Valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimoimisesta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

ONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Konsernihallinnon tehtäväjärjestelyt strategia- ja rahoitusjohtajan vastuualueella. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo

Valtuutettu Tuija Hyytiän ym. valtuutettujen aloite koskien kasvisruuan lisäämistä päiväkodeissa ja kouluissa

Vastuulliset Ruokapalvelut Tekme Oy Päivi Lindholm

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Julkiset elintarvikehankinnat Etelä-Karjalassa. Elina Särmälä

Muurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Ruoka ja ilmastonmuutos

Sivistystoimialan ruokapalvelut

Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Markus Lukin Johanna af Hällström

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Tampereen seudun ILMANKOS

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Kaupunginhallitus Kj/

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ilmastolounas-esittely

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Hollolan kunta. koulujen ja varhaiskasvatuksen. ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018


Hallintosäännön täydentäminen osa-aikaisen puheenjohtajan palkkaa ja muita ehtoja sekä kaupunkikehityslautakunnan toimivaltaa koskevilla lisäyksillä

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

TAMMELAN KOULUT vastausta

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Vähänkö hyvää! -lautasella

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

Ravitsemusfoorumi 2015 Ikääntyneiden ruokapalvelut kehittyvät käytäntöä ja hyviä kokemuksia Lappeenrannassa

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara

Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi

MONETRA OY. Sodankylä. Oulu. Haapavesi. Jyväskylä

LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

Uuden suosituksen tausta. Syödään ja opitaan yhdessä - uudet kouluruokailusuositukset

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Esittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (9) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävät valinnat ammattikeittiön hankinnoissa

Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Iitiä Markus Puheenjohtaja Ruokoniemi Kimmo Varapuheenjohtaja

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Valtuuston pöytäkirjan täytäntöönpano

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

Mikä on vastuullinen hankinta? -Uudet hankintaoppaat avuksi Liperi Sari Väänänen p

Lähis-opas julkisille keittiöille

Julkisen sektorin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat - kooste kyselystä Syyskuu 2018

Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä (Esitys Ylämaa-talon toiminnan puolesta)

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite sosiaalisten kriteerien käyttöönottamisesta hankinnoissa

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

ENNAKOINNILLA MENESTYSTÄ - Keski-Suomen ruokaketjun tulevaisuus työpaja Tuija Sinisalo

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Valtuustoaloite paikallisen ja kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuaseman parantamiseksi kaupungin hankinnoissa

Käytännön ohjeita elintarvikkeiden hankintaoppaasta

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Kasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Ravintolapalveluiden ympäristöohjelma

Hiilijalanjälkilaskelmat

Vastuullisuus hankinnoissa Kylän Kattaus 2017

Kasvisruoka ammattikeittiössä

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Vihreiden valtuustoryhmän aloite koulutuspoliittisen ohjelman laadinnasta. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LÄHIRUOAN HANKINTAA

ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS

Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke

Transkriptio:

Valtuustoaloite kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimoimisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2280/00.02.10/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vihreiden valtuustoryhmän aloite 10.12.2018: Tänä syksynä julkaistu ilmastoraportti kertoi karusti sen, että ilmastopäästöjä on vähennettävä paljon ja nopeasti. Lappeenranta on ollut jo kauan aktiivinen asian suhteen, ja kaupungin ilmasto-ohjelma on ohjannut erilaista päätöksentekoa vähäpäästöiseen suuntaan. Käytännössä päästölähteet voidaan jakaa erilaisiin sektoreihin, mm. teollisuus, liikenne, energia ja lämmitys sekä ruoka. Ruoka aiheuttaa noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. Liikkuminen on kolmas suuri tekijä (Lähde: Luonnonvarakeskus). Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä. Ruoantuotannon ympäristövaikutuksia voidaan vähentää jonkin verran, mutta, toisin kuin esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa, nykytietämyksen mukaan ei merkittävästi uusin teknologisin ratkaisuin, ei varsinkaan ilmastovaikutusten osalta. Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä. Maatalouden päästöt määräävät pitkälti elintarvikkeen ympäristövaikutusten suuruusluokan. Täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, hedelmät, marjat ja vihannekset sopivat hyvin ympäristönystävän lautaselle. Hyviä ja ympäristöystävällisiä kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, herneet, linssit, pähkinät ja

siemenet (esim. auringonkukan tai kotimaisen pellavan). Lisäksi olisi hyvä lisätä lähialueiden pikkukalaa, jonka ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet. Tuotteiden teollisen jalostuksen energiankulutuksella ja kuljetusmatkoilla on vähäinen merkitys ruokatuotteiden ympäristövaikutuksiin. Myös pakkausmateriaalin määrällä on vähäinen ympäristövaikutus, kunhan pakkausjätteen uudelleenkäytöstä ja loppusijoituksesta huolehditaan. Lappeenrannan kaupunki tarjoaa tukipalveluyhtiönsä, Saimaan tukipalvelut Oy:n eli Satun, kautta tuhansia aterioita joka viikko kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa. Noiden aterioiden hiilijalanjäljellä on siis merkitystä. Aterioiden sisältö vaikuttaa myös paikallisten ruoantuottajien markkinoihin. Moni ilmastoystävällinen ravintolähde kasvaa hyvin Suomessa, esim. kaura, härkäpapu, järvikala. Parhaimmillaan kaupunki voikin tukea maaseudun tulevaisuutta tukevia elinkeinoja samalla kun vähentää ruoan hiilijalanjälkeä. Yksi keino vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on lisätä kasvisruoan osuutta kouluissa ja päiväkodeissa, joko aterioina tai niin että entistä suurempi osa ateriasta on kasvispohjaista. Sekä kouluruokasuositus että varhaiskasvatuksen ruokailusuositus kannustavat lisäämään kasvisruokaa ja molempien pohjana ovat kansalliset ravitsemussuositukset. Esitämme, että kaupunki velvoittaa Saimaan tukipalvelut Oy:n laatimaan Lappeenrannan koulujen ja päiväkotien ruokalistat niin että aterioiden hiilijalanjälkeä minimoidaan, huomioiden aterioiden ravitsemussuositukset sekä maukkaus. Tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa koulutetaan uusien ruokalajien valmistukseen tavoitteena maukas ja täysipainoinen ruoka. selvitetään hävikkiruoan tämänhetkinen määrä ja mahdollisuudet sen vähentämiseen. Selvitetään voidaanko hiilijalanjälkeä käyttää ruoan hankintakriteerinä. kaupungin kokouksien tarjoiluissa näytettäisiin esimerkkiä ja sämpylän päällä oletusarvoisena oleva kinkku jätettäisiin pois. Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto 19.2.2019: Virpi Junttila ym. ovat valtuustoaloitteessaan esittäneet, että kaupunki velvoittaa Saimaan Tukipalvelut Oy:n laatimaan

Lappeenrannan koulujen ja päiväkotien ruokalistat niin, että aterioiden hiilijalanjälkeä minimoidaan huomioiden aterioiden ravitsemussuositukset sekä maukkaus. Lisäksi he ovat esittäneet, että selvitetään hävikkiruoan tämänhetkinen määrä ja mahdollisuudet sen vähentämiseen. Lisäksi on esitetty selvitettäväksi voidaanko hiilijalanjälkeä käyttää ruoan hankintakriteerinä. Samoin on esitetty, että kaupungin kokouksien tarjoiluissa näytettäisiin esimerkkiä ja jätettäisiin kinkku tarjoamatta. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjää velvoittavassa lainsäädännössä on määräyksiä ravinnon ja aterian tarjoamisesta. Varhaiskasvatuslain 2b :ssä säädetään, että varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ravinnon terveellisyydestä ja tarpeellisuudesta ja ruokailun toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Perusopetuslain 31 2 momentin mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Lukiolain 28 2 momentissa säädetään, että päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala on sopinut ruokapalveluiden tuottamisesta Saimaan Tukipalvelut Oy:n kanssa. Toimiala on pyytänyt yhtiöltä lausunnon valtuustoaloitteen johdosta. Lausunto on liitteenä. Lausunnossa on kuvattu, että koulujen ruokalistalla on jo noin 10 vuoden ajan ollut tarjolla kasvisruokavaihtoehto kolmena päivänä viikossa. Myös ruokahävikkiä on seurattu ja sen määrä on pyritty ruokatilausjärjestelmän kehittämisellä vähentämään. Lautashävikin määrä on pyritty minimoimaan yhdessä oppilaiden kanssa toteutetuilla toimenpiteillä. Saimaan Tukipalvelut Oy:n lausunnosta ilmenee, että hiilijalanjäljen vähentämiseksi on jo ryhdytty toimiin, mm. eläinperäisen proteiinin korvaamiseksi kasvisperäisellä valkuaisella enenevässä määrin sekä kasvisruokavaihtoehdon lisäämiseksi jokaiselle päivälle.

Esittelijän ehdotus Ruokatilausjärjestelmää kehitetään ja pyritään automatisoimaan esim. varhaiskasvatuksen hoitoaikavarausjärjestelmän kanssa. Kouluja myös kehotetaan huomioimaan ja ilmoittamaan poikkeuspäivät ruokatilauksissa hyvissä ajoin. Lautakunnan kokoustarjoiluissa voidaan näyttää esimerkkiä ja tilata vain lihattomia vaihtoehtoja. Lasten ja nuorten lautakunta esittää edellä olevan lausuntonaan Junttilan ym. kaupungin tarjoaman ruoan ilmastovaikutusten minimointia koskevaan valtuustoaloitteeseen. Päätös Hyväksyttiin. Saimaan Tukipalvelut Oy:n lausunto: Lappeenrannan Vihreä valtuustoryhmä on tuonut esille huolensa ilmastoraportin tuloksista ja se viittaa aloitteessaan myös Luonnonvarakeskuksen julkaisemiin tietoihin eri päästölähteiden ilmastovaikutuksista. Yksi merkittävä ympäristöön vaikuttava tekijä on alkutuotanto, ruoan valmistus ja ruoan kulutus. Saimaan Tukipalvelut Oy tuottaa mm. Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatukseen ja kouluihin kaikki sen tarvitsemat ruokapalvelut. Kaiken kaikkiaan päivittäin valmistetaan ruokaa noin 20 000 annosta. Määrässä on mukana kaikki asiakassektorit Lappeenrannan ja Imatran alueilta. Saimaan Tukipalvelut Oy on merkittävä ateriapalveluiden tuottaja ja on myös tiedostanut asemansa ja vastuullisuutensa hankinnoissaan ja toiminnassaan. Saimaan Tukipalvelut Oy kiittää Vihreiden valtuustoryhmää, että se on kiinnittänyt huomionsa erittäin tärkeään asiaan ja tekee työtä kestävämmän ja terveellisemmän toimintamallin puolesta. Hankinnat Saimaan Tukipalvelut Oy on osakkaana Lappeenrannan kaupungin hankintapalveluissa. Elintarvikekilpailutukset on tehty yhdessä hankintapalvelun ja ruokapalvelun asiantuntijatyöryhmän kanssa. Elintarvikekilpailutuksessa on käytetty apuna mm. elintarvikkeille asetettuja ravitsemuskriteereitä sekä Motivan julkaisemaa opasta vastuullisista elintarvikehankinnoista.

Viimeisimmässä elintarvikekilpailutuksessa oli otettu kantaa elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin, elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin sekä sosiaaliseen vastuullisuuteen. Kilpailutuksen lopputuloksena onnistuttiin tekemään hankintasopimuksia alueen toimijoiden kanssa mm. tuoretuotteista, marjoista ja leipomotuotteista. Onpa mukana myös lampaanlihan kasvattaja ja tuottaja. Ravitsemus ja ruokailusuositukset Saimaan Tukipalvelut Oy noudattaa toiminnassaan kansallista ravitsemussuosituksia ja siitä johdettua kouluruokailusuositusta sekä varhaiskasvatuksen ruokailusuositusta. Noudattamalla ravitsemussuosituksia, tulee samalla edistettyä ympäristömyönteisempää toimintaa. Kasvispainotteinen ruokavalio, täysijyvätuotteet, runsas kasviperäisten öljyjen ja rasvojen käyttö, kalan suosiminen sekä vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö edistävät terveyttä ja ovat myös kestävän ja ympäristömyönteisen toiminnan peruspilareita. Ruokalistasuunnittelu Saimaan Tukipalveluissa noudatetaan kuuden viikon kiertävää ruokalistaa ja siinä on huomioitu vuoden ajan vaihtelut (sesongit) sekä erilaiset teemat. Ruokalistasuunnittelun ja elintarvikevalintojen peruslähtökohta on se, että valitut raaka-aineet ovat korkealaatuisia, vaihtelevia ja ravitsemuskriteerit täyttäviä. Ruokalistan tulee olla monipuolinen, vuodenajat ja Suomalaisen sekä paikallisen ruokakulttuurin huomioiva. Ruokalistalle ei voi valita pelkästään lasten ja nuorten "lempiruokia", vaan ruokalistalla on myös pedagoginen merkitys, jolloin se toimii uusien makujen ja ruokalajien opettamisen välineenä. Koulujen ruokalistalla on kolmena päivänä viikossa vaihtoehtoruoka, joka on aina kasvisruoka. Vaihtoehtoinen kasvisruoka on ollut koulujen ruokalistalla jo n. 10 - vuotta. Suunnitelmissa on, että seuraavalle runkoruokalistakierrolle tulee kasvisruokavaihtoehto jokaiselle päivälle. Varhaiskasvatukseen laadittiin uusiin suosituksiin pohjautuva ruokalista lokakuussa 2018. Näin ollen kasviruoan määrä ja tarjonta on sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa monipuolista ja runsasta. Ruoissa käytetään erilaisia palkokasveja, juureksia, vihanneksia, kasvipohjaisia öljyjä ja ruoanvalmistustuotteita sekä siemeniä.

Eläinperäistä proteiinia on korvattu kasviperäisellä valkuaisella. Tavoitteena on jatkossa entistä enemmän korvata punaista lihaa ja lihajalosteita kasvipohjaisilla valkuaisainelähteillä, kunhan myös ruokailijat ovat nykyistä valmiimpia muutokseen. Ruoanvalmistus, toiminta ja käytäntö Saimaan Tukipalvelut käyttää vakioituja ruokaohjeita ja reseptiikkaa, joiden avulla voidaan varmistaa ruokien mahdollisimman tasalaatuinen lopputulos sekä ravitsemuksellinen laatu. Vakioruokaohjeiden avulla elintarvikkeiden tarvelaskenta tarkentuu ja ruoanvalmistushävikki voidaan minimoida. Ruokahävikki Kouluja ja varhaiskasvatusta on ohjeistettu tekemään ateriatilaukset joko viikoittain tai sellaisella periodilla, jolloin muutoksiin pystytään 3 (4) reagoimaan. Mitä täsmällisemmät ja ajantasaisemmat ruokatilaukset ovat, sitä paremmin voidaan optimoida tarjottavan ruoan määrä. Etenkin isoissa koulukeskuksissa ruoan menekissä on isojakin vaihteluita, jolloin ruoan hävikkikin on suurempaa. Toisaalta välillä ruokaa joudutaan tekemään lisää, kun menekki ylittää ennakkoon suunnitellun määrän. Linjasto- tai jakohävikin suuruus on ruoasta ja ajankohdasta riippuen n. 8-10 %. Biojätteisiin menevän ruoan määrää voidaan vähentää myymällä ruokaa henkilökunnalle. Lautashävikkiä syntyy silloin, kun ruokailija heittää osan ottamastaan ruoasta roskikseen. Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti syyslukukaudella 2018 yhteistyön Biovaaka Oy:n kanssa (LUTin ja ammattikorkeakoulun perustama yritys) pilotoimalla lautashävikin määrän vähentämiseen tähtäävää konseptia Kimpisen koulukeskuksessa ja Pontuksen päiväkotikoulussa. Tällä yksinkertaisella ja tehokkaalla järjestelmällä pyritään havahduttamaan ruokailijat toimintaansa ja siihen miten omilla ratkaisuilla voi vaikuttaa syntyvän ruokatähteen määrään. Yhteistyö opettajien kanssa on avainasemassa, jolloin ympäristövastuullinen toimintamalli saadaan myös osaksi opetusta. Valtuustoryhmä esitti, että 1. kaupunki velvoittaa Saimaan Tukipalvelut Oy:n laatimaan Lappeenrannan koulujen ja päiväkotien ruokalistat niin, että

aterioiden hiilijalanjälkeä minimoidaan, huomioidaan aterioiden ravitsemussuositukset sekä maukkaus. Tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa koulutetaan uusien ruokalajien valmistukseen. Satu Oy:n lausunto: Ruokalistat on suunniteltu ravitsemussuositusten mukaisesti. Hiilijalanjäljen minimoimiseksi mm. eläinperäisen proteiinin määrää on korvattu kasvisperäisellä valkuaisella ja tavoitteena on vielä nykyistä enemmän vähentää punaista lihaa ja lihavalmisteita päiväkotien ja koulujen ruokalistalla. 2. Vaihtoehtoinen kasvisruoka tullaan lisäämään jokaiselle päivälle seuraavaan kouluruokaruokalistaan. Henkilökunnalle on laadittu koulutussuunnitelma, jonka mukaisesti keittiöhenkilökuntaa koulutetaan tarpeen mukaisesti, myös uusiin ravitsemussuosituksiin. selvitetään hävikkiruoan tämänhetkinen määrä ja mahdollisuudet sen vähentämiseen. Satu Oy:n lausunto: Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, ruokahävikin seuranta on keskeinen osa nykyaikaista ruokatuotantoa. Ruoan hävikkiä on tutkittu pistokokein ja sen perusteella tiedetään hävikkiruoan osuudeksi n. 8-10 %. Ruoan hävikin syntymiseen vaikuttaa vaihtelut volyymissa ja siksi on olennaisen tärkeätä, että päiväkotien ja koulujen henkilökunta sitoutuu ilmoittamaan muutokset ruokailijamäärissä hyvissä ajoin ja aktiivisesti. Lisäksi on aloitettu yhteistyö Biovaaka Oy:n kanssa ja tavoitteena on lautashävikin vähentäminen ja yksilön oman toiminnan vaikutuksen havainnointi ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. 3. selvitetään voidaanko hiilijalanjälkeä käyttää ruoan hankintakriteerinä. Satu Oy:n lausunto: Elintarvikkeiden hankintakriteereissä on käytetty Motivan hankintaoppaan vastuullisuuskriteereitä, joissa on huomioitu mm. ympäristövaikutukset hiilijalanjälki mukaan lukien. 4. kaupungin kokouksien tarjoiluissa näytettäisiin esimerkkiä ja sämpylän päällä oletusarvoisena oleva kinkku jätettäisiin pois. Satu Oy:n lausunto: kouluissa ja päiväkodeissa tilataan todella vähän kokoustarjoiluita, mutta jos sellaisia pyydetään, on tarjoiluvalikossa aina myös juusto- ja kasvisvaihtoehtoja. Strategiajohtaja Markus Lankisen lausunto 14.3.2019: Valtuustoryhmän aloite tukee kaupungin strategian tavoitteiden saavuttamista erityisesti Puhdasta ja Kestävää ohjelman CO2-

Esittelijän ehdotus päästöjen pienentämisessä. Myös kasvisruuan terveellisyys voidaan kytkeä kaupungin yleisiin tavoitteisiin asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan innovatiivisten, kestävän kehityksen mukaisten hankintojen kehittämisstrategiatyössä on arvioitu, että Etelä-Karjalassa kannattaa ottaa vuosittain kuntien ja muiden hankintayksikköjen talousarvion laadinnan yhteydessä tarkistettavan CO2-hinnoittelun käyttöön osana liikennepalveluiden ja siihen liittyvän kaluston hankintoja. Lähtökohtana sovellettavalla hintatasolle on Euroopan investointipankin CO2-hinnoittelukäytäntö, jossa on otettu huomioon myös päästöjen ulkoisvaikutuksia. Laajamittainen kustannus-hyöty-analyysi, joka ottaisi ko. näkökulmat huomioon kaikissa hankinnoissa esimerkiksi myös ruuan hankinnoissa- ei pidetty perusteltuna. Seurauksena olisi hankintojen suunnittelun viivästyminen ja tarjouskustannusten merkittävä nousu. Saimaan Tukipalvelut Oy:n lausunnossa on nostettu esille, millä tavalla ruokalistat suunnitellaan ja mihin kansallisiin, päivityksessä oleviin suosituksiin tämä perustuu. Hankintavalmistelun joustavuuden varmistamiseksi ja hukkatyön minimoisiksi näen, että Lappeenrannan kannattaa nojautua kansalliseen ohjeistukseen hankintapolitiikan ruuan CO2-kriteereiden määrittelyssä. Lappeenrannassa on tehty paljon valistustyötä myös ruuan ilmastovaikutusten esille tuomiseksi. Kun yhä useammin ateriapalveluiden asiakkailla on valittavana kasvisperusteinen vaihtoehto, kasvisruuan kysynnän voidaan odottaa kasvavan asiakkaiden valintojen seurauksena. Tärkeä aloitteessa esille nostettu näkökulma on myös kokoustarjoilujen koostumus. Tässäkin Satun lausunnossa nousee esille hävikkiruuan minimointi vieläkin tärkeämpänä tavoitteena. Kokoustarjoilujen hävikkien minimoiseksi on tehtävissä useita uudistuksia, esimerkiksi ruuan tilaaminen todellisen kysynnän mukaisesti. Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto