KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i Erityisryhmienasumispalvelujen tarjoaminen on haastavatoimintakenttä toimintakenttä. Varsinaiseen ydintehtävään kohdistuvan osaamisen rinnalla palvelujen tuottaminen edellyttää alan toimijoilta tietoa niin palvelumarkkinoiden rakenteesta kuin liiketoiminnasta. Erityisryhmien asumispalvelujen tarjoaminen kuntien järjestämien kilpailutusten kautta korostaa hankintalainsäädännön osaamista. Yritystoiminnan sääntelyyn ja valvontaan kohdistuvien säädösten muuttuminen asettaa palvelujen tuottajille vaatimuksia muutosten seuraamiseen ja kouluttautumiseen. Erityisesti pienten hoivapalveluyritysten yrittäjyyteen kohdistuvaa osaamista tulisi tukea ja luoda sen kehittämiselle ja ylläpidolle toimivat edellytykset. Vastuutahot: työ ja elinkeinoministeriö, hoivapalvelualan yrittäjien etujärjestöt
Mitä tehty ja vielä tehdään? Sosiaali ja terveyspalvelujen toimialaraportit on tuotettu vuosittain. YritysSuomen www sivustolle on koottu tiedot sosiaali ja terveysalan yrittäjien tarvitsemista luvista samoin kuin toimintaan liittyvistäilmoitusmenettelyistäilmoitusmenettelyistä (www.yrityssuomi.fi) HYVÄ ohjelman puitteissa on koulutettu noin 100 alueilla (Ely keskukset, TE toimistot, seudullisten elinkeinoyhtiöiden javastaavien edustajat) työskentelevää yritysneuvojaa SOTE alan erityiskysymyksiin kuten toimintaympäristö ja siihen liittyvä sääntely. SALMIA:n toteuttaman koulutuksen tarkoituksena on ollut niiden toimijoiden tietotason parantaminen,,jotka käytännössä vastaavat yritysneuvonnasta. y Lukuisissa ohjelman kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa on päivitetty yrityspalvelutoimijoiden toimintaympäristötietoa. Valmisteilla on kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville sote yrityksille tarkoitettu opas/julkaistaan tammikuun 2015 loppuun mennessä Valmisteilla yhteistyössä Valviran kanssa yrityksille tarkoitettu opas Luvalla laatua /julkaistaan tammikuun 2015 loppuun mennessä. Alan yritystoiminnan kehittämistä koskeva aluekierros viidellä paikkakunnalla/helmikuu 2015
Uusien yhteistyömallien luominen alan pienille yrityksille Erityisryhmien asumispalveluille on ominaista tuotannon keskittyminen entistä suurempiin yrityksiin. Suomen pienillä asumispalvelujen markkinoilla julkisissa hankinnoissa tulisi mahdollistaa pienten palvelujen tuottajien kilpailukyky tarjouskilpailuissa. Kuntien tapa soveltaa hankintalainsäädäntöä ja kilpailuttaa tarvittavat palvelut luo suuria toimijoita suosivan palveluasumisen institutionaalisen ympäristön. Kuntien palveluasumisen kilpailutukset perustuvat niin suuriin volyymeihin, etteivät pienet toimijat saa suuriin toimijoihin verrattuna tasa arvoista mahdollisuutta tarjouksen tekemiseen. Pienten palvelujen tuottajien toimintamahdollisuuksien parantamiseksi tulisi luoda uudenlaisia yhteistoimintamalleja. Pienten palvelujen tuottajien osaamista ja verkostoitumista palvelurenkaiksi tulisi edistää kehittämishankkeiden suuntaamisella ja ottamalla niissä kehittämiskohteeksi i k ht k i osaamisen kasvattaminen esimerkiksi iyhteistarjousten t t teossa. V t th Vastaava taho: työ ja elinkeinoministeriö, Tekes, hoivapalvelualan yrittäjien etujärjestöt
Mitä on tehty? Palveluasumisen markkinakehitykseen ja yritystoimintaan sekä hankintoihin keskittyvä erillisselvitys julkaistiin 2013 (Lith)/huomion kiinnittäminen hankintojen merkitykseen. Pienten yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista koskeva tutkimus/kesäkuu 2010 (Turun kauppakorkeakoulu). Asiaa nostettiin esiin erityisesti yrityspalvelujen kautta; syksyllä 2012 julkaistiin SOTE alan yrityksille ja yrityksen perustamista suunnitteleville opas julkisista yrityspalveluista. Syksyllä 2012 toteutettiin 15 paikkakunnalle Hyvääyrittäjyydestä yrittäjyydestä tilaisuudet; niihin osallistui yli 500 henkilöä edustaen kuntia, yrityspalvelutoimijoita, TE toimistoja, yrittäjäjärjestöjä ja yrityksiä yhtenä tavoitteena oli paikallisen yrittäjyyden rohkaiseminen, yhteistyö y ja verkottuminen. Tekesin innovatiiviset julkiset hankinnat on rahoitusinstrumentti, joka tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää hankintamenettelyä.
Kuntien hankintaosaamisen kehittäminen Kunnilla on keskeinen asema erityisryhmien palveluasumiseen kohdistuvien tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomisessa sekä niiden toimivuuden mahdollistamisessa. Onnistunut asumispalvelujen kilpailuttaminen edellyttää hyvää markkinoiden tuntemusta, sopimusosaamista, palvelujen sisällön ja laatutekijöiden yksityiskohtaista analysointia sekä riittävää toteutuksen seurantaa ja valvontaa. Selvityksen perusteella monet epätarkoituksenmukaisia ja kilpailua rajoittavia sidoksia muodostavista menettelyistä johtuvat siitä, että kuntien hankintaosaaminen on puutteellista eikä kunnissa ole ymmärretty palvelujen tuottajien tasapuolisen ja syrjimättöman kh kohtelun vaatimusta. Vastaava taho: työ ja elinkeinoministeriö, Suomen Kuntaliitto, kunnat
Mitä on tehty? Palvelumarkkinoiden toimivuus, kilpailuneutraliteetti ja eri tuottajien tasapuolinen pääsy markkinoille ovat olleet HYVÄ ohjelman keskeisenä tavoitteena ja painopisteenä koko ohjelman ajan. Ehdotukset koskien kuntalain uudistamista: järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen, palvelustrategian laadinta osana vaikuttavaa kuntastrategiaa. Ympäristöministeriölle asiaa koskeviin esityksiin annetut lausunnot/ministeriölle tehdyt esitykset Asian käsittely ohjelman yhteistyökumppaneille ja heidän kanssaan järjestetyissä kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa Yhteistyö Suomen Kuntaliiton hankintaneuvontayksikön kanssa Selvityksen tilaaminen Kilpailu ja kuluttajavirastolta HYVÄ ohjelmakauden jälkeen: Uudistetun hankintalain toimeenpano ja seuranta SOTE järjestämisrakenteen uudistaminen, toimeenpano ja seuranta arviot vaikutuksista pienten yritysten markkinoille pääsyyn
Näkökulmia toimintamallin kustannusvaikutuksiin Tehostettu palveluasuminen 1 440 milj. eli 53 %
Tehostetussa palveluasumisessa on lähtökohtana vuokraamiseen tai omistamiseen perustuva asunnon hallintasopimus. Sitä tuetaan ympärivuorokautisin palveluin. Palvelu voidaan kuitenkin tuottaa laajennettuna kotipalveluna: pienen yksikön asukkaille palvelun tarjoava henkilöstö palvelee myös yksikön ulkopuolella asuvia vanhuksia tällöin kustannussäästö voi olla jopa kolmasosa kiinteästi paikalla olevan henkilöstön kustannuksista. Jos puolet tehostetussa palveluasumisessa asuvista vanhuksista saisi tarvitsemansa ympärivuorokautisen palvelun laajennettuna kotipalveluna, olisi säästö 200 250 miljoonaa euroa/vuosi. Mitäsuurempi ontehostetun palveluasumisyksikön yksikkökoko, sitä matalammat ovat keskimäärin kustannukset. Kun yksikkökoko nousee melko pienestä (enintään 13 asukasta) melko suureen (26 asukasta), ennuste henkilöstökustannuksille laskee 3,5 /asukas/vrk eli 1290 /asukas/vuosi Kymmenen euron ero hoitopäivän keskihinnassa on 115 miljoonan euron ero tehostetun palveluasumisen vuosittaisissa kokonaiskustannuksissa Kahdenkymmenen euron erolla saavutettaisiin jo vanhusten li laitoshoidon hid purulle asetettu säästötavoite (kertoo mittaluokasta