TASEKIRJA VUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
_ SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO..3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET 4 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT 5 3 TOIMINTAKERTOMUS...6 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset.6 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...6 3.2.1 Kunnanjohtajan katsaus..6 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset..8 3.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa.. 13 3.2.5 Kunnan henkilöstö..16 3.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista...19 3.2.7 Ympäristötekijät... 20 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä..20 3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen.23 3.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...23 3.4.2 Toiminnan rahoitus.25 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset..27 3.6 Kokonaistulot ja menot..28 3.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous.. 30 3.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 30 3.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus..30 3.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 30 3.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä..31 3.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 32 3.8 Keskeiset liitetiedot...35 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 3.9.1 Asiaa koskeva sääntely.35 3.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely.35 3.9.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet...36 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 37 4.1 Seurantaa koskeva sääntely 37 4.2 Kunnan toiminta-ajatus, yleistavoitteet ja kehittämisen painopisteet..37 4.2.1 Yleistavoitteiden toteutumatietoja.43 4.3 Tavoitteiden toteutuminen päävastuu- ja vastuualueittain.49 4.4 Hallinto- ja elinkeinotoimi.50 4.4.1 Yleis- ja taloushallinto.51 4.4.2 Elinkeino- ja kehittämistehtävät 54 4.4.3 Metsien hoito 58 1
_ 4.5 Perusturvatoimi..59 4.5.1 Perusturvatoimen hallinto..60 4.5.2 Lapsiperheiden palvelut. 61 4.5.3 Palvelukoti Ilola...64 4.5.4 Muu vanhustenhuolto. 69 4.5.5 Muut sosiaalipalvelut..71 4.5.6 Terveydenhuolto.....74 4.6 Opetus- ja vapaa-aikatoimi..79 4.6.1 Koulutoimen hallinto...80 4.6.2 Perusopetus.80 4.6.3 Toisen asteen koulutus..82 4.6.4 Muu opetustoiminta 83 4.6.5 Kirjasto- ja kulttuuritoimi. 85 4.6.6 Liikunta- ja nuorisotoimi. 87 4.7 Tekninen toimi...92 4.7.1 Teknisen toimen hallinto...94 4.7.2 Kiinteistötoimi..96 4.7.3 Liikenneväylät ja yleiset alueet. 98 4.7.4 Vesihuoltolaitos...99 4.7.5 Jätehuolto..101 4.7.6 Rakennusvalvonta 103 4.7.7 Pelastustoimi.104 4.7.8 Yksityistieasiat..106 4.8 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen.108 4.8.1 Talousarvion sitovuus.... 108 4.8.2 Käyttötalouden toteutuminen.110 4.8.3 Tuloslaskelman toteutuminen...118 4.8.4 Investointien toteutuminen.. 121 4.8.5 Rahoitusosan toteutuminen. 131 4.8.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. 134 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT.. 136 5.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet...136 5.2 Tuloslaskelma.137 5.3 Rahoituslaskelma.. 138 5.4 Tase. 139 5.5 Konsernitase..141 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...143 7 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET..160 7.1 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 160 8 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 166 9 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT. 167 10 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...168 TUNNUSLUKUJEN KAAVAT 2
_ JOHDANTO Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tehtävänä on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätöksen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodosta kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä ja sekä tilinpäätös että toimintakertomus ovat välineitä sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksen lukija saa kunnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean ja riittävän kuvan. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Toimintakertomus noudattaa Kuntaliiton 17.11.2009 antamaa yleisohjetta, jonka mukaan kunnan johdon selonteko kunnan sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehitystarpeista tulee sisällyttää toimintakertomukseen. Konsernijohdon tulee tehdä vastaava selonteko konsernin osalta. Yleisohjeen tarkoituksena on parantaa kuntien toimintakertomusten vertailukelpoisuutta yhdenmukaistamalla toimintakertomuksen rakennetta ja sisältöä sekä tunnuslukujen ja muiden tietojen esittämistapaa. Yleisohjetta noudatetaan laadittaessa kunnan tilinpäätöstä tilikaudesta 2008 alkaen. 3
_ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöstä koskevat seuraavat säännökset: Kuntalaki (365/1995) Kirjanpitolaki (1336/1997) ja asetus (1339/1997) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot lakien soveltamisesta Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Sen antamat ohjeet kuuluvat kirjanpitolain 3 :n edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kirjanpitolain mukaan tuloslaskelma ja tase sekä luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista on kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka t tai aukeamat on numeroitava. Kunnan tilinpäätös on julkinen asiakirja, johon sovelletaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Julkistaminen koskee myös tuloslaskelman ja taseen liitetietoja. Tilinpäätösasiakirjojen säilytysajat: Kunnan tasekirja säilytetään pysyvästi (valtion arkiston ohje). Tase-erittelyt ja pää- ja peruskirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (kirjanpitolaki). Käyttöaikaa koskeviin merkinnöin varustettuina tilipuitteet, kirjaussuunnitelma ja koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus (vähintään 10 vuotta). Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kuin edellä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä. Kirjanpito- ja tilinpäätösaineisto on mahdollista määrätyissä rajoissa säilyttää koneellisten menetelmien avulla mikrofilmille kuvattuna, optiselle levylle tai muulle vastaavalle tietovälineelle siirrettynä ja mikrofilmille tai koneelliselle tietovälineelle tulostettuna. 4
_ 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Kunnan julkistettavaan tilinpäätökseen tulee kuntalain 68 :n mukaan sisältyä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomus, sekä konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot. Tilinpäätökseen kuuluvat kirjanpitolain (KPL) 9 :n mukaan lisäksi tase-erittelyt, jotka ovat kunnan sisäisiä, ei julkistettavia tilinpäätösasiakirjoja. Tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus (KPL 3:1.3 ). Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat (KPL 3:8 ja 13 ). Tasekirja ja muu tilinpäätösaineisto muodostavat seuraavan kokonaisuuden: 5 Tasekirja Toimintakertomus toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase konsernitase, -tuloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma Liitetiedot kunnan liitetiedot konsernin liitetiedot Erillistilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitus tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tase-erittelyt Liitetietojen erittelyt Tilikartta Kirjaussuunnitelma Menetelmäkuvaus Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastajan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus, joita ei kuitenkaan oteta tasekirjaan.
_ 3 TOIMINTAKERTOMUS 3.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 3.2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3.2.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan peruspalvelut säilyivät menneenä vuonna edelleen entisellä hyvällä tasolla. Toiminta jatkui kaikilla hallinnonaloilla kutakuinkin ennallaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä Palvelukoti Ilolaan perustetun osastonhoitajan viran myötä. Kunnantalon peruskorjaushankkeen vuoksi kunnanviraston toiminnot siirrettiin kesäkuussa ns. viipalevirastoon vuokratiloihin lähes vuoden kestäväksi ajaksi. Kunnan ulkoiset käyttötalousmenot (toimintakulut) olivat yhteensä lähes 7.675.000 (97,3 % tarkistetusta talousarviosta) ja ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,0 %. Terveydenhuoltomenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 162.000 :lla eli 6,8 %:lla. Perusterveydenhuollon menot laskivat noin 64.000 :lla (-5,7 %) ja erikoissairaanhoidon menot noin 98.000 eurolla (-7,8 %). Vuoden 2010 alusta toteutettiin sairaanhoitopiirin vaihdos Satakunnasta Pirkanmaalle. Sairaanhoitopiirin vaihdosta koskeva kunnanvaltuuston päätös saavutti lainvoiman vasta helmikuussa 2011. Sastamalan perusturvakuntayhtymän jäsenkunnat päättivät joulukuussa yhtäpitävin päätöksin yhteistoiminta-alueen hallintomallin muuttamisesta siten, että vuoden 2012 alusta siirrytään ns. vastuukuntamalliin. Hallintomallin muutosta ja samalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integroimista koskeva valmistelu Paras-lainsäädännön muutokseen liittyen käynnistyi joulukuun lopulla. Saspen jäsenkuntien lisäksi yhteistoiminta-alueen valmisteluun tuli mukaan Ikaalisten kaupunki. Vuoden 2010 aikana neuvoteltiin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista. Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen lokakuussa valita Sastamalan yhteistoiminta-alueen, joka aloitti Kiikoisissa palvelujen tuottajana vuoden 2011 alusta. Samalla päättyi neljä vuotta kestänyt yhteistyö maaseutupalveluissa Kokemäen kaupungin kanssa. Vuoden lopulla neuvoteltiin Lavian kunnan kanssa perusopetuksen sopimuksesta koskien yläkoulun oppilaiden koulun osoittamista. Uusi toistaiseksi voimassa oleva, mutta käytännössä muutoin ehtisin ehdoin jatkuva, sopimus hyväksyttiin tammikuussa 2011. 6
_ Tilikauden ylijäämäksi muodostui suunnitelmanmukaisten poistojen, jotka olivat noin 217.000, ja tuloksen käsittelyerien jälkeen noin 115.000. Vuosikate oli poistoihin verrattuna noin puolitoistakertainen eli lähes 331.000. Asukasta kohden vuosikate oli 261. Kirjanpidollisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tappio pieneni selvästi edellisestä vuodesta. Tappio aiheutui poistojen ja jäännöspääoman korvauksen suuruudesta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuonna 2010 noin 84.000 :lla ja uutta lainaa nostettiin 400.000. Lainojen määrä vuoden lopussa oli noin 454.000 eli 358 /asukas. Konsernitasolla kuntaa rasittaa kuitenkin lisäksi As Oy Hämeenrannan noin 598.000 :n lainamäärä. Rahavarat vähentyivät rahoituslaskelman mukaan noin 193.000 :lla. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä kuitenkin suuremmat kuin kunnan lainojen määrä. Bruttoinvestointien määrä, noin 461.000, oli suurin sitten vuoden 2005. Kunnantalon peruskorjaukseen kului viime vuonna noin 288.000. Jaaran jalanjäljissä hankkeeseen kului noin 27.000 ja Houkutteleva Halmesmäki hankkeeseen noin 22.000. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruspääomasuutta maksettiin noin 95.000. Lisäksi oli muutamia pienempiä investointeja. Joulukuussa lähetettiin päivitetyt rahoitushakemukset kirjasto-kouluhankkeesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Kunnan asukasluku väheni vuoden aikana ennakkotiedon mukaan vain kahdella henkilöllä ollen vuoden päättyessä 1.268. Tulomuutto kuntaan oli lähtömuuttoa selvästi suurempaa kompensoiden lähes kuolleisuuden suuruuden syntyvyyteen nähden. Vuoden aikana syntyneiden määrä jäi poikkeuksellisen pieneksi eli vain kuuteen. Taloudellisen taantuman helpotettua kunnan työttömyysprosentti laski voimakkaasti vuoden 2010 aikana. Vuoden päättyessä työttömyysprosentti oli 11,2 ja työttömien määrä 62. Vähennystä vuoden aikana tapahtui 5,6 %-yksikköä ja 33 työtöntä. Vuoden 2011 talousarvio jouduttiin laatimaan selvästi alijäämäiseksi, mutta vuosikate jäi kuitenkin positiiviseksi. Talousarvion alijäämäisyyteen vaikuttivat ensisijaisesti valtionosuuksien väheneminen, mikä aiheutui kunnan asukasluvun voimakkaasta vähenemisestä vuonna 2009, ja Kokemäen kaupungin käytön väheneminen Palvelukoti Ilolassa. Tuleville vuosille on kunnan taloussuunnitelmassa osoitettu runsaasti investointihankkeita. Osa niistä on kunnan kokoon nähden erittäin suuria ja niiden toteuttaminen edellyttää merkittävän valtionrahoituksen saamista. Kunnan tämänhetkinen hyvin kohtuullinen lainamäärä mahdollistaa kuitenkin hallitun velkaantumisen ja monien investointien toteuttamisen. Kunnan talouden tasapainossa pitäminen on jatkossa olennaista, jotta taseeseen kertyneet ylijäämät (1.251.000 ) edelleen säilyttävät riittävän puskurin taloudellisesti heikommille mahdollisille vuosille. Haluan lopuksi kiittää kunnan koko henkilöstöä, kunnanvaltuuston ja hallituksen jäseniä ja muita luottamushenkilöitä sekä kaikkia kuntalaisia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta viime vuodesta ja samalla toivottaa menestystä kuluvalle vuodelle 2011. 7 Tapio Rautava kunnanjohtaja
_ 3.2.2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 8 Kunnan organisaatiokaavio päävastuualueittain Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kunnanjohtaja Päävastuualue I Päävastuualue II Päävastuualue III Päävastuualue IV HALLINTO- JA PERUSTURVATOIMI OPETUS- JA TEKNINEN TOIMI ELINKEINOTOIMI VAPAA-AIKATOIMI Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Koululautakunta Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Hallinto- ja Perusturvatoimi Opetus- ja vapaa- Tekninen toimi elinkeinotoimi aikatoimi Yleis- ja taloushallinto Elinkeino- ja kehittä- Perusturvatoimen hallinto Lapsiperheiden palvelut Koulutoimen hallinto Perusopetus Teknisen toimen hallinto mistehtävät Palvelukoti Ilola Toisen asteen koulutus Kiinteistötoimi Metsienhoito Muu vanhustenhuolto Muu opetustoiminta Liikenneväylät ja Muut sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Kirjasto- ja kulttuuritoimi yleiset alueet Vesihuoltolaitos Liikunta- ja nuoriso- Jätehuolto toimi Rakennusvalvonta Pelastustoimi Yksityistieasiat Kunnan hallinto-organisaatio muodostuu neljästä päävastuualueesta: Hallinto- ja elinkeinotoimi Perusturvatoimi Opetus- ja vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Kunnanviraston päällikkö (kunnanjohtaja) ja osastojen päälliköt muodostavat neuvottelevan johtoryhmän.
_ Kunnan organisaatio Kunnan hallinto-organisaatio muodostuu neljästä päävastuualueesta: Hallinto- ja elinkeinotoimi Perusturvatoimi Opetus- ja vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Päävastuualueet jakaantuvat vastuualueisiin. Kunnanvaltuusto hyväksyy toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot vastuualuetasolla. Vastuualueet jakaantuvat vastuuyksiköihin ja nämä edelleen kustannuspaikkoihin. Osastot on jaettu tehtäväkokonaisuuksien mukaisesti vastuualueisiin. Kunnanjohtaja päättää osastojen välisestä työnjaosta ja työvoiman käytöstä sekä osaston päällikön ehdotuksesta osaston jakamisesta vastuualueiksi ja vastuualueen esimiehestä. Tilivelvollisia toimielimiä ovat edellä organisaatiossa esitetyt kunnan toimielimet. tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet sekä tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien sääntöjen sekä talousarviorakenteen perusteella: kunnanjohtaja kunnansihteeri maaseutusihteeri (nyk. yhteistoiminta-alue) perusturvajohtaja sosiaaliohjaaja koulunjohtaja kirjastosihteeri (nyk. kirjasto- ja kulttuurisihteeri) liikunta- ja nuorisosihteeri rakennustarkastaja-kunnanrakennusmestari. Hallintosääntö Vuoden 2010 alkaessa on ollut voimassa kunnanvaltuuston 02.11.2009 hyväksymä ja 16.11.2009 voimaan tullut hallintosääntö. Hallintosääntöä tarkistettiin vuoden 2010 aikana ja tarkistettu sääntö tuli voimaan 01.03.2010. Uusi kunnanvaltuuston 15.12.2010 tarkistama sääntö tuli voimaan puolestaan vuoden 2011 alusta lukien. Luottamushenkilöstö Kunnan omat luottamushenkilöelimet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Kunnanvaltuusto 17 jäsentä Kunnanhallitus 7 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Perusturvalautakunta 7 jäsentä Koululautakunta 7 jäsentä Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 5 jäsentä Liikunta- ja nuorisolautakunta 5 jäsentä Tekninen lautakunta 7 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä 9
_ Kunnanhallituksen toimikaudekseen asettamat toimikunnat ovat: rakennustoimikunta vesihuoltotöiden arviointitoimikunta riskienhallintatoimikunta Lisäksi kunta nimeää edustajiaan eri yhteisöjen ja valtionhallinnon toimielimiin. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston paikkajakautuma valtuustokaudella 2009-2012 on seuraava: Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua (ääniä 498 kpl; 59,0 %) Suomen Keskusta 7 valtuutettua (ääniä 319 kpl; 37,8 %) Edellä on otettu huomioon Suomen Keskustan ja SDP:n muodostama vaaliliitto. 10 Kunnanvaltuusto 2010 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Huhdanmäki Matti, pj erityisopettaja KOK Isonokari Olavi, I varapj maatalousyrittäjä KESK Koivuniemi Jorma, II varapj autonkuljettaja KOK Ala-Erkkilä Tuija luokanopettaja KOK Anttila Timo yrittäjä KOK Honkanen Petri maanviljelijä KOK Jaakola Birgit P. FM, kulttuuritoimenjohtaja KESK Jaakola Jari maatalousyrittäjä KESK Koskinen Kirsi sairaanhoitaja, maatalousyrittäjä KOK Lehtonen Jorma maanviljelijä KESK Mattila Antti-Matti maanviljelijä KESK Niemi Taina tuntiopettaja KESK Rantala Jouko maanviljelijä KOK Sirola Jarmo metsätalousinsinööri KESK Suoniemi Marko agrologi, maatalousyrittäjä KOK Tuomola Ilkka vanhempi rikoskonstaapeli KOK Veittimäki Hannu työnjohtaja KOK Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa lisäksi tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
_ Kunnanvaltuusto on valinnut tammikuussa 2009 kunnanhallituksen toimikaudeksi 2009-2010. Kunnanhallituksen paikkajako on seuraava: KOK 4 paikkaa ja KESK 3 paikkaa. 11 Kunnanhallitus 2009-2010 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Suoniemi Marko, puheenjohtaja agrologi, maatalousyrittäjä KOK Mattila Antti-Matti, I varapj maanviljelijä KESK Ala-Erkkilä Tuija, II varapj luokanopettaja KOK Lahtinen Sini maatalousyrittäjä KOK Lehtonen Jorma maanviljelijä KESK Mattila Timo eläkeläinen KOK Niemi Taina tuntiopettaja KESK Asioiden esittelijänä kokouksissa toimii kunnanjohtaja ja sihteerinä kunnansihteeri. 3.2.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden elpyminen jatkui ripeänä talouskasvun ollessa vuonna 2010 yli 4 prosenttia. Kasvun painopiste oli kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Kysyntäjohteinen taantuma vaikutti viennin vähenemisen kautta Suomen talouteen nopeasti ja voimakkaasti. Vuonna 2009 bruttokansantuote aleni 8 prosenttia. Kysynnän puutteesta johtuvat taantumat ovat yleensä kohtalaisen lyhytikäisiä ja näin näyttäisi olevan tälläkin kertaa. Vuonna 2010 Suomen talous pääsi takaisin kasvu-uralle ja BKT kasvoi arviolta 3,2 prosenttia. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvoi jo vuonna 2010 lomautusten vähentyessä. Maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun ja euron heikkenemisen myötä tuonti- ja tuottajahinnat kääntyivät alkuvuodesta 2010 jyrkkään nousuun. Vuonna 2010 kuluttajahintojen arvioidaan nousseen 1,2 prosenttia. Myös välillisten verojen korotukset nostivat kotimaisia hintoja. Finanssipolitiikka ja julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden näkymiä varjostaa ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, kun väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan nopeinta. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen nopeasti kasvavat eläkemenot. 2020-luvulla pitkäaikaishoidon menojen kasvun ennakoidaan olevan nopeata, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Talouskriisi on muuttanut finanssipolitiikan tehtävänasettelua ja lähtökohtia. Julkisen talouden tasapaino on kriisin myötä
_ heikentynyt jyrkästi johtuen verotulojen alenemisesta, suhdanneluonteisten menojen kasvusta ja valtiontalouden elvytystoimista. Julkinen talous on siten entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kaventumisen. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on aiempaa suurempi haaste. Talouskriisin jälkeen toteutettavassa talouspolitiikassa on otettava huomioon nämä muuttuneet ehdot. Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää finanssipolitiikan kiristämisen ohella rakenteellisia uudistuksia. Työurien pidentäminen ja julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen ovat avainasemassa. Mitä enemmän julkisen talouden tervehdyttämistä lykätään, sitä suuremmiksi kustannukset muodostuvat. Kuntatalouden yleiset näkymät Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä talouden elpymisen vaikutus kuntien verotulokehitykseen, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3½ prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Lähde: Valtionvarainministeriö, Budjettikatsaus 2011, tammikuu 2011. 12 Satakunnan taloudellinen kehitys ja tulevaisuudennäkymät Syksyllä tehdyn PK-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana niin Satakunnassa kuin muuallakin maassa. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät olivat syksyllä jopa hieman paremmat kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa toimivat pk-yritykset odottavat myös työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Satakunnassa selvästi korkeammalla tasolla kuin keväällä 2010. Satakunnan Yrittäjien jäsenyritysten osalta loppuvuonna
_ olikin selvästi havaittavissa kysynnän elpymistä, joka kuitenkin vuoden vaihteeseen mennessä näytti hieman hiipuvan. Samankaltaista teollisuuden ja palvelujen kysynnän lisääntymistä on ollut havaittavissa myös alkuvuonna. Tilauksille on ollut tyypillistä, että asiakkaiden toivomat toimitusajat ovat olleet erittäin lyhyitä. Samankaltaista odottavaa tunnelmaa on havaittavissa myös Finnveran rahoituksen suhteen. Merkittäviä hankkeita on vireillä, mutta toteutus tuntuu siirtyvän. Tunnelmat ovat kokonaisuudessaan varsin odottavat. Työttömien määrä kääntyi viime kesänä laskuun ja se alentui loppuvuonna vuoden takaisesta noin 10 %. Lomautukset ovat vähentyneet voimakkaasti, myös ytneuvotteluja on käytyvähemmän kuin vuosi sitten. Isoilta irtisanomisilta ja yritysten alasajoilta on vältytty. Nuorten työttömyys on laskenut muuta työttömyyttä nopeammin. Loppuvuonna nuoria työttömiä oli noin 19 % vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan kasvanut. Työpaikkoja avautuu eniten kaupan alalla ja palveluissa sekä terveydenhoito- ja sosiaalipuolella. Tällä hetkellä työvoiman saatavuusongelmat ovat vähäisiä. Yleinen tunnelma Pohjois-Satakunnassa on suhteellisen myönteinen. Positiivinen kehitys työmarkkinoilla on jatkunut edelleen, vaikka työmarkkinatilanteen palautuminen ennen talouskriisiä olleeseen tasoon tapahtuukin hitaasti. Tällä hetkellä alueella on käynnissä investointibuumi kaupan ja asuntotuotannon osalta. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ- ja elinkeinokeskus: Alueelliset talousnäkymät 1/2011 13 3.2.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Kunnallisverotuloja vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan kertyi 2,38 m eli noin 28 t enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveron osuus verotuloista oli 166 t. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 38 t. Verotuloja kertyi yhteensä 2,68 m, mikä on noin 77 t edellisvuotista enemmän. Verotulojen toteutumisprosentti oli 99,1 % tuloarviosta. Valtionosuuksia saatiin 3,64 eli noin 535 t enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuuksien toteutumisprosentti oli 99,3 %.
_ Määrärahojen ylitykset ja muut merkittävimmät poikkeamat talousarvioon (vertailu muutettuun talousarvioon) Vastuualue Poikkeaman laji Euroa Yleis- ja taloushallinto Määrärahojen alitus 15.361 Elinkeino- ja kehittämistehtävät Määrärahojen alitus 17.437 Palvelukoti Ilola Tuloarvioiden ylitys 16.262 Palvelukoti Ilola Määrärahojen ylitys 55.693 Muut sosiaalipalvelut Tuloarvioiden ylitys 18.151 Terveydenhuolto Määrärahojen alitus 83.072 Perusopetus Määrärahojen alitus 55.140 Kiinteistötoimi Määrärahojen alitus 33.400 Liikenneväylät ja yleiset alueet Määrärahojen alitus 15.168 Vesihuoltolaitos Määrärahojen alitus 18.483 14
_ Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2010 tilinpäätöksen vertailua vuoden 2011 talousarvioon, 1.000 (mukana sisäiset erät): Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Toimintatuotot 1.721 1.635 Toimintakulut 7.730 7.953 Verotuotot 2.676 2.800 Valtionosuudet 3.645 3.567 Vuosikate 331 55 Tilikauden tulos 115-164 Verotuottojen ja valtionosuuksien yhteismäärä vuoden 2011 talousarviossa on noin 46 t vuoden 2010 tilinpäätöksen vastaavaa lukua suurempi. Lisäyksen vähäisyyteen vaikuttaa merkittävällä tavalla valtionosuuksien pieneneminen vuonna 2009 tapahtuneen asukasluvun alenemisen takia. Vuoden 2011 talousarvion mukaiset toimintakulut ovat noin 223 t vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaisia toimintakuluja suuremmat. Toimintatuotot on arvioitu vuodelle 2011 noin 86 t alhaisimmiksi kuin oli vuoden 2010 toteuma. 15 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet seuraavasti vuosina 2009-2010: Tilinpäätös Tilinpäätös % 2010 2009 Kunnallisverot 2.378.085 2.350.204 1,2 Osuus yhteisöveron tuotosta 165.943 128.420 29,2 Kiinteistövero 132.595 121.214 9,4 Verotulot yhteensä 2.676.623 2.599.838 3,0 Yleinen valtionosuus 143.952 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet 2.832.401 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 132.980 Peruspalvelujen valtionosuudet 3.644.762 Valtionosuudet yhteensä 3.644.762 3.109.333 17,2
_ 3.2.5 KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstösuunnitelma vuosille 2010-2012 ta2009 ta2010 ts2011 ts2012 Hallinto- ja elinkeinotoimi 5 5 5 5 Perusturvatoimi 43 44 44 44 Opetus- ja vapaa-aikatoimi 12 12 12 12 Tekninen toimi _4 4 4 4 Vakinainen henkilöstö 64 65 65 65 Työllistetyt yht. (keskim.) 1 1 1 1 Projektihenkilöstö (keskim.) 1 1 1 1 Yhteensä 66 67 67 67 Henkilöstökulut (1000 ) 2.936 3.017 3.095 3.188 Työllisyyden hoito: Työllisyyden hoitoon määrärahoja on varattu vuodelle 2010 17.000. Vastaava työllistämistuen määrä on 5.500. Työllistämismäärärahat on suunniteltu jaettavaksi seuraavasti: Kotipalvelu 17.000 (2 x 6 kk) Tavoitteet: Hallintokuntarajat ylittävä henkilöstön käyttö Tarpeellisten henkilöstömitoitusten laadinta Henkilöstön täydennyskoulutus tarpeen mukaan Henkilökuntarakenteen huomioon ottavan työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttaminen. 16 Kunnan henkilöstö tot. tot. suunn. tot. 2008 2009 2010 2010 Hallinto- ja elinkeinotoimi 5 5 5 5 Perusturvatoimi 40 42 44 44 Opetus- ja vapaa-aikatoimi 11 12 12 12 Tekninen toimi 4 3 4 3 Vakinainen henkilöstö 60 62 65 64 Työllistetyt yht. (keskim.) 1 1,5 1 2,5 Projektihenkilöstö (keskim.) 0,5 0 1 0,5 Yhteensä 61,5 63,5 67 67 Henkilöstökulut (1000 ) 2.773 2.862 3.017 3.080
_ Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2010: Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuoden lopussa: alle 20 v 0 20-24 v 2 25-29 v 0 30-34 v 8 35-39 v 4 40-44 v 6 45-49 v 14 50-54 v 15 55-59 v 7 60 - v 8 Henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta (valtakunnallinen keski-ikä kunta-alalla on 45,5 vuotta). Henkilöstöön kuuluvien naisten keski-ikä oli 47,2 vuotta (valtakunnallinen naisten keski-ikä kunta-alalla on 45,3 vuotta). Henkilöstöön kuuluvien miesten keski-ikä oli 49,0 vuotta (valtakunnallinen miesten keski-ikä kunta-alalla on 45,7 vuotta). Vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 57 ja miehiä 7. Naisten osuus henkilöstöstä oli 89 % (valtakunnallinen naisten osuus kunta-alalla on 79 %). Miesten osuus henkilöstöstä oli 11 % (valtakunnallinen miesten osuus kunta-alalla on 21 %). Valtakunnalliset tiedot ovat vuodelta 2009. 17
_ Henkilöstön palvelussuhteen kesto 31.12.2010: Henkilöstön palvelussuhteen keston keskiarvo on 13,7 vuotta. Vakinainen henkilöstö palvelussuhteen keston mukaan vuoden lopussa: alle 2 vuotta 12 2-4 vuotta 5 5-9 vuotta 11 10-14 vuotta 6 15-19 vuotta 5 20-24 vuotta 14 25-29 vuotta 6 yli 30 vuotta 5 Palvelukoti Ilolan henkilöstön osalta on huomioitu myös Ilolan kuntayhtymän palvelusaika. Vuoden aikana vakinaisesta henkilöstöstä on vaihtunut viisi ja uudessa virassa on aloittanut yksi Määräaikaista henkilöstöä (työllistettyjä ja sijaisia) kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 22; näistä osa on hoitanut useita määräaikaisia palvelussuhteita useamman vuoden aikana. 18 16 HENKILÖSTÖN PALVELUSSUHTEEN KESTO 31.12.2010 14 12 10 8 6 4 2 0 alle 2 2-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30 - VUOSI Sairauspoissaolot: Sairauslomapäiviä vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 1014 työpäivää (vuonna 2009 772 työpäivää). Sairastuneen lapsen hoitovapaata myönnettiin yhteensä 48 päivää (vuonna 2009 77 päivää). Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,0 päivää/työntekijä (vuonna 2009 12,5 päivää/työntekijä).
_ Työllisyyden hoito: Vuoden aikana työllistämistuen turvin työskenteli yhteensä 5 henkilöä, jotka sijoittuivat kotipalveluun, kunnanvirastoon, liikunta- ja nuorisotoimeen sekä tekniseen toimeen. Kunta järjesti työmarkkinatukiharjoittelupaikkoja kolmelle henkilölle Toukolan koululla ja sen keittiöllä. 19 3.2.6 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnalliset riskit koskevat mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, tietojärjestelmien toimivuutta, suhdannevaihteluja ja lainsäädännön muutoksia. Kunnat monet toiminnot ovat haavoittuvaisia henkilöstön vähyyden ja varahenkilöstön vajavaisuuden taikka henkilöstön erikoisosaamisen takia. Toimintavarmuutta on eräillä hallinnonaloilla lisätty yhteistyösopimuksilla naapurikuntien kanssa. Myös lainsäädännön muutokset aiheuttavat kelpoisuusvaatimusten kiristymistä. Asiasta on lisätietoja jäljempänä luvussa 3.3. Kunnan tietohallinnon hoitaa sopimuksen perusteella Sastamalan Tukipalvelu Oy. Tietojärjestelmien toimivuudessa on ajoittain ollut ongelmia, minkä vuoksi työasemilla tapahtuvaa työntekoa on jouduttu keskeyttämään. Erityistä vuoden 2010 toiminnalle oli, että kunnanviraston toiminnot siirrettiin ns. viipalevirastoon kunnantalon peruskorjauksen takia. Rahoitusriskit voidaan ryhmitellä korkoriskiksi, valuuttariskiksi, likviditeettiriskiksi ja luottoriskiksi. Kunnan lainamäärä on ollut vuoden aikana suhteellisen alhainen ja lainojen korkomarginaalit pieniä. Taloudellisen taantuman vuoksi pankit ovat korottaneet korkomarginaalia uusia lainoja koskien. Kunnalla on merkittäviä takausvastuita, jotka realisoituessaan vaikuttavat merkittävästi kunnan toimintaan. Takausvastuut on esitetty tarkemmin liitetiedoissa. Vahinkoriskinä tulee ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: Omaisuusvakuutukset: Toiminnan vakuutukset: Lakisääteinen tapaturmavakuutus Omaisuusriskivakuutus Palo- ja konerikkovakuutus Metsävakuutus Ajoneuvon liikennevakuutus Vastuuvakuutukset (kunnan toiminnot, Palvelukoti Ilolan toiminnot ja kunnan hallinnon vastuuvakuutus)