SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Keskeiset havainnot vuodesta Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Ikärakenne Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koulutus Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työajan käyttö Poissaolojen kokonaismäärä Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Sairauspoissaolot ja terveysprosentti Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työterveys ja työtyytyväisyys Työterveys Työterveys syyttäjänvirastoissa Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa

4 Liitteet: Liite 1 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 2 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 3 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne vuosina Liite 4 Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 5 Henkilöstön keski-ikä tilanne vuosina Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 6 yli 56 vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa Liite 7 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin Liite 8 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain

5 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2010 on kahdeksas syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2010 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2010 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa ehrminfo- raportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2010 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä oli 527 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 356, toimistohenkilöstöä 171. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 10 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 328 (62 %), miehiä 199 (38 %). Syyttäjistä naisia oli 160 (45 %), miehiä 196 (55 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä henkilömäärä yhteensä miehiä naisia Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2010 yhteensä 498,95 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2010 aikana oli 15 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 42 henkeä, naisia oli 27 ja miehiä 15. Henkilötyövuosia käytettiin 36,7 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,75 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 428 (81,2 %), näistä 17 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 99 henkilöä, joista 37 oli sijaisia ja 62 avoimen viran hoitajia tai tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 66, miehiä 23. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 77 henkilöä (14,6 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 12 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 10 henkilöä. 5

6 Henkilöstön ikä Palkkamenot Syyttäjälaitoksessa työskentelevistä naisista 23 % työskenteli määräaikaisena. Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 508 henkeä (96,4 %), osa-aikaisena 19 (3,6 %). Osa-aikaisista 68 % oli naisia, 13 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 42, määräaikaisia oli 1. Osa-aikaisia oli 3 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,3 vuotta, naisten keski-ikä 45,3 vuotta. Keski-ikä laski lähes vuodella edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta, määräaikaisen 33,7 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä nousi vuodella, määräaikaisten laski lähes kahdella vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 35-44, ja 55 vuotiaat. Alle 34- vuotiaiden ryhmä on kasvanut 21 henkilöllä edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 63 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 51,2 vuotta (50,7). Naisten keski-ikä oli 51 vuotta, miesten 51,6 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 81 % on 45 vuotiaita tai vanhempia ja 5 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Palkkausmenojen nousuun vaikutti mm. eläkemaksujen huomiointi palkanmaksussa, 7 syyttäjähenkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna sekä vesin yleiskorotus. Vakituisen henkilökunnan palkkamenot olivat euroa, määräaikaisen henkilökunnan palkkamenot euroa. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat euroa, palkkamenot nousivat eurolla. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 14 henkilöä, 52 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille siirtyi kolme henkilö. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 79 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 45 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 34. Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi vuoden aikana yksi henkilöä, muuten viraston henkilökunnassa ei tapahtunut muutoksia. Vuosina Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 8 henkilöä. Koulutus- ja sairauspoissaolot Syyttäjänvirastojen koulutustasoindeksi oli 6,1, Valtakunnansyyttäjänviraston 6,0. 6

7 Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 2357 (2 083) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta lähes 300 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,7 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,3 7,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat euroa. Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta eurolla. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä työpäivää, sairaustapauksia oli 795 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 282. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 8,1 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui euroa. Sairauspäivien määrä nousi yli 500 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän kasvu kohdistui sekä lyhyisiin että pitkiin sairauspoissaoloihin. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 46,5 %, edellisenä vuonna luku oli 43,9 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät päivää päivää yli 60 päivää Yhteensä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 497, sairaustapauksia oli 106. Sairauspoissaolojen määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli kolminkertaiseksi, ja erityisesti pitkien sairauslomien määrä nousi korkeaksi. Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 195 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä oli edellisen vuoden tasolla. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja Henkilöstöä oli kaikkiaan 569 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 535,6 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 15,8 henkilötyövuotta. Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 379, muuhun henkilökuntaan kuului 191 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 214, naisten määrä oli 355, syyttäjistä 55 % oli miehiä. Syyttäjälaitoksen henkilömäärä mies nainen Yhteensä Syyttäjät muu henkilökunta YHTEENSÄ

8 Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 469 henkilöä, näistä 24 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 100 henkilöä, lähes 17,5 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 547 henkilöä, osa-aikaisena 22. Henkilöstön keski-ikä on 46,8 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on yli 4,5 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää yli 3 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirastot 48,3 45,3 46,5 VKSV 51,6 51,0 51,2 48,6 45,7 46,8 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 78 henkilöä, ja ikärakenne painottuu aikaisempaa tasaisemmin 35-vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2010 lkm Mies Nainen Yhteensä % alle , , ,5 55 ja yli ,8 Yhteensä Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 87 henkilöä vuoteen 2016 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 55 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja koko laitoksessa oli vuoden aikana työpäivää, tämä oli 12,6 % kaikista poissaolopäivistä. % osuus poissaoloista Poissaolon syy Palkat Päivät 01. VUOSILOMAT YLITYÖ/TASOITUSVAPAA LOMARAHAN VAIHTOVAPAA SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT KUNTOUTUS ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA OPINTO/TUTKIMUSVAPAA VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ OSA-AIKATYÖMUODOT MUUT SYYT KOULUTUS YHTEENSÄ

9 3 Henkilöstö Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 515 (528). Näistä 36 vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 479 (492) syyttäjänvirastoissa. Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osa-aikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa oli 527 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 356, toimistohenkilökuntaan kuului 171 henkeä. Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 499 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 484 henkilötyövuotta. 600 SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN HENKILÖTYÖVUODET ,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,65 Työllistetyt ja harjoittelijat 300 Sihteerit Syyttäjät ,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,

10 600 Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä nainen mies Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä mies 150 nainen Henkilöstöstä miehiä oli 199 (38 %) ja naisia oli 328 (62 %). 10

11 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain Mies 2010 Nainen Syyttäjänvirasto Lkm % Lkm % Yhteensä Lkm HELSINKI 39 42, ,1 91 LÄNSI-UUSIMAA 13 34, ,8 38 ITÄ-UUSIMAA 7 19, ,6 36 KANTA-HÄME 8 27, ,4 29 PÄIJÄT-HÄME 10 55,6 8 44,4 18 KAAKKOIS-SUOMI 11 37, ,1 29 VARSINAIS-SUOMI 18 47, ,6 38 PIRKANMAA 14 35, ,1 39 SATAKUNTA 8 40, ,0 20 POHJANMAA 16 36, ,6 44 KESKI-SUOMI 8 33, ,7 24 ITÄ-SUOMI 20 40, ,2 49 OULU 19 44, ,8 43 LAPPI 6 26, ,9 23 AHVENANMAA 2 33,3 4 66,7 6 Yhteensä , ,2 527 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä nousi edellisestä vuodesta 13 henkilöllä, henkilömäärä on lähes samalla tasolla kuin vuonna Syynä nousuun on mm. se, että määrärahatilanne parani ja syyttäjiä pystyttiin palkkaamaan lisää. Myös vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 10 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Naisten osuus henkilöstöstä on 62 % ja naisten määrä henkilöstöstä on nyt korkein syyttäjälaitoksessa mitattu. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien syyttäjien määrä mies nainen

12 Miesten osuus syyttäjistä on 55 % ja naisten 45 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla, miesten lukumäärä vastaavasti laski hieman edellisestä vuodesta. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna Kymmenessä syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on lähes täysin naisvaltaista (3 miestä). Syyttäjien lukumäärä virastoittain Mies Nainen Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % HELSINKI 36 52, , ,1 LÄNSI-UUSIMAA 13 48, ,9 27 7,6 ITÄ-UUSIMAA 7 26, ,1 26 7,3 KANTA-HÄME 8 47,1 9 52,9 17 4,8 PÄIJÄT-HÄME 10 83,3 2 16,7 12 3,4 KAAKKOIS-SUOMI 11 55,0 9 45,0 20 5,6 VARSINAIS-SUOMI 18 64, ,7 28 7,9 PIRKANMAA 14 50, ,0 28 7,9 SATAKUNTA 8 57,1 6 42,9 14 3,9 POHJANMAA 16 61, ,5 26 7,3 KESKI-SUOMI 8 53,3 7 46,7 15 4,2 ITÄ-SUOMI 20 69,0 9 31,0 29 8,1 OULU 19 70,4 8 29,6 27 7,6 LAPPI 6 42,9 8 57,1 14 3,9 AHVENANMAA 2 40,0 3 60,0 5 1,4 Yhteensä , , Syyttäjänvirastoissa työskentelevän toimistohenkilökunnan määrä mies nainen

13 Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa HELSINKI 1,0 1,9 1,9 2,6 LÄNSI-UUSIMAA 0,4 0,6 0,7 0,8 ITÄ-UUSIMAA 0,3 0,6 1,0 1,0 1,2 KANTA-HÄME 0,7 0,7 1,8 0,6 0,0 PÄIJÄT-HÄME 0,3 0,3 KAAKKOIS-SUOMI 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,6 0,5 0,6 VARSINAIS-SUOMI 0,4 0,3 0,6 0,5 0,3 0,5 PIRKANMAA 0,5 0,1 1,0 0,5 0,5 0,8 SATAKUNTA 0,3 0,3 POHJANMAA 3,2 2,7 0,5 3,8 4,8 3,7 3,4 3,3 KESKI-SUOMI 0,5 1,3 0,5 0,9 0,5 2,1 ITÄ-SUOMI 0,8 1,2 0,1 2,1 0,7 0,3 1,4 1,0 OULU 0,8 0,9 0,9 1,6 1,0 1,0 1,5 LAPPI 0,1 0,3 0,4 0,3 AHVENANMAA YHTEENSÄ 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna henkilötyövuoden verran korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä. Lukumäärä nousi edellisestä vuodesta. Henkilötyövuodet nimikkeittäin Henkilötyövuodet 2008 Henkilötyövuodet 2009 Henkilötyövuodet 2010 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä 16,6 16,4 7,4 hallintosihteeri 13,3 13,6 13,0 harjoittelija 2,3 1,7 3,0 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,3 14,2 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 295,8 291,3 307,2 korkeakouluharjoittelija 3,0 3,7 3,8 lakimiesharjoittelija 0,2 maakunnansyyttäjä 1,4 1,1 1,5 osastosihteeri 14,0 13,0 11,4 siivooja 0,2 0,2 0,0 toimistosihteeri 138,9 133,5 134,1 virastomestari 1,5 1,5 1,3 YHTEENSÄ 503,3 492,4 499,0 Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 479. Viroista 325 oli syyttäjän vakansseja ja 154 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2010 aikana lakkautettiin seitsemän toimistosihteerin virkaa. Kihlakunnansyyttäjän virkojen määrä nousi 14:ta, apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin. Syyttäjänvirkojen lukumäärän väheneminen johtui apulaissyyttäjän virkojen lakkauttamisesta. 13

14 Syyttäjänvirastojen vakanssit , 2009 ja yhteensä yhteensä yhteensä Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjänvirasto Yht. Yht. lkm Yht. Yht. lkm Yht. Yht. lkm Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vak. virkamiesten palkat Sijaisina toimivat määräaik Määräaikaiset Lisä- ja ylityökorv Lomarahat Työsuhdepalkat Muut palkat ja palkkiot Sair.vak.lain muk. palaut Yhteensä Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Määräaikaisen henkilökunnan palkkamenot nousivat yli eurolla, samaan aikaan vakinaisen henkilökunnan palkkamenot lähes ennallaan. Sijaisina toimiviin määräaikaisiin lasketaan esim. sairauslomasijaiset ja muut sellaiset sijaiset, jotka otetaan aikana, jolloin vakinainen virkamies nauttii palkkaa. Kulut ovat tältä osin hieman nousseet. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2010 oli 42 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 15 ja naisia 27. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa neljä henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 36,7, ilman harjoittelijoita luku oli 35,95. Henkilötyövuosien määrän laskuun vaikuttivat mm. virastossa täyttämättä olleiden 14

15 valtionsyyttäjien virat. Yhden henkilötyövuoden lisäys vuosina 2008 ja 2009 johtuu siitä, että vuoteen 2008 saakka oikeusministeriö palkkasi Eurojust-valtionsyyttäjän. Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 36. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm % HTV:t kaikki HTV:t (pois työll ja harj) , , ,7 36, , , ,0 36, , , ,6 36, , , ,3 34, , , ,3 35, , , ,3 34, , , ,2 36, , , ,6 36,3 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,0 37,0 36,0 36,6 37,2 36,3 37,6 36,9 36,7 35,0 35,3 35,3 34,0 33,0 32,0 31,0 30, Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 18,1 ja muu henkilökunta 17,9 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,8 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvotteleva virkamies sekä syyttäjän tehtävissä toimivat ylitarkastajat. 15

16 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,0 35,0 0,8 0,8 1,1 1,7 0,5 0,8 30,0 25,0 20,0 17,1 17,2 17,2 18,1 18,0 17,9 Harjoittelijat ja työllistetyt muu henkilökunta 15,0 Syyttäjät 10,0 17,5 18,4 17,0 17,8 18,4 18,1 5,0 0, Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut kasvoivat euroa. Luku muodostuu päällekkäisistä ylitarkastajan määräyksistä sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja palkkiot sisältävät lähinnä koulutuspalkkioita mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita. Palkkakuluihin ovat vaikuttaneet merkittävästi avoinna olleet valtionsyyttäjän virat. Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vakinaisten virkam.palkat Sijaisina toim. määräraik Muut määräraikaiset Lomarahat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak.lain muk.pal Yhteensä Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2010 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 428 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 81,2 %. Näistä 17 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 99 henkilöä, 18,7 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 76 (77 %) ja miehiä 23 (23 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 23 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 11 %. Vuonna 2009 vastaavat 16

17 luvut olivat seuraavat: naisista 19 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 7 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastot Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H./TILAP./ VARAH Yhteensä Vakinaisten virkamiesten määrä laski 12:sta edellisestä vuodesta johtuen mm. eläkkeelle siirtyvien määrän noususta sekä laajasta nimityskierroksesta Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä oli 1, määräaikaisten osuus oli 2,4 %. Määräaikaisten henkilöiden osuus virastossa oli alhaisin lukumääräisesti että prosentuaalisesti tähän mennessä. (Määräaikainen= ei taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa). Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H/TILAP./VARAH. Yhteensä Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). 17

18 Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2010 oli 5,1 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 76 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 11 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä.. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 52 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen siirtyi kolme henkilöä. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet Päättyneet Keskim. Palvelujakson tyyppi palvelujaksot palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,3 5,1 2.Määräaikaiset ,1 141,2 Yhteensä ,4 30,5 Henkilöstön vaihtuvuus, ulkoiset ja virastojen vaihdot ajalla (organisaatiotaso 1, syyttäjänvirasto) Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,3 26,9 5,1 2.Määräaikaiset ,1 53,5 141,2 Yhteensä ,4 31,9 30,5 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet palvelussuhde jatkuu 33 4 Yhteensä Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita. 18

19 3.3.2 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2010 oli 7,9 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 8 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (0), harjoittelijat (5 jaksoa), ja määräaikaisen virkasuhteen päättyminen (2). Eläkkeelle virastosta jäi vuoden aikana yksi henkilöä. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN- VIRASTO Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % 2010 Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET ,2 7,9 2.MÄÄRÄAIKAISET 6 6 3,3 360 Yhteensä ,5 0 36, Alkaneet palvelujaksot/hlö Päättyneet palvelujaksot/hlö Keskim. Vaihtuvuus % sis ulk sis ulk henkil Sis Ulk VAKINAISET ,2 13,1 MÄÄRÄAIKAISET 3 3 2,5 240,00 Yhteensä ,7 27, eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet 2 - muu valtion virasto tai laitos 1 - yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet - palvelussuhde jatkuu Yhteensä Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3.4 Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2010 oli 508 henkilöä. Osa-aikaisia oli 19, joista 13 oli naisia ja 6 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä laski edellisestä vuodesta, ja oli samalla tasolla kuin vuonna Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä. 19

20 Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä Yhteensä % KOKOAIKAISET , , ,4 OSA-AIKAISET , , ,6 Yhteensä Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 39, osa-aikaisena työskenteli 3 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, aikaisempina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-3 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET OSA-AIKAISET Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 17 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin on kirjattu kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin koko toimistohenkilökunta henkilöstöryhmä Mies lkm % Nainen lkm % Yhteensä lkm % Mies lkm % Nainen lkm % Yhteensä lkm % JOHTOTASO 14 2,7 2 0,4 16 3,1 14 2,7 3 0,6 17 3,2 ASIANTUNTIJA , , , , , ,3 TOIMEENPANEVA 3 0, , ,0 3 0, , ,4 Yhteensä , , , , Henkilöstön rakenne nimikkeittäin Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä johtava kihlakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä apulaissyyttäjä SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ hallintosihteeri osastosihteeri toimistosihteeri virastomestari MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ Yhteensä

21 Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä yli 53 % on miehiä. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Toimistohenkilökunta taas on lähes täysin naisvaltaista. Toimistosihteereiden luvussa on mukana myös 4 harjoittelijaa ja 6 työllisyystyöntekijää Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPL-luokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO ESIMIEHET ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina , syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, ylitarkastajat (syyttäjät) sekä neuvotteleva virkamies. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO SYYTTÄJÄT ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Ikärakenne Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keski-ikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki 21

22 henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,5 (47,2) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta, määräaikaisen 33,7 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,3 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48,5 vuotta, määräaikaisten 33,6 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,3 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,2 vuotta, määräaikaisten 34,1 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa laski lähes vuodella edellisestä vuodesta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä nousi vain 0,1 vuotta, määräaikaisen henkilökunnan keski-ikä laski lähes kahdella vuodella Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä ,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47, ,5 Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä Vuoden 2010 luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,2 48,4 49, ,2 48,3 49, ,2 48,5 49,2 428 MÄÄRÄAIKAISET 35,5 34,6 34, ,1 36,2 35, ,1 33,6 33,7 93 Yhteensä 47,8 44,9 46, , , ,3 45,3 46,5 521 Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 44,9 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,5 vuotta, naisten 40,5 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on laskenut edellisestä vuodesta lähes vuodella (49,1 vuotta), naissyyttäjien ikä laski lähes vuodella. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 49 vuotta vain Kanta-Hämeessä. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä- Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman yli 40 vuotta ja Ahvenanmaalla alle 40-vuotta. 22

23 Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain Miesten keski-ikä Mies lkm % Naisten keski-ikä Nainen lkm % Syyttäjien keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 44, ,9 40, ,1 42,4 68 LÄNSI-UUSIMAA 46, ,1 42, ,9 44,4 27 ITÄ-UUSIMAA 42,6 7 26,9 39, ,1 40,2 26 KANTA-HÄME 54,3 8 47,1 44,9 9 52,9 49,3 17 PÄIJÄT-HÄME 49, ,3 34,0 2 16,7 47,0 12 KAAKKOIS-SUOMI 44, ,0 39,7 9 45,0 42,3 20 VARSINAIS-SUOMI 50, ,3 45, ,7 48,6 28 PIRKANMAA 51, ,0 39, ,0 45,7 28 SATAKUNTA 50,9 8 57,1 43,0 6 42,9 47,5 14 POHJANMAA 51, ,5 34, ,5 45,3 26 KESKI-SUOMI 52,8 8 53,3 39,1 7 46,7 46,4 15 ITÄ-SUOMI 49, ,0 40,6 9 31,0 46,8 29 OULU 50, ,4 42,1 8 29,6 47,8 27 LAPPI 44,8 6 42,9 42,5 8 57,1 43,5 14 AHVENANMAA 47,0 2 40,0 29,0 3 60,0 36,2 5 Yhteensä 48, ,1 40, ,9 44,9 356 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 50,3 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa yhdessätoista syyttäjänvirastossa. Itä- Uudenmaan ja Varsinais-Suomen syyttäjänvirastoissa oli nuorin toimistohenkilökunta, keskiikä 44,9 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 26,3 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. Toimistohenkilökunnan keski-ikä syyttäjänvirastoittain, mukana harjoittelijat (ei työllistetyt ) Miesten keskiikä Naisten keskiikä Yhteensä lkm HELSINKI 36,0 44,5 21 LÄNSI-UUSIMAA 51,3 11 ITÄ-UUSIMAA 44,9 10 KANTA-HÄME 53,9 12 PÄIJÄT-HÄME 50 6 KAAKKOIS-SUOMI 55,3 9 VARSINAIS-SUOMI 44,9 10 PIRKANMAA 52,1 11 SATAKUNTA 50 6 POHJANMAA 47,4 16 KESKI-SUOMI 56,4 9 ITÄ-SUOMI OULU LAPPI 52,8 9 AHVENANMAA X 1 Yhteensä 36,0 50,6 165 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 294 henkilöä, 56,4 % henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 130 henkilöä, naisista 164 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 174 henkilöä, 49 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 120 henkilöä, 70 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on pysynyt samankokoisena kuin edellisenä vuonna, samoin vuotiaiden ikäryhmä. Ikäryhmä vuotiaat pieneni 16 henkilöllä ja nuorten alle 35-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi lähes 20 henkilöllä. 23

24 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli vuotiaat Yhteensä Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin , syyttäjät ja toimistohenkilökunta Ikäryhmä tsto sjä tsto sjä tsto sjä alle ja yli Yhteensä Syyttäjänvirastojen ikärakenne ikäryhmittäin alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Mies Lkm Nainen lkm Yhteensä Lkm

25 100 % Syyttäjänvirastojen ikärakenne , henkilöiden määrä ikäryhmissä 80 % % 40 % 20 % 0 % tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä ja yli alle 35 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 14 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 10 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 4 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 79 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 45 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 34. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina v 64 v 63 v 62 v 61 v 60 v 59 v Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,5 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut aikaisemmin tasaisessa nousussa, vuonna 2003 keski-ikä oli 44,3 vuotta ja vuonna ,6 vuotta. Vuosina 2009 ja 2010 keski-ikä on hieman laskenut, vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu. 25

26 Toimistohenkilökunnan keski-ikä on yli viisi vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän yli neljällä vuodella. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 58 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 328 henkilöä Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä oli 51,2 (50,7) vuotta. Viraston kaikkien miesten keski-ikä oli 51,6 (51,1) vuotta, naisten keski-ikä oli 51 vuotta. Vakituisten virkamiesten keski-ikä oli 51 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 34 henkilöä (81 %). Eläkkeelle ei siirtynyt henkilöitä vuosien aikana, vuonna 2007 eläkkeelle jäi kaksi henkilöä, vuonna 2008 yksi henkilö, vuonna 2009 kaksi henkilöä ja vuonna 2010 yksi henkilö. Vuosina viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle kahdeksan henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä Keski-ikä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä VAKINAISET 51,7 48,3 49,6 51,1 50,1 50,4 51,6 50,6 51 MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä 51,7 48,8 49,9 51,1 50,5 50,7 51, , Keski-ikä Valtakunnansyyttäjänvirastossa 49,9 50,7 51, ,8 47,9 vuotta ,7 45,8 45, Ikärakenne ikäryhmittäin Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. alle ja yli Yhteensä

27 20 Valtakunnansyyttäjänviraston ikärakenne ikäryhmittäin alle ja yli Miesten lkm Naisten lkm Yhteensä Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia 2010 Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä SYYTTÄJÄT 53,3 50,1 51,9 23 ASIANTUNTIJAT 49,1 49,1 9 MUU HENKILÖKUNTA 40,5 54,3 51,5 10 Yhteensä 51, ,2 42 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina eläkkeelle yhteensä 8 henkilöä. Näistä miehiä on 2, naisia Ikä Yhteensä Mies Nainen

28 Mies Nainen 4 Koulutus 4.1 Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. * Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot 28

29 4.1.1 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 501 henkilöä. Koulutustasoindeksi on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Koulutusrakenne koulutusasteittain * Koulutusrakenne koulutusasteittain %- jakauma %- jakauma %- jakauma Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Alempi perusaste 4 0,8 5 1,0 4 0,8 Ylempi perusaste 21 4,1 22 4,4 21 4,2 Keskiaste 67 13, , ,0 Alin korkea-aste 68 13, , ,0 Alempi korkeakouluaste 7 1,4 8 1,6 9 1,8 Ylempi korkeakouluaste , , ,7 Tutkijakoulutusaste 5 1,0 4 0,8 3 0,6 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,0-6,0-6,1 - YHTEENSÄ *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi (vuonna 2010 kolmessa syyttäjänvirastossa määritelty syyttäjän koulutustasoksi keskiaste) Syyttäjänvirastojen koulutusrakenne % 1 % 4 % 12 % Alempi perusaste 13 % Ylempi perusaste Keskiaste 67 % 2 % Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 29

30 syyttäjänvirasto Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain syyttäjä toimistohenkilökunta syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa syyttäjä toimistohenkilökunta syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa HELSINKI 7,0 3,7 6,2 71 6,9 3,7 6,2 85 LÄNSI-UUSIMAA 7,0 3,9 6,2 33 7,0 3,9 6,3 35 ITÄ-UUSIMAA 7,0 3,8 6,1 31 7,0 3,9 6,2 32 KANTA-HÄME 7,1 4,1 5,9 31 7,1 4,1 5,8 29 PÄIJÄT-HÄME 7,0 3,8 6,1 18 7,0 3,8 6,1 17 KAAKKOIS-SUOMI 7,0 3,3 5,9 30 6,8 3,3 5,7 29 VARSINAIS-SUOMI 7,0 3,9 6,2 39 7,0 3,7 6,2 37 PIRKANMAA 7,0 4,3 6,2 40 7,0 4,2 6,2 39 SATAKUNTA 6,8 4,8 6,1 22 6,7 4,9 6,2 19 POHJANMAA 7,0 4,3 6,0 39 6,9 4,7 6,1 39 KESKI-SUOMI 7,0 3,7 5,6 23 7,0 3,6 5,7 24 ITÄ-SUOMI 7,1 3,9 5,7 51 6,9 4,0 5,7 47 OULU 7,0 4,5 6,1 40 7,0 4,5 6,1 41 LAPPI 7,0 4,2 5,9 24 7,0 4,2 5,9 23 AHVENANMAA 7,0 3,5 5,8 3 7,0 3,5 6,1 4 Yhteensä 7,0 4,0 6, ,9 4,0 6,0 500 Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6 (422 henkilöä) ja määräaikaisten 6,5 (79 henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista virkamiehistä yli 75 % on syyttäjiä. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4, Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,0. Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6,1 (41 henkilöä). Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,3 ja asiantuntijoiden 5,6. Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3,8 vakinaisella henkilökunnalla Koulutusrakenne, Lukumäärä %- Luku- %- Luku- %- koulutusasteittain * jakauma määrä jakauma määrä jakauma Alempi perusaste ja keskiaste 8 20,0 8 22,2 9 21,4 Alin korkea-aste 5 12,5 4 11,1 4 9,5 Alempi korkeakouluaste 3 7,5 3 8,3 3 7,1 Ylempi korkeakouluaste 17 42, , ,6 Tutkijakoulutusaste 7 17,5 6 16,7 6 14,3 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,1-6,0-6 YHTEENSÄ henkilöä *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan 30

31 ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat. Viraston sisäiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen koulutus, jota virasto järjestää työntekijöilleen tai oikeusministeriö järjestää hallinnonalan virastoille ja joka on sen luonteista, että se on kohdennettu nimenomaan vain oikeusministeriön hallinnonalalle. Vastaavasti viraston ulkopuolinen koulutus on sellaista koulutusta, johon henkilökunta osallistuu, mutta jota ei ole erityisesti kohdennettu oikeusministeriön hallinnonalalle (esim. yliopiston tai Hausin kurssit). Henkilöstökoulutuksen kustannuksia ovat työnantajalle aiheutuneet koulutukseen käytetyn työajan työvoimakustannukset sekä muut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Koulutusinvestoinneilla tarkoitetaan henkilöstökoulutukseen kohdistettuja investointeja koko raportointivuonna. Tällaisia koulutuspanoksia ovat koulutuspäivät, koulutusajan palkka ja muut koulutuskustannukset. Koulutuspäivät on raportoitu henkilökunnan itse Herttaan viemistä tiedoista, kulut kirjanpidosta Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastojen henkilöstöstä 392 (74 %) osallistui vuoden 2010 aikana johonkin koulutukseen. Edelliseen vuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä laski 2 henkilöllä. Koulutuspäiviin syyttäjänvirastojen henkilökunta osallistui yhteensä päivälle, tämä on 274 päivää enemmän kuin vuonna Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,7 päivää (4,2 päivää vuonna 2008). Koulutuspäivien palkkakustannukset olivat (+ sivukulut), matkakuluja koulutuspäivistä aiheutui euroa (mukana eivät ole arvonlisäverot), erilaisia kurssi ja konferenssipalveluita ostettiin eurolla ja VKSV kohdisti koulutukseen euroa (kouluttajien matkakuluja, palkkioita, tilavuokria jne). Koulutusmenoihin panostettiin syyttäjänvirastoissa yhteensä euroa Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät