Oppimisen tuen suunnitelma Ammatillinen aikuiskoulutus
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 1. Aikuisen opiskelijan oppimisen tukeminen... 6 2. Esteettömyys ja SORA lainsäädäntö... 8 3. Oppimisen tuki aikuiskoulutuksessa... 10 3.1. Henkilökohtaistaminen ja erityinen tuki... 10 3.2. Erityisen tuen huomioon ottaminen henkilökohtaistamisessa... 12 4. Oppimisen tuki oppisopimuskoulutuksessa... 14 4.1. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HEO)... 16 4.2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 17 4.3. Oppimisen tuki nuorten oppisopimuskoulutuksessa... 19 4.4. Oppimisen tuki aikuisten oppisopimuskoulutuksessa... 22 5. Sanasto... 24 Liitteet... 26 2
Johdanto Tämä suunnitelma on liite Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen suunnitelmaan, jossa kuvataan Stadin ammattiopiston oppimisen tuen periaatteet kokonaisuutena sekä ammatillisten perustutkintojen oppimisen tuen järjestäminen käytännössä. Käsillä olevassa liitteessä kuvataan aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osalta erityisen tuen ja yleisen oppimisen tuen järjestämistavat, ja se velvoittaa Stadin aikuisopiston järjestämään ja kehittämään toimintaansa suunnitelman mukaiseksi. Suunnitelma on tarkoitettu myös henkilökunnan työja apuvälineeksi. Aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa aiemmista opinnoista saattaa olla pitkäkin aika. Tällöin yksilöllisen oppimishistorian merkitys korostuu opintojen suunnittelussa. Opinnot suunnitellaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisista lähtökohdista. Jokainen opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta opiskeluunsa. Aikuisille suunnatussa näyttötutkintoon perustuvassa koulutuksessa henkilökohtaistamisprosessi 1 antaa luontevan lähtökohdan kaikille kuuluvalle oppimisen tuelle. Henkilökohtaistamismääräyksen mukaan Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava opiskelijalle soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet. Stadin aikuisopiston henkilökunta suunnittelee, järjestää ja tukee opiskelijan opintoja yhdessä opiskelijan kanssa joustavasti elämäntilanteet huomioon ottaen. Opiskelutaitojen edistäminen on osa jokapäiväistä opiskelua ja mahdolliset erityiset tuen tarpeet edellyttävät huolellista yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on esteetön opiskelu ympäristö, mikä tarkoittaa fyysisen, psyykki sen ja sosiaalisen opiskeluympäristön toteuttamista niin, että jokainen opiskelija voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti ja yhdessä muiden kanssa. Esteettömässä oppimisympäristössä otetaan huomioon kaikki oppimis- tai muihin vaikeuksiin liittyvät yksilölliset tuen tarpeet. Erityistä tukea tarvitaan kun opiskelija ei tavanomaisin menetelmin saavuta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon edellyttämiä tavoitteita vaan oppiminen edellyttää yksilöllisiä tavoitteita ja henkilökohtaisiin lähtökohtiin perustuvaa tukea ja järjestelyjä. Erityisen tuen tavoitteena on henkilökohtaisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi muokata oppimisympäristöjä ja toimintatapoja esteettömiksi, jolloin erikseen järjestettävän oppimisen tuen tarve jatkossa vähenee. Tässä tehtävässä on tärkeää yhteistyö henkilöstön ja erityisopettajan koulutuksen saaneiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa, jotka voivat auttaa oppimisen esteiden ehkäisyssä ja poistamisessa. Esteettömän 1 Henkilökohtaistamismääräys, Opetushallitus 2006 3
opiskeluympäristön kehittäminen on koko henkilökunnan tehtävä 2. Yleinen oppimisen tuki ja erityinen tuki Stadin aikuisopistossa tarkoittavat opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin pohjaavaa pedagogista tukea ja opetusjärjestelyjä, joita voivat olla esimerkiksi: henkilökohtaisten valmiuksien pohjalta laaditut yksilölliset tavoitteet henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaavat opiskelujärjestelyt; sopivasti aikaa, joustavat ja monipuoliset oppimis- ja työympäristöt, monipuoliset opetusmenetelmät ja opiskelumateriaalit sekä apuvälineiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen henkilökohtaiset osaamisen arviointi menetelmät ja -järjestelyt henkilökohtainen ohjaus ja tuki 2 Lähtökohtina oppimisen tuen suunnitelmassa ovat koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja esteettömyys, eli tavoitteena on kaikille yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun. Tämä tarkoittaa, että koulutusta kehitetään jo lähtökohtaisesti kaikille sopivaksi, jolloin erikseen järjestettävän tuen tarve vähenee. Esteettömässä opiskeluympäristössä jokainen pystyy ominaisuuksistaan riippumatta toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, jolloin opiskeluympäristössä ei pitäisi olla liikkumiseen, ryhmään kuulumiseen tai oppimiseen liittyviä esteitä. Esteetön opiskelu tarkoittaa myös opiskelijoiden vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistamista, yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamista eli kaikille yhteistä oppilaitosta, jolloin keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opiskelujärjestelyt. Esteettömyysvaatimuksen taustalla ovat mm. Suomen perustuslaki (1999): 6 2 ja Yhdenvertaisuuslaki 6 3 (2004) (Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.) (Oppimisen tuen suunnitelma. Ammatillinen koulutus. s. 7) 4
Muuta tukea ovat mm. moniammatilliset tukipalvelut yhteistyössä muiden palvelujen tarjoajien kanssa oppimisen apuvälineet, tulkitsemisja avustajapalvelut, muut opintososiaaliset edut monialainen yhteistyö huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön 3, työssäoppimispaikan 4 ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten erityisammattioppilaitosten kanssa. Nuorten alle 18-vuotiaiden koulutuksessa tulee ottaa huomioon sekä erilaiset ikävaiheeseen liittyvät ohjaustarpeet ja vaatimattomampi kokemus työelämästä että huoltajien osallisuus opintojen järjestämisessä ja nuorta koskevissa päätöksissä. Sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintoperusteisessa että nuorille tarkoitetuissa opetussuunnitelmiin perustuvissa koulutuksissa erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan/opiskelijan kanssa laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS asiakirjaan kirjataan keskeiset tutkinnon suorittamiseen ja opintoihin vaikuttavat asiat, tukitoimet sekä perustelu erityisen tuen tarpeelle 5. Jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan vähimmäisvaatimuksia, voidaan nuorten opetussuunnitelmaan perustuvassa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa vaatimuksia mukauttaa opiskelijalle sopiviksi 6. Ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa vaatimukset ovat kaikille samat. Oppisopimuskoulutusta on mahdollista suorittaa kummallakin tavalla, mutta nuorten opetussuunnitelmaan perustuvasti oppisopimuskoulutusta tehdään yleensä vain silloin, kun solmitaan oppisopimus oppilaitosmuotoisen koulutuksen aikana. 3 Opiskelijahuoltopalvelut kuuluvat opetusssuunnitelmaperusteisesti oppisopimuskoulutusta suorittaville. 4 Vahvistettu yhteistyö työssäoppimispaikan kanssa. 5 Kts. Sanasto: Erityisopetuksen peruste. 6 Erityistä tukea saavan opiskelijan arvioinnista ja tutkinnon tavoitteiden mukauttamisesta kts. koko Stadin ammattiopistoa koskevan suunnitelman s. 50. 5
1. Aikuisen opiskelijan oppimisen tukeminen Aikuiskoulutus suunnitellaan aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivaksi. Opiskeleminen on mahdollista työssä, työn ohessa tai omalla ajalla. Koulutusta järjestetään vaihteleviin tarpeisiin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen sisältö ja kesto suunnitellaan ja toteutetaan suhteessa osaamiseen ja tavoitteisiin. Koska opiskelu lähtee henkilökohtaisista valmiuksista, on opetuksessa ja mahdollisen oppimisen ja opiskelun tuen järjestämisessä hyödynnettävä opiskelijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Oppimisen tukemisessa on keskeistä edistää opiskelijan oppimisvalmiuksia elinikäisen oppimisen valmiuksien 7 kehittämiseksi. Aikuisen opiskelijan oppimisen mahdollisten oppimisen esteiden poistaminen edellyttää huolellista henkilökohtaista prosessia. Prosessissa otetaan huomioon niin työ, perhe, vapaa-aika ja opiskelu kuin oppimisvaikeudet, harjaantumattomuus opiskeluun ja pitkä aika edellisistä opinnoista. Aikuisen opintojen onnistumisessa omien vahvuuksien, ajan ja voimavarojen jakaminen saattavat olla keskeisessä asemassa ja näiden tuottamien haasteiden ennakointi voi tukea ratkaisevasti opintojen onnistumista. Erityistä tukea suunniteltaessa tarvitaan erityispedagogiikan asiantuntemusta, jolloin erityisopettajan koulutuksen omaavien osaamista on hyvä hyödyntää. Erityisen tuen tarpeiden huomioon ottaminen on kuitenkin jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävä. Ammattitaidon hankkimisessa on keskeistä työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen tukeminen. Tuen tarpeet on otettava huomioon myös tutkintotilaisuudessa. 7 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tärkeä osa ammattitaitoa ovat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Niillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/ tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. (Opetushallitus, Ammatillinen peruskoulutus) 6
Aikuisen opiskelijan tuen hyödyllisiä huomioon otettavia asioita: Ohjauksessa ohjattava itse osallistuu aktiivisesti esittämiensä ongelmien ratkaisemiseen eli vältetään valmiita ratkaisumalleja. On hyvä lähteä siitä, että kaikki opiskelijat tarvitsevat jonkinlaista tukea opintojensa aikana. Aikuisille on erityisen tärkeää, että heidän elämänkokemustaan sekä aiemmin saavuttamiaan tietoja ja taitoja arvostetaan ja hyödynnetään koulutuksessa. Opiskelijan tavoitteet, tulkinnat, vahvuudet ja voimavarat ovat ohjaustyöskentelyn lähtökohta. Ohjattava on oman tilanteensa ja omien ratkaisujensa paras asiantuntija, ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija. On hyvä sopia selkeästi opintojen seurantatavat ja vastuuhenkilöt. Aikuisen opiskelijan itseohjautuvuutta saatetaan korostaa liikaa tai siihen luotetaan liikaa. Joustavat ja vaihtoehtoiset opiskelutavat sekä oppilaitokselta saatu tuki ja lisäohjaus edistävät perheellisten ja työelämässä olevien aikuisten opiskelua. Oppimisvaikeuksien määrittely voi olla vaikeaa esimerkiksi niiden laajaalaisuuden tai ongelmien kasautuvuuden vuoksi. Tarvittava tuki on kuitenkin tärkeämpää kuin ongelmien määrittely. Vieraskielisten aikuisten oppimisen hyödyllisiä lähtökohtia: Kielitaito kehittyy yksilöllisesti. Sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät kuten sosiaalinen ympäristö ja psykologiset tekijät. Opettaja ja muu oppilaitoksen henkilökunta voi tukea kielitaidon kehittymistä erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin. Joistakin opinnoista voi selvitä enemmän mallioppimisen ja tekemisen avulla, jolloin suullinen kielitaito on kirjallista tärkeämpää. Kielitaitovaatimukset eri aloilla vaihtelevat huomattavasti. Opiskelu on usein kielitaidolle suurempi haaste kuin työelämän vaatimukset. Työelämän käytännön vaatimukset on hyvä pitää keskeisenä tavoitteena. Käsitteiden selventämiseen kannattaa varata aikaa, tästä hyötyvät yleensä kaikki opiskelijat. Myös seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon oppimisympäristössä: Selkeät rakenteet kaikessa toiminnassa auttavat kaikkia opiskelijoita. Ohjeiden on hyvä olla eri muodoissa helposti kerrattavissa ja saatavilla (kirjalliset, kuvalliset ja kuullut ohjeet). Selkeissä ja lyhyissä ohjeissa kerrotaan, miten tulee toimia (ei kieltoja). Yksilöllisesti pohdittu palaute on tärkeää (sopiva hetki, johdonmukaisuus, säännöllisyys). Oppimisstudio ym. ratkaisut ovat hyviä tukimuotoja asioiden kertaamiseksi ja oppimisen vahvistamiseksi. Tavoitteiden mielekkyys opiskelijan valmiuksiin ja elämäntilanteeseen nähden edistää oppimista. Osaamisen edistyessä lisätään asteittain keskittymistä useampaan asiaan yhtä aikaa. Materiaalien valinnassa ja tekemisessä tulee ottaa ennakolta huomioon mahdolliset oppimisvaikeudet. Konkreettisen, helposti ymmärrettävän kielen käyttäminen. Kannustaminen ja kiireettömyys edistävät oppimista. Käytännön esimerkit ovat hyviä, koska opiskelijoiden aiemmat kokemukset opiskeltavista asioista voivat olla hyvin erilaisia. 7
2. Esteettömyys ja SORA lainsäädäntö Lähtökohtina oppimisen tuen suunnitelmassa ovat koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja esteettömyys. Tavoitteena on kaikille yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun. 8 1.1.2012 voimaan tulleen SORAlainsäädännön (951/2011, 1032/2011) myötä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä on tarkennettu. Lainsäädännöllä mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Lähtökohtana on, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä tapahtuvaan opiskeluun. Tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia on uuden lainsäädännön myötä täsmennetty koskemaan sellaisia koulutuksia, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Luettelo kaikista aloista, joita laki koskee sekä tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset löytyvät Opetushallituksen oppaasta Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen 9. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään tutkinnon perusteissa. Muille kuin SORA-laissa mainituille aloille on annettu perustutkintokohtaisia terveydentilasuosituksia, jotka hakijan on hyvä ottaa huomioon hakeutuessaan opintoihin. 10 SORA-lain soveltamisessa ovat keskeisiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, asioista tiedottaminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä opiskelijan ohjaus. Stadin aikuisopisto tiedottaa muun muassa kotisivuillaan opiskelijaksi hakeville sekä alle 18-vuotiaiden huoltajille opintoihin kuuluvista terveydentilaan ja muihin opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Tämä koskee kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja. Yhteistyöllä varmistetaan, että ratkaisut perustuvat monipuoliseen asiantuntemukseen. Opiskeluun liittyvät soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymykset tulee ratkaista yksilöllisesti esimerkiksi niin, että opiskelija ohjataan muuhun soveltuvaan koulutukseen. Tällaisilla toimenpiteillä pyritään ehkäisemään myös opiskelijaksi hakijoiden ja opiskelijoiden syrjäytymistä. Oppisopimuskoulutuksessa SORA-säännöksiä ei oppisopimuksen luonteen vuoksi voida pääsääntöisesti soveltaa, koska oppisopimus on määräaikainen työsuhde. Oppisopimus syntyy opiskelijan, työnantajan sekä koulutuksen järjestäjän sopimuksella. Oppisopimuskoulutuksessa ei tehdä erillistä opiskelijaksi ottamista koskevaa päätöstä, joten oppisopimukseen ei voida soveltaa opiskelijaksi hakijan terveydentilaa eikä opiskeluoikeuden 8 Koulutukselliseen tasa-arvoon ja esteettömyyteen liittyvät asiat on kuvattu koko Stadin ammattiopistoa koskevassa suunnitelmassa. 9 http://www.oph.fi/download/148884_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf 10 https://opintopolku.fi/wp/fi/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/perustutkintokohtaiset-terveydentilasuositukset/ 8
9 peruuttamista ja palauttamista koskevia säännöksiä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun 17 :n 3 momentin mukaan hakijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista säädetään 27 a :ssä. Käytännössä on tärkeää tiedottaa opiskelijalle ennen oppisopimuksen tekemistä tutkintokohtaisista terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista samalla kuin oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa perustai lisäkoulutuksessa.
3. Oppimisen tuki aikuiskoulutuksessa 3.1. Henkilökohtaistaminen ja erityinen tuki 11 kohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sovitut tukitoimet kirjataan sekä HOJKS:an että henkilökohtaistamisasiakirjaan. Opiskelijan oppimisen esteisiin ja tukitoimiin liittyvissä asioissa on hyvä konsultoida erityisopettajaa. Koulutus päälliköt toimivat tarvittaessa ryhmänohjaajan tukena erityisen tuen järjestämisen suunnittelussa. Henkilökohtaistamisasiakirjaan ei saa sisällyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Erityiseen tukeen liittyen kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelman Oppimisen tuki -osaan vain sovittavat järjestelyt ja tukitoimet sekä niiden seuranta ja toteutuminen, ei salassa pidettäviä tietoja. Tieto HOJKS:sta ja erityisen tuen perusteista ovat salassa pidettäviä. Tutkinnon suorittajan ammattitaidon osoittamista vaikeuttavat seikat (esim. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet) tulee Henkilökohtaistamisessa selvitetään hakeutujan esittämien luotettavien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa. Jos yhteisesti todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle soveltuva, hakeutujaa tulee ohjata hänelle soveltuvaan tutkintoon. Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida opiskelijan elämän tilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppi misen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava tutkinnon suorittajalle soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet. Jos tutkinnon suorittajalla on erityisen tuen tarve, tehdään Henkilöottaa huomioon tutkintotilaisuudessa. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Ammattitaitovaatimukset ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Erikseen laadittavasta HOJKS -asiakirjasta tulee ilmetä tutkinnon suorittajan suunnitellut ja toteutuneet erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt sekä erityisopetuksen peruste. Suunnitellut tukitoimet kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjan Oppimisen tuki -osioon, jota voidaan käyttää kaikkien tutkinnonsuorittajien tukitoimien kuvaamiseen. Osion käyttäminen ei siis tarkoita, että tutkinnon suorittajalle on tehty HOJKS. Ryhmänohjaaja vastaa henkilökohtaistamisprosessin sujumisesta ja siihen liittyvien tietojen keräämisestä. Erityisopetuksen koulutuksen saaneiden asiantuntemusta on hyvä hyödyntää suunniteltaessa tukitoimia. Muu henkilökunta ja verkosto ovat mukana tarpeen mukaan: 11 Luku perustuu Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräykseen http://www.oph.fi/download/47354_henkilokohtaistaminen.pdf paikallisin lisäyksin. 10
Opiskelun tuki prosessi aikuiskoulutuksessa Asianmukainen tieto tutkinnoista, henkilökohtaistamisesta ja erityisestä tuesta Tieto SORA-laista Alkuhaastattelut, soveltuvuuskokeet Henkilökohtaistamisprosessi ja tietojen kokoaminen Asiakirjoihin perehtyminen ja mahdollinen verkostopalaveri Asiantuntijan konsultointi Testit ja kartoitukset tarvittaessa Tuen tarpeen arviointi Yleinen tuki Tukitoimet suunnitellaan henkilökohtaistamisasiakirjaan. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seurantakaavakkeen jaottelua (Liite 1) Erityinen tuki Tukitoimet suunnitellaan HOJKS:an ja henkilökohtaistamisasiakirjaan. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilölllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminenja seurantakaavakkeen jaottelua (Liite 1) Seuranta ja päivitys 11
3.2. Erityisen tuen huomioon ottaminen henkilökohtaistamisessa Mitä? Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittamisvaihe Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe Asia/toiminto Kuka? Ryhmänohjaaja vastaa prosessin sujumisesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan. Voidaan hyödyntää esim. erityisopettajan koulutuksen saaneiden osaamista. Tietojen saatavuus ja tiedottaminen ennen opintoja (hakeutumisvaihe) Opiskeluvalmiuksien kartoitus oppilaitoksessa ja työpaikoilla Yleisen tuen tarve, ei erityistä tukea Erityinen tuki Keskustelu erityisen tuen tarpeesta opiskelijan (ja alle 18-vuotiaan huoltajan) kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä - tutkinnon rakenteeseen tutustuminen - asianmukainen tieto tutkinnoista, henkilökohtaistamisesta ja erityisestä tuesta - tieto SORA-laista - alkuhaastattelut/soveltuvuuskokeet - asiakirjoihin tutustuminen - niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai verkoston kanssa - opettajien havainnot opintojen aikana - sovitut tukitoimet kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjaan - ryhmänohjaaja kutsuu kokouksen koolle - erityisen tuen merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet - aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit ja testit - tarvittavat tukipalvelut ja -toimet - opinto-ohjaaja - koko henkilökunta - ryhmänohjaaja - opettajat - ryhmänohjaaja - opettaja - työpaikkaohjaaja - ryhmänohjaaja - huoltajat (tarvittaessa) - työpaikkaohjaaja Erityisen tuen kirjaaminen HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20 A 811/98 8 - ryhmänohjaaja kutsuu kokouksen koolle - ryhmänohjaaja kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet ja niiden toteuttamisen (kts. esimerkkejä liitteestä 2) - sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan erityisen tuen toteutumisen seuranta ja suunnitelman päivitys - allekirjoittajina opiskelija, alle 18 vuotiaan huoltaja ja toimialarehtori - kopio opiskelijalle ja ryhmänohjaajalle - HOJKS-päätöstiedot OPH:lle - allekirjoitetun HOJKS:n säilytys - ryhmänohjaaja - yhteistyöverkosto - työpaikkaohjaaja - opettaja - toimialarehtori vahvistaa ja johdon sihteeri kirjaa päätöksen - säilytys johdon sihteerin lukitussa kaapissa 12
Erityisen tuen järjestäminen Erityisen tuen toteutumisen seuranta ja arviointi Työllistymis- tai jatkoopintosuunnitelman laatiminen/kirjaaminen henkilökohtaistamisasiakirjaan Urasuunnittelu Erityisen tuen tarpeen päättäminen ennen opintojen päättämistä HOJKS:n päättäminen opintojen päättyessä - ryhmänohjaaja tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä sille opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta - kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimispaikassa ja näyttöpaikassa - tiedonsiirto opettajille - seurantapalaverit - tukitoimet työssäoppimispaikalla ja tutkintotilaisuudessa - opettajat antavat jatkuvaa palautetta opintojen aikana - ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa säännöllisesti arviointikeskusteluja tutkinnon osan vaihtuessa tai muulla sovitulla tavalla - tarvittavien apuvälineiden hankinta - seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan - ryhmänohjaaja täyttää sovitut ja toteutetut tukitoimet henkilökohtaistamisasiakirjaan - keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja ja muita tukihenkilöitä - palaute opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta - päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat - keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana - selvitetään mahdollisuudet työllistyä työssäoppimispaikkaan - jatko-opiskelu, koulutuskokeilut, työelämään siirtyminen - arviointi - arkistointi 10 vuotta - toimialarehtorin päätös ryhmänohjaajan esityksestä - HOJKS:n päättämiskokous - arviointi - työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus - arkistointi 10 vuotta - ryhmänohjaaja - opetus- ja ohjaushenkilöstö - työpaikkaohjaaja - ryhmänohjaaja - erityispedagogiikan asiantuntemusta tarpeen mukaan - ryhmänohjaaja - erityispedagogiikan asiantuntemusta tarpeen mukaan - ryhmänohjaaja - toimialarehtori - ryhmänohjaaja - erityispedagogiikan asiantuntemusta tarpeen mukaan Erityisen tuen suunnittelussa ja järjestämisessä tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: Ryhmänohjaajat vastaavat sovituista tukitoimista tiedottamisesta tutkintoa suorittavan ohjaaville opettajille. Henkilökohtaistamisasiakirjaan kirjoitetaan erityisestä tuesta vain opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisia asioita, ei diagnooseja tai muita taustalla olevia syitä. HOJKS:t tehdään sähköisesti opiskelijatietojärjestelmään. 13
4. Oppimisen tuki oppisopimuskoulutuksessa Oppisopimuskoulutuksessa tukea tarvitsevan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestelyt edellyttävät resurssien kohdentamista opiskelijan yksilöllisiin tuen muotoihin tietopuolisissa opinnoissa sekä työnantajalle kohdistettaviin tuki- ja ohjausneuvonnan muotoihin (Liite 2). Tukitoimien suunnittelussa painopisteen tulee olla työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja etenkin nuorten kohdalla tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa on keskeistä yhteisymmärrys opiskelijan kanssa opintoihin liittyvistä vaatimuksista ja mahdollisista oppimisen esteistä. Oppisopimuskoulutuksessa mahdollinen erityisen tuen tarve voi tulla esiin esimerkiksi hakeutumisvaiheessa tehdyn haastattelun, opiskelijan toimittamien dokumenttien, kuten lausuntojen ym., sekä aiemman opiskelu- tai työhistorian kokemusten perusteella. Haastattelun avulla opiskelijan toivotaan pystyvän tuomaan esiin myös omat vahvuutensa. Tuen tarpeet ilmenevät eri ympäristöissä eri tavoin. Oppisopimuskoulutuksessa tuen kohdentamista voidaan katsoa elämänhallinnan, työpaikalla oppimisen ja oppilaitoksessa oppimisen sekä kotona tehtävän itsenäisen opiskelun näkökulmista. Oppimisen tukea voi suunnitella myös ilman päätöstä erityisestä tuesta. Erityinen tuki tarkoittaa jatkuvaa suunnittelua vaativaa tukea sekä tietopuolisessa että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Haastattelun tukena käytetään opiskelijan suostumuksella aiempia todistuksia, lausuntoja sekä mahdollisia kartoituksia tai testejä, jos niihin on katsottu olevan tarvetta. Testejä ja kartoituksia käytetään vasta sitten, jos alkuhaastattelussa opiskelijan kanssa on ilmennyt lisäselvitystä vaativia asioita. Niiden tulokset on näytettävä opiskelijalle ja kerrottava niiden merkitys tuen kohdentamiselle. Alle 18-vuotiaiden kanssa on tärkeää toimia yhteistyössä perus koulun tai muun aiemman oppilaitoksen kanssa. Tätä tarkoitusta varten peruskoulun päättäneet ovat täyttäneet pääkaupunkiseudun yhteisen opiskelutietolomakkeen, jossa on kuvattu mahdollisia tukitoimia peruskoulussa. Lomake on myös tiedonsiirto lupa tarkoituksenmukaisen tiedon siirtämiseksi toiselle asteelle. Kaiken tiedon siirtämisessä on kuitenkin parempi olla ensin yhteydessä huoltajiin ja hankkia tarvittavat dokumentit heidän kauttaan 12. Avoin ja yhteistyössä tehty tiedonsiirto edellisen oppilaitoksen tai perus koulun kanssa on tärkeä tapa varmistaa turvallinen ja sujuva opintojen aloitus ja eteneminen. Tarpeen mukaan on kutsuttava kokoon opiskelijan tukeen liittyvä verkosto tukitoimien turvaamiseksi. Opiskelijan osallisuus kaikissa häntä koskevissa asioissa on olennainen osa tukitoimien suunnittelua. Jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja ammatin kannalta keskeinen osaaminen ovat olennaisia oppimisen tukea suunniteltaessa. Oppimisvaikeuksia epäiltäessä konsultoidaan 12 Yhteistyö huoltajien kanssa on kuvattu koko Stadin ammattiopistoa koskevassa suunnitelmassa. 14
erityisopettajaa ja opiskelijoiden testaaminen voi tulla kyseeseen vain erityistapauksissa kun se on opintojen onnistumisen kannalta välttämätöntä tai taloudellisen tuen saamisen edellytyksenä 13. Testien tulee olla vapaaehtoisia ja opiskelijalle sekä alaikäisen huoltajalle tulee selittää niiden tarkoitus. Jos opiskelijan kanssa todetaan, että tarvitaan erityisiä tukitoimia opintojen sujumiseksi, laaditaan Henkilö kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijan kanssa käydään keskustelu, jossa kartoitetaan opintojen kannalta olennainen tieto. Tuen tarvetta arvioitaessa ja tukea suunniteltaessa on hyvä kuulla oppisopimusopiskelijan työnantajaa, työpaikkakouluttajaa, valmistavan koulutuksen edustajaa sekä muita asianosaisia tai asiantuntijoita ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajaa. Yhdessä HOJKS asiakirjaan kirjataan keskeiset tutkinnon suorittamiseen ja opintoihin vaikuttavat asiat, tukitoimet sekä perustelu erityisen tuen tarpeelle 14. Asiakirja täytetään sähköisesti ja tulostetaan allekirjoitettavaksi. Alle kirjoittamalla asiakirjan oppisopimusopiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja sitoutuvat omalta osaltaan sovittujen tukitoimien järjestämiseen sekä antavat luvan tuen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon käsittelyyn ja siirtoon opintoihin liittyen 15. Allekirjoitettu HOJKS säilytetään lukitussa kaapissa. 13 Tämä ei koske opiskelijavalintaan liittyviä testejä 14 Kts. Sanasto: Erityisopetuksen peruste. 15 HOJKS:n sisältö Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). HOJKS:ssa tulee ilmetä ne asiat, jotka on kirjattu asetukseen 811/1998, 8. 15
4.1. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (Heo) ta koskevaksi asiakirjakokonaisuudeksi. Henkilökohtainen opiskeluohjelma ja muu henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tulee olla erikseen osoitettavissa. Henkilökohtainen opiskeluohjelma sisältää suoritettavan tutkinnon, sen laajuuden sekä tutkinnon perusteet. Siihen kirjataan opiskelijalle suunnitellut keskeiset työtehtävät, koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja niiden ajoittuminen koulutusajalle, vastuulliset kouluttajat sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiat. Kun opiskelijalle oppisopimuskoulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisemmin joko työkokemuksella, koulutuksella tai muulla tavoin hankittua osaamista, merkitään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen Kun oppisopimuskoulutusta järjestetään näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena, siihen kuuluu olennaisena osana henkilökohtaistaminen 16. Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6 ) on säädetty oppisopimuskoulutukseen liitettävästä henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta, mikä on osa opintojen henkilökohtaistamista. Henkilökohtaistaminen tulee toteuttaa kolmessa vaiheessa: 1) koulutukseen hakeutumisessa, 2) tutkinnon suorittamisessa ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava vaiheittain ja koottava henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi, jonka osapuolet allekirjoittavat. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelu ohjelma ja muu henkilökohtaistamisen yhteydessä dokumentoitu aineisto kootaan henkilökohtaistamistekeminen on ajoitettava aina siten, että henkilökohtainen opiskeluohjelma on liitettävissä oppisopimukseen. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laativat opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä yhdessä. Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kirjataan oppimisen tukeen liittyvät asiat. Oppimisen tukeen liittyvät asiat kirjataan Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan myös niiden opiskelijoiden osalta, joiden kanssa on tehty HOJKS. 16 Henkilökohtaistamisen toteuttaminen perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998, 8 :n 3 mom) sekä Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräykseen (43/011/2006). 16
4.2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen) laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin suorittamat opinnot ja muut opintoihin vaikuttavat seikat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näytöillä. HOPS voidaan liittää henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, jolloin oppisopimuskoulutuksen lainsäädäntö toteutuu. Opinnoissa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. 17
Opiskelun tuki prosessi Taustatiedon kokoaminen (peruskoulu ym.) ja yleinen valmennus Kartoittava keskustelu Treenijaksot SopimusPron esitiedot Opiskelija ja työpaikan edustaja täyttävät yhdessä Testit ja kartoitukset tarvittaessa Tuen tarpeen arviointi Yleinen tuki Tukitoimet kirjataan SopimusPro-verkkopalveluun Henkilökohtaiset lisätiedot ja vastuuhenkilöt osioon. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seurantakaavakkeen jaottelua (Liite 1) Erityinen tuki HOJKS- prosessi Kirjataan HOJKS-tieto SopimusPro-verkkopalveluun Seuranta ja päivitys 18
4.3. Oppimisen tuki nuorten oppisopimuskoulutuksessa Nuorten oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita opiskelijoita sekä nuorille tarkoitetussa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneita että oppisopimuskoulutukseen vaihtaneita opiskelijoita. Nuorten oppisopimuskoulutuksen raja ei ole selvä, mutta jos esimerkiksi alle 25-vuotiaan opiskelijan työ- ja koulutushistoria peruskoulun jälkeen on hyvin lyhyt, on hyvä ottaa huomioon tässä luvussa esitettyjä asioita. Koulutustarkastaja vastaa HOJKS -prosessin sujumisesta ja siihen liittyvien tietojen keräämisestä yhteistyössä muiden opintoihin liittyvien henkilöiden kanssa tarpeen mukaan. Nuorten oppisopimuskoulutus voidaan toteuttaa joko näyttötutkintoperusteisesti tai opetussuunnitelmaan perustuvana koulutuksena, jolloin opintoihin kuuluvat myös ammattitutkintoa täydentävät aineet. Ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelmaan perustuvasti suorittaville kuuluvat myös opiskeluhuoltopalvelut 17 ja heidän ammattitaitovaatimuksiaan tai tavoitteitaan voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaisiksi 18. 17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 18 Ohjeet mukauttamisesta kts. Oppimisen tuen suunnitelma s.50. 19
Mitä? Miten? Kuka? Koulutustarkastaja vastaa prosessin sujumisesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan Tietojen kerääminen ennen opintoja Opiskeluvalmiuksien kartoitus Yleisen tuen tarve, ei HOJKS:a Keskustelu HOJKS:n tarpeesta opiskelijan ja huoltajan kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä HOJKS:an kirjaaminen, sovitut tukitoimet kirjataan myös Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan - haastattelu - tiedonsiirto perusopetuksesta ja todistukset, mahdolliset lausunnot ym. - yhteistyö alle 18-vuotiaan huoltajan kanssa - erilaiset treenijaksot - avoimen ammattiopiston tarjonta - jatkoselvitykset - alkuhaastattelu (strukturoidut kysymykset, opiskelijan oma näkemys ja kertomus). - jatkoselvitys, mahdolliset oppimisvalmiustestit, jos alan vaatimukset edellyttävät - keskustelu alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajien kanssa - asiakirjoihin tutustuminen - niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai nuoren verkoston kanssa - opettajien havainnot - havainnointi työpaikalla, työkokeilussa, työpajalla. - keskustelu opiskelijan ja tarpeen mukaan huoltajien kanssa - sovitut tukitoimet ja seurannat kirjataan Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan - Koulutustarkastaja kutsuu kokouksen koolle - Keskustelu käydään työpaikalla - HOJKS:n merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet - aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit - tarvittavat tukipalvelut ja -toimet kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet ja niiden toteuttamisen - tarvittaessa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukauttaminen (jos nuori suorittaa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintoa) - sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan HOJKS:n seuranta ja päivitys - allekirjoittajina opiskelija, huoltajat (alle 18-vuotiaan opiskelijan), koulutustarkastaja - kopio opiskelijalle 20 - erityisopettaja 19 - opinto-ohjaaja 20 - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - erityisopettaja - vastuuopettaja - opettajat - työpaikkakouluttaja - opiskeluhuoltohenkilöstö (ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa) - tarvittaessa työterveyshuolto - erityisopettaja - työpaikkakouluttaja opiskeluhuoltohenkilöstö (ammatilliseen peruskoulutukseen johtavassa koulutuksessa) - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - työpaikkakouluttaja - opiskeluhuoltohenkilöstö 21 - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - työpaikkakouluttaja - oppisopimusjohtaja - vastuukoulututtaja - erityisopettaja (konsultoivassa roolissa) - huoltajat (alle 18-vuotias opiskelija) 19 Erityisopettaja voi olla tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolesta tai Stadin ammattiopistosta erityisopettajan koulutuksen käynyt henkilö. 20 Alle 25-vuotiaiden opinto-ohjaajana toimii oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja. 21 Opetussuunnitelmaan perustuva koulutus, ei näyttötutkinto.
HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20 A 811/98 8 Erityisen tuen järjestäminen HOJKS:n toteutumisen seuranta ja arviointi - HOJKS-päätöstiedot OPH:lle - allekirjoitetun HOJKS:n säilytys lukitussa kaapissa tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä sille opetusja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta - kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla ja näyttöpaikassa - tiedonsiirto opettajille ja työpaikkaohjaajalle yms. - seurantapalaverit - tukitoimet työpaikalla ja näytöissä - annetaan säännöllistä palautetta opintojen aikana, sovitaan kunkin tahon kanssa ajankohdat - HOJKS-seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan - keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja ja muita tukihenkilöitä - palaute työpaikalta, opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta - päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat - oppisopimusjohtaja vahvistaa ja oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen - työpaikkakouluttaja - erityisopettaja konsultoivassa roolissa - tietopuolisen koulutuksen järjestäjän edustaja - opiskeluhuoltohenkilöstö - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - opiskeluhuoltohenkilöstö 22 - työpaikkakouluttaja - erityisopettaja konsultoivassa roolissa - huoltajat tarpeen mukaan - tietopuolisen koulutuksen järjestäjän edustaja - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja Työnhaku- tai jatkoopintosuunnitelman laatiminen Urasuunnittelu HOJKS:n päättäminen ennen opintojen päättämistä HOJKS:n päättäminen opintojen päättyessä - keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana - jatko-opiskelu, työelämään siirtymisen suunnittelu (jos työsuhde ei jatku) - arviointi - arkistointi 10 vuotta - arviointi - työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus - arkistointi 10 vuotta - alle 25-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - oppisopimusjohtaja tekee päätöksen ennen opintojen päättymistä tapahtuvasta HOJKS:n purkamisesta koulutustarkastajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arvion perusteella. HOJKS voidaan purkaa myös opiskelijan vaatimuksesta. - oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen. 22 Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat opiskelijalle, jos hän opiskelee opetussuunnitelmaan perustuvassa koulutuksessa. 21
4.4. Oppimisen tuki aikuisten oppisopimuskoulutuksessa Aikuisten oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintoperusteista koulutusta, jonka opiskelijat ovat pääsääntöisesti yli 25-vuotiaita, joilla on takanaan koulutus- ja/tai työhistoriaa. Mitä? Miten? Kuka? Koulutustarkastaja vastaa prosessin sujumisesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan Tietojen kerääminen ennen opintoja Opiskeluvalmiuksien kartoitus Yleisen tuen tarve, ei HOJKS:a Keskustelu HOJKS:n tarpeesta opiskelijan ja huoltajan kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä HOJKS:an kirjaaminen, sovitut tukitoimet myös HOPS:an/ Heo:an - haastattelu - erityisopettaja 23 - alle 25-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - alkuhaastattelu (strukturoidut kysymykset, opiskelijan oma näkemys ja kertomus) - jatkoselvitys, mahdolliset oppimisvalmiustestit, jos alan vaatimukset edellyttävät - asiakirjoihin tutustuminen - niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai nuoren verkoston kanssa - opettajien havainnot - havainnointi työpaikalla, työkokeilussa, työpajalla. - keskustelu opiskelijan kanssa - sovitut tukitoimet ja seurannat kirjataan Heo:an - Koulutustarkastaja kutsuu kokouksen koolle - HOJKS:n merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet - aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit - tarvittavat tukipalvelut ja -toimet kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet ja niiden toteuttamisen - sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan HOJKS:n seuranta ja päivitys - allekirjoittajina opiskelija, koulutustarkastaja - kopio opiskelijalle - alle 25-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - erityisopettaja - opettajat - työpaikkakouluttaja - tarvittaessa työterveyshuolto - erityisopettaja - työpaikkakouluttaja - alle 25-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja - työpaikkakouluttaja - opinto-ohjaaja - työpaikkakouluttaja - oppisopimusjohtaja 23 Erityisopettaja voi olla tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolesta tai Stadin ammattiopistosta erityisopettajan koulutuksen käynyt henkilö. 22
HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20 A 811/98 8 Erityisen tuen järjestäminen HOJKS:n toteutumisen seuranta ja arviointi Työnhaku- tai jatkoopintosuunnitelman laatiminen Urasuunnittelu HOJKS:n päättäminen ennen opintojen päättämistä HOJKS:n päättäminen opintojen päättyessä - HOJKS-päätöstiedot OPH:lle - allekirjoitetun HOJKS:n säilytys - säilytys lukitussa kaapissa tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä opetusja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta - kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla ja näyttöpaikassa - tiedonsiirto opettajille ja työpaikkaohjaajalle yms. - seurantapalaverit - tukitoimet työpaikalla ja näytöissä - annetaan säännöllistä palautetta opintojen aikana, sovitaan kunkin tahon kanssa ajankohdat - HOJKS-seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan Heo:an - keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja ja muita tukihenkilöitä - palaute työpaikalta, opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta - päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat - keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana - jatko-opiskelu, työelämään siirtyminen - arviointi - arkistointi 10 vuotta - arviointi - työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus - arkistointi 10 vuotta - oppisopimusjohtaja vahvistaa ja oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen. - työpaikkakouluttaja - erityisopettaja konsultoivassa roolissa - tietopuolisen koulutuksen järjestäjän edustaja - työpaikkakouluttaja - erityisopettaja konsultoivassa roolissa - huoltajat tarpeen mukaan - tietopuolisen koulutuksen järjestäjän edustaja - opinto-ohjaaja - oppisopimusjohtaja tekee päätöksen ennen opintojen päättymistä tapahtuvasta HOJKS:n purkamisesta koulutustarkastajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arvion perusteella. HOJKS voidaan purkaa myös opiskelijan vaatimuksesta. Oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen. 23
5. Sanasto Ammattiosaamisen näyttö. Ammatillisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa peruskoulutuksessa opiskelija osoittaa vaadittavan ammattitaidon ammattiosaamisen näytöissä. Ammattitaidon osoittamistavat ja niiden arviointi on määritelty tutkintokohtaisesti tutkinnon perusteissa. Erityisopetuksen peruste Erityisopetuksen määrittelyn perusteena käytetään Tilastokeskuksen luokitusta 24, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 lähtien ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastoissa: Erityisen tuen perusteet 01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (esim. AD/HD tai ADD) 02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia) 03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia) 05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä) 08. autismiin tai Asbergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10. kuulovamma 11. näkövamma 12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta. Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Esteettömyys Esteettömyys tarkoittaa ihmisten yhdenvertaisuuden edistä mistä tarjoamalla kaikille käyttäjille sopivan ympäristön ja palvelut. Esteetön ympäristö on erilaisten ihmisten käyttöön soveltuva. Henkilökohtainen opiskeluohjelma. Heo Oppisopimuskoulutuksen järjestämismuoto edellyttää aina henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaa, jonka sisällöstä on säädetty yksityiskohtaisesti ammatillisesta koulutuk sesta annetun asetuksen (811/1998) 6 :ssä. Henkilö kohtainen opiskeluohjelma tulee laatia riippumatta siitä, toteutetaanko oppisopimus näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena, ammatillisena peruskoulutuksena tai lisäkoulutuksen kohdalla ei-tutkintoon valmistavana lisä koulutuksena. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on keskeinen oppisopimuskoulutuksen toteutumista ja rahoituksen perusteena olevan toiminnan sisältöä kuvaava asiakirja. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS Järjestettäessä oppisopimuskoulutusta tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena, tulee laatia sitä koskeva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintoihin ja opintojen valintoihin säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (14 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 3, 4, 12 a ) on puolestaan säännökset opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman perusteella edistetään opiskelijan yksilöllistä 24 http://www.stat.fi/meta/kas/erityisop_per.html 24
valinnaisuutta ja yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottamista. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Opetushallitus on antanut määräyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. HOJKS HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on opintosuunnitelma, joka tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös; kaikille erityisopetusta saaville oppilaille sitä ei siis laadita. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Suunnitelma voidaan laatia perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalle. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot (PT), ammattitutkinnot (AT) ja erikoisammattitutkinnot (EAT) voi suorittaa näyttötutkintona. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. Opetussuunnitelmiin perustuva koulutus Ammatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillisessa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Ammatillisessa oppilaitoksessa järjestettävä ns. nuorisoasteen koulutus perustuu opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkintotilaisuus. Tapahtuma, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon. Työkokeilu Työkokeilu on Työ- ja elinkeinotoimiston toimenpide, jota voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen Yksilölliset oppimäärät, yksilöllistäminen Peruskoulun käsitteitä. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta tai asiantuntijoiden ja vanhempien arvion mukaan tule saavuttamaan perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, voidaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistää oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja oppimisedellytyksiä vastaaviksi. Oppimäärän yksilöllistäminen ei ole koskaan ensisijainen ratkaisu. Sitä ennen on kokeiltava koulun muita tukitoimenpiteitä. Peruskoulussa olevan oppilaan oppimäärä oppiaineissa voi olla: 1) yleinen 2) yksilöllistetty tai 3) yleinen ja yksilöllistetty (esimerkiksi yksi oppiaine yksilöllistetty, muut yleisen oppimäärän mukaan) 25
Liite 1. Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seuranta: Opetusjärjestelyt tietopuolisissa opinnoissa (oppimateriaali, opetusmenetelmät, työskentelytavat, opiskelustrategiat, opiskelun erityiset painoalueet, muut ohjaukseen ja tukeen liittyvät ratkaisut) Opiskelijan mahdollisuus osoittaa osaamisensa erityisjärjestelyin Työssä oppimisen tukijärjestelyt Yhteistyö huoltajan kanssa (alle 18 v.) Opiskelun tukeen liittyvien asioiden kirjaaminen ja vastuuhenkilöt Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Edistymisen ja tukitoimien seuranta ja arviointi sekä suunnitelman päivitykset 26