Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5.

OTE 2 JA TTK-HANKE Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille 1.9.2007 31.5.2009 Loppuraportti

2 Loppuraportin on toimittanut Virpi Kanto. Raportin laadinnassa ovat olleet mukana Minna Angeria, Riikka Hirvasniemi, Kimmo Kääriäinen, Outi Sippola ja Marika Tähti. Kehittämistyössä mukana olleet hyvinvointiteknologiayritykset ja tutkimuslaitokset:

3 SISÄLLYS HANKETIIVISTELMÄ 5 1 PROJEKTIN TAUSTA 6 1.1 Sähköisten terveyspalveluiden kehittämisen haasteet 6 1.2 FinnWell ohjelma 7 1.3 Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin 8 2 PROJEKTIN TAVOITTEET 8 2.1 Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen 8 2.2 Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen ja uusien moduleiden integroiminen Omahoitopalveluun 9 2.3 Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa 10 2.4 Teknologiaterveyskeskus Oulu: Työ- ja toimintaprosessit, tuotetestausmalli ja ansaintalogiikka 10 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 11 3.1 Omahoitopalvelun pilotointi 11 3.2 Toiminta- ja tuotetestausmallin pilotointi 12 3.3 Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikan selvitystyö 14 4 PROJEKTIN TULOKSET 15 4.1 Uusien palvelujen kehittäminen ja liittäminen osaksi Omahoitopalvelua 15 4.2 Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset 20 4.3 Toiminta- ja tuotetestausmallin esittäminen 22 4.3.1 Tuotetestausprosessin kulku 23 4.3.2 Esimerkkitapauksia tuotetestauspalvelusta 24 5 PROJEKTIORGANISAATIO 25 5.1 Projektihenkilöstö 25 5.2 Projekti- ja johtoryhmä 27 5.3. Sosiaali- ja terveystoimen ohjaava työryhmä 27 5.4 Yhteistyöyritykset ja kumppanit 28 5.5 Kansallinen HyväHoito-koordinaatio 28 6 PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 29

4 7 PROJEKTIN VIESTINTÄ VUOSINA 2007 2009 30 8 PROJEKTIN ARVIOINTI 31 8.1 Omahoitopalvelun pilotoinnin arviointi henkilökunnan näkökulmasta 31 8.2. Omahoitopalvelun pilotoinnin arviointi asiakkaan näkökulmasta 32 8.3 ValtIt-laatukriteeristön arviointi sisällön osalta 33 8.4 Vaikuttavuuden arviointi 33 8.5 Asiakastyytyväisyyskysely 34 8.6 Zef-arvioinnit 37 8.7 Pro Gradu-tutkielmat 38 9 JATKOTOIMENPITEET 39 LÄHTEET 41

5 HANKETIIVISTELMÄ Tulokset: Hankkeen nimi: Ote 2 ja Ttk; Omahoito ja innovaatioympäristö terveydenhuoltopalveluille, toimintatavoille, tuotteille ja teknologiasovellutuksille. Projektinumero: 132804 Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki Vastuullinen johtaja: Oulun kaupungin terveysjohtaja Keijo Koski Hanketyyppi: Yhteistyöhanke, osa Tekesin rahoittamaa Finnwell-ohjelman HyväHoito-kokonaisuutta. Yhteistyökumppanit: Mawell Oy, Coronaria Impact Oy, ProWellness Oy, OWI, Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. HyväHoitokoordinaation kautta Espoon ja Turun kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Toteutusaika: 1.9.2007 31.5.2009 Tavoitteet: Terveydenhuollon toimintatapojen ja asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen, uusien moduleiden integroiminen Omahoitopalveluun, Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa, Teknologiaterveyskeskuksen työ- ja toimintaprosessien sekä tuotetestausmallin kehittäminen ja tuotteistaminen. Projektissa kehitettiin, pilotoitiin ja arvioitiin sähköinen terveydenhuollon palvelukanava asiakkaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Omahoitopalvelun kautta kuntalaiset saavat tietoa ja tukea terveyteen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sairauksien hoitoon liittyen. Palvelu tukee asiakkaiden itsehoitoa ja toimii tärkeänä asiointikanavana entisen puhelimen ja käynnin rinnalla. Ajasta ja paikasta riippumaton palvelu nostaa Omahoitopalvelun arvoa ja sen käyttöä. Ammattilaisilla on käytössään uusi sähköinen työväline. Kehitettyjen ammattilaisten uusien työ- ja toimintaprosessien myötä on uudistettu terveydenhuollon toimintamalleja Oulun kaupungissa. Teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa on kehitetty toiminta- ja tuotetestausmalli, jonka avulla edistetään terveysteknologian tuotteiden käytettävyyttä tulevaisuudessa. Tuotetestaustoimintaa ja -mallia tullaan hyödyntämään eri hallintokunnissa. Tuotetestausmallin tuotteistaminen on aloitettu. Onnistuneella rahoittajayhteistyöllä (Tekes, Oulun kaupunki ja STM) oli suuri merkitys projektin onnistumisen kannalta. Jatkotoimenpiteet: Oulun kaupunki kilpailuttaa Omahoitopalvelun syksyllä 2009. Tavoitteena on, että uusi kilpailutettu Omahoitopalvelu on käytössä jokaisella Oulun kaupungin terveysasemalla vuonna 2010. Omahoitopalvelu on pysyvä asiointikanava terveydenhuollossa Oulun kaupungissa. Myös tuotetestaustoimintaa kehitetään edelleen Kaakkurissa. Kilpailutettua Omahoitopalvelua tullaan hyödyntämään terveydenhuollon jatkohankkeissa (Pisara- ja Terveempi Pohjois- Suomi-hanke). Rahoitus: Rahoitus Ote 2 2007 2008 2009 Yhteensä Oulun kaupunki 51,08 % 68 414 196 864 88 371 353 649 Tekes 48,92 % 65 531 197 878 75 282 338 691 Yhteensä 133 945 394 742 163 653 692 340

6 1 PROJEKTIN TAUSTA 1.1 Sähköisten terveyspalvelujen kehittämisen haasteet Kansalliset suunnitelmat rakentavat terveydenhuollon toteuttamiseksi uudenlaisia sähköisiä terveyspalveluiden tuottamistapoja ammattilaisten käyttöön ja myös asiakkaiden/potilaiden kotiin. Palveluita ollaan siirtämässä verkkoon ja vastuutetaan asiakkaita/potilaita enemmän omahoitoon. Uudella palvelulla pyritään vapauttamaan terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Kehitys tuo mukanaan uusia haasteita liittyen kysymyksiin hoitovastuusta, sähköisten palvelujen käytettävyydestä erilaisille asiakkaille sekä myös sähköisesti välitettävän tiedon ja ohjauksen laadusta. Sähköisiä asiointipalveluita kehittämällä pyritään ratkaisemaan haasteita palveluiden saatavuudessa, tehostamisessa ja laadussa. (Hyppönen & Niska 2008) Oulun kaupunki on 137 061 asukkaallaan (1.1.2009) Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulussa on nuori ikärakenne, keski-ikä on 36,8 vuotta. Oulun seudun kunnista Oulun kaupunki on siirtynyt tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta. (Tietoa Oulusta 09-10.) Oulun kaupungissa on määritelty tilaaja-tuottajamalli siten, että tilaaja vastaa lain ja asetuksen mukaisesta palveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tuottaja puolestaan tuottaa asiakaskohtaisen palvelun lakien ja asetusten sekä sopimusten mukaisesti. Oulu on huipputeknologian, lähinnä IT- ja hyvinvointiteknologian aloilla kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskus (Tietoa Oulusta 09-10). Tässä loppuraportissa kuvattavan Ote 2- ja Teknologiaterveyskeskushankkeen taustalla ovat Oulun kaupungin vahvat tahdonilmaisut toimia kansainvälisenä edelläkävijänä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja kehityksessä. Uudenlainen sähköinen toimintamalli asettaa haasteita terveydenhuollon ammattilaisille. Hoitohenkilöstöllä on oltava kykyä arvioida ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa asiakaslähtöisesti. Lisäksi hoitohenkilöstön täytyy huomioida asiakkaan tietoyhteiskuntavalmiudet eli asiakkaalla käytettävissä olevat päätelaitteet ja verkkoyhteydet sekä osaaminen ja motivaatio käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. (Leaffer & Gonda 2000, Staggers ym. 2001.) Asiakkaille suunnatulla ohjeistuksella on suuri merkitys, koska heidän edellytetään ottavan yhä suuremman vastuun omasta terveydestään. Myös tiedottaminen on tärkeää uuden teknologian käyttöönotossa. Lisäksi organisaatioiden tulee panostaa henkilökunnan koulutukseen siirryttäessä uusiin toimintamalleihin. (Liikanen 2002.) Teknologian käyttöönottoa voidaan kuvailla pitkäkestoiseksi ja vaativaksi prosessiksi, jonka kuluessa teknologia ja toiminta muotoutuvat (Hasu 2001, Hyppönen 2004). Ammattilaisen ja asiakkaan välisen sähköisen tiedonvaihdon kehittyviä järjestelmiä tai sovelluksia ovat sähköinen ajanvaraus sekä ratkaisut, joita on kehitetty tutkimuksiin ja hoitoon liittyvään tiedon vaihtoon asiakkaan kanssa terveydenhuollossa. Yleisiä sähköisiä palveluja

käyttämään tottuneet kansalaiset ovat alkaneet nopeasti omaksua tarjolle tulleita sähköisiä terveydenhuollon palveluja. (Winblad ym. 2008.) Terveydenhuollon tietoteknologia siirtyy osaksi ihmisen omaa arkea. Tästä hyvänä esimerkkinä on Oulun Omahoitopalvelu. 7 1.2 FinnWell-ohjelma Oulun Omahoito-hankekokonaisuus oli osa Tekesin FinnWell-ohjelmasta rahoitettua kansallista hankekokonaisuutta, jossa olivat mukana HUS:n, Espoon ja Turun terveydenhuollon osahankkeet. FinnWell-ohjelma on Tekesin Terveydenhuollon teknologiaohjelma vuosille 2004 2009. Ohjelman kehittämistyön lähtökohtana nähdään teknologian mahdollisuudet parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta. Tämä vaatii toteutuakseen samanaikaisesti uusien toimintatapojen kehittämistä. (ks.lisätietoa www.tekes.fi) Ote 2 ja Ttk-hanke oli jatkoa Ote 1-vaiheessa (1.9.2005 31.8.2007) tapahtuneelle kehittämistyölle. Ote 1 vaiheessa yhdistettiin palvelumoduulit (käyttäjätietokanta, asiakaskäyttöliittymä, tunnistamismoduuli, oma terveyskortti, kysymys-vastaus-tietopankki, terveystieto-informaatiopankki, palveluhaku, palvelupistetietojärjestelmä; terveyspalvelut, konsultaatiokanava, Chat-käyttöliittymä, Aktiivinen omahoito-järjestelmä, terveysneuvonta sekä mukautetut ja selkokieliset sisällöt) teknologian kehityshankkeessa toteutettuun Omahoitopalvelualustaan, varmistettiin kokonaisuuden käytettävyys ja kehitettyjen sisällöllisten elementtien toimivuus. Asiakasprosessilähtöisyys ja käytettävyys sekä työprosessien muutokset kustannustehokkuuden näkökulmasta olivat pohjana Ote 2-vaiheen moduulien valinnoille ja jatkokehitystarpeille sekä uusien moduulien tilaamiselle Ote 2- väestötason koekäyttövaiheeseen liittyen. Ote 1-vaiheessa saavutetut tulokset (toimiva Omahoitopalvelualusta ja siihen rakennetut palvelukokonaisuudet) tukivat hyvinvointiteknologian edelleen kehittämistä ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamista sähköisiä palvelukanavia hyödyntämällä. Oulun Omahoito- ja Teknologiaterveyskeskus-hankekokonaisuus (Ote 2 ja Ttk) koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä, teknologiaterveyskeskus Kaakkurin prosessilähtöisen toiminta- ja testausprosessimallin rakentamisesta ja verkottumisesta. Tavoitteena oli myös muuttaa hoitohenkilöstön työ- ja toimintatapoja teknologiaterveyskeskus Kaakkurissa. Oulun Omahoito oli osallisena myös Tekesin FinnWell-ohjelmasta rahoitetussa kansallisessa hankekokonaisuudessa (HyväHoito-koordinaatio), jossa olivat Oulun kaupungin lisäksi mukana HUS-piirin, Espoon ja Turun terveydenhuollon osahankkeet. HyväHoito-koordinaation kautta mallinnettiin diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä uusia sähköisesti tuettuja toimintamalleja. Espoon, Oulun, Turun ja HUS:n yhteistyön tavoitteina oli tuottaa aikaisempia tehokkaampia toimintatapoja pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon sekä potilaiden aktiivisuuteen omassa hoidossaan. Erilliset hankkeet tukivat elämänkaaren kattavaa hoitomallia. Hankkeiden yhteistyön tavoitteena oli kunkin hankkeen erillistavoitteiden lisäksi tuottaa ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkäaikaissairauksien esiintyvyyteen ja hoidon

järjestämiseen. Tähän liittyvänä hankkeena Oulun kaupungin osalta oli OTE 2-hanke (1.9.2007 31.5.2009), joka koostui Omahoitopalvelun jatkokehittämisestä aktiivisen omahoidon ja terveyteen liittyvien tietosisältöjen osalta. 8 1.3 Hankkeen yhteys Oulun kaupungin strategioihin Oulun kaupungin strategiat ovat tukeneet Ote 2 ja Ttk-hankkeen tavoitteita ja toteutumista koko hankkeen keston ajan. Tässä hankkeessa Oulun kaupungin kehittämistyön tavoitteet perustuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan strategiaan kohdistuen asukkaiden hyvään ja itsenäiseen elämänhallintaan, terveyttä tukevien valintojen tekemiseen, yhtenäisen palveluverkon kehittämiseen sekä vaikuttavan ja taloudellisen palvelurakenteen muodostamiseen. Kehittämistyö nojautuu myös kaupunkistrategiaan, jonka tavoitteena on saada Oulun kaupunkiin uusinta teknologiaa hyödyntävä, asiakkaiden tarpeista lähtevä ja hyvinvointia edistävä yhteinen palveluverkosto. Kaupunkistrategian päämääränä on saada Ouluun korkeatasoinen koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä kansainvälistä huippua oleva innovaatioympäristö. Tavoitteena on myös olla kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. (ks. Oulun kaupungin talousarvio 2009) 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Seuraavaksi kuvatut projektin tavoitteet perustuvat 09/2007 tehtyyn hankesuunnitelmaan (Niska ym. 2007). 2.1 Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen Tavoitteet: Organisaation sisäisen (ammattilaisosio) ja ulkoisen (kuntalaisosio) toiminnan tehostamiseen perustuvan Omahoitopalvelun ja terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen Ote 1-vaiheen aikana kuvattujen teknologiaa hyödyntävien asiakas- ja palveluprosessien arviointi ja uudelleen muokkaaminen tarvittaessa. Uudelleen muokattavia asiakas- ja palveluprosesseja ovat: avoterveydenhuollon kiireellisten ja ei-kiireellisten vastaanottokäyntien asiakkaiden prosessit, äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaan prosessit, ennaltaehkäisevän asiakkaan prosessi, asiakkaiden yhteydenottoprosessi sekä laboratorioja röntgenasiakkaan prosessit. Uusien työprosessien kehittäminen ja muokkaaminen tapahtuu TTKOvalmennuskoulutuksen osana, joka jatkuu TTK:n aloitettua toimintansa.

9 2.2 Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun kehittäminen ja uusien moduuleiden integroiminen Omahoitopalveluun Tavoitteet: Projektin yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään edelleen omahoitojärjestelmää, joka mukautuu käyttäjän tarpeisiin auttaen heitä selviytymään omahoitoa tukevista toiminnoista ja tarvittaessa tarjoamaan tukea. Selkeän ja oikein kohdentuvan asiakaskeskeisen Omahoitopalvelun kehittäminen, joka tukee sekä asiakkaan kykyä hoitaa omaa terveyttä että terveydenhuollon palvelutuotantoa. Palvelu on helppokäyttöinen ja palvelusta saatava tieto ohjaa asiakasta toimimaan itsenäisemmin. Kehittää Omahoitopalvelu, joka tukee palvelutuotannon laatua mahdollistaen terveydenhuollon palvelu- ja hoidonohjauksen laadun vakioitumisen ja paranemisen. Tämän myötä tiedonhallintaan käytettävä aika vähenee, jolloin aikaa voidaan lisätä asiakastyöhön. Omahoitopalvelun testaaminen ja toiminnallisuuden arviointi yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Tietosuojaan/tietoturvaan liittyvien asioiden selkeä esittäminen Omahoitopalvelussa. Pilotoinnin aikana esiintulevien lainsäädännöllisten puutteiden esittäminen ja lainsäädännöstä vastaavan elimen informoiminen. Ote 1-vaiheessa kuvatun avoimen modulaarisuuden esiin saaminen palvelualustassa siten, että tieto modulista toiseen siirtyy saumattomasti. Kehitetään ja pilotoidaan Omahoitopalvelua Kaakkurin terveyskeskuksen henkilökunnan ja Kaakkurin väestön kanssa. Keskitytään Ote 1-vaiheessa koekäytettyjen modulien jatkotestaukseen ja kehittämiseen. Jatkokehitettäviä moduleita ovat olleet verkkohoitaja/- lääkäri, käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut, kontekstin hallinta ja tunnistautuminen (Vetuma). Tavoitteena on testausvaiheen aikana arvioida uusien moduleiden integroimista palvelualustaan palveluntuottajan (Oulun kaupungin terveydenhuollon) näkökulmasta. Uusina moduleina palvelualustaan arvioinnin mukaan integroidaan asiakastyytyväisyys, 15D-mittaristo sekä ProWellnessin sisällöt. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitetyn Omahoitopalvelun (alusta ja modulit) ja sen tuomien mahdollisuuksien vieminen kansalliseen levitykseen. Oulun kaupunki toimii kansallisella tasolla verkostoitumalla muiden kuntien kanssa ja yritysten roolina on itsenäisesti markkinoida tuotetta. Asiakaslähtöisen Omahoitopalvelun vaikuttavuuden arviointitutkimus. Tutkimuksella pyritään mittaamaan palvelun vaikutusta käyttäjän terveydentilaan ja terveydenhuollon peruspalveluiden käyttöön. Tutkimuksella selvitetään asiakkaiden halukkuutta Omahoitopalvelun käyttöön ja siihen liittyviä tekijöitä. Näissä vähimmäistavoitteena lähtötilannekartoitus.

10 2.3 Omahoitopalvelun pilotointi Teknologiaterveyskeskuksessa Tavoitteet: Omahoitopalvelualustan tarjoaminen koekäyttöön kuntalaisille. Koekäytön myötä tavoitellaan kuntalaisten kokemuksia Omahoitopalvelusta ja siitä, koetaanko se uudeksi terveydenhuollon palvelumuodoksi osana muita terveyspalveluita. Ote 1-vaiheessa kehitettyjen tuotteiden ja uusien Ote 2-vaiheessa kehitettyjen, alustaan liitettävien tuotteiden testaaminen. Pilotointisuunnitelman mukaan Omahoitopalvelun koekäytölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1 Selvittää Omahoito -palvelukokonaisuuden käyttökelpoisuus terveydenhuoltohenkilökunnan palveluprosessien tukena 2 Selvittää Omahoito -palvelukokonaisuuden käyttökelpoisuus kansalaisen aktiivisen terveyden edistämisen ja sairauksien hoidon seurannan tukena 3 Tunnistaa Omahoito -palvelukokonaisuuden ongelmat ja muutostarpeet käyttäjien näkökulmasta 4 Selvittää Omahoito -palvelun tekninen toimivuus 5 Määrittää Omahoito -palvelukokonaisuuden valmius laajempaan käyttöönottoon 2.4 Teknologiaterveyskeskus Oulu: työ- ja toimintaprosessit, tuotetestausmalli ja ansaintalogiikka Tavoitteet: Toiminnallisten ja asiakaslähtöisten palveluiden luominen Teknologiaterveyskeskus Kaakkuriin, joiden lähtökohtana on uusin teknologia. Tuotetestausympäristössä on käytössä pysyvä tuotetestausprosessimalli, joka mahdollistaa aidon testaus- ja tuotekehityksen hyvinvointialan yrityksille ja oppilaitoksille. Ote 1-hankkeen pohjalta rakennettujen asiakasprosessien ja TTKO-Vvalmennushankkeessa laadittujen terveydenhuollon henkilöstön työ- ja toimintaprosessien Teknologiaterveyskeskuksen toimintamallin muodostaminen. Yhteistyössä alueen yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä TTKO-Vvalmennushankkeessa mukana olevien toimijoiden kanssa terveydenhuollon yhteisen tuotetestausprosessin toimintamallin rakentaminen, jossa huomioidaan yritysten ja julkisen sektorin erityistarpeet. Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikkamallin laatiminen / hankkiminen alan asiantuntijoita hyödyntäen.

11 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Omahoitopalvelun pilotointi Projektin Ote 2-vaihe käynnistyi 1.9.2007. Yhteistyössä yritysten (Mawell Oy, Coronaria Impact Oy ja ProWellness Oy) kanssa aloitettiin Omahoitopalvelun käyttöönoton pilotointisuunnitelman tekeminen. Ote 1-vaiheessa tehdyn esipilotoinnin palautteen pohjalta tehtiin muutoslistaa Omahoitopalvelusta syksyllä 2007. Muutokset koskivat käytettävyyttä ja käyttöliittymää. Henkilökunnan käyttöliittymää kehitettiin edelleen pilotoinnin jälkeen vastaamaan paremmin terveysaseman palveluita. Henkilökunnan käyttöliittymän uudelleensuunnittelussa pyrittiin noudattamaan käyttäjäkeskeisiä suunnitteluperiaatteita siten, että suunnittelutyössä oli jatkuvasti mukana henkilökunnan edustajia. Uusille moduuleille tehtiin hyväksyntätestaus hankkeen toimesta ja tarvittavat muutokset raportoitiin yrityksille joulukuussa 2007. Testauksesta jäivät pois asiakastyytyväisyys-osio ja 15D- mittaristo. Syksyn 2007 aikana kehitettiin ylläpitokäyttöliittymää vastamaan niitä tarpeita, joita Oulun Omahoitopalvelualustan ajan tasalla pitäminen vaatii. Ylläpitokäyttöliittymään tuotiin ominaisuuksia, joilla palvelusisältöjä ja tiedotteita voitiin tarpeen mukaan muuttaa, lisätä ja poistaa. Lisäksi ylläpitokäyttöliittymä mahdollisti henkilökunnan käyttäjätunnusten luomisen ja poistamisen sekä henkilökunnan tietojen (mm. hoitotiimi) muokkaamisen tarvittaessa. Uusista moduuleista Omahoitopalveluun liitettiin CDAC- moduli, joka on potilastietojen käyttöoikeuksien hallintaan. Lisäksi kontekstin hallinta ja tunnistautuminen (vetuma), käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut sekä Prowellnesin moduulin uudet toiminnallisuudet liitettiin osaksi Omahoitopalvelua. Asiakastyytyväisyys- moduulin kysymykset määriteltiin ja moduuli liitettiin Omahoitopalveluun huhtikuussa 2008 ensimmäisen kerran. 15D-mittaristo liitettiin Omahoitopalveluun syksyllä 2008. Mittariston käyttö on ollut vähäistä siinä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Pilotoinnin tulkinnan ja arvioinnin suorittivat Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat henkilökunnan näkökulmasta (STM:n rinnakkaishankkeen rahoitus) sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön opiskelijat kansalaisen näkökulmasta. Hankkeessa tehtiin toiminnallisia vaatimusmäärittelyjä kevään 2009 aikana. Vaatimusmäärittelyihin liittyen Timo Jokela Joticon Oy:stä arvioi ostopalveluna Omahoitopalvelua asiakkaiden ja henkilökunnan osalta käytettävyysnäkökulmasta. Henkilökunnan Omahoitopalvelun käyttökoulutus aloitettiin joulukuussa 2007 ja sitä jatkettiin 2008 alkuvuonna. Teknologiaterveyskeskuksen henkilökunta rekrytoitiin suhteellisen myöhäisessä vaiheessa, joten koulutukset oli mahdollista aloittaa vasta joulukuussa 2007. Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan ja palveluesimiehen koulutus Omahoitopalvelukokonaisuuden pilotointia varten toteutettiin Oulun Omahoito- ja teknologiaterveyskeskushankkeen toimesta. Koulutuksesta vastasivat projektityöntekijät Outi Sippola, Riikka Hirvasniemi ja Maarit Salmi, jotka erikseen laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti veivät tiedon terveyskeskushenkilökunnalle hallittuna ja ymmärrettävänä

kokonaisuutena. Yritykset perehdyttivät kukin omalta osaltaan kouluttajat Omahoitopalvelukokonaisuuden eri moduuleihin sekä antoivat tukea tarvittaessa. 12 Kaakkurin alueen kuntalaiskäyttäjille järjestettiin info-tilaisuus sekä koulutusta Kaakkurin asukastuvalla ja Kaakkurin koululla. Lisäksi kuntalaiskäyttäjillä oli mahdollisuus tutustua palveluun ja opetella sen käyttöä kuntalaisille järjestettävissä infotilaisuuksissa sekä pilotoinnin aikana Kaakkurin terveysasemalle jalkautuneiden Omahoito -hankkeen projektityöntekijöiden avustuksella esimerkiksi terveysaseman odotustiloissa ja Omahoito -huoneessa. Kaakkurin terveysaseman henkilökunta on informoinut ja ohjannut asiakkaita vastaanotolla palvelukokonaisuuden käyttöön ottamisessa ja hyödyntämisessä itsehoidon tukena. Omahoitopalvelun pilotointi suoritettiin 4.2.2008 30.9.2008 välisenä aikana. Alkuperäistä pilotointiaikaa jatkettiin heinäkuusta 2008 syyskuun loppuun 2008 johtuen STM:n rinnakkaishankkeen palvelumodulien (ajanvaraus ja laboratoriotietonäyttö) myöhästymisestä. Projektityöntekijät Outi Sippola ja Riikka Hirvasniemi työskentelivät Kaakkurissa pilotoinnin alussa kaksi kuukautta tukien henkilökuntaa sekä asiakkaita Omahoitopalvelun käytössä. Henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteiden perusteella pyrittiin kehittämään Omahoitopalvelua ja viestittämään yrityksille muutostarpeista. Lisäksi henkilökuntaa tuettiin asiakkaille suuntautuvassa markkinoinnissa tekemällä markkinointi- ja ohjemateriaalia Omahoitopalvelusta. Lisäkoulutusta sekä tukea annettiin henkilökunnalle ja palveluesimiehelle tarpeen mukaan pilotoinnin aikana. Kaakkurin terveysasemalle avo- sekä suunterveydenhuollon yksiköihin nimettiin Omahoitopalvelun vastuukäyttäjät. Heitä sekä molempia palveluesimiehiä tuettiin ylimääräisillä koulutuksilla sekä tapaamisilla, joissa käsiteltiin Omahoitopalvelun mahdollisuuksia henkilökunnan työprosessien kehittämisessä. Tavoitteena hankkeella oli muuttaa työ- ja toimintaprosesseja sekä ohjata henkilökuntaa hyödyntämään Omahoitopalvelua. Pilotoinnin aikana saadut palautteet sekä pilotoinnista tehty opiskelijatyö esiteltiin erikseen Kaakkurin terveysaseman avo- ja suunterveydenhuollon henkilöstölle loka- marraskuussa 2008. 3.2 Toiminta- ja tuotetestausmallin pilotointi Teknologiaterveyskeskuksen toiminta - ja tuotestausmallin tekemiseen nimettiin työryhmä 2007 vuoden lopussa, jonka koordinoijaksi nimettiin Terhi Holappa Oulun ammattikorkeakoulusta. Koordinointi suoritettiin ostopalveluna. Työryhmään kuuluivat koordinoijan lisäksi Petri Heikkinen, Riikka Hirvasniemi, Eeva Kiuru, Kirsi Kivelä ja Jari Ohtonen. Toimintamallin määrittelyyn tehtiin suunnitelma, jonka mukaan kokonaisuutta lähdettiin kokoamaan. Työ eteni syksyn 2007 aikataulun mukaisesti vuoden loppupuolelle asti. Työryhmä tuotti Teknologiaterveyskeskuksen taustan lähtökohdat, tavoitteet ja perusmäärittelyt.

Kaakkurin terveysasemalle syksyllä 2007 suunnitellun toiminta- ja tuotetestausmallin jatkokehittäminen alkoi kevään 2008 aikana yhteistyössä Oulun Wellness-Instituutin kanssa. Työryhmään kuuluivat Aki Karjalainen, Eeva Kiuru, Riikka Hirvasniemi, Petri Heikkinen ja Minna Angeria. Työryhmän jäsenet työstivät käsikirjaa toiminta- ja tuotetestausmallin kehittämisen perustaksi. Ensimmäinen versio valmistui kesäkuun 2008 lopussa. Käsikirjaa työstettiin hankkeeseen palkatun tuotetestausasiantuntija Marika Tähden (1.8.2008 23.3.2009) ja Kimmo Kääriäisen (16.3. 31.5.2009) johdolla yhteistyössä TTK-henkilöstön kanssa vuosina 2008 2009. Tuotetestauksen toimintamallin kehittämisessä oli mukana Ttk-katselmointityöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Ttk-katselmointityöryhmässä oli mukana hankkeen työntekijöiden lisäksi Eija Palsinajärvi-Äikäs, Anne Niska, Janne Mustonen, Päivi Rintasaari, Aki Karjalainen ja Eeva Kiuru. 13 Teknologiaterveyskeskuksen virallinen nimi on Teknologiaterveyskeskus Oulu ja tuotetestauspalvelun nimi on TT Kaakkuri Tuotetestaus. Tuotetestauksen toimintamallin valmistuminen eteni suunnitellusti pilottien sekä henkilöstön työpanoksen avulla tuotetestausasiantuntijan johdolla. Teknologiaterveyskeskuksen alkuvaiheessa testaukseen tarvittavat tarpeelliseksi todetut dokumentaatiopohjat saatiin valmiiksi. Ostopalveluna lakimiehen kanssa laadittiin asiakkaiden kanssa tehtävä sopimuspohja ja sopimuspohjan katselmoi Oulun kaupungin hankintalakimies. Teknologiaterveyskeskuksen henkilöstön koulutus liittyen kliinisiin tutkimuksiin, niiden suunnitteluun ja läpiviemiseen suoritettiin myös ostopalveluna (Clinius Oy). Teknologiaterveyskeskuksen testauspalvelusta ja toiminnasta valmistui ensimmäinen versio yleisestä käsikirjasta. Käsikirjaa työstettiin yhdessä henkilökunnan kanssa ja se eteni hyvin. Käsikirjaan on kuvattu TT Kaakkuri tuotetestauspalvelun toiminnot. Vielä työn alla olevia kohtia ovat partnereiden kanssa tehtävät sopimukset ja malli Oulun kaupungin tarpeista tulevien testauskohteiden etenemisestä. Tuotetestauspalvelun viestintä ja markkinointisuunnitelmat sekä yleinen diaesitysmateriaali sekä englanniksi ja suomeksi tehtiin ostopalveluna hankkeen aikana. Ttk-markkinointimateriaali saatiin työstettyä ja palvelun visuaalinen ilme saatiin valmiiksi. Visuaalisen ilmeen ja markkinointimateriaalin tekemisessä oli ostopalveluna mukana Visualway. Markkinointimateriaalin sisältö muokattiin yhdessä TTK: n henkilökunnan sekä Eeva Kiurun ja Aki Karjalaisen kanssa. Testauspalvelun www-sivujen osoite on www.ouka.fi/ttkaakkuri. Tuotetestauspalvelun toiminnan kehittäminen lähti liikkeelle kolmella pilotilla. Pilotit alkoivat syksyllä 2008 ja kahden pilotin testaukset etenivät loppuun keväällä 2009. Pilotti 1 oli langaton verensokerimittari ja liittyi Oulun kaupungin SmartTouch-hankkeeseen. Pilotti valmistui ja se on raportoitu. Pilotit 2 ja 3 aloitettiin syksyllä 2008, mutta varsinaiset testit jatkuivat vuodelle 2009.

Pilotti 2 oli web-pohjaisen internet-palvelun konseptitestaus. Tähän internet-palveluun toteutettiin kaksi tuotetestausasiantuntijan suorittamaa asiantuntija-arviota. Toinen toteutettiin syksyllä 2008 ja toinen keväällä 2009. Lisäksi keväällä 2009 toteutettiin kolmen loppukäyttäjän käytettävyystestaus ja kymmenen loppukäyttäjän viikon mittainen testausjakso. Näistä testausjaksoista vastuullisena tekijänä oli tuotetestausasiantuntija. Kaikkien testausten tulokset raportoitiin asiakkaalle. Testausten lisäksi henkilökunta loi kysymyksiä palveluun. 14 Pilotti 3 oli digitaalinen kuvantamislaite, jolla voi kuvata mm. silmänpohjaa sekä ihomuutoksia. Marraskuussa 2008 järjestettiin iltapäivä, jolloin henkilökunnan edustajat pääsivät kokeilemaan laitteen käyttöä. Tämä testaus saatiin valmiiksi ja se raportoitiin asiakkaalle. Tuotteen pitempikestoinen käyttö toteutettiin keväällä 2009. Kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa opastettiin käyttämään laitetta ja he saivat kaksi laitetta käyttöönsä seitsemän viikon ajaksi. Henkilökunnan kommentit tuotteen käytöstä koottiin ja raportoitiin asiakkaalle. Vuonna 2009 on testiin tulossa myös Competetive Health Services hankkeen kautta hoitosalkku. Tämän hoitosalkun testaus menee syksylle 2009. 3.3 Teknologiaterveyskeskuksen ansaintalogiikan selvitystyö Teknologiaterveyskeskuksen tuotteistuksen suunnitteluun osallistuivat taloussihteerien (Sinikka Isokääntä ja Riitta Lahdenperä) lisäksi Teknologiaterveyskeskuksen henkilökunta. Tuotteistus aloitettiin hinnoittelemalla tilojen vuokraushinnat sekä kellottamalla aikaa mikä henkilökunnalla mennyt pilotteihin osallistumiseen. Pilotteihin kuluneen ajan ja hinnoitteluiden avulla laskettiin tuotetestauspiloteille esimerkkihinnat. Riitta Lahdenperä valmisteli kaksi erillistä mallia, joita käytetään tuotetestausmallin tuotteistamiseen. Ansaintalogiikkaselvitystyön mukaan testaustoiminnan laskutus yrityksiltä pohjautuu tuntipohjaiseen, omakustannusarvoon perustuvaan hinnoitteluun. Tarkoituksena on, että toiminnasta aiheutuvat kulut saadaan katettua, mutta katetta ei hintoihin ole sisällytetty. Testaustoiminnassa käytettävät resurssit ovat henkilökunnan tuotetestausasiantuntijan ja Kaakkurin terveysaseman henkilöstön työaika sekä muut terveysaseman resurssit (tilat, aineet ja tarvikkeet sekä palvelujen ostot). Nämä on huomioitu laskutushintoihin. Lisäksi hintoihin on sisällytetty osuus sekä tuottajan että tilaajan yhteisistä kustannuksista, kuten hallinnosta. Tuntihinnat on laskettu ammattinimikkeittäin avoterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon. Avoterveydenhuollossa on laskettu lisäksi erikseen hinnat, jotka sisältävät laboratoriokustannukset, sekä hinnat ilman laboratoriokustannuksia. Röntgentutkimukset eivät sisälly hintoihin ja mikäli niitä sisältyy testaustoimintaan, ne laskutetaan yritykseltä erikseen. Teknologiaterveyskeskuksen palveluesimies ja tuotetestausasiantuntija tekevät esityksen tuotetestauksesta ja terveysjohtaja Keijo Koski tekee päätöksen tuotteen testaamisesta. Tuotetestausasiantuntija tekee ja hyväksyy yritykselle tehtävän tarjouksen. Tuotetestauksen markkinoinnissa käytetään kustannustehokkaita menetelmiä.

15 4 PROJEKTIN TULOKSET 4.1 Uusien palvelujen kehittäminen ja liittäminen osaksi Omahoitopalvelua CDA-moduli / Mawell Oy & Coronaria Impact Oy: CDA (Customer Data Acces) käyttäjätietokantaan toteutettiin Ote 2-vaiheessa uudistuksia siten, että tiedot ovat käyttäjätietokannassa rakenteisessa muodossa ja mahdollisimman joustavasti eri osajärjestelmien hyödynnettävissä. Lisäksi kuntalaisen tunnistamiseen ja osoitetietojen hakuun toteutettiin keväällä 2008 toiminnallisuus, jolla kuntalaisen nimi-, osoiteja terveysasematiedot saatiin käyttäjätietokantaan kirjautumisen yhteydessä Oulun kaupungin xcity väestötieto-järjestelmästä. Keväällä 2009 toiminnallisuutta muutettiin siten, että nimi- ja osoitetiedot saadaan laajan Vetuma sovelluskyselyn avulla Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmästä. Nimi-, osoite- ja terveysasematietojen avulla kuntalaisten viestit ja ajanvaraukset voidaan kohdistaa osoitteen perusteella lähimmälle terveydenhuollon hoitoyksikölle. Toteutuksen tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa määritelty, että kuntalainen voi tallentaa alkuvaiheessa terveystietojaan itse Omahoitopalveluun, mutta myöhemmin terveystiedot saadaan suoraan potilastietojärjestelmistä. Tavoitteeseen ei hankkeen aikana kuitenkaan päästy potilastietojärjestelmäintegraation puutteen vuoksi. Kontekstinhallinta ja tunnistautuminen (VETUMA) / Mawell Oy & Coronaria Impact Oy: Palveluun toteutettiin Ote2 vaiheen aikana kontekstinhallintapalvelu, joka hoitaa kirjautumisja käyttäjätietojen välittämistä eri osajärjestelmien välillä. ProWellness OmaHoito järjestelmän ja Omahoitoalustan välille toteutettiin rajapinta, jossa käyttäjän siirtyessä Omahoitopalvelusta ProWellness OmaHoitoon kuljetetaan käyttäjätiedot ProWellness OmaHoidon käyttäjätietokantaan. Ote2 vaiheessa toteutettiin ProWellness osion liittäminen Omahoitopalvelun kontekstinhallinta-palveluun ja aikaisempaa integroidumpi sisään kirjautuminen Omahoitoalustan kautta siten, että ProWellness OmaHoito palvelun käyttämiseksi kuntalaista ei tarvitse henkilökunnan toimesta erikseen rekisteröidä palvelun käyttäjäksi vaan kuka tahansa Omahoitopalveluun kirjautunut kuntalainen voi hyödyntää ProWellness OmaHoito järjestelmän toiminnallisuuksia. Lisäksi kirjautumistiedot välittyvät muutoksen jälkeen Omahoitopalvelun käyttäjätietokannasta kontekstinhallintapalvelun kautta suoraan ProWellness OmaHoitoon. Järjestelmä poimii kontekstinhallinnasta asiakkaan henkilötunnuksen ja nimen, ja perustaa kuntalaisen automaattisesti palvelun käyttäjäksi. Kuntalaisen tallentamat kotimittaustulokset ja tiedot eivät näy oletusarvoisesti henkilökuntakäyttäjille, vaan vain kuntalainen itse voi tarkastella omia mittaustulostietojaan. Lisäksi toteutettiin uusi Vetuma liitäntä kuntalaisen tunnistamiseen siten, että kuntalaisen on mahdollista kirjautua Omahoitopalveluun vain pankkitunnisteilla. Ote1 vaiheessa kuntalaisilla oli mahdollisuus kirjautua palveluun myös erillisillä VETUMA tasoisilla testikäyttäjän käyttäjätunnus-salasana pareilla, jotka kuitenkin poistettiin tietosuoja- ja hallintasyistä

käytöstä. Omaan terveyskansioon tallennettavat henkilötiedot saadaan VETUMA -tunnistuksen yhteydessä Väestörekisterikeskukselta. Käyttäjä ei voi muuttaa väestörekisterijärjestelmästä kirjautumisen yhteydessä haettuja omia henkilötietojaan, sillä tietojen muutokset eivät tallennu väestötietojärjestelmään. Muita kuin väestörekisterijärjestelmän kautta haettuja henkilötietojaan (esim. sähköpostiosoite ja puhelinnumero) käyttäjä voi muuttaa Omahoitopalvelussa. 16 Käyttöliittymä ja ylläpitotyökalut: Hankkeen aikana toteutettiin Omahoitopalvelun kuntalaisen ja henkilökunnan käyttöliittymien kokonaisvaltainen uudistaminen käytettävimmiksi. Erityisesti henkilökunnan käyttöliittymään toteutettiin uusia, paremmin käyttöä palvelevia ominaisuuksia, kuten pääsy kuntalaisen näkymään neuvonta- ja ohjaustilanteita varten. Toiminto mahdollistaa esimerkiksi pääsyn Omahoitopalvelun tietosisältöihin myös henkilökunnan käyttöliittymästä. Myös henkilökunnan tiedotteet osio uudistettiin siten, että henkilökuntakäyttäjän nähtävillä ovat kuntalaistiedotteet, ja sekä omaa, että kaikkia terveysasemia koskevat Omahoitopalveluun liittyvät tiedotteet kukin omissa osioissaan. Käyttäjätietokantaan ja Omahoitoalustan ylläpitokäyttöliittymään toteutettiin koekäytön laajentamista varten myös profiilirakenteiden muutoksia siten, että käyttäjä voidaan tunnistaa tietyn terveysasemapiirin alueella asuvaksi kuntalaiseksi tai liittää henkilökuntakäyttäjäksi tietylle terveysasemalle. Oma Terveyskansio / Coronaria Impact Oy & Mawell Oy: Oma terveyskansio on kuntalaiskäyttäjän henkilökohtainen profiili, johon tallennetaan käyttäjän omat henkilö- ja terveystiedot sekä omien terveyspalvelujen yhteystiedot. Lisäksi oman terveyskansio toimii rajapintana verkkoneuvojalle lähetetyille ja vastaanotetuille viesteille sekä ProWellness OmaHoito -palvelun mittausviestien kokoamispaikkana. Oma terveyskansio sisältää myös terveydenhuollon ajanvaraukseen sekä omien laboratoriotietojen välittämiseen liittyviä rajapintoja. Terveyskansio mahdollistaa myös henkilökohtaisesti tärkeän tiedon keräämisen yhteen paikkaan, jolloin tiedot ovat tarvittaessa helposti löydettävissä. Käyttäjä voi tallentaa terveyskansion omaan arkistoon artikkeleita, hoito-ohjeita sekä muuta Omahoitopalvelusta löytyvää sisältöä. Lisäksi käyttäjä voi tallentaa terveyskansioon käyttämiensä terveyspalveluiden yhteystietoja. Terveyskansion interaktiiviset palvelut (verkkoneuvojapalvelu, laboratoriotietonäyttö ja ajanvarauspalvelu) raportoidaan STM:n rinnakkaishankkeessa. Oman terveyskansion sisälle on kehitetty yhteistyössä Coronaria Impact Oy:n kanssa D2Dasiakkaan hoitopolkumalli. D2D-hoitopolkumallilla pyritään varhaisessa vaiheessa seulomaan korkeassa diabetesriskissä olevat henkilöt ja ohjaamaan heidät terveyspalvelujen piiriin. D2Dasiakkaan itsehoitoprosessi käynnistyy asiakkaan kirjautuessa verkkopankkitunnuksilla omaan terveyskansioon ja täyttää Diabetesliiton riskitestikyselyn. Asiakas tallentaa tuloksen omiin terveystietoihinsa ja hän voi tarkastella pisteiden mukaista hoitopolkua.

Asiakkaan diabetesriskipisteiden ollessa lievästi kohonneet (riskipisteet 7-14), asiakas voi tutustua Omahoitopalvelun tarjoamiin tietosisältöihin oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa, kuten saada tietoa elintapoihin vaikuttavista tekijöistä (painonhallinta, ruokavalio, liikunta ja päihteet). Tämä on tärkeää, koska elämäntapoja muuttamalla terveellisempään suuntaan voidaan merkittävästi vähentää diabetekseen sairastumisen riskiä. Omahoitopalvelu tarjoaa mahdollisuudet ja linkit, joiden kautta asiakas voi tehdä järjestelmällistä elintapamuutos-suunnitelmaa itsenäisesti. Tätä prosessia ovat tukemassa myös liikuntaviraston ja potilasjärjestöjen palvelut. 17 Asiakkaan riskipisteiden ollessa vähintään 15, on tärkeää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen joko puhelimella tai Omahoitopalvelun verkkoneuvojan kautta vastaanottoajan saamiseksi. Ammattilainen ohjaa asiakasta tutustumaan Omahoitopalvelussa diabeteksen ehkäisyyn ja sairauteen liittyviin tietosisältöihin. Omahoitopalvelun riskitestin ja diabeteksen hoitoon liittyvien tietosisältöjen kautta potilas saa selkeän kuvan siitä, mitä kohonnut sairastavuusriski käytännössä tarkoittaa. Tietosisällöt antavat olennaista tukea diabeteksen hoitoon liittyvään päätöksentekoon ja ohjaavat potilasta terveyden edistämiseen. Potilaan diabetesriskin ollessa korkea, ensitapaamiset tehdään hoitokäytännön mukaisesti (hoitajalle 2 käyntiä, lääkärille 1 käynti, käynti laboratoriokokeissa). Näiden perusteella potilas ohjautuu jatkossa terveyttä ja sairauden hoitoa tukeviin palveluihin (esim. elintapa/painonhallintaryhmät). Mikäli potilaalla todetaan tyypin 2 diabetes, ohjataan hänet tyypin 2 diabeetikon hoitokäytännön piiriin, jossa Omahoitopalvelun mahdollisuuksia hyödynnetään hyvään hoitotasapainoon tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman mukaan potilas käy vuosittain seurantakäynnillä joko hoitajalla tai lääkärillä ja häntä motivoidaan käyttämään Omahoitopalvelua korkeassa diabetesriskissä olevien ja todetun tyypin 2 diabeteksen hoidossa ja seurannassa. Tavoitteena on, että osa diabeteksen hoidon ja muiden pitkäaikaissairauksien seurantakäynneistä voidaan hoitaa sähköisesti Omahoitopalvelun kautta. Tällä pyritään palvelun laadun parantamiseen ja kustannustehokkuuteen pitkäaikaissairauksien hoidossa. Verkkolääkärit / Coronaria Impact Oy: Verkkolääkärit on kysymyspalsta, jossa erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kansalaisten anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Erikoislääkärille kysymysten esittäminen toteutetaan Coronarian Verkkolääkärit -palvelun avulla. Käyttäjä kohdistaa kysymyksensä haluamalleen lääkärille tai muulle asiantuntijalle. Asiantuntijasta riippuen kysyminen on joko maksullista tai maksutonta. Kysymykset lähetetään nimettöminä. Kun asiantuntija on antanut vastauksensa, kysymys ja vastaus tulevat nähtäville käyttäjän omaan terveyskansioon sekä kaikkien käyttäjien nähtäville Verkkolääkärit -palveluun. Omahoito -palveluun verkkolääkärit -palvelu toteutetaan Coronarian Verkkoklinikka.fi -palvelun integraationa. Asiakastyytyväisyys / Coronaria Impact Oy: Asiakastyytyväisyysseuranta on palvelun laadun kehittämisen työväline. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla voidaan mitata avoterveydenhuollon asiakkaiden

tyytyväisyyttä Omahoitopalveluun. Asiakastyytyväisyyskysely on liitetty Omahoitopalvelun asiakkaiden terveyskansioon sekä henkilökunnan käyttöliittymään ja se näkyy niissä linkkinä. Molemmissa lomakkeissa on omat kysymykset. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset tallentuvat Coronaria Clinic järjestelmään, josta ne ovat haettavissa ja tarkasteltavissa. Saatuja vastauksia voidaan katsella analyysityökalun avulla, joka on liitetty henkilökunnan käyttöliittymään. Kyselyn valinnan avulla rajataan vastaukset koskemaan joko asiakkaiden tai henkilökunnan vastauksia. Vastauksia voidaan katsella joko yhteenvetoraporttinäkymästä, jossa näkyy kaikki vastaukset tai tiettyjen hakuehtojen mukaisesti. 18 15D mittaristo / Coronaria Impact Oy: 15D -mittariston avulla voidaan tutkia tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutusta potilaan elämänlaatuun ja samalla seurata kustannusvaikuttavuutta, terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta tai muutosta laatupainotetuissa elinvuosissa vaikuttavuusmittaria käyttäen. 15D - mittaristo on osa terveydenhuollon toimintaprosessien kehittämistä ja sillä pyritään selvittämään myös yksilö - ja ryhmänohjauksien vaikuttavuutta. 15D -lomakkeen liittäminen osaksi Omahoitopalvelua toteutettiin siten, että se voidaan tarvittaessa henkilökunnan toimesta linkittää täytettäväksi tietyille henkilöille omaan terveyskansioon. 15D -mittariston vastaukset tallentuvat Coronaria Clinic järjestelmään, josta ne ovat haettavissa ja tarkasteltavissa. Saatuja vastauksia/tuloksia voidaan katsella analyysityökalun avulla, joka on liitetty henkilökunnan käyttöliittymään. Tuloksia voidaan tarkastella joko yhteenvetonäkymästä, jossa näkyvät kaikki vastaukset, tiettyjen hakuehtojen mukaisesti tai tarkastella vain tietyn henkilön vastauksia. Tuloksia voidaan verrata joko 15D väestön tai omien asiakkaiden mukaisesti. Tulokset näkyvät myös graafina. ProWellness OmaHoito-järjestelmä / ProWellness Oy: Aktiivinen Omahoito -palvelukokonaisuus koostuu kuntalaiskäyttäjän osalta ProWellness OmaHoito -palvelumoduulin toiminnoista (taulukko 1). ProWellness Hoitojärjestelmä (asiantuntija-järjestelmä) ja OmaHoito -moduuli muodostavat kokonaisuuden, joka tukee potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa. OmaHoito -moduli mahdollistaa kuntalaiselle yhteydenpidon omaan lääkäriin tai hoitajaan sekä lisää hänen mahdollisuuksiaan osallistua omaan hoitoon erilaisia mittauksia tekemällä. ProWellness OmaHoito järjestelmän henkilökunnan käyttöliittymään toteutettiin Omahoitopalvelun kautta järjestelmää käyttäneiden kuntalaisten helpompi haku- ja rekisteröintiominaisuus ProWellness katselujonoon. Käyttäjän rekisteröintisivulla syötetään rekisteröitävän kuntalaisen henkilötunnus, jonka avulla voidaan hakea kuntalaisen tiedot rekisteröintilomakkeelle, mikäli tiedot löytyvät käyttäjätietokannasta. Lisäksi toteutettiin ProWellness OmaHoito järjestelmän kautta saapuneiden viestien notifikaatioiden tuominen Omahoitopalveluun omaan terveyskansioon. Kuntalaisen kirjautuessa Omahoitopalveluun kyselyrajapinnan avulla tarkistetaan, onko kuntalainen ProWellness OmaHoito palvelun käyttäjä sekä tarkistetaan, onko edellisen kirjautumiskerran jälkeen ProWellness OmaHoito

järjestelmän viestintämoduuliin tullut kuntalaiselle saapuneita viestejä. Mikäli on, saapuneiden viestien lukumäärä näytetään käyttäjälle Omahoitopalvelun yhteenvetosivulla. Lisäksi Oman terveyskansion etusivulle tuotiin linkki, jota klikkaamalla kuntalainen pääsee suoraan ProWellness OmaHoito -järjestelmän viestimoduuliin. Myös tallennetuista kotimittaustuloksista toteutettiin kyselyrajapinta ja notifikaatioiden esittäminen omaan terveyskansioon. Lähetetyistä kotimittaustuloksista viimeisin mittaustulos näkyy Oman terveyskansion yhteenvetosivulla. 19 Taulukko 1. ProWellness OmaHoito-modulin sisältö. Oma Terveys Terveyskortti: omien terveystietojen tallentaminen (mm. allergiat, rokotukset, lääkitykset) Terveysmittaukset: vastaanotolla ja laboratoriossa mitattujen arvojen tallentaminen Kotimittaukset Verensokeri-, PEF- ja verenpainearvojen tallentaminen käsin tai suoraan mittarista Omahoitopalveluun modeemin, tietokoneen tai matkapuhelimen välityksellä Mittaustietojen lähettäminen terveysasemalle lääkärille tai hoitajalle Painonhallinta Painonseuranta havainnollisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti Oma painonhallintasuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta graafien ja taulukoiden avulla Ravinto Mahdollisuus ruokapäiväkirjan pitämiseen Omaan jääkaappiin voi tallentaa ruoka-aineet niin että ne ovat helposti löydettävissä Päivittäisten aterioiden kerääminen ruokapäiväkirjaan Liikunta Mahdollisuus liikuntapäiväkirjan pitämiseen Yksilöity tieto liittyen liikunnan tasoon, aikaan, matkaan, sykkeeseen ja kulutettuun energiamäärään Viestinvälitys Viestien lähettäminen terveysaseman hoitajalle tai lääkärille ProWellness OmaHoitopalveluun Ryhmänohjausmalli / Ote 2- hanke ja Coronaria Impact Oy: Asiakaslähtöinen ryhmänohjausmalli on kehitetty vasta sairastuneiden tyypin 2 diabeetikoiden ja painonhallintaryhmien ohjaamiseen. Malli soveltuu hyvin myös muiden pitkäaikaissairauksiin liittyvien ryhmien ohjaamiseen. Asiakaslähtöisen ryhmänohjausmallin kehittäminen perustuu hoidonohjauksen kysynnän tarpeen lisääntymiseen Oulun kaupungissa, johon nykyisillä terveydenhuollon resursseilla ei pystytä vastaamaan. Asiakaslähtöinen ryhmänohjausmalli on tehty projektiin opinnäytetyönä ja se on hyväksytty pysyväksi toimintamalliksi Oulun kaupungissa. Ryhmänohjausmallissa käytetään Omahoitopalvelua välineenä asiakkaalle annettavassa ohjauksessa. Terveysasemien hoitajia tullaan perehdyttämään mallin mukaisen ryhmien ohjaamiseen. Ryhmät käynnistyvät kevään 2009 aikana. Mallia tullaan arvioimaan (zefarviointi) ja jatkokehittämään tulosten pohjalta. Uuden ryhmänohjausmallin avulla pyritään tehostamaan tyypin 2 diabeteksen hoitoa ja kohdentamaan terveydenhuollon resurssit tarkoituksen mukaisesti.

Mallin ryhmätapaamisiin liittyvät yleisöluennot ja mallin toteuttamisessa hyödynnetään Omahoitopalvelun käyttöä potilaan itsehoidon tukemisessa. Tavoitteena on, että ryhmäläiset täyttävät Omahoitopalvelussa esim. ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja sekä merkitsevät omia mittaustuloksiaan omaan terveyskansioon. Tarkoituksena on, että ryhmäläiset voivat saada ohjausta itsehoitonsa tukemiseen ryhmän ohjaajilta Omahoitopalvelun viestikanavan kautta. Ryhmän toiminnassa hyödynnetään kolmannen sektorin (järjestöjen) tarjoamia palveluja (vertaistukiryhmät). Ryhmät käynnistyvät syksyn 2009 aikana, jonka jälkeen niistä kerätään arviointia. Ryhmänohjausmallia voidaan käyttää erilaisten potilasryhmien ohjaamisessa erilaisissa terveydenhuollon organisaatioissa. 20 4.2 Omahoitopalvelun pilotoinnin tulokset Omahoitopalvelua pilotoitiin Kaakkurin Teknologiaterveyskeskuksessa 4.2.2008 30.9.2008. Seuraaviin taulukoihin (2-6) on koottu tilastotietoa pilotointiajan käyttäjämääristä, rekisteröityneistä käyttäjistä, ProWellness OmaHoidon kautta välitetyistä nettikontakteista ja suosituimmista sisällöistä. Taulukko 2. Omahoitopalveluun rekisteröityneet käyttäjät pilotointiajalla. Taulukko 3. Omahoitopalvelussa käynnit pilotointiaikana.

21 Taulukko 4. ProWellness OmaHoito-palvelun kautta välitetyt internet-kontaktit pilotointiajalla. ahoito.fi ältö 008 Taulukko 5. Omahoitopalvelun suosituimmat sisällöt pilotointiajalla. (25.3. 30.9.2008) Sivun otsikko Näyttökerrat Etusivu 1 1166 9846588 Oma terveyskansio, kirjautuminen/yhteenveto 5797 8262872 Etusivu, henki lökunta 4846 5345428 Terveysongelmat, pääsivu 4224 3153826 Aktiivinen omahoito 3735 4271933 Terveyden yl läpito 3693 6118052 Terveyspalvelut 2718 6323042 Ajankohtaista 2658 5469479 Terveysneuvonta 2274 6975964 Oma terveyskansio, Omat tiedot 2043 Taulukko 6. Omahoitopalvelun suosituimmat aloitussivut pilotointiajalla (25.3. 30.9.2008). Sivun otsikko Saapum iset Etusivu 6098 Oma terveyskansio, 1371 kirjautuminen/yhteenveto Terveysongelmat 720 75 Terveysongelmat > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit >> Nielutuleh dus 25 Terveysongelmat >Tulehdussairaudet >> Visva syylä Peräpukamat > Ruuansulatuselinten sairaudet >> Peräpukamat Terveysongelmat > Tuki- ja liikuntaelinsairaudet >> Välile vyn pullistuma Terveysongelmat > Ihotaudit >> Jalkasieni 84 Terveysongelmat > Hormoniriippuvaiset sairaudet >> Diabetes, tyyppi 2 56 Terveysongelmat > Ruuansulatuselinten sairaudet >> Peräpukamat 508 500 406 299 294 279 278

Tilastoinnin perusteella on nähtävissä, että Omahoitopalveluun rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi pilotointiaikana (30.9.2008 349 rekisteröitynyttä käyttäjää) ja palvelu koettiin sivustolla käyneiden lukumäärän perusteella kiinnostavaksi (30.9.2008 6224 kävijää). ProWellness OmaHoidon kautta lähetettyjen viestien määrä oli suhteellisen tasainen, 06/2008 ja 07/2008 saapuneita viestejä oli vähän mutta syksyllä 2008 viestejä saapui ja niitä lähetettiin enemmän. Pilotointiaikana ProWellness OmaHoidon kautta välitettyjä viestejä oli yhteensä 147 (saapuneita 66 ja lähetettyjä 81). Suosituimmaksi sisältöalueeksi nousivat terveysongelmat palvelun etusivun ja oman terveyskansion lisäksi. Terveysongelmista käytiin eniten lukemassa tietoa korva-, nenä- ja kurkkutaudeista. 22 Omahoitopalvelun laajentumisen myötä (rinnakkaishanke KASIO, STM) Omahoitopalveluun on kirjautunut 30.4.2009 mennessä 1189 kuntalaista. 7.5.2009 tilastojen mukaan kirjautuneista on naisia 67,5 % ja miehiä 32,5 %. Kirjautuneiden keski-ikä on 47 vuotta. Vanhin kirjautunut on 89 vuotias ja nuorin 17 vuotias. Omahoitopalvelun sivustoilla oli 30.4.2009 mennessä yhteensä 137 830 kävijää. 4.3 Toiminta- ja tuotetestausmallin esittäminen Tuotetestauspalvelu on uusi palvelumuoto, joka tarjoaa tuotetestauspalvelua hyvinvointiteknologian yrityksille sekä tutkimus ja kehittämislaitoksille ja yksiköille. Kaakkurin teknologiaterveyskeskus aidossa perusterveydenhuollon ympäristössä on uusi palvelu, jolla haetaan kokemusta tuotetestauksesta perusterveydenhuollossa sekä kokemuksia yritysten ja julkisen sektorin yhteistyömalleista uusien terveydenhuollon innovaatioiden tuottamisessa ja käyttöönotossa. Tuotetestauspalvelulla edistetään terveysteknologian tuotteiden käytettävyyttä. Tuotetestauksen avulla voidaan merkittävästi parantaa tuotteiden toimivuutta käytännön hoitotilanteissa. Ammattilaisten antama arvio tuotteen käytettävyydestä ja soveltuvuudesta sekä vaadittavista ominaisuuksista on arvokasta palautetta tuotteen kehittäjälle. Toiminnan tavoitteena on saada terveydenhuollon tuotteiden kehittäjät ja käyttäjät tekemään varsinaisen tuotteen kehittämiseksi yhteistyötä. Perusterveydenhuollossa on jo pitkään tunnistettu tarve saada käyttöön tarkoituksenmukaisia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan yritykset ovat toivoneet voivansa tehdä tuotteistaan mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Eri ammattiryhmien edustajien tavoitteena on saada tuotetestauksen tuloksena entistä parempia tuotteita terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntalaisten käyttöön. Terveysaseman ympäristö tarjoaa yritykselle paljon mahdollisuuksia kokeilla ja testata tuotteitaan simuloituun testiympäristöön verrattuna. Terveysaseman henkilöstön näkökulmasta on palkitsevaa ja mielekästä päästä vaikuttamaan terveydenhuollon työvälineisiin siinä vaiheessa kun muutokset ovat vielä mahdollisia. Palvelulla haetaan myös yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja sitä kautta uudenlaisia toimintamalleja ja innovaatioita yritysmaailman ja julkisen sektorin välille. Toiminnan odotetaan hyödyttävän molempia osapuolia sekä ennen kaikkea palveluita käyttäviä kuntalaisia.

Tuotetestauspalvelun asiakkaita voivat olla hyvinvointiteknologiayritykset, tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä terveydenhuollon palveluntuottajat. Palvelun avulla voidaan testata esim. tutkimus- ja diagnosointilaitetta, potilaan käytössä olevaa omahoitolaitetta, ohjelmistoa, koulutuskonseptia, palautelomaketta tai työasua. Tuotetestausmallia on kuvattu tuotetestaukseen tulevan yrityksen näkökulmasta. Yrityksen tulee itse rahoittaa tuotetestauksesta aiheutuvat kulut. Tuotetestausmalli pohjautuu yhden luukun periaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että yritys ottaa yhteyttä yhteen henkilöön ja saa tätä kautta kattavan testauksen tuotteelleen. Tuotteen ei tarvitse olla valmis tuote, vaan testaukseen otetaan myös ideoita sekä palveluita. 23 4.3.1 Tuotetestausprosessin kulku Testattavan tuotteen tai idean omistava asiakas ottaa yhteyttä Tuotetestausasiantuntijaan ja tuotteen sopivuustestaus käydään läpi. Mikäli tuote ei sovi testattavaksi TT Kaakkurin tuotetestauspalvelussa, ohjataan asiakas tarvittaessa oikealle taholle. Tuotteen soveltuessa Ttk:ssa testattavaksi, aloitetaan alustavan testaussuunnitelman laatiminen. Testauksen suunnittelussa keskustellaan asiakkaiden ja henkilökunnan edustajien kanssa. Suunnitteluvaiheessa kootaan henkilökunnasta asiantunteva joukko tueksi testaukseen. Kun testauksen pääsisältö on valmis, selvitetään mitkä partnerit kulloinkin lähtevät testiin mukaan. Alustavan testaussuunnitelman pohjalta luodaan tarjoukset asiakkaalle. Tarjouksen hyväksynnän jälkeen tehdään alustava testaussuunnitelma ja testaussopimus toimitetaan allekirjoitettavaksi. Sopimusten teon jälkeen tarkennetaan testaussuunnitelmaa ja siirrytään toteutusvaiheeseen. Testaus suoritetaan testaussuunnitelman mukaisesti. Yksi tuotetestausprojekti voi sisältää useita testausvaiheita ja yhden vaiheen päätteeksi voidaan yritykselle toimittaa tulokset väliraportin muodossa. Testauksessa tulevien dokumenttien ja vaiheiden määrä esitetään testaussuunnitelmassa. Tuotetestausasiantuntija vastaa testausvaiheen toteutuksesta ja lopullisten tulosten analysoinnista. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat testaukseen asiantuntijoina sekä loppukäyttäjinä. Tuotetestausasiantuntija koostaa väli ja loppuraportit, sekä raportoi tulokset asiakkaan edustajille. Puolen vuoden kuluttua testauksen päättymisestä yrityksille lähetetään kysely missä selvitetään asiakastyytyväisyyttä ja tiedustellaan onko asiakas hyödyntänyt saamiaan tutkimustuloksia. (ks. Kuvio 1) Tuotetestausmalli sisältää yrityksille tarjottavan markkinointimateriaalin, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman sekä tarvittavat dokumentit ja erilaiset tuotepaketit. Tuotetestauspalvelussa räätälöidään asiakkaille juuri heidän tarpeisiinsa sopiva tuotetestauspalvelupaketti. Paketit voivat vaihdella pienimuotoisesta ideantestauksesta laajamittaiseen kontekstuaaliseen arviointiin. Esimerkkejä räätälöitävistä peruspaketeista:

24 Valmiin tuotteen käytettävyystestaus Kehityksen alla olevan tuotteen prototyypin testaus Käyttöliittymien asiantuntija-arviointi Loppukäyttäjien haastattelu selvitys testattavasta tuotteesta Loppukäyttäjien kysely selvitys testattavasta tuotteesta Hinnoittelu, mistä hinnat koostuvat Kuvio 1. Tuotetestausprosessin päävaiheet. 4.3.2 Esimerkkitapauksia tuotetestauspalvelusta Web pohjaisen tuotteen konseptin testaus Palvelukonseptin testaus koostuu useammasta vaiheesta. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy käyttöliittymän asiantuntija-arvio, jossa kaksi käytettävyyden asiantuntijaa arvioi suunnitellun käyttöliittymän käytettävyyden. Tässä vaiheessa tuotteen selvimmät käytettävyyteen vaikuttavat ongelmat saadaan kartoitettua ja ne voidaan korjata ennen seuraavia testausvaiheita. Seuraava vaihe on käytettävyystestaus, missä kolme tärkeimmän käyttäjäryhmän edustajaa testaa tuotetta ennalta valittujen ja tuotteen toiminnan kannalta tärkeiden käyttötapauksien mukaan. Käyttötapaukset katsotaan aina yhdessä asiakkaan edustajan kanssa läpi. Käytettävyystestauksen yhteydessä loppukäyttäjille tehdään haastattelu. Itse käyttötapausten tekeminen videoidaan ja tulokset koostetaan videoinnista koostetun materiaalin pohjalta. Tässä vaiheessa saadaan tieto siitä miten tuotetta kannattaa parantaa, jotta se soveltuisi oikeille loppukäyttäjille mahdollisimman hyvin. Testauksen kolmas osio koostuu oikeiden loppukäyttäjien pitempiaikaisesta käytöstä. Tässä osassa