JATKUVA TAVOITTEISIIN PERUSTUVA ARVIOINTI & HARJOITTELUPÄIVÄKIRJA Anna-Sofia Korteniemi sh, TtK, TtM-opiskelija/ Turun yliopisto Opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä 16.4.2019
ESITYKSEN RAKENNE 1. MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? 2. TAVOITTEET 3. JATKUVA ARVIOINTI/PALAUTE 4. HARJOITTELUPÄIVÄKIRJA?!
LAATULUPAUKSET Opiskelijalle annettu arviointi perustuu opiskelijan osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin Ohjaaja mahdollistaa ja varmistaa yhdessä opettajan kanssa opiskelijan laadukkaan ja turvallisen harjoittelun ja opiskelijan tavoitteellisen osaamisen kehittymisen. Opiskelija ottaa vastuun osaamisen kehittymisestä ja ammatillisesta kasvusta sekä reflektoi aktiivisesti oppimistaan osaamistavoitteidensa mukaisesti
JATKUVAN PALAUTTEEN EDUT OPISKELIJA: Osaamisen kehittyminen Opiskelijoiden kokemus: Reaaliaikainen oppimisen suuntaaminen tavoitteita ei tunneta tai huomioida, Varhaisen tuen mahdollistuminen Realistinen palaute itsearviointi, riittämätöntä, reflektiotaidot, palautteen huonosti pyytäminen Luottamuksen ajoitettua, lisääntyminen ohjaussuhteessa satunnaista ja Stressin väheneminen Itsetunnon ja itseluottamuksen epäadekvaattia! vahvistuminen Motivaation kasvu, sitoutuminen OHJAAJA: Myös ohjaajat kokevat arviointi- ja Henkilökohtainen ja ammatillinen kasvu palauteosaamisessaan puutteita. Ohjausosaamisen kehittyminen Vuorovaikutustaitojen kehittyminen
JATKUVAN PALAUTTEEN ESTEET TYÖHÖN LIITTYVÄT Kiire, kolmivuorotyö OPISKELIJAAN LIITTYVÄT Vaikeus ottaa palautetta vastaan; opiskelijan vastuu omasta oppimisesta; opiskelija ei ymmärrä tai huomaa palautetta; ennakkoasenteet; opiskelijan suojakuori; opiskelijan itsearviointi TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT Tavoitteet ei tiedossa; niukat tavoitteet; tavoitteet eivät ole konkreettisia; tavoitetta ei voi arvioida; erilaiset opsit ja arviointikriteerit OHJAAJAAN LIITTYVÄT Kiltteys ; vaikeus antaa negatiivista palautetta; turhautuminen toistuvaan palautteen antoon; oma elämäntilanne; osaamisen puute; välinpitämättömyys; ohjaajien näkemyserot; ohjaaja aliarvioi tilanteen merkittävyyden opiskelijalle OHJAUSKÄYTÄNTEISIIN LIITTYVÄT Epäyhtenäiset käytännöt; puutteellinen palautteenantokulttuuri; palautteenanto potilaan kuullen; reissuvihon vähäinen käyttö; vaihtuvat ohjaajat; yhdellä opiskelijalla monta ohjaajaa; satunnaiset ohjaajat eivät ota vastuuta; työryhmän näkemyserot
JATKUVAN PALAUTTEEN EDELLYTYKSIÄ Opiskelijamyönteinen osasto & palautekulttuuri Luottamus ja kunnioitus ohjaussuhteessa Jaettu vastuu Lupa palautteen pyytämiseen Opiskelijan ja ohjaajan valmiudet Selkeät tavoitteet
HARJOITTELUN TAVOITTEET SELKEÄT TAVOITTEET Tavoitellun osaamisen saavuttaminen Tehokas oppimisprosessi Sujuva arviointiprosessi Helpottavat palautteen antamista ja vastaanottamista MIHIN OPISKELIJAN TAVOITTEET PERUSTUVAT? Ammatin edellyttämään osaamiseen (esim. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen) Opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kriteereihin (esim. TurkuAMK) Harjoitteluyksikön erityispiirteisiin (apuna esim. opiskelijaohjausprosessit) Opiskelijan yksilölliseen oppimisprosessiin ja oppimistarpeisiin
MILLAINEN ON HYVÄ TAVOITE? SMART-MUISTISÄÄNTÖ Spesific = tarkka Measurable = mitattavissa oleva Achievable = saavutettavissa oleva Relevant = tarkoituksenmukainen Timed = aikataulutettu (SMART: mukailtu Haapa ym. 2015)
MILLAINEN ON HYVÄ TAVOITE? LUO ARVIOI TUTUSTU OPISKELIJAAN YKSILÖNÄ! ANALYSOI SOVELTAA YMMÄRTÄÄ MUISTAA (Bloomin taksonomia: mukailtu DeYoung 2015)
HARJOITTELUN ARVIOINTI Verrataan suoriutumista asetettuihin tavoitteisiin Ei itseisarvo! Oppimisen näkyväksi tekeminen, oppimisen suuntaaminen, kehittyminen ja motivointi Eettisesti, turvallisesti ja vastuullisesti toimiva ammattilainen Arviointikriteerit perustuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin Mitä tarkoittavat juuri tällä harjoittelujaksolla?
MILLAISTA ARVIOINTI ON? Vallan käyttöä! Muodollista ja epämuodollista Summatiivinen arviointi Kohdistuu kompetenssiin/oppimistulokseen tietyllä hetkellä Arviointikeskustelut Usein korostuu harjoittelussa Formatiivinen arviointi/palaute Kohdistuu oppimisprosessiin oikea suunta tavoitteisiin nähden Vaikuttaa eniten opiskelijan oppimiseen
MILLAISTA ON HYVÄ PALAUTE? Tavoitteisiin pohjautuvaa Yksilöllistä Tarkkaa Objektiivista Rehellistä Positiivista vahvistavaa Rakentavaa, kehittävää, korjaavaa Kohdistuu: Psykomotorisiin taitoihin = suoriutuminen tietystä toiminnasta Kognitiivisiin taitoihin = kliininen päätöksenteko Affektiivisiin taitoihin = arvot, uskomukset, asenteet, motivaatio, valinnat
MILLOIN ANNAN PALAUTETTA? Työn lomassa & toimintaan yhdistettynä Tilannesidonnainen, tarkka palaute Usein tiedostamatonta Erillisissä palautekeskusteluissa Luottamus, kollegiaalisuus, rohkeus pyytää palautetta Rauhallinen, yksityinen tila ja riittävästi aikaa Kirjallisesti Dokumentointi
PALAUTEKESKUSTELUN KAAVA 1. Opiskelijan itsearvio Reflektio ja syväoppiminen, itsearviointitaidot Palautteen kohdentamisen Ohjaajan tehtävä: eri näkökulmat ja kriittiset kysymykset 2. Näkemys tilanteesta tai toiminnasta Ensin positiivinen 3. Suunnitelma toiminnan kehittämisestä tavoitteiden saavuttamiseksi 4. Loppuyhteenveto Opiskelijan ymmärrys ja käsittelykyky Annettu palaute vs. vastaanotettu palaute
Kysy opiskelijalta, mikä meni hyvin? Kerro opiskelijalle, mikä meni hyvin! Kysy opiskelijalta, mitä voisi kehittää? Kerro opiskelijalle, mitä voisi kehittää! Kuvio: Burgess ym. 2015 (mukaillen)
KORJAAVA/RAKENTAVA PALAUTE? Syyllisyys, kiusallisuus, hämmennys, ahdistus, pelko ohjaajalla ja opiskelijalla Epäonnistuminen ohjaajan syytä? Vaikutukset ohjaussuhteeseen Pahan mielen välttäminen Pelko siitä, miten palaute vaikuttaa opiskelijan tulevaisuuteen/uraan? Ammattilaisen vastuu potilasturvallisuus! Opiskelijat haluavat reaaliaikaisesti kuulla, jos toiminnassa on korjattavaa! MITEN? Positiivinen konteksti ( hampurilaismalli ) ja kehittämissuunnitelma Suunnitelmallisuus Empaattisuus & sensitiivisyys Yksityisyys ei potilaan vierellä!
YHTEINEN ASIA JAETTU VASTUU Voisiko palautetta saada myös: Vertaisilta eli muilta opiskelijoilta? Potilailta tai heidän läheisiltään? Moniammatillisen tiimin muilta jäseniltä?
HARJOITTELUPÄIVÄKIRJA Lähtökohtana reissuvihko Kehittämisen teemoja: Yksilöllinen oppimisprosessi ja -tarpeet Opiskelijan vastuu ja suunnitelmallisuus Itsearviointi ja -reflektio Tavoitteiden esilletuonti Tavoitteisiin perustuva arviointi Jatkuvuus Positiivinen ja vahvistava palaute Korjaava ja kehittävä palaute Palautteen monipuolisuus
TILAA KOKEILUUN! tiina.tarr@tyks.fi
VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET
KIITOS & AURINKOISTA KEVÄTTÄ!
LÄHTEITÄ Esitys on muokattu 27.11.2019 Opiskelijaohjaajat laineilla koulutuksessa käytettyjen diojen ja keskustelun pohjalta. Adamson, E., King, L., Foy, L., McLeod, M., Traynor, J., Watson, W. & Gray, M. 2018. Feedback in Clinical Practice: Enhancing the students experience through action research. Nurse Education in Practice 31, 48-53. Allen, L. & Molloy, E. 2017. The influence of preceptor-student Daily Feedback Tool on clinical feedback practices in nursing education: A qualitative study. Nurse Education Today 49, 57-62. Baumgartner, R., Häckter Sthåhl, C., Manninen, K., Rydholm Hedman, A-M. 2017. Assessment of nursing students in clinical practice- an intervention Study of a modified process. Journal of Nursing education and Practice 7 (11), 111-122. Burgess, A. & Mellis, C. 2015. Feedback and Assessment for clinical placements: achieving the right balance. Review. Advances in Medical Education and Practice 6, 373-381. Clynes, M. P. & Raftery S. E. C. 2008. Feedback: An essential element of student learning in clinical practice. Nurse Education in Practice 8, 405-411. DeYoung, S. 2015. Teaching Strategies for Nurse Educators. Third Edition. New Jersey: Pearson. Fitxgerald, M., Gibson, F. & Gunn, K. 2010. Contemporary issues relating to assessment of pre-registration nursing students in practice. Nurse Education in Practice 10 (3), 158-163. Haapa, T., Eckardt, M., Koota, E., Kukkonen, P., Pohjamies, N. & Ruuskanen S. 2017. HUS opiskelijaohjauksen käsikirja 2.1. Helminen, K., Johnson, M., Isoaho, H., Turunen, H., Tossavainen, K. 2017. Final assessment of nursing student in clinical practice: Perspectives of nursing teachers, students and mentors. Journal of Clinical Nursing 26,(4795-4803). Helminen, K., Tossavainen, K. & Turunen, H. 2014. Assessing Clinical Practice of student nurses: View of teachers, mentors and students. Nurse Education Today 34, 1161-1166.
LÄHTEITÄ Jokelainen, M., Jamookeeah, D., Tossavainen, K. & Turunen, H. 2013. Finnish and British mentors' conceptions of facilitating nursing students' placement learning and professional development. Nurse Education in Practice 13 (1), 61-67. Karjalainen, T., Ruotsalainen, H., Sivonen, P., Tuomikoski, A-M, Huhtala, S. & Kääriäinen, M. 2015. Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan. Hoitotiede 27 (3), 183-198. Kääriäinen, M., Ruotsalainen, H. & Tuomikoski, A-M. 2016. Opiskelijaohjaus harjoittelussa. Opiskelija-arviointi osana ohjausta. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnä-Furu, C., Salminen, L. Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli ohjaajien näkökulma. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Ruotsalainen, H. & Kääriäinen, M. 2016. Opiskelijan arviointi. Opiskelijan arviointi ohjatussa harjoittelussa. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnä-Furu, C., Salminen, L. Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. Teuho, S., Roto, H., Sulonen, T., Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15 (1), 10-17. ValOpe-verkosto. 2017. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. Saatavilla: https://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat.webnode.fi/_files/200000088-4ad314bcde/hoitoty%c3%b6n_laatusuositukset.pdf. Wells, L. & McLoughlin, M. 2014. Fitness to practice and feedback to students: A literature review. Nurse Education in Practice 14 (137-141). Wu, X. V., Enskär, K., Lee, C. C. S., Wang, W. 2015. A systematic review of clinical assessment for undergraduate nursing students. Nurse Education Today 35 (347-359).