OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Hallitus 25.3.2009 Johtoryhmä 17.3.2009 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Opiskelijahuoltosuunnitelma sisältää seuraavat osat: 1. YLEINEN OSA 2. OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 3. ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 4. SUUNNITELMA KURAATTORITOIMINNASTA 5. ASUNTOLATOIMINTA 6. KRIISITOIMINTASUUNNITELMA 7. PÄIHDESTRATEGIA 8. SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ 9. YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ 10. OHJEISTUS KIUSAAMISEEN PUUTTUMISESTA 11. OHJEISTUS POISSAOLOJEN SEURANNASTA

1 YLEINEN OSA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Koulutuksen järjestäjän opiskelijahuoltotoimintaa säätelevät mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 479/2003) ja Opetushallituksen hyväksymät kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevat määräykset 27.8.2004. Määräykset koskevat kaikkia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteita, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa perusteita sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelijahuollon tehtävänä on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tulee määritellä suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Uudistetut opetussuunnitelmat opiskelijahuollon osalta tulisi olla voimassa viimeistään 1.8.2005. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perustehtävä on kehittää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti Pohjois-Karjalan hyväksi. Huolehdimme omalta osaltamme koko ikäluokan kouluttamisesta toiminta-alueellamme. Koulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa niin, että hän pystyy omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee ammatissaan. Opiskelijahuollolla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustava oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen.

Opiskelijahuollon toteuttamisessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on tärkeää opetuksen henkilökohtaistaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen. opiskelijahuolto on moniammatillista yhteistyötä, jossa kaikilla opiskelijan kanssa oppilaitosyhteisöissä työskentelevillä on vastuu opiskelijahuollosta ja sen onnistumisesta koulutuksen nivelvaiheissa tapahtuva moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen yhteisesti ja paikallisesti eri yhteistyötahojen kanssa opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus kuntayhtymän sisällä Opiskelijahuoltosuunnitelma kokonaisuudessaan on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteistä osaa. Opiskelijahuoltosuunnitelma ohjaa opiskelijahuollon toteuttamista kaikissa oppilaitoksissa. Opiskelijahuoltosuunnitelman hyväksyy koulutuskuntayhtymän hallitus. Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoite Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoitteena on saada aikaan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon osalta yhteisiä toimintatapoja, käytäntöjä ja toimintaohjeita, jotka varmistavat opiskelijahuollon onnistumisen. Koulutuskuntayhtymän opiskelijahuoltosuunnitelman pohjalta oppilaitokset laativat vuosittain oppilaitoskohtaisen toimintasuunnitelman. Organisoituminen vastuut ja tehtävät Oppilaitostasolla opiskelijahuoltotoiminnasta vastaavat oppilaitoskohtaiset opiskelijahuoltoryhmät, jonka puheenjohtajana toimii oppilaitoksen rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano määritellään oppilaitoksittain. Koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollollisia toimia ja kehittämistä koordinoi kuntayhtymän yhteinen opiskelijahuollon koordinaattori yhdessä maakunnallisen opiskelijahuoltotiimin kanssa. Koordinaattorin ja tiimin toimia ohjaavat ja tukevat koulutuskuntayhtymän kehitys- ja suunnittelujohtajat.

Koordinaattori ja em. maakunnallinen tiimi yhteistyössä oppilaitoskohtaisten opiskelijahuoltoryhmien kanssa organisoivat KKY:n henkilöstölle yhteistä koulutusta ja toteuttavat yhteisiä kehittämishankkeita. Kehittämisen tavoitteena on toisilta oppiminen, parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja toimintamallien ja kokemusten vaihto kuten esim. Työkoulumallin hyödyntäminen eri oppilaitoksissa. Nivelvaiheen yhteistyö Opiskelun nivelvaiheisiin liittyvän yhteistyön ja verkottumisen tavoitteena on saada tulevista opiskelijoista riittävästi ennakkotietoa opetuksen henkilökohtaistamista ja opetusjärjestelyjen suunnittelua varten. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön kaikille peruskouluille lähtevä yhteinen tiedonsiirtolomake, jolla saadaan tietoa oppilaan ja opinto-ohjausta, erityisopetuksen suunnittelua ja toteuttamista, kuraattoritoimintaa varten. Samalla varmistetaan kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja. Lomakkeella on mahdollisuus kertoa kodin toiveista ja odotuksista koulutukselle. Tiedonsiirtolomakkeen allekirjoittaa opiskelijan huoltaja. Nivelvaiheen yhteistyössä tärkeää on myös maakunnallinen yhteistyö yleissivistävän opetuksen opinto-ohjaajien (OPOSET- tiimi) ja erityisopettajien kanssa (ErkkaSet tiimi). Lisäksi muu yhteistyö ammattiopisto Luovin, kuntien nuorisotoimien, kuntien koulutoiminen sekä työvoimaviranomaisten kanssa mahdollistaa uusien toimintamallien hyödyntäminen ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijahuollossa. Ura- ja rekrytointiajatteluun liittyvien toimintamallien kehittäminen opiskelun aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa siirryttäessä työelämään ja jatko-opintoihin on tulevaisuudessa haaste mm. opiskelijoiden työllistymisen varmistamiseksi. Opiskelijakuntatoiminta Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijoita, ennen kuin se tekee päätöksiä opinnoista ja muista opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista. Koulutuksen järjestäjän tulee myös varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijoita tulee kuulla esimerkiksi päätettäessä opetussuunnitelmista sekä opiskelijoiden työajoista. Mainitusta opiskelijan oikeudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 :ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :ssä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41

:n mukaan oppilaitoksen oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opiskelijoita kuultaessa. Poissaolojen seuranta Oppilaitoksilla tulee olla selkeät menettelytavat poissaolojen seurannasta ja opiskelijoiden sitouttamisesta opiskeluun. Varhainen puuttuminen poissaoloihin vähentää opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Ryhmänohjaajan tms. vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Toiminnan arviointi ja parantaminen Opiskelijahuollon tuloksellisuutta eri tasoilla arvioidaan vuosittain koulutuskuntayhtymän tuloksellisuusmittaristolla ja toimintaa kehitetään opiskelijoilta saatavan palautetiedon, vuosittaisten oppilaitoskohtaisten itsearviointien ja opiskelijahuoltoa koskevien teemaarviointien avulla. Koulutuksen järjestäjä varmistaa opiskelijahuollon toteutumisen mm. antamalla ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvistä asioista ja niiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta antamalla ennaltaehkäiseviä toimintaohjeita tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä toimintaohjeet tulee olla myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla opiskelijoiden kanssa työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuollon palveluja koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon em. viranomaisten kanssa kansanterveyslain (L 66/1972) ja lastensuojelulain (L 683/1983) velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä

samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä opiskelijapalautetta tulee hyödyntää palveluiden kehittämisessä koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa koulutuksen tavoitteista ja järjestämistavoista, ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta sekä eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja muista opiskeluun liittyvistä asioista työssäoppimiseen, työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa

2 OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA 3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT 4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/HYVÄKSILUKEMINEN 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua 6.3 Aloitusvaihe 6.4 Ohjaus opintojen aikana 6.5 Ohjaus opintojen loppuvaiheessa 7 TUUTORITOIMINTA 8 OPINTO-OHJAAJAN MUUT TEHTÄVÄT 9 OHJAUSTOIMINNAN ARVIOINTI LÄHTEET

1 JOHDANTO Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY:n) opinto-ohjaussuunnitelma perustuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998 29 ) ja asetuksen (811/1998 3 ja 4 ) määräyksiin ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Opintoohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää Pohjois-Karjalan ammattiopistojen opinto-ohjausta ja olla samalla kaikkien opinto-ohjaajien apuna oman oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Tavoitteena PKKY:ssä on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. On tärkeää, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa, professionaalisuuden rajat. Resurssointitavoitteet ovat kokonaistyöajassa työskentelevillä enintään 300-350 opiskelijaa opoa kohden. Vaihteluväliin vaikuttaa erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä ja muut rasittavuustekijät, esim. toimipaikkojen etäisyydet ja toimipaikkojen lukumäärä sekä oppilaitoksella ja PKKY:n tasolla määritellyt koordinointi- tai erityistehtävät, joihin opinto-ohjaajien työaikaa on resurssoitu. Opettajuuden ohella opintoohjausta tekevien ohjausresurssin tulee olla 7-10 h sataa (100) opiskelijaa kohden. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, ammatti-identiteetin kehittymistä, opintojen valinnaisuuden ja osaamisen tunnustamisen toteuttamista. Opinto-ohjaussuunnitelmaa tehdessä on tarkasteltu osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) laadintaan ja seurantaan liittyviä lomakkeita ja menettelytapoja. HOJKS-opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät asiat ja asiakirjat on käsitelty erikseen PKKY:n erityisopetuksen ja kuratiivisen toiminnan suunnitelmissa. Markkinointisuunnitelmat kuuluvat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisten palvelujen tehtäviin. Toteutuksesta vastaavat lähinnä koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintätiimi, joka hyväksyy

oppilaitoskohtaiset suunnitelmat, joiden laadinnasta vastaavat oppilaitosten rehtorit. Opiskelijarekrytoinnissa opinto-ohjaajilla on tiedottamisvastuu. Ammatillisten oppilaitosten on kehitettävä ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimahallinnon ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistettävä opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä. Myös opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamiseen (3 2 momentti, 5 2 momentti) oppilaitosten on kiinnitettävä huomiota. Tästä on maininta PKKY:n asuntolatoimintasuunnitelmassa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma kohta 5. Opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu siten, että ensin on kirjattu tavoiteosio ja sen jälkeen prosessin eteneminen, tekijät ja ajankohta. Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat noudattavat tätä PKKY:n suunnitelmaa, jota tarkennetaan oppilaitoskohtaisin tarkennuksin ja toimintaympäristöön liittyvin kuvauksin. 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA Opiskelijoiden ohjaustarve korostuu jo opintojen alkuvaiheessa, koska opiskelijat osaavat jo opintojen alkuvaiheesta alkaen vaatia opinto-ohjaajan tavoitettavuutta. Tämä pitää ottaa huomioon resurssoinnissa. Kahden tutkinnon suorittajien osuus ja siten myös ohjaustarve on viime vuosina lisääntynyt kaikissa PKKY:n oppilaitoksissa. Tavoite on, että 10 % ammattiopiskelijoista suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto. Osa heistä voi suorittaa myös lukion oppimäärän. Ohjeaika on 3,5-4 vuotta. Lukioaineiden opetuksesta vastaa lukio. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tavoitella ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä ja lisätä osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäynnin taitoja. Erikoisesti ammattiopinnoissa opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa ja tukee häntä opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus edistää valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa opinto-ohjaus keskittyy neljään ajankohtaan: ohjaus ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja

loppuvaiheessa. Ohjaus ja seuranta voivat tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen, sen seuranta, valinnaisuus, kahden tutkinnon suorittamismahdollisuus ja osaamisen tunnustaminen lisäävät ohjaustarvetta. Opinto-ohjaus sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Laajuus on vähintään 1,5 opintoviikkoa. Jokaisella opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja muuta ohjausta tarpeelliseksi katsomansa määrä. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, opinto-ohjauksen yhdyshenkilöt (ei ole muodollista pätevyyttä), luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, toimisto- /opintosihteerit, tutoropiskelijat, jokainen opettaja ja henkilöstön jäsen. Päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjaustoimintaa omalla vastuualueellaan. Tavoitteena on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. Kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilökuntaan kuuluville. Lain (L 479/2003) velvoittama yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa on tärkeä painopistealue myös toisen asteen koulutuksessa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma, kohta 9. Erikoisesti opintojen alkuvaiheessa oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa uuteen opiskeluympäristöön ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uranvalintapolkuja ja edistää työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista. Kokonaistavoite on tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi ja auttaa valintojen teossa. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ammattiidentiteetin kehittymistä ja opiskelijan arjenhallintataitoja sekä lisätä itsetuntemusta ja - luottamusta. Opinto-ohjauksen eettiset toimintaperiaatteet ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, totuus/rehellisyys, riippumattomuus, ammattitaidon kehittäminen, hyväksyminen, aitous, vastuullisuus, opiskelijan ja huoltajien kunnioittaminen ja tasaarvo/tasavertaisuus.

3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien tärkeimmät työmenetelmät ovat suurryhmä-, pienryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus. Painopiste on henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suurryhmäohjaus soveltuu tiedottamiseen ja neuvomiseen, kun asia koskee koko vuosiluokkaa tai suurta opiskelijamäärää. Useimmiten se on luokkaohjausta. Näiden oppituntien funktio on tiedottava, tietoja kokoava tai kasvatuksellinen esim. koulutusrakenteen selvittäminen, arviointi ja osaamisen tunnustaminen. Tarpeen tullen opinto-ohjaaja voi käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kohderyhmänä voivat olla joko opiskelijat tai opettajat. Pienryhmäohjaus soveltuu silloin, kun useammalla kuin yhdellä opiskelijalla on samantapaiset kiinnostuksen kohteet tai suunnitelmat, esim. kahden tutkinnon suorittajien lukio-opintojen infot ja seurantapalaverit sekä jatko-opinnot tai suuret poissaolomäärät. Pienryhmäohjauksessa opiskelijamäärä on yleensä 4-10. Pienryhmän jäsenet saavat itse ohjausta ja ohjaavat samalla toisiaan. Henkilökohtainen ohjaus sopii parhaiten silloin, kun kyseessä on yksilön asia, esim. osaamisen tunnustamiset, opiskeluvaikeudet, poikkeukselliset/vaihtoehtoiset suoritustavat, jatko-opintoasiat, opintojen seurantapalaverit jne. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijalle tarjoutuu tilaisuus pohtia häntä itseään askarruttavia asioita luotettavan aikuisen kanssa. Ohjaus on sosiaalinen tapahtuma, jossa ohjaaja antaa aikaa ja on oikeasti läsnä. Se on rinnalla olemista, kahden ihmisen yhteinen prosessi. Hyvä ohjauskeskustelu perustuu dialogiin, se on eri asia kuin neuvominen. Keskustelu on ratkaisuun keskittyvää ja tavoitteellista. Se on tiedonhankintaa ja tiedon muuntamista henkilökohtaiseksi resurssiksi. Se on itsetuntemukseen liittyvää pohdiskelua ja elämäntilanteen mietintää tai yhteisten suunnitelmien ja tavoitteiden tekemistä. Kohtaamisten on oltava tasavertaisia, opiskelija on subjekti. Opinto-ohjaajan professionaalisuuteen kuuluu se, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa rajat eikä tuputa omia arvojaan ja asenteitaan ohjattavalle. Opiskelija tekee päätöksen, joskin ohjaajan velvollisuus on tehdä mahdolliset uhat ja vaarat läpinäkyviksi.

4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Lain mukaan (L 601/2005 30 ) opiskelijalla on oikeus lukea hyväksi aiemmin suoritut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaiset. Osaamisen tunnustaminen tehdään OPH:n ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on päällekkäisopintojen välttäminen ja opintojen nopeuttaminen. Osaamisen tunnustaminen kohdistuu suoritettuihin lukio-opintoihin, ammatillisiin opintoihin, työkokemukseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan heti opintojen alussa, jolloin opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja/ryhmänohjaaja pitävät asiasta tiedotustilaisuuden. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnustamista kirjallisesti ennen ko. opintojen alkua (L 603/2005 12 a ), minkä jälkeen oppilaitoksen edustaja allekirjoittaa hyväksynnän ja lähettää päätöksen opintotoimistoon, jossa arvosanat merkitään opiskelijan opintorekisteriin. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä laissa 601/5005 25 :ssä (25 b ja 25 c) arvioinnista ja sen oikaisemisesta säädetään. Opintojen vastaavuuksista päättää/päättävät kyseisten opintojen opettaja/opettajat. Lukion tai yhden tutkinnon suorittaneiden opintokokonaisuuksien osaamisen tunnustamisesta päättävät opintoohjaajat. Siten turvataan osaamisen tunnustamisessa yhdenmukaisuus. Osaamisen tunnustamispäätösten ja merkintöjen jälkeen alkuperäinen lomake arkistoidaan, kopiot lähetetään luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle ja opiskelijalle. Arviointi ja numeromuunnot ovat OPH:n muuntotaulukon mukaiset. Opiskelijan velvollisuus on hankkia kaikki ne dokumentit, joihin hän vetoaa osaamisen tunnustamishakemuksessaan. Ammatillisten opintojen ja osaamisen tunnustamisen ja näytöt tekee aina kyseinen ammattiaineiden opettaja. Yhteisten aineiden osalta ko. aineen opettaja katsoo vastaavuuden silloin, kun opiskelijalta puuttuu opintokokonaisuus- tai oppimääräarvosana ko. aineesta. Osaamisen tarkistamiseksi voidaan pitää näyttökoe, joka on usein välttämätöntä silloin, kun opiskelija on maahanmuuttaja, joka on suorittanut opintonsa kotimaassaan.

opinnot merkitään myös opiskelijan HOPSiin ja opintojensuoritusotteeseen osaksi ammatillisia opintoja (L 603/2005 13 ). Osaamisen tunnustaminen tehdään yleensä koko opintojen ajaksi. Jos opiskelija myöhemmin haluaa täydentää/muuttaa suunnitelmaansa osaamisen tunnustamisesta, hän voi tehdä muutosesityksen ryhmänohjaajalle tai opintoohjaajalle. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa opintojaan ammatillisten tavoitteiden mukaisiksi tavoitteenaan korottaa aiempia arvosanojaan. Opiskelijan on etukäteen otettava yhteyttä ao. opettajaan sopiakseen tenttialueesta ja suoritusajasta. Osaamisen tunnustamisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua osaamisen tunnustamisen tehneeltä henkilöltä. Jos oikaisupyyntö ei tyydytä opiskelijaa, hänellä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö rehtorille. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli opiskelija on tyytymätön yllä olevan oikaisumenettelyn tuottamaan arviointipäätökseen, niin hänellä on oikeus hakea siihen kirjallisesti muutosta kuntayhtymän päättämältä toimielimeltä (L 601/2005 25 c ) kone- ja metallialan ohjausryhmältä14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen tietoonsa. Opintojen osaamisen tunnustamiseen tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta suullisesti/kirjallisesti opettajalta, rehtorilta tai viimekädessä koulutuksen järjestäjän nimeämältä toimielimeltä (L 601/2005 25 c ), joka on PKKY:ssä delegoitu kone- ja metallialan ohjausryhmälle. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alueella muutoksenhakuosoite on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hallintosihteeri PL 70 80101 JOENSUU Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään ne opinnot, työkokemukset ja harrastustoiminnat, joista opiskelijalla on luotettava dokumentti, esim. tuutorointi, opiskelijakuntatoiminta, liikennekasvatus, työkokemus ja ohjattu harrastustoiminta (esim.

urheiluvalmennus). Työkokemusta on oltava joko alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen viikkotuntimäärä tai 40 h/opintoviikko. Harrastuksista laskentaperiaatteena on 40 h/opintoviikko. Vapaasti valittavien osaamisen tunnustamisen kohdalla opiskelijalla on oikeus muuttaa numeroarviointi H-merkinnäksi. 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) Vuonna 2006 lakimuutosten yhteydessä esiin noussut opetussuunnitelmiin kirjattu määräys korostaa, että jokaiselle opiskelijalle on opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS-velvoitteeseen liittyy myös seurantavastuu. PKKY:n oppilaitoksissa opintojen alkuvaiheessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. Se on opiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. HOPS-lomake on laadittu opetussuunnitelman pohjalta, joten HOPS:n tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman alansa opintojen rakenne sekä opettaa seuraamaan omien opintojensa etenemistä. HOPS:ssa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijalla oleva osaaminen. Siihen opiskelija kirjaa myös henkilökohtaiset opiskelutavoitteensa. HOPS:iin tehdään suunnitelma opintojen kulusta ja suoritustavasta. HOPS:n seurantaa tukevat ja toteutumista seuraavat opiskelijan lisäksi ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja, tarvittaessa kuraattori. Jos opintojen eteneminen poikkeaa suunnitellusta, esimerkiksi jos opiskelijalla jää opintoja suorittamatta, tehdään merkintä HOPS:iin ja erilliseen seurantalomakkeeseen sekä sovitaan opiskelijan kanssa siitä, missä, miten ja milloin opiskelija suorittaa puuttuvat opintonsa. HOPS:n allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. HOPS:n seurantaan osallistuu ensisijaisesti ryhmänohjaaja. HOPS:n laadinta on sosiaalinen tapahtuma, jossa ryhmänohjaaja ja/tai opinto-ohjaaja antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Opiskelija saa HOPS:sta kopion, samoin se opiskelijahuollon edustaja, joka osallistuu suunnitelman laadintaan. HOPS:n muutokset kirjataan erilliselle lomakkeelle siihen saakka, kunnes saadaan toimiva ja helppokäyttöinen sähköinen HOPS.

On tärkeää, että jokainen opiskelija oppii tuntemaan ammatillisen perustutkintonsa rakenteen ja tavoitteet sekä osaa seurata opintojensa edistymistä. HOPS:iin kirjataan merkinnät aiemmista opinnoista tai työelämästä tunnustetut osaamisalueet sekä opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat. HOPS-velvoite kuuluu sekä oppilaitokselle että opiskelijalle. Kaikki poikkeamat on dokumentoitava HOPS:iin ja puututtava mahdollisimman nopeasti opiskelijan suorittamattomiin opintoihin. Tavoitteena on, että ammatilliset opinnot saadaan suoritettua määräajassa. Opiskelijoilla, joilla on osaamista tunnustettuja opintoja, on tavoitteena, että he valmistuvat alle kolmessa vuodessa. Opintoja voidaan nopeuttaa esim. käyttämällä erilaisia ja monipuolisia suoritustapoja. Osaaminen on tärkeä, ei aika eikä menetelmä. 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteisiin kuuluu, että PKKY:n ammattiopistojen opiskelijapaikat täyttyvät ammattialoista kiinnostuneilla opiskelijoilla ja että opiskelijat saavuttavat työelämässä vaadittavan ammatillisen osaamisen ja suorittavat ammatillisen tutkinnon pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Kahden tutkinnon suorittajien (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkintoyhdistelmä) suoritusaika voi olla 3,5 4 v. Opintojen ohjauksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin, hyvään käyttäytymiseen sekä ammatti-identiteetin ja itseluottamuksen kehittymiseen. Opintoohjaajan rooli korostuu erikoisesti HOPS-seurannassa ja aiempien opintojen osaamisen tunnustamisessa sekä em. asioista tiedottamisessa ja kirjaamisessa. 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua Tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa ammatillisista tutkinnoista, opintojen rakenteesta ja tarvittaessa myös sisällöistä sekä mahdollisuuksista tehdä valintoja omasta ja muista oppilaitoksista. Näin varmistetaan se, että opiskelija orientoituu ammatilliseen opiskeluun ja ymmärtää oman opinto-ohjelmansa. Asia varmistetaan siten, että jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. jakson aikana (HOPS). Ammatillisista opinnoista ja erilaista mahdollisuuksista (esim. kahden tutkinnon

suorittamisesta), opintososiaalisista eduista ja opiskelukustannuksista tiedotetaan peruskoulujen opinto-ohjaajille, peruskoululaisille ja heidän huoltajilleen ja muille koulutukseen ohjaaville tahoille. Ennakko-ohjausta toteuttavat myös ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetyt messut tai tapahtumat sekä TET-jaksot. Myös vanhempainiltoihin osallistuminen ja luokkavierailut tukevat ennakko-ohjausta. Oppilaitosvierailuista vastaavat opintosihteerit, opinto-ohjaajat, opettajat ja muut tukihenkilöt. Opinto-ohjaajien sähköposti ja puhelinviestintä sekä PKKY:n oppilaitosten www-sivut täydentävät ennakko-ohjausta. Markkinointi/tiedottaminen ei voi olla pelkästään opinto-ohjaajien vastuulla, koska opinto-ohjaajan varsinainen työ on oman oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaaminen. Maahanmuuttajien valinnassa noudatetaan periaatetta, että hakijalla on ennen opintojen alkua riittävän hyvä suomen kielen taito (keskitaso 3-4) ja hänellä on jo hakuvaiheessa pysyväisluonteinen oleskelulupa. Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma ennen opintojen alkua Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Tiedottaminen ja opiskelijarekrytointi 1 Vierailut peruskoulujen 9. luokkalaisten vierailut/oppilaitosten koulutusmessut Toisen asteen yhteys tapahtuma/avoimet ovet tms. teematapahtumat oppitunnit peruskouluilla ja lukioissa peruskoulujen vanhempainillat tai peruskoulujen messutapahtumat tiedotustilaisuudet opoille ja tiedotustilaisuudet työvoimatoimistoissa opot ja tuutorit opot, rehtori, tuutorit, ja opettajat opot ja tuutorit opot ja tuutorit opot, opettajat ja tuutorit marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu marras-, joulu-, helmi- ja tammikuu marras- joulu- ja tammikuu loka-, marras-, joulu- ja tammikuu läpi vuoden

peruskoululaisten ja mamuopiskelijoiden TET-jaksot messut. esim oppia ja työtä, Next Step opot, opettajat opot, tuurorit, markkinointivastaavat, markkinointitiimi läpi vuoden sopimuksen mukaan Läpi vuoden pääasiassa alkuvuodesta 2. Erilaiset taustatyöt seuraavan vuoden aloituspaikkatietojen vieminen Kouluta-järjestelmään www-sivujen tarkistukset lehtimainokset, paikallisradio ja tv opinto-oppaiden päivittäminen ja kokoaminen <pyritään kalenterimuotoiseen> 3 Yhteishaku hakuajat kielikokeet valintakokeet Nivel-palaverit joustava valinta PKKY:n edustaja, Koulutajärjestelmän pääkäyttäjä PKKY:n verkkovastaava, tiedotuksesta vastaavat henkilöt oppilaitoksen tiedottamisesta vastaava henkilö päivityksestä vastaava henkilö opot, opintosihteerit opintosihteerit, opot ja äidinkielen opettajat opintosihteerit, opettajat, opot, koulutusjohtaja, kuraattori opot, kuraattori/kuratiivista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, ryhmänohjaajat opo, terveydenhoitaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, opettajat ja opiskelijahuoltoryhmän elo-syyskuu läpi vuoden läpi vuoden toukokuussa maalis- ja syyskuu huhti- toukokuu ja elokuu touko- ja marraskuu elo- syyskuu huhti- toukokuu

hyväksymis-/kutsukirjeet ja liitteet valintatulosten vienti Winhaan asuntolavalinnat kahden tutkinnon suorittajien hakemusten käsittely ja valintaesitykset täydennys- ja jälkihaku jäsenet, koulutusjohtaja opintosihteerit, opo, asuntolanohjaajat/asuntola n-hoitajat, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, oppilaitoksen johto ja tutorit omalla tervehdyksellään opintosihteerit asuntolan ohjaajat/asuntolan hoitajat ja kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö opot ja vastuutyöryhmä opo, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, tutkintovastaava/ryhmänohjaaja ja johdon edustaja kesä- heinä- ja elokuu kesä- heinä-, eloja syyskuu kesä- heinä- ja elokuu elo- syyskuu heinä- ja elokuu 6.3 Aloitusvaihe Opiskelijaa tuetaan ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa ja itseluottamuksen saavuttamisessa. Opiskelija tuntee oman opinto-ohjelmansa ja arviointikriteeristön. Opiskelijaa ohjataan HOPS:n seurannassa ja tarkistetaan HOJKS:n tarve. Opiskelijaa tuetaan opintoihin orientoitumisessa ja ammatti-identiteetin kehittymisessä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan valintojen tekemisessä. Seurataan jokaisen opiskelijan opintomenestystä ja tuetaan opintojen edistymistä. Perehdyttäminen