ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI

2012 Keimo Sillanpää, Tommi Ålander, Sirpa Korhonen & Jouni Ponnikas ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI TK-Eval Arviointiraportti 29.8.2012 1

2

SISÄLTÖ 1 ORDER-PROJEKTI... 4 2 ARVIOINTITEHTÄVÄ... 5 2.1 Arvioinnin tavoite... 5 2.2 Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät... 5 2.3 Toimintaympäristö... 8 2.4 Arvioinnin tietopohja... 10 3 ARVIOINNIN TULOKSET... 13 3.1 ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö... 13 3.2 Projektin onnistuminen ja jatkotoimet... 19 3.3 Johtopäätökset ja suositukset... 29 LÄHTEET... 33 3

1 ORDER-PROJEKTI ORDER on Kainuun Etu Oy:n toteuttama ESR-projekti, jonka yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite on suunniteltu saavutettavan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista erityiskoulutusta (koulutussuunnittelu) ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoimalla valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (ELY-keskus) pk-yrityksille. Projekti on keskittynyt lyhyiden enintään 10 päivää kestävien täsmäkoulutusten järjestämiseen. ORDER-projektissa (toteutusaika 8.6.2009 30.9.2012) on järjestetty yrityksille koulutusta neljässä eri tasossa: toimialan tarve, yritysverkostojen tarve, yrityksen tarve ja yksilön tarve. Projekti on suuntautunut seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka 2) Metalliala 3) Palveluala (b-to-b/yrityspalvelut) 4) Matkailu- ja elämystuotantoala 5) Metsä- ja puutuoteala 6) Kivi- ja kaivannaisala 7) Hoiva-ala. Koulutuksia on järjestetty yritysten tarpeiden mukaan mm. seuraaviin aihepiireihin liittyen: henkilöstövalmennus, markkinointikoulutukset, projektiosaamisen koulutukset, tietotekniikan hyödyntäminen viestinnässä, laki- ja rahoitusosaaminen sekä verkostoosaaminen. Kohderyhmänä ovat olleet pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto/aikuisopisto ovat toimineet projektissa osatoteuttajina osallistumalla yritysten kehitystarpeiden kartoittamiseen, valmennusten ja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimijaverkoston kehittämiseen. ORDER-projektille on asetettu seuraavat määrälliset mittarit: osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä, koulutuksiin osallistuu noin 70 % henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä ja koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää. ORDER on osa Protek-kehittämisohjelmaa, eli työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa kehittämisohjelmaa: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan. Kehittämisohjelma kuuluu Manner-Suomen ESRohjelman valtakunnalliseen osioon, toimintalinjaan 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Osaamisen kehittämisessä päävälineenä on työvoimapoliittinen yhteishankintakoulutus, erityisesti nk. TäsmäKoulutus. Kehittämisohjelmassa painotetaan myös verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, erilaisten verkostoyhteistyön muotojen kokeilua sekä alueellisten ja teema-, tai toimialakohtaisten verkostojen aikaansaamista. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELY-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, muu kehittämisrahoitus jne.). 4

2 ARVIOINTITEHTÄVÄ 2.1 Arvioinnin tavoite Tarjouspyynnön mukaisesti ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida projektin järjestämien koulutusten vaikuttavuutta projektisuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Prosessiarvioinnilla vaikutetaan toiminnan suuntaamiseen tulevissa projektisuunnitteluissa. Tarjouspyynnössä ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin toteutus toivottiin esitettävän positioittain seuraavasti: Pos 1. Projektiyritysten palaute ORDER-projektin järjestämistä koulutuksista koko projektin ajalta (kokonaisuutena, ei yksittäisiä koulutuksia) sekä arvio, kuinka ORDERprojekti ja järjestetyt koulutukset ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Projektissa on mukana kaikkiaan 80 eri yritystä Kainuusta. Pos 2. Yhteistyö- ja projektikumppaneiden mielipide projektin vaikuttavuudesta, yhteistyöstä projektin kanssa sekä toimintamallista. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun ELY-keskus. Pos 3. ORDER-projektin ohjausryhmän mielipide projektin vaikuttavuudesta, tuloksista sekä toimintamallista. Projektin ohjausryhmään kuuluu kaikkiaan 13 eri henkilöä. 2.2 Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät TK-Eval käyttää arvioinnissa samanaikaisesti asiakirja-analyysiä, kyselyjä ja tarkentavia henkilökohtaisia haastatteluja. Näin saamme monipuolisen kuvan arvioinnin kohteesta. Yhdistelemällä näkökulmia ja aineistoja saamme materiaalin, jossa erilaiset tiedot rakentavasti tukevat toisiaan. Eri toimijoilta saatu ja eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen kerätty tieto mahdollistaa kokonaisvaltaisen arviointikohteen tarkastelun. Arvioinnin kohteena oleva projekti on arviointivaiheessa elinkaarensa loppupäässä. Kyseessä on näin ollen projektin loppuarviointi, joka suoritetaan projektin loppuvaiheessa. Loppuarvioinnissa on usein tuloksiin ja vaikutuksiin keskittyvä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta analysoiva summatiivinen näkökulma, jota kutsutaan tulos- ja/tai vaikuttavuusarvioinniksi. Syitä tavoitteiden saavuttamiseen ja saavuttamattomuuteen ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei arvioida prosesseja, toimeenpanoa, jonka kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet. Arvioinnin kohteina voivat summatiivisessa arvioinnissa toki olla pelkästään saavutetut tulokset ja vaikutukset, joita arvioinnissa mitataan erityisillä tulos- ja vaikutusindikaattoreilla. Tällöin saadaan kuva siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu sekä siitä, miten hyvin tavoitteeksi asetettuja tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu. Tulosten mittaaminen ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miksi mainitun kaltaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy tai miksi tulokset ja vaikutukset ovat jääneet joiltakin osin saavuttamatta. Vastauksia näihin miksi-kysymyksiin saadaan ainoastaan prosesseja analysoimalla, eli tekemällä prosessiarviointia. Jos arvioinnissa 5

pitäydytään saavutettujen tulosten ja vaikutusten analysointiin ilman tulosten taustalla olevien syntyprosessien analysointia, jäädään toiminnan analysoinnissa pinnalliselle kuvauksen tasolle eikä edistetä tyydyttävästi syiden ymmärtämistä ja kollektiivista oppimista. Kollektiivisen oppimisen tukemisen tulisi olla aina arvioinnin tavoitteena. Arvioinnin tulisi antaa palautetta päättyneen tai päättymässä olevan toiminnan tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta, hyödystä ja kestävyydestä. Ulkoisessa arvioinnissa sovelletaan moninäkökulmaista ja moniaineistoista lähestymistapaa (kuva 1). Tätä näkökulmaa kutsutaan usein myös triangulaatioksi. Se tarkoittaa, että aineistojen ja tiedonkeruun, analyysin ja metodologian sekä kohderyhmien suhteen pyritään käyttämään useita eri menetelmiä ja arviointikysymyksiä pyritään tarkastelemaan useiden eri osallisten näkökulmasta. Rinnakkaisten menetelmien ja aineistojen käyttäminen parantaa arvioinnin luotettavuutta, kun sama johtopäätös voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että kohdetta eri näkökulmasta havainnoivat voivat arvottaa sitä ristiriitaisesti. Tässä arvioinnissa monitahoisuus tarkoittaa myös sitä, että tiedonhankinnassa otetaan huomioon projektin toteuttajien, projektiyritysten, yhteistyö- ja projektikumppaneiden ja muiden sidosryhmien (kuten ohjausryhmä) näkökulmat. Kuva 1. Triangulaatio arviointinäkökulmana. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon seuraavat näkökulmat: projektin hallinnointi ja ohjaus; toteuttajat ja toteutus; tuloksellisuus ja hyöty (kuva 2). Kohderyhmien ja hyödyn näkökulma nousevat tässä arvioinnissa erityisesti esille, sillä kohderyhmät ovat keskeisessä roolissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden havainnoinnissa. 6

Kuva 2. Arvioinnin ulottuvuuksia Keskeinen noudatettava periaate TK-Evalin arvioinneissa on looginen viitekehys. Looginen viitekehys on käytännössä nähtävä poliittisten tukitoimien ja koko kehittämistoiminnan logiikkana. Keskeisintä tässä logiikassa on sen selvittäminen, onko hankkeissa tehty oikeita asioita eli miten toteutetut toimet vastaavat kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita. Tässä arvioinnissa on erityisen tärkeää nähdä yleinen looginen viitekehys taustalla: se antaa hyvän pohjan huomioida toimintaan liittyvät erilaiset näkökulmat. Arvioinnin viitekehyksessä noudatetaan projektitoiminnan logiikkaa, jonka lähtökohtana ovat kehittämistarpeet ja lopputuloksena tulisi olla kehittämistarpeisiin vastaavat vaikutukset. Kaikissa ohjelmasyklin vaiheissa voidaan kuitenkin tehdä virhearviointeja, jotka voivat suunnata toimintaa poispäin todellisten kehittämistarpeiden ratkaisemisesta. Tässä arvioinnissa evaluoidaan, miten oikeaan osuneita projektisyklin eri vaiheissa tehdyt toimet ovat (kuva 3). Kuva 3. Arvioinnin viitekehys ja kohteet. 7

2.3 Toimintaympäristö Hanke suhteessa ESR-ohjelmaan ja Itä-Suomen suuralueosioon ORDER-projekti kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosioon, toimintalinjaan 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Toimintalinjan 1 tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi kehitetään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi parannetaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena/vaikutuksena on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. ESR-toimia kohdennetaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Lisäksi edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. (rakennerahastot.fi) Hanke suhteessa Kainuun maakuntaohjelmaan ja sen kärkialoihin Kainuun maakuntaohjelmaan on valittu kolme elinkeinojen kehittämisen kärkialaa maakunnan luontaisten vahvuuksien ja tulevaisuuden odotusten perusteella: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Ohjelmassa kehittämispanoksia kohdennetaan erityisesti näiden alojen kasvuyrityksiin vahvistamalla niiden koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa ja toimintaympäristöä. (Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014.) Maakunnan kärkialat sisältyvät ORDER-projektin toimialoihin. Maakuntaohjelmaa toteuttavia toimintalinjoja on viisi: TL1 Osaaminen ja Koulutus, TL2 Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys, TL3 Maaseutu, TL4 Hyvinvointi ja TL5 Toimintaympäristö. ORDER-projekti kuuluu sisällöllisesti lähinnä toimintalinjalle kaksi, mutta myös toimintalinjalle yksi. Kainuun aluetalouden näkymiä Kainuussa asui vuoden 2011 lopussa 81 280 henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 793 henkilöllä. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2020 mennessä 79 063 henkeen ja vuoteen 2030 menneessä 77 936 henkeen. Vuonna 2010 Kainuussa oli 4 461 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 16 301 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,4 prosenttia ja heitä oli 4 946 henkilöä. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Kainuussa vallitsee historiallisen hyvä työllisyys. Työllisyysaste on 8

kohonnut ja työttömyys painunut alas. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. (TEM&ELY-keskukset 2012, Tilastokeskus 2012.) Kainuun runsaat luonnonvarat ovat selkeä vahvuustekijä. Luonnonvarat lukeutuvat elinkeinojen kehittämisen kärkialoihin, jolloin panostetaan metsävarojen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen, uusiutuvaan energiaan, kaivosteollisuuteen ja lähiruoan käyttöön. Puuraaka-aineen hyvää laatua pidetään myös alueen vahvuutena. Lisäksi matkailu on Kainuulle tärkeä kärkiala. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat maakunnassa kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Väestön väheneminen on ollut Kainuun ongelma jo pitkään. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan ongelmalliseksi varsinkin Kehys-Kainuun seutukunnassa. Vaikka väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, samalla se lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Muutamilla toimialoilla ja useissa ammateissa ollaan siirtymässä jo kohti työvoimapulaa. Kainuun elinkeinoelämä on hyvässä vaiheessa, kun keskeisten yritysten näkymät ovat vahvoja. Uuden työvoiman kysyntä on vilkastumassa erityisesti palveluissa, joissa näkymät ovat valoisat. Palvelusektori on varmin työllistäjä Kainuussa. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaivosteollisuuden merkitystä Kainuun aluetaloudelle pidetään suurena ja kasvavana. Talvivaaran kaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä. Metalliteollisuudessa uskoa tulevaisuuteen luovat Transtech Oy:n saamat mittavat junanvaunu- ja raitiovaunutilaukset. Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja tilausten saanti perustuu tiukkaan kilpailutukseen. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on perustamassa palvelinkeskusta Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin. Kainuun ICTalan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Toimialan suhdannenäkymät ovat edelleen varsin hyvät ja myös yrityksistä itsestään löytyy kasvuhalukkuutta. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaupan ala on investoinut runsaasti viime vuosina. Palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on luonut Kainuuseen uutta työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Rakentamisessa näkymät ovat toistaiseksi vaisut, mutta tilanteen uskotaan paranevan lähiaikoina. Muun muassa Sotkamon ja Hyrynsalmen matkailukeskuksissa on uusia rakennuskohteita suunnitelmissa. Matkailu on ollut Kainuulle tärkeä elinkeino jo kauan. Myös matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen valoisammin. Kainuussa matkailun asiakkaista suurin osa on kotimaan matkailijoita ja haasteena on kansainvälisille markkinoille suuntautuminen. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Alkutuotannossa rakennemuutos jatkuu. Tilamäärien arvioidaan vähenevän 3-5 prosentin vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa. Samalla tilakoko kasvaa. Tuotannon lisäys on ollut voimakkainta maakunnan länsiosissa, Vaalassa ja Puolangalla. Myös kainuulainen luomutuotanto on valtakunnallisesti verrattuna vireää. Alkutuotannon kehityksen uskotaan jatkuvan nykyisellään. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 9

Työttömyys on vähentynyt Kainuussa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Kainuun työttömyysaste painui 8,3 prosenttiin. Ennusteiden mukaan työttömyys vähenee edelleen lähivuosina. Työttömyys vähenee, koska väestön ikärakenne muuttuu, eläköityminen lisääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Lähes puolet työttömistä on yli 50-vuotiaita. Uutta työvoimaa tarvittaisiin erityisesti korvaamaan eläkepoistumaa. Eniten työvoimaa tarvitaan terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palveluissa ja kaupallisessa työssä. Samanaikaisesti työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattiryhmää. Haasteena on, että rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus työvoimaa hankkineista toimipaikoista kasvaa. Tulevaisuuden huolenaiheina Kainuussa pidetään aluehallinnon ja korkea-asteen uudistamisen mahdollisia leikkauksia sekä valtiosektorin työpaikkoihin kohdistuvia vähennyspaineita ja -uhkia. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 2.4 Arvioinnin tietopohja Dokumentoitu aineisto muodostui arvioinnissa ORDER-projektin seurantamateriaalista, projektin nettisivuille tuotetusta aineistosta sekä toimintaympäristöön liittyvästä lähdemateriaalista. Arvioinnissa ja sen tiedonhankinnassa käytettiin näitä aineistoja ja tehtiin niistä yksinkertaisia tilastollisia analyysejä. Pääpaino oli kuitenkin laadullisissa kysymyksissä. Oma aineistonkeruu toteutettiin internet-kyselyllä projektin asiakasyritysten edustajille sekä puhelimitse tehdyillä haastatteluilla projektin kumppaniorganisaatioiden edustajille ja ohjausryhmän jäsenille. Internetkysely projektin asiakkaille tehtiin toukokuussa 2012, haastattelut ajoittuivat elokuulle 2012. Seuraavaan taulukkoon on koottu arvioinnin tiedonhankinnasta numeerista tietoa. Taulukko 1. Arvioinnin tiedonhankinta. Tiedonhankintamenetelmä Tavoiteltuja Vastanneita Vastausprosentti Kysely projektin asiakkaille 66 26 39 Haastattelut ohjausryhmälle ja 15 11 73 kumppaniorganisaatioiden edustajille Yhteensä 81 37 46 Kokonaisuudessaan arvioinnissa toteutettu tiedonhankinta on kohdistunut yhteensä 81 henkilöön, joista 46 prosenttia on tuonut ilmi näkemyksensä projektin toiminnasta arvioitsijalle. Kyselyjen kautta on tavoitettu 26 henkilöä ja haastatteluilla 11 henkilöä 1. Tämä yhdessä ORDER-hankkeesta käytettävissä olleen muun materiaalin kanssa muodostaa arvioinnin näkökulmasta kattavan aineiston. Yrityskyselyyn osallistuneista yrityksistä kolmasosa edusti ICT- ja elektroniikka-alaa ja vajaa viidennes palvelualaa (kuva 4). Metallialan yritysten osuus oli 8 prosenttia. Muun toimialan yrityksiä oli mukana 27 prosenttia ja ne toimivat mm. päivähoidon ja yksityisten palvelujen alalla. 1 Mukana haastattelujen toteumaluvussa ovat myös sellaiset tapaukset, joissa aikataulusyistä johtuen haastatteluvastaukset saatiin sähköpostitse tai suoraan internetlomakkeelle täytettynä. 10

Kuva 4. Kyselyyn osallistuneiden yritysten päätoimiala. Yrityskysely (n=26). Henkilöstömääränsä ilmoittaneista yrityksistä 81 prosenttia oli alle 20 henkeä työllistäviä (kuva 5). Mukana oli vain muutama henkilöstöltään suurempi yritys. Kuva 5. Kyselyyn osallistuneiden yritysten henkilöstömäärä yrittäjä mukaan lukien. Yrityskysely (n=23). Seuraavassa kuviossa esitetään ohjausryhmälle ja projektin yhteistyötahoille tehdyissä haastatteluissa vastanneiden oma arvio siitä, kuinka hyvin he tuntevat ORDER-projektin toiminnan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että haastatteluihin tavoitetut henkilöt tuntevat projektin keskimäärin hyvin. 20 20 erittäin hyvin hyvin jossain määrin en ollenkaan 60 Kuva 6. Kuinka hyvin tunnet ORDER-projektin toiminnan? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=10). 11

Haastateltavilta kysyttiin, mikä on saanut heidät mukaan projektin toimintaan. Useimmat olivat tulleet mukaan joko työtehtäviensä kautta, organisaationsa edustajina tai oman osaamisensa, substanssialueensa kautta. Osa vastaajista edusti yrityksiä ja osa koulutus- tai muita organisaatioita. Muutamat vastaajista olivat olleet mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja jatkoivat sitten asiantuntijan ominaisuudessa ohjausryhmässä tai muuten hankkeen toiminnassa. Osa vastaajista toimi myös hankkeen aktivaattoriryhmässä tai osallistui muuten hankkeen toteutukseen yhteistyökumppanin ominaisuudessa. Haastatteluista kävi ilmi, että hyvät kokemukset aikaisemmasta yhteistyöstä Kainuun Edun, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa olivat motivoineet osallistumaan hankkeen toimintaan. Motivoivana tekijänä oli myös halu verkostoitua sekä halu kehittää omaa työympäristöä, itseä ja yritysyhteistyötä. 12

3 ARVIOINNIN TULOKSET 3.1 ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö Projektin toteutuksen ja sisällön arvioinnissa kiinnitetään huomiota seikkoihin, joilla on vaikutusta projektin mahdollisimman hyvään toteutukseen. Selvitettäviä asioita tässä arviointikysymyksessä ovat projektin toteutusprosessien onnistuminen ja erilaisten toimintojen ja toimintatapojen osuvuus. Keskeisellä sijalla on yhteistyön sujuvuuden arvioiminen. Asiakasnäkökulma Suurin osa yrityskyselyyn vastanneista piti ORDER-projektilta saamiaan palveluja erittäin hyvin tai melko hyvin onnistuneina (kuva 7). Koko koulutusprosessin sujuminen, projektin tekemä kouluttajan valinta sekä palautteen kerääminen koettiin erityisen onnistuneiksi. Myös henkilökohtaiset kontaktit ja projektin tiedottaminen saivat runsaasti positiivista palautetta. Avun koulutussuunnitteluun lähes puolet yrityksistä ja koulutustarpeiden kartoittamisen yrityksessä runsas kolmannes koki jonkin verran epäonnistuneeksi. Koulutusprosessin sujuvuus kokonaisuudessaan 8 72 20 Palautteen kerääminen 8 8 58 25 Projektin tekemä kouluttajan valinta 8 4 63 25 Apu koulutussuunnitteluun 17 46 29 8 Yritykseni koulutustarpeisiin vastaavan ratkaisun löytäminen ja sen käynnistäminen 8 4 19 54 15 Koulutustarpeiden kartoittaminen yrityksessäni 8 36 48 8 Yhteydenpito ja henkilökohtaiset kontaktit 27 50 23 Projektin toteuttama tiedottaminen ja markkinointi koulutustoimenpiteiden mahdollisuudesta 4 19 69 8 0% 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa/emme ole käyttäneet tällaista palvelua jonkin verran epäonnistunut erittäin hyvin onnistunut täysin epäonnistunut melko hyvin onnistunut Kuva 7. Miten tyytyväinen olet ORDER-projektilta saamiisi palveluihin? Yrityskysely (n=26). 13

Yritysten oli mahdollista antaa sanallista palautetta ORDER-projektilta saaduista palveluista. Hyvinä asioina monet palautteen antajat toivat esiin sen, että kokonaisuus oli toiminut hyvin ja koulutukset olivat onnistuneita. Myös kouluttajien valintaa pidettiin onnistuneena. Projektin tiedottaminen oli sujunut mallikkaasti, henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa ja myös projektista oli oltu hyvin yhteydessä asiakkaisiin. Toteutetuista kursseista tuli tieto hyvin yrityksiin ja niihin oli helppo osallistua. Projektista oli käyty tutustumassa yrityksiin ja koulutustarpeet oli saatu räätälöityä: Kun koulutuksia itse esitti, järjestettiin koulutukset erinomaisesti. Projekti oli myös kerännyt aktiivisesti palautetta osallistujilta. Monet yrityksistä kokivatkin, että heitä oli kuultu ja heidän toiveisiinsa oli vastattu. Eräässä palautteessa kiiteltiin erikseen projektin alkuperäistä projektipäällikköä. Vastaajat antoivat myös kielteistä palautetta projektista. Useimmissa niistä yritys ei ollut saanut sitä, mitä oli hakenut: Joko yrityksen omat ehdotukset eivät olleet menneet lävitse tai niihin koulutuksiin, joihin yrityksestä oli ilmoittauduttu, ei saatu tarpeeksi osallistujia, jolloin koulutus oli jäänyt toteutumatta. Sopivia koulutuksia ei ollut tarjolla kaikille yrityksille. Erottautumista yleisestä koulutustarjonnasta pidetään vaikeana ja palautteessa todettiin, ettei sähköposti yksistään riitä koulutuksen markkinointiin. Eräs yritys kritisoi sitä, että kouluttaja oli valittu konsultoimatta kyseistä yritystä, mistä oli jäänyt huono maku suuhun. Muutamat vastaajat pitivät koulutuskalenteria vaikeaselkoisena, raportointia byrokraattisena ja koulutusten jälkeistä tiedottamista puutteellisena. Palautteen kerääminen sähköpostitse oli koettu hankalaksi erään yrityksen henkilökunnan keskuudessa. Nettilomake olisi heidän mielestään ollut parempi vaihtoehto. Yrityksiltä kysyttiin, oliko yhteistyössä projektin kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne olivat. Noin joka neljäs yritys antoi palautetta. Muutamissa niistä todettiin, että koulutustarpeiden kartoittamiseen yrityksissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Yrityksiä voisi esimerkiksi kutsua toimialoittain yhteiseen neuvonpitoon koulutustarpeiden selvittämiseksi. Kaikkia yritysten ehdottamia koulutuksia ei saatu järjestymään. Palautteen mukaan hanke olisi voinut panostaa enemmän yrityskohtaiseen koulutussuunnitteluun ja henkilökohtaisiin kontakteihin sekä koulutuksista viestintään. Lisäksi todettiin, että Osallistuvilta yrityksiltä olisi hyvä pyytää tai edellyttää hankkeen ajalle koulutussuunnitelma, joka nivoisi koulutukset paremmin yritysten strategioihin, sitouttaisi hankkeeseen paremmin ja näin koulutuksiin sitoudutaan paremmin ja hankkeen koulutusten vaikuttavuus syvenee. Edelleen kommenteissa puututtiin koulutukseen ilmoittautuneiden poissaoloihin, toivottiin markkinoinnin tehostamista sekä uutiskirjeiden nykyaikaistamista. Yleensäkin palautteissa kannustettiin projekteja pyrkimään lähemmäksi yrityksiä. ORDER-projektin tarjoamista, yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa yrityskyselyn vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä (kuva 8). Projektiin oli ollut helppo tulla mukaan ja projektin koettiin tuottavan yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Lisäksi projektin hallintoa ja tukipalveluja pidettiin korkeatasoisina ja ammattitaitoisina, minkä ohella projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Usein projektien tiedottamisessa todetaan olevan parantamisen varaa, mutta kyseisessä aineistossa 74 prosenttia vastaajista piti palveluista tiedottamista riittävänä. 14

Projektin ja yritykseni välinen yhteistyö on toimivaa 4 17 43 35 Yritykselleni soveltuu hyvin ryhmäkohtaiset (osallistujia useista yrityksistä) koulutukset 4 9 4 43 39 Projektin hallinto, tukipalvelut (projektin johto) on korkeatasoista/ammattitaitoista 5 5 68 23 Projektin koulutuspalvelujen tarjonta (kouluttajat) on korkeatasoista/ammattitaitoista 17 48 35 Projektin palveluista tiedottaminen on ollut riittävää 4 22 48 26 Projektiin on helppo tulla mukaan (ilmoittautuminen koulutuksiin ym.) 5 27 68 Projektin koulutuspalvelutarjonta on monipuolista ja tarpeellista 4 4 9 70 13 Projektin tarjoamat palvelut ovat yrityslähtöisiä 13 48 39 ORDER-projekti tuottaa yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä 4 4 48 43 0% 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä jonkin verran samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 8. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Yrityskysely (n=22 23). Muutama vastaaja jätti sanallista palautetta yritysten koulutuspalveluista. Siinä todettiin mm. että spesiaalialalla tarvittaisiin omanlaistaan koulutusta, kun taas ryhmämuotoiset koulutukset soveltuvat atk:hon ja kieliin sekä johtamiskoulutukseen. Projektin johdon vaihtumisen koettiin hieman hidastaneen asioiden etenemistä. Lisäksi painotettiin, että aktiivisuutta yhteistyössä voi aina lisätä. Yrityskyselyssä tiedusteltiin, onko yhteistyössä kouluttajan/kouluttajien kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne ovat. Vain muutama henkilö otti kantaa asiaan ja kaikki heistä totesivat, ettei tarpeita ollut tullut esille, ei ainakaan selkeitä kehittämistarpeita. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden näkemys Order-projektiin liittyvistä väittämistä lähes kaikki ohjausryhmää ja yhteistyötahoja edustavat haastateltavat olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 9). Hankehenkilöstön vastuuttaminen eri tehtäviin, toiminnan seuranta ja dokumentointi sekä toteuttajatiimin toiminta koettiin erityisen onnistuneiksi, sillä yli puolet vastaajista 15

oli täysin samaa mieltä väittämien kanssa. Eri osapuolten sitoutumista toimintaan ja työskentelyn tehokkuutta pidettiin myös varsin hyvänä. Kuva 9. Mitä mieltä olet seuraavista Order-projektiin liittyvistä väittämistä? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat antoivat myös sanallista palautetta ORDER-projektiin liittyvistä väittämistä. Toteuttajatiimin toimintaan useimmat vastaajat olivat varsin tyytyväisiä, mutta projektipäällikköjen vaihtumisen koettiin hidastaneen projektin toimintaa jonkin verran. Lisäksi todettiin avainhenkilöiden vaihtumisen vievän mukanaan kontaktiverkostoa ja hiljaista tietoa. Kokonaisuutena palautteesta kävi ilmi, että asiat oli saatu sujumaan varsin jouhevasti vaihdoksista huolimatta. Hankehenkilöstön vastuuttamisen eri tehtäviin koettiin sujuneen onnistuneesti. Palautteessa kuitenkin todettiin, että uutta hanketta suunniteltaessa pitää ottaa paremmin huomioon se, että vaikka henkilöt ovat eri organisaatioista, toiminnan tulee olla enemmän projektiluonteista. Nyt asiantuntijoiden rooli oli ollut vähän irrallinen. Projektirakenteen tulisi olla jämäkämpi, toiminnan pitäisi olla selkeämpää ja tehtävän yhteistyön tiiviimpää. Aktivaattoreiden tulisi raportoida projektipäällikölle. Eri osapuolten sitoutumisesta toimintaan todettiin palautteessa mm. että osatoteuttajien rooli olisi voinut olla vahvempi, esimerkiksi KAO ja AMK olisivat voineet osallistua koulutussuunnitteluun enemmän. Ne ovat toimineet hyvin aktivaattorin roolissa, mutta työ olisi voinut olla kattavampaa aktivointivaiheessa: Hankkeen päätoteuttaja olisi siten ehkä voinut piiskata enemmän osatoteuttajia. Kommenttien mukaan alkuperäinen tarkoitus oli, että oppilaitokset olisivat toteuttaneet projektin koulutuksia omasta organisaatiostaan käsin, sitä varten oli aika paljon varattu rahoitusta. AMK:n osalta se on ollut kohtalaista, mutta KAO:n suunnalta omien koulutusten tarjonta on ollut lähes olematonta. Käytännössä koulutukset toteutettiin hyvin paljon ostopalveluina muualta kuin kyseisiltä oppilaitoksilta. Muutamien vastaajien mukaan kaikki ohjausryhmän jäsenet eivät olleet sitoutuneita projektin toimintaan. Erään haastateltavan palautteessa viitattiin yritysten sitoutumiseen koulutuksiin: yrityspuolella fokus on liiketoiminnassa ja kun tulee tilauksia, niin ne menevät koulutustoiminnan edelle, tämä on ihan luonnollista ja pitää hyväksyä. 16

Projektin toiminnan seurannan ja dokumentoinnin koettiin olleen hyvin hallinnassa: Projektinhallintaa on täällä kauan tehty ja se sujuu mallikkaasti. Projektin hallinnoijalla kerrottiin olevan käytössään tietokanta, joka on raskaskäyttöinen ja aikaa vievä. Palautteessa todettiinkin, että jo hankkeen alussa olisi voitu enemmän miettiä dokumentointia, jolloin toteutuksessa olisi päässyt vähemmällä. Projektin työskentelyä pidettiin tehokkaana. Hieman tehokkuutta todettiin verottavan sen, että pitkäjänteinen suunnitelmallisuus oli puuttunut projektista. Lisäksi kommenteissa todettiin, että markkinoinnissa olisi oltava pikkuisen hyökkäävämpi, että saisi synnytettyä tunteen, ettei tuosta voi olla poissakaan. Useimmista ORDER-projektin tarjoamista yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa haastateltavista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 10). Täysin sama mieltä oltiin erityisesti väittämistä, jotka koskivat projektin palvelujen tarjonnan laatua sekä palvelujen yrityslähtöisyyttä. Vastaajien mielipiteitä jakoivat hieman koulutusta ja konsultointia kuvaavat väittämät. Osa haastateltavista oli jokseenkin eri mieltä väittämistä, joiden mukaan yritykset olivat saaneet riittävästi koulutusta tai konsultointia hankkeen kautta. Kuva 10. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat kommentoivat ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluita myös sanallisesti. Palautteen mukaan projekti oli tuottanut yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Toiminnassa todettiin olleen mukana lähes kaikki toimialat, mutta lopulta toiminta painottui ICT-puolelle. Yleiskoulutukset oli ollut hankalaa saada sopimaan laajalle yritysjoukolle. Loppuvaiheessa projektissa kerrottiin panostetun enemmän erityiskoulutuksiin, jotka olivat saattaneet olla jopa yrityskohtaisia. Projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Palautteen mukaan toiminnassa mentiin ehkä hieman liikaakin yrityslähtöisyyden suuntaan ja jäätiin odottamaan, mitä tarpeita sieltä nostetaan esille. Sen sijaan projektissa olisi voitu itse olla aktiivisempia seuraamalla markkinoita ja teknologian kehitystä sekä jopa ehdottaa jotain yrityksille. Tämä lähestymiskulma puuttui projektista. Kommenttien mukaan 17

pitäisi kuitenkin muistaa, ettei pk-yrityksillä ole rahkeita miettiä, mikä osaamisen kehittäminen niitä hyödyttäisi. Suurin osa yrityksistä oli saanut hankkeen kautta riittävästi koulutusta. Kommenteissa todettiin, että joitakin koulutuksia jouduttiin hylkäämään ja jotkut yritykset olivat todenneet, etteivät saaneet haluamaansa sisältöä projektissa. Mukana oli noin 80 yritystä, joten monenlaisia yrityksiä on mahtunut joukkoon. Yritysten itse pyytämiä koulutuksia oli peruttu hyvin vähän. Palautteesta kävi ilmi, että hankkeen edetessä äänekkäämmät yritykset ovat osanneet vaatia ja saaneet varmaan enemmän projektilta, mutta sitten hiljaisemmat yritykset ehkä ei. Joka tapauksessa yrityksille oli ollut tarjolla koulutuksia edullisesti. Palautteen mukaan hankkeen kautta konsultointia oli ollut 45 kpl ja 14 %, kun tavoitteena oli 20 25 %. Projekti jää siis siltä osin tavoitteestaan. Kysyntä ja tarjonta eivät ole tässä kohdanneet. Haastatteluista ilmenee, etteivät yritykset eivät aina ole lähteneet mukaan vaikka tarjontaa olisi ollut ja toisaalta konsultointitarvetta oli tuotu aika vähän esiin: Konsultointia olisi varmaan enemmän mennyt, jos yritysten kanssa olisi päästy läheisempään ja luottamuksellisempaan kontaktiin. Instrumentti on hyvin herkkä siinä mielessä. Palautteen projektin palvelujen tarjonnasta kerrotaan olleen pääsääntöisesti positiivista. Henkilöstövaihdosten todettiin ehkä hieman vaikuttaneen projektin toimintaan, mutta enimmäkseen toteutus oli sujunut hyvin. Projektin ja yritysten välinen yhteistyö oli ollut pääosin toimivaa. Ohjausryhmästä kerrottiin, että yritysten toimintaa tunnetaan kohtuullisen hyvin, mutta eri projektipäälliköillä ja aktivaattoreilla on ollut erilaisia lähestymistapoja yrityksiin. Palautteessa todettiin, että koska yritykset ovat erilaisia, erikokoisia jne., niiden kyky käyttää tällaisia hankkeita hyväkseen oli hyvin heterogeeninen. Yritykset, joilla on aikaisempaa kokemusta hanketoiminnasta, osaavat yleensä hyödyntää hanketta paremmin, koska ne tietävät mitä voi vaatia. Mutta ensimmäistä kertaa mukanaolevat yritykset ymmärtävät usein vasta hankkeen jälkeen, yritysten keskinäisissä keskusteluissa, miten olisivat voineet hyödyntää eri asioita hankkeen toiminnan aikana. Nämä yritykset olivat myös arvioissaan hankkeen annista muita kriittisempiä. Yritysten tarpeiden seuranta olisi voinut olla tiiviimpää ja aktivointi koulutuksiin tehokkaampaa. Palautteista tuli esille, että tiedonkulku projektin ja yritysten välillä olisi vaatinut tehostusta. Koska kyseessä oli suhteellisen lyhyellä ajalla toteutettava projekti, yhteistyön pitäisi olla todella hyvällä tasolla ja tiedonkulun saumatonta. Henkilökohtaiset kontaktit taitaisivat kommenttien perusteella olla kaikkein tehokkaimpia. Haastateltavista lähes kaikki olivat sitä mieltä että projektin toiminta oli lisännyt alueellista tai projektin teemaan liittyvää yhteistyötä. Verkostoitumisen todettiin olleen yhtenä projektin tavoitteena, kuten melkein aina yritysten kehittämisprojekteissa. Tosin palautteessa tuotiin esiin, ettei verkostoitumisessa ole päästy toivotulle tasolle. Asiasta oli keskusteltu ohjausryhmässä. Projekti on palautteen mukaan toiminut pohjustuksena uudelle toimintamallille osapuolten, Kainuun Edun, ELYn ja koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyön todettiin olleen tiivistä projektiosapuolten välillä koko projektin ajan, mutta siinä oli tapahtunut selvästi kehittymistä, kun osapuolille oli jäsentynyt selkeämmin eri toimijoiden tehtävät ja tarpeet. Uutta yhteistyötä oli syntynyt esimerkiksi koulutusten yhteydessä, kun oli tutustuttu uusiin ihmisiin ja näiden 18

osaamiseen. Uudet kumppanuussuhteet helpottavat usein yhteistyötä jatkossa, mikäli sellaiselle on tarvetta. Yhteistyön kerrottiin lisääntyneen mm. oppilaitosten välillä, ja samalla ne ovat oppineet näkemään millä tavalla koulutusta annetaan eri organisaatioissa. Lisäksi yritykset kommunikoivat koulutusten aikana keskenään, jolloin huomattiin eroja esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmissa. Yritysten joukossa oli siis keskinäistä sparrausta. Haastattelujen yhteydessä tuli esiin myös mielipide, jonka mukaan projekti ei olisi pystynyt lisäämään yhteistyötä, vaan se on pysytellyt samalla tasolla kuin ennenkin. Projektissa oli lähinnä hyödynnetty jo olemassa olevia yhteyksiä. 3.2 Projektin onnistuminen ja jatkotoimet Luvussa luodaan katsaus hankkeessa saavutettuihin tuloksiin peilaten niitä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi käydään läpi eri tahojen näkemyksiä projektin tuottamista hyödyistä ja mahdollisista kehittämiskohteista. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen seuranta-aineiston valossa ORDER-projektin tavoitteena on kehittää asiakasyritysten henkilöstön osaamista ja sitä kautta parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Projektin lähtökohtana nähdään, että yritysten menestyminen markkinoilla edellyttää sitä, että niiden liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti. Menestyminen riippuu siten yrityksen johdon liiketoimintaosaamisesta ja toisaalta henkilöstön ammatillisesta kyvykkyydestä. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoitteena on hankekumppanuuden kautta (Kainuun Etu Oy, ELY-keskus sekä koulutusorganisaatiot AMK, KAO/Aikuisopisto ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA) juurruttaa alueelle systemaattinen toimintamalli yrityksille jo suunnitellun ja erityistarpeisiin suunniteltavan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden paremmaksi hyödyntämiseksi. ORDER-projektin tavoitteena oli saada mukaan 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 työntekijää. Projektisuunnitelmassa esitettiin arvio, että noin 70 % mukaan tulleiden yritysten henkilöstöstä osallistuu koulutuksiin, mikä tarkoittaa noin 700 henkilöä. Projektin viimeisimpien seurantatietojen mukaan (väliraportti 1.6.2012) sen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut 622 eri henkilöä 79 yrityksestä eli yritystavoite on ylitetty, mutta osallistujatavoitteesta on hieman jääty. Tähän osasyynä on ollut se, että mukaan tulleet yritykset ovat olleet hieman pienempiä kuin etukäteen oletettiin. Mukana olleiden yritysten henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on ollut alle 800 henkilöä, joten projektin koulutuksiin osallistuneiden osuus yritysten henkilöstön kokonaismäärästä nousee ennakoitua suuremmaksi, lähes 80 prosenttiin. Koulutus- ja henkilötyöpäivien osalta hankkeelle on asetettu tavoitteeksi yhteensä 4190 päivää. Tämä tavoite on täyttynyt noin 57-prosenttisesti henkilötyöpäivien kerryttyä yhteensä 2395:een. Projektin raportoinnista voidaan tehdä myös joitakin huomioita projektin onnistumisesta tavoitteiden näkökulmasta. Väliraportissa (1.6.2012) mainitaankin, että 19

toimintaympäristön syklisyys on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi haasteena on nähty sopivien yhteisten koulutusten löytäminen näin isolle ja monitahoiselle yritysjoukolle. Aktivaattori- ja suunnitteluryhmän toimintaan on myös jääty kaipaamaan lisää tehoa esimerkiksi yritysvierailuiden ja -haastattelujen suhteen, jotta koulutusten suunnittelu olisi parantunut. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen arvioinnin oman tiedonhankinnan perusteella Asiakasnäkökulma ORDER-projektissa toteutettujen koulutusten ja konsultointien vaikutuksia yritysten toimintaan selvitettiin yrityskyselyssä erilaisten väittämien avulla (kuva 11). Lisätä yrityksen työntekijöiden osaamista 9 55 36 Vaikuttaa myönteisesti yrityksen kehittymiseen 14 18 45 23 Parantaa yrityksen kilpailukykyä 15 10 55 20 Parantaa yrityksen toiminnan laatua 9 14 59 18 Edistää yrityksen tuotteiden markkinointia 27 18 36 18 Myötävaikuttaa yrityksen työpaikkojen säilyttämiseen Edistää yrityksen tekemää yhteistyötä muiden yritysten kanssa 23 18 18 27 45 41 14 14 Edistää yrityksen strategian toteutumista 14 24 52 10 Vaikuttaa yrityksen laajentumiseen 45 18 27 9 Edesauttaa yrityksen toiminnan monipuolistamista 23 18 55 5 Edesauttaa yrityksen liikevaihdon kasvua 23 18 55 5 Parantaa yrityksen kannattavuutta 23 18 55 5 Mahdollistaa toiminnan jatkuminen ylipäänsä 32 45 18 5 Vaikuttaa yrityksen toiminnan uudelleensuuntaamiseen 32 23 45 0% 20% 40% 60% 80% 100% ei lainkaan vähän jonkin verran paljon Kuva 11. Kuinka paljon ORDER- projektin palveluilla on vaikutettu seuraaviin asioihin yrityksessänne? Yrityskysely (n=20 22). Vastaajien arvioiden perusteella yritykset ovat enimmäkseen olleet mukana sellaisessa ORDERin toiminnassa, josta niille on ollut ainakin jonkin verran hyötyä. Eniten projektin palveluilla todettiin olleen myönteistä vaikutusta yritysten työntekijöiden osaamisen lisäämiseen, mikä onkin ollut projektin pääasiallinen keino auttaa yrityksiä niiden varsinaisen liiketoiminnan kehittämisessä. Runsas kolmasosa vastaajista näki vaikutusta olleen paljon ja lisäksi yli puolet koki vaikutuksen tässä suhteessa 20