4 Luottamushenkilöstö ,4 0,1 Lääkärit ,8 20,3 Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,2 46,1 Muu henkilöstö ,7 11,5 Palkkiot ,6 0,1 Jaksotetut palkat ,3 0,4 Lomapalkkavelan muutos ,6 0,0 Henkilösivukulut ,1 21,6 Sos. ja eläkevak.menot ,6 22,3 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät ,2-0,8 Henkilöstömenot yhteensä ,8 100,0 19

20 2013 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 13. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2012 ja 2013 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2012 Palkat 2013 Muutos % Varsinaiset palkat ,0 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,7 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset ,0 Sairausloma-ajan palkat ,1 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,3 Muut poissaoloajan palkat ,2 Lisä- ja ylityökorvaukset ,1 Palkat yhteensä ,7 Tehdyn työn hinta 27,81 /h 28,48 /h 2,4 Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Sairaanhoitopiiri toteuttaa henkilöstön palkitsemista strategian mukaisesti. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva hyväksytty menettelymalli palkita tuottavuutta lisäävästä sairaanhoitopiirin ja yksikön tavoitteiden mukaisesta työstä. Sairaanhoitopiirissä on otettu vuoden 2012 aikana käyttöön kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli. Toimintamallissa palkitsemisen kokonaisuus on jaettu kolmeen osa-alueeseen; palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Sairaanhoitopiirissä on tehty vuonna 2013 paikalliset sopimukset mm. hälytysrahan maksamisesta, lisätyöstä, sisäisestä keikkailusta ja silmälääkäreiden tulospalkkion purkamisesta. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Järjestelyvaraerän käytöstä sovittiin paikallisesti KVTES:n sopimuksen piiriin kuuluvien osalta hinnoitteluliitteittäin. Tehy ry:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen osalta käytiin erilliset paikallisneuvottelut. KVTES:n, Tehyn ja teknisten sopimusten mukaisista järjestelyvaraeristä päätettiin osa kohdentaa tehtävän vaativuuteen perustuvien palkkauksen epäkohtien korjaamiseen vuoden 2014 alkupuolella. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän kehittämistä on jatkettu vuonna Kannustava palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä Henkilöstöedut Henkilökohtainen kehitys, positiivinen työympäristö ja aineeton palkitseminen 20

21 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Fyysikoiden työn vaativuuden arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä sovittiin paikallisesti kesäkuussa. Syksyn aikana aloitettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien vaativuudenarviointiprojektit, jotka jatkuvat vuoden 2014 alkupuolelle. Palkkausepäkohtien korjaamiseen tullaan käyttämään paikallista järjestelyvaraerää. Henkilökohtaisiin lisiin on kohdennettu 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu on suoritettu, jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin on kuulunut vähintään 30 henkilöä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta ja toiminnan tuloksen parantamista, laadukasta sekä vaikuttavaa palvelua. Vuonna 2013 tulospalkkioita jaettiin neljälle eri vastuu-/toimialueelle. Vuonna 2013 käyttöön otettu Säpäkkä nopean palkitsemisen malli on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä tavoitteiden mukaisesta työstä. Säpäkkä-palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin lähes 90 %. Henkilöstöetuudet Sairaanhoitopiirissä järjestetään kerran vuodessa koko PPSHP:n yhteinen vuosipäivä. Päivän teema vaihtelee vuosittain strategiasta valittujen painopistealueiden mukaan. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin sairaanhoitopiirin eri paikkakunnilla. Sairaanhoitopiirin ensimmäisiä kesäjuhlia vietettiin kesäkuun alkupuolella Oulun Kuusisaaressa. Juhlissa esiintyivät sairaanhoitopiirin työntekijöistä koostuva Cool Operator yhtye. Paikalla oli myös taikuri Joni Pakanen. Loppuillasta esiintyi Paula Koivuniemi noin kesäjuhlavierasjoukolle. Työhön ja palvelussuhteeseen liittyvät etuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Tavoitteena on työntekijän mahdollisimman nopea työhön paluu. 21