Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä: tulokset ja suositukset. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Oulu

Transkriptio

1 Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä: tulokset ja suositukset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Oulu

2 SISÄLTÖ Suuri kuva miksi yhteiskunnallisia yrityksiä? Työryhmä, toimeksianto ja työn lähtökohdat Työryhmän arvio ja esitykset Mitä seuraavaksi tapahtuu?

3 Yhteiskunnalliset yritykset - suuri kuva Kasvavaa kiinnostusta Euroopan Unionissa ja sen jäsenmaissa Osa osuus- ja yhteisötaloutta: sekä voittoa tavoittelevia että yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia, juridisilta yritysmuodoiltaan erilaisia yhteisöjä (osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset tai säätiöt) Osuus- ja yhteisötaloudella Euroopassa pitkät historialliset perinteet Suomessa osuuskuntalaki vuonna 1901 suomalaisissa osuuskunnissa 5,4 miljoonaa jäsentä, väkilukuun suhteutettuna suurin maailmassa. Euroopan parlamentin päätöslauselma helmikuussa 2009 Kestävä talous edellyttää yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden keskinäistä kytkentää; osuus- ja yhteisötalous sisältää runsaasti mahdollisuuksia kestävän työllisyyden luomiseen. Osuus- ja yhteisötalouden osuus kaikista eurooppalaisista yrityksistä on 10 prosenttia eli 2 miljoonaa yritystä ja 6 prosenttia kokonaistyöllisyydestä. Kiinnostava malli hyvinvointipalvelujen tuotannon kehittämiseen Mm. Ison-Britannian yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin määritelmä ja kokemukset erityisesti hoito- ja hoivapalvelujen tuotantotapojen kehittämisen näkökulmasta.

4 Työryhmän toimeksianto Yrittämisen mahdollisuuksien laajentamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään mennessä yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia. Työryhmän tuli laatia ehdotukset yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämiseksi. Lähtökohtana laaja käsitys arvopohjaisesta, yhteiskunnalliset tavoitteet omaavasta liiketoiminnasta. Tarkastelun kohteena: Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytykset Julkisen palvelutuotannon uudistaminen Kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisointi Työmarkkinoille integrointi

5 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtajana kansliapäällikkö Erkki Virtanen, TEM Työryhmän pääsihteeri: kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho, TEM Työryhmän sihteeristö: TEM, KANE, THL, SITRA Työryhmässä ja sen neljässä valmistelujaostossa edustettuina: TEM, STM, VM, Suomen Kuntaliitto, kuntia, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, TESO ry, JHL, Tehy, Superliitto, Talentia, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE), kansalaisjärjestöjä, RAY, SITRA, Syfo ry. Monipuolinen asiantuntijakuuleminen; työryhmän pysyvänä asiantuntijana vuorineuvos Kari Neilimo. Olemassa olevista, yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän täyttävistä yrityksistä erikseen kuultavina: Helsingin Diakonissalaitos, Lasten Päivän Säätiö, Cafe Ursula Oy, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Tiederahoitus Oy ja Hub Helsinki Co-op.

6 Työn tavoitteet ja lähtökohdat Toimintamallin määritelmä Yhteiskunnallinen yritys on arvopohjainen liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiskunnallinen yritys ei ole yritystoiminnan juridinen muoto, vaan liiketoimintamalli, jonka toiminnan tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Reunaehdot Yhteiskunnalliset yritykset toimivat samoin ehdoin ja edellytyksin kuin muutkin yritykset markkinoilla Kilpailuneutraliteetti Toimijoiden tasapuolinen kohtelu

7 Työryhmän arvio Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiselle on tarvetta ja kiinnostusta yrittäjiksi aikovien, olemassa olevien yritysten ja järjestöjen keskuudessa. Liiketoimintamalli täydentää ja monipuolistaa nykyistä tuotantomallia erityisesti sellaisten palvelujen tuottamisessa, joiden yhteiskunnalliset tavoitteet ja järjestäminen on kansalaisten ja julkisen vallan kannalta lainsäädännössä määritelty. Voittoa tuottaessaan liiketoimintamalli takaa palvelujen kehittämisen rahoituksen.

8 Työryhmän arvio, jatkuu Työryhmä on työssään tunnistanut kolme erilaisista lähtökohdista yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävää yrittäjyyden toimintamallia: eettistä arvoperustaa ja kestävää kehitystä voimakkaasti korostavat uuden sukupolven yrittäjät yhteiskunnallisin tavoitteita toteuttavien perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottajat yritykset, joiden on toiminta-ajatuksensa mukaan kohdennettava toimintansa tuotto yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja jotka toimivat eettisesti kestävällä tavalla.

9 Työryhmän ehdotukset Yksimielinen raportti Kaksi täydentävää lausumaa (EK & Suomen yrittäjät JHL ja Tehy)

10 Kehittämistavoite ja -hanke Yrittäjyyden mahdollisuuksien laajentamiseksi ja julkisten palvelujen ja niiden tuotannon muotojen monipuolistamiseksi käynnistetään yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittäminen. Kevään 2011 eduskuntavaalien perusteella muodostettavan hallituksen toimesta käynnistetään kehittämishanke jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.

11 Määritelmä Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin erottamiseksi yritysten yhteiskuntavastuun määritelmästä tai yleisestä hyväntekeväisyyden harjoittamisesta työryhmä ehdottaa liiketoimintamallin määrittelyä: Yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

12 Merkki Monimuotoistuvassa asiakas- ja yrityskentässä erottautumista sekä toimintamallin tunnettuuden parantamista on perusteltua edistää yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävällä merkillä. Työryhmä ehdottaa, että: Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia kuvaavan merkin käyttöön otto ja merkin myöntämisprosessiin ja käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmistellaan jatkotyössä. Myöntämisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja osapuolia syrjimättömiä.

13 Tuki ja palvelut Yhteiskunnallisille yrityksille luotaville uusille tai erillisille tukijärjestelmille ei ole osoitettu tarvetta - kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä. Uusia yrityspalveluja yhteiskunnallisille yrityksille ei ole tarpeen luoda, koska yrittämisen peruskysymykset ovat käytännössä samoja myös yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallilla toimivilla yrityksillä. Nykyistä julkista yrityspalvelujärjestelmää tulisi kehittää siten, että järjestelmä tunnistaa yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteet ja kykenee neuvontaan ja palveluun myös näiltä osin.

14 Hankintamenettelyt Julkiset hankinnat vaikuttavat keskeisesti palvelujen ja palvelumarkkinoiden kehittymiseen ja eri toimijoiden mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa ei nykyään käytetä riittävästi hyväksi hankintalain antamia mahdollisuuksia sosiaalija terveyspalvelujen perusoikeuksia toteuttavan erityisluonteen huomioon ottamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että kuntia kannustetaan kehittämään hankintakriteerejään tukemaan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä, toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä, tuottavuuden parantamista ja palvelujen hyvinvointi- ja aluetaloudellisten vaikutusten vahvistamista, sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa.

15 Järjestötoiminta Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli helpottaa järjestöjen toiminnan yhtiöittämistä tarjoamalla arvopohjaisen liiketoiminnan vaihtoehdon tilanteissa, joissa yhtiöittäminen on ajankohtaista. Liiketoimintamallia kehitettäessä varmistetaan, ettei vapaaehtoistoimintaan perustuvaa järjestötoimintaa vaaranneta sekä huolehditaan siitä, että järjestölähtöinen auttaminen on edelleen mahdollista yleishyödyllisenä toimintana.

16 Järjestötoiminta, jatkuu Liiketoimintamallia voi hyödyntää myös laajemman yhteistyön luomiseksi yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin välille. Käynnistettävässä liiketoimintamallin kehittämishankkeessa erityisenä painopisteenä on yhteistyön kehittäminen pienten yritysten ja järjestöjen kesken, jotta ne voisivat verkostoitumistaan lisäämällä nykyistä paremmin vastata kuntien tarpeisiin sekä kumppanuushaasteisiin.

17 Työmarkkinoille integrointi Työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeinen kysymys työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Työurien pidentäminen edellyttää työllisyysasteen nostamista - työvoimareservit on saatava mahdollisimman täysimittaisesti käyttöön. Yhteiskunnalliset yritykset voivat arvopohjansa vuoksi olla keskimääräistä valmiimpia palkkaamaan työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevia henkilöitä ja ottamaan yhteiskunnalliseksi tehtäväkseen myös työmarkkinoille integroinnin. Tärkeää on, että työehdot yhteiskunnallisissa yrityksissä määräytyvät samalla tavoin kuin muissakin yrityksissä.

18 jatkuu Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli ei korvaa sosiaalista yritystä, vaan on käsitteenä laajempi kuin sosiaalinen yritys. Yhteiskunnalliselle yritykselle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa velvoitetta työllistää epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla olevia henkilöitä. yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia kehitettäessä kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua työmarkkinoille integrointiin työllistymistä edistäviä palveluja kehitettäessä otetaan huomioon yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli

19 Mitä seuraavaksi tapahtuu?

20 Jatko TEM esittänyt yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämistä hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat 18.5., minkä jälkeen asia tarkentuu koskien valtionhallinnon panosta jatkotyöhön nyt odotetaan. Työryhmän esityksen mukaisesti merkkiä koskevaa selvitystyötä on jatkettu yhteistyökeskusteluin eri toimijoiden kanssa. Suomalaisen Työn Liitto ja PKT säätiö jättäneet TEM:lle ehdotuksensa merkin myöntämisestä ja hallinnoinnista. Alan yrityskentässä järjestäytymistä yhteistyöhön.

21 Kiitos!