Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi

Transkriptio

1 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2049/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 24 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Oheismateriaali Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt oheismateriaalina olevan valtuustoaloitteen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Aloitteessa esitetään perusrahoituksen nostamista tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason, strategisen rahoituksen osoittamista joukkoliikenteen kehittämiseen sekä joukkoliikenteen kehitysmahdollisuuksien varmistaminen Greenreality-hengessä strategisena tavoitteena. Lappeenrannan joukkoliikenne jakaantuu paikallisliikenteeseen, lähiliikenteeseen sekä koulukuljetuksiin, joista kaksi viimeisintä on lähes kokonaan lakisääteisiä koulukuljetuksia. Paikallisliikenteessä tehdään kuitenkin vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % ( matkaa) verrattuna vuoteen Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä

2 oli matkaa. Joukkoliikenteen talous on ollut heikko ja se on ylittänyt talousarvion vuosittain noin eurolla. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lisäksi rahoitusta on siirretty toimialan sisällä joukkoliikenteeseen vuodelle Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Kehittämistoimenpiteinä on ympäristöystävällisemmän kaluston vaatiminen tulevissa kilpailutuksissa sekä asiakasinformaation ja lippujärjestelmien kehittäminen. Valtuustoaloitteessa olevaan joukkoliikenteen määrärahojen nostamiseen on pyydetty konsernihallinnosta taloushallinnon lausunto, joka on alla. Kaupunginhallitus on pyytänyt taloushallinnolta lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan joukkoliikenteen rahoituksen. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki Lisää joukkoliikenteen perusrahoituksen tasolle, joka kattaa nykyisen palvelutason. Osoittaa strategisesta rahoituksesta rahaa joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistaa joukkoliikenteen kehitysmahdollisuudet jatkossakin yhtenä Greenreality-hengen mukaisena strategisena tavoitteena. Kaupungin taloussuunnitelma laadittiin vuonna 2017.valtuustokauden pituisena. Toimialojen toimintaa sitovat valtuustokauden pituiset kehykset. Joukkoliikenne kuuluu kaupunkikehityksen kehykseen. Kaupunkikehityksen arvioidaan ylittävän vuodelle 2018 asetetun kehyksen reilulla eurolla. Voimassa olevan käytännön mukaan toimialan tulee siten kattaa mahdollinen talousarvioylitys tulevina vuosina. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas.

3 Esittelijän ehdotus CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2-päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %. Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi. Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Taloushallinto on yhdessä muun konsernihallinnon kanssa antanut syksyllä 2018 oman lausuntonsa myös joukkoliikennepoliittisesta ohjelmasta. Ja kuten em. lausunnossakin todetaan, taloushallinnon näkökulmasta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään merkittävänä strategisena toimenpiteenä, jota tulee edistää muun muassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa esitetyin toimenpitein. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma edustaa kuitenkin tavoitetilaa, jota kohti tulee mennä toimialan talousarviokehyksen asettamissa raameissa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, lähivuosien kehitys huomioiden, ei ole mahdollista lisätä kaupungin nettomenoja. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausuntona vihreiden valtuustoaloitteeseen Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Vesa Räsänen poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Täytäntöönpano kaupunginhallitus

4 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 36 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Asia jätettiin lisäselvityksiä varten viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 56 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali Strategiajohtajan lausunto :

5 Vastaus Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi - jatkovalmistelu Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseksi. Vastauksessa ja sen valmisteluaineistossa todetaan mm. Paikallisliikenteessä tehdään vajaa 90 % joukkoliikenteen matkoista Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden 2014 alusta alkaen, pois lukien syksyn 2015 vähennys, ja vuonna 2018 matkustajamäärä kasvoi 1,1 % ( matkaa) verrattuna vuoteen Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä oli matkaa. Taloutta on pyritty parantamaan paikallisliikenteen hiljaisia vuoroja karsimalla sekä vuoden 2019 alussa voimaan tulevilla hintojen korotuksilla. Lappeenrannan joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen on laadittu joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2030, joka on vielä käsittelyssä. Siinä on määritelty joukkoliikenteen kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Keskeisimpänä tavoitteena on paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu kahteen miljoonaan matkaan sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja oman brändin luominen sille. Lappeenranta 2033 strategialle on asetettu kahdeksan päämittaria mm. elämän laatunsa hyväksi kokevien määrä, työssäkäyvien määrä, henkilöstötyytyväisyys ja lainat/asukas. CO2-päästöjen väheneminen on strategian Puhdasta ja kestävää toimenpideohjelman mittari. Tavoitteena on CO2- päästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2021 mennessä 50 % ja 80 % vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä päästöjen lasketaan vähentyneen 40 %. Puhdasta ja kestävää ohjelman toimenpidekokonaisuuksiksi valikoitui strategian valmisteluprosessin aikana Resurssiviisaus ja kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja ilmasto. Strategian valmisteluprosessin aikana todettiin, että kaupungin resurssit eivät tällä valtuustokaudella tule riittämään merkittäviin joukkoliikenteen kehittämispanoksiin (mm. sähköbusseihin). Strateginen erillis- ja kehittämisrahoitus on tarkoitettu pääasiallisesti tuottavuutta kasvattaviin ja palvelunlaatua parantaviin kertaluontoisiin toimenpiteisiin. Erilaisia lyhytkestoisia ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi voidaan esittää strategisella rahoituksella katettavaksi.

6 Joukkoliikenteen perusrahoituksen kasvattaminen on kuitenkin jatkuvaluonteinen meno eikä siksi sovellu strategisesta rahoituksesta rahoitettavaksi. Strategiajohtajan lausunto: Joukkoliikenteellä on merkittävä ja monipuolinen rooli kaupungin strategian tavoitteiden saavuttamisessa, niin toimialojen kuin myös strategisten erillisohjelmien näkökulmasta. Liikenteen päästöt ovat Lappeenrannan suurin yksittäinen CO2-päästöjen lähde, noin 40 % kokonaispäästöistä. Kaupungin houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana riippuu merkittävässä määrin joukkoliikenteen toimivuudesta, kun opiskelijat ja koululaiset ovat joukkoliikenteen keskeinen käyttäjäryhmä. Kaupungin eri puolella sijaitsevat harrastusmahdollisuudet ovat joukkoliikenteen kautta myös nuorison ja muiden ei-autoilevien lappeenrantalaisten saavutettavissa. Joukkoliikenne voi lisätä yhteisöllisyyttä ja kannustaa lappeenrantalaisia liikkumaan lisää palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien äärelle. Joukkoliikennepalveluja voidaan myös tuotteistaa yhteistyössä keskustassa tarjottaviin kaupallisiin palveluihin, mm. sähköisiä jakelukanavia hyödyntäen. Yleisesti tunnistetut keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat liikkumistarpeen vähentäminen maankäytön keinoin, kuljetuskaluston muuttaminen biopolttoaineita hyödyntäväksi, jakamistalouden edistäminen sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittäminen entistä merkittävämmäksi tekijäksi kaupunkien liikennesuoritteessa. Perusteet, joiden mukaan joukkoliikenne on rajattu alun perin Lappeenrannan strategian toimenpiteiden ulkopuolelle, ovat joiltain osin muuttuneet. Erityisesti liikkumistottumusten muuttamiseen tähtäävät toimet ovat tulleet edullisemmin toteutettavaksi. Uusia, kuluttajia kiinnostavia liikennevälineitä on tullut markkinoille ja sähköiset aikataulu-, varaus- ja paikantamissovellutukset ovat yleistyneet. Tuloksena joukkoliikenteen kiinnostavuus esimerkiksi täydentävänä liikkumismuotona voi kasvaa nopeammin kuin vielä joitakin vuosia sitten on pidetty mahdollisena. Myös paine CO2-päästöjen nopeammalle pienentämiselle on vahvassa kasvussa ilmastopääkaupunki Lappeenrannassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaupungin elinkeinorakenteessa myös liikkumispalveluita tukevien sovellusten kehitystyössä mukana olevat ohjelmisto- ja muiden alojen yritykset ovat kasvussa. Liikkumispalveluiden kehittämiseksi käytössä olevat palvelut ja toimintamallit ovat kehittyneet ja Lappeenrannalla on

7 mahdollisuus soveltaa kustannustehokkaasti kiinnostavia kansainvälisiä ja kansallisia kokeiluja omiin kehitystoimenpiteisiin. Vielä käsittelyvaiheessa olevassa joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa on tunnistettu joukkoliikenteen kasvupotentiaali ja esitetty joitakin kehittämisehdotuksia, joiden perusteella matkustajamäärät kasvaisivat 12 vuoden aikana yhteensä noin 18 %, kahteen miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan. Tämä kasvupotentiaalin arvio on vaatimaton ja joukkoliikenteen kehittämispotentiaalin ja -tarpeen näkökulmasta alimitoitettu. Esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisissa kaupunkiohjelmissa on asetettu tavoitteeksi liikennesuoritteen jakautuminen tasaisesti yksityisautoilun, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kesken. Vaikka Lappeenrannan kaupungin liikennesuoritteen jakautumisesta on tällä hetkellä vain arvioita, joukkoliikenteen matkustajamäärät voivat kasvaa nopeammin kuin joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan. Joukkoliikenteen kehittämiseen voidaan panostaa esimerkiksi työssäkäyvän väestön joukkoliikenteen käytön lisäämisen kautta eri liikkumismuotoja ja muita palveluja yhdistäviä palvelutuotteita kehittämällä keskeisten työnantajien henkilöstöpolitiikan keinoin Käyttökelpoinen kaupungin innovatiivisten hankintojen kehittämiseen liittyvä keino on joukkoliikenteen käyttäjäkunnan ja lipunmyyntituottojen kasvattaminen tavoitteellisen vaikuttavuushankinnan kautta. Kehitystyö tulee olla ajallisesti rajattu kuluvan valtuustokauden loppuun. Toimenpiteet tulee suunnata sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on selkeä joukkoliikenteen myyntiä ja kannattavuutta parantava vaikutus. Näillä edellytyksillä valmistellulle joukkoliikenteen kehittämisohjelmalle voidaan osoittaa enintään euroa strategista erillisrahoitusta. Lisäksi toimialojen strategisessa kehittämisrahoituksessa voidaan varata vastaavan kokoinen panostus, mikäli kehittämisohjelman resurssitarve näin edellyttää. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus osoittaa elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle strategisesta erillisrahoituksesta joukkoliikenteeseen edellä strategiajohtajan lausunnossa esitetyillä perusteilla ja reunaehdoilla.

8 Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Täytäntöönpano Strategiajohtaja Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 66 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus osoittaa elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle strategisesta erillisrahoituksesta joukkoliikenteeseen edellä strategiajohtajan lausunnossa esitetyillä perusteilla ja reunaehdoilla. Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Strategiajohtaja Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Tämän kokouksen käsittely: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 2. Liite 3: Äänestyslista kv

9 Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Virpi Junttila esitti toivomuspontena asiaan, että joukkoliikenteen rahoitusvajeeseen etsitään ratkaisu vuoden 2020 talousarviovalmistelussa. Valtuutettu Hanna Holopainen kannatti Junttilan ponsiesitystä. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että asia merkitään tiedoksi ja sen jälkeen kaupunginvaltuusto äänestää ponnesta. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat valtuutettu Virpi Junttilan ponsiesitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on valtuutettu Virpi Junttilan ponsiesitys tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 JAAääntä ja 11 EI-ääntä. (Liite 3) Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt pontta.