LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 262 65101 VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa oleviin puutteisiin, jotka mielestämme vaativat tarkennusta. Samalla olemme tuoneet esille ne seikat, jotka puuttuvat ohjelmasta. Lopuksi olemme kirjoittaneet mielipiteemme suunnitelmista ottaa Teerineva turvetuotantokäyttöön. Yleisenä havaintona arviointiohjelmasta voidaan todeta, että ohjelma keskittyy lähinnä toiminnan vaikutusten arviointiin tuotantoalueella. Mielestämme tämä ei ole riittävän laaja arvioinnin lähtökohta. Vaikutusten arvioinnissa on korostettava toiminnan vaikutusta koko alapuoliselle vesistölle ja tässä Lestijärvi matalana ja herkkänä vesistönosana on nostettava erityisen tarkastelun kohteeksi. Teerinevan kuivatus ja 1980-luvun alussa tapahtunut laskeutusaltaan sortuminen ovat vaikuttaneet Lestijärveen ratkaisevalla tavalla. Järvi ei ole vieläkään toipunut onnettomuudesta. Tämän vuoksi järven sietokyky on heikko eikä kestä enää lisäkuormitusta. Ohjelmassa ei ole lainkaan esitetty vaikutusten arviointia tuotannon päätyttyä. Koska turvetuotannon arviointi on tehtävä toiminnan aiheuttavan kokonaiskuormituksen vaikutuksia arvioimalla, ei jälkikäytön vaikutusten arviointia voi mitenkään unohtaa. Muutos- ja lisäysesitykset arviointiohjelmaan Seuraavassa olemme esittäneet arviointiohjelman sisällysluetteloa noudattaen mielipiteemme ja muutos/ lisäysesitykset arviointiohjelmaan. Lisäykset ja muutosesitykset ovat tekstissä tummennettuna. Ohjelman kohta 3. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot Ohjelmassa on esitetty vain kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat 0-vaihtoehto ja turvetuotannon toteuttaminen.
2 Ohjelmaan on lisättävä 0+ vaihtoehto, jossa Teerineva palautetaan luonnontilaan. Arviointiselostuksessa on oltava esillä ne hyödyt, jotka nevan luonnontilaan palauttamisella saavutetaan. Ohjelman kohta 3.1 Toteuttamatta jättäminen Ohjelmassa on esitetty, että 0- vaihtoehto toimisi toteuttavan vaihtoehdon arvioinnin pohjavaihtoehtona. Näin ei voi olla, koska ohjelmassa ei ole huomioitu sitä, että Teerinevan ojitukset ovat jo vaikuttaneet ratkaisevasti ympäristöön. 0-vaihtoehdosta on poistettava maininta vaihtoehto toimii toteutettavan vaihtoehdon vaikutusten arvioinnin pohjana. Pohjavaihtoehtona on käytettävä luonnontilaisista vesistöistä saatavaa tietoa. Ohjelman kohta 3.2.3 Vesiensuojelumenetelmät Ensimmäisessä kappaleessa on maininta Vesiensuojelujärjestelyllä pyritään minimoimaan vesistöön kohdistuva kuormitus. Kun huomioidaan alapuolisen vesistön, erityisesti Lestijärven, sietokyky, ei pelkkä pyrkiminen kuormituksen minimointiin riitä. Ohjelmassa vesiensuojelun tavoitteena on oltava turvetuotannon vesistökuormituksen poistaminen kokonaan. Kolmannessa kappaleessa on virke: Menetelmien valintaan ja mitoitukseen vaikuttavat maaston suomat rakenteiden toteutusmahdollisuudet, vaadittu puhdistusteho, käsiteltävän veden määrä ja laatu sekä kustannukset. Vesienkäsittelymenetelmän valinnalle ei voi asettaa mitään muita perusteita kuin puhdistustehovaatimus. Näin toimitaan myös jätevesijärjestelmien puhdistusmenetelmiä valittaessa. Jos maasto ei mahdollista menetelmää, jonka avulla päästään vaadittuun puhdistustehoon, niin hankkeesta on luovuttava. Menetelmä on valittava pelkästään vaaditun puhdistustehon perusteella. Valittu menetelmä on mitoitettava kuormitushuippujen mukaan. Ohjelman kohta 3.2.4 Jälkikäyttö Ohjelman mukaan suon omistaja ratkaisee suopohjan jälkikäytön. Ohjelmassa mainitaan, että soille tehdään jälkikäyttösuunnitelma 3-5 vuotta ennen tuotannon loppumista. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei todella tiedä mitä suolle lopulta tapahtuu. Yleisen käsityksen mukaan turvetuotannosta poistuneet suot ovat ympäristöongelma. Ei riitä, että suon jälkikäyttö jää omistajan ratkaistavaksi.
3 Suon jälkikäytön suunnitelma ja jälkikäytön haitat ja hyödyt on esitettävä arvioinnin yhteydessä. Ohjelman kohta 3.3 Muut vaihtoehdot ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Ohjelman mukaan arvioinnissa tarkastellaan löytyykö realistisia mahdollisuuksia haittojen vähentämiseksi Vapo Oy:n kuivatussuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden lisäksi. Mitä tarkoitetaan realistisilla vaihtoehdoilla? Kaikki vaihtoehdot, joilla voidaan poistaa ympäristöhaitat, on oltava käytettävissä. Ohjelmassa mainitaan haittojen tarkasteltavina ehkäisyvaihtoehtoina mm. turvetuotantoalueiden sijoitus ja määrä. Nämä ovat tässä tapauksessa turhia tarkasteltavia, ellei sitten hankkeesta luovuta kokonaan. Arvioinnissa on lähdettävä siitä, että Vapon kuivatussuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden lisäksi tarkastellaan kaikki ympäristöhaittojen ehkäisyvaihtoehdot, joilla estetään tuotantotoiminnan vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Ohjelman kohta 5.1 Kaavoitus ja maankäyttö Ohjelmassa viitataan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaan. Koska vaihekaavassa ei ole käsitelty turvetuotantoa, niin ohjelmassa oletetaan, että Teerinevalle ei ole sen vuoksi esitetty kaavamerkintää. Tämä on ohjelman tekijän olettamus eikä perustu kaavoitustietoon. Koska maakuntakaava on kokonaisuudessaan työn alla ja koska kaavan turvetuotantoa käsittelevä osa ei ole vielä valmis, niin maakuntakaavaan merkittävistä turvetuotantoalueista ei ole vielä riittävästi tietoa. Siten ohjelmaan on otettava maininta maakuntakaavan kannanotosta Teerinevasta turvetuotantoalueena. Ohjelmaan tähän kohtaan on lisättävä mainita maakuntakaavan valmiusasteesta ja siihen sisällytettävistä turvetuotantoon vaikuttavista suunnitelmista. Ohjelman kohta 5.3 Vesistöt ja veden laatu Ohjelmassa kuvataan Lestijärven nykytilaa lainaamalla julkaisua Turvetuotanto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa (luonnos 1.2.2004). Tiedossa olevat havainnot Lestijärven happipitoisuuksien vaihtelusta puuttuvat ohjelmasta. Kuitenkin Lestijärven tämän hetkistä tilaa ja sietokykyä kuvaa konkreettisesti juuri järven suuret happipitoisuuksien vaihtelut. Järven mennessä hapettomaksi pohjan ravinteet vapautuvat ja järvi on menetetty. Näin ollen pohjassa oleva liete on todellinen riski.
4 Ohjelmassa on esitettävä arviot Lehtosenjoen ja erityisesti Lestijärven sietokyvystä. Ohjelman kohta 5.4 Virkistyskäyttö Virkistyskäyttö on kuvattu vain hankealueen osalta. Ohjelmassa ei ole lainkaan kuvattu vaikutusalueella olevien Lestijärven ja Lestijoen merkitystä virkistyskäytössä. Näiden merkitys puhtaina vesistöinä on koko Keski-Pohjanmaan alueelle erittäin tärkeä. Tätä kuvaa pelkästään jo sekin, että järven ympärillä on satoja lomamökkejä ja kaksi matkailuvaunualuetta. Niin Lestijärvi kuin Lestijokikin ovat merkittäviä urheilukalastuskohteita. Ohjelmaan on lisättävä erillinen kuvaus sekä Lestijärven että Lestijoen virkistyskäytöstä. Ohjelman kohta 6.3.1 Vaikutukset vesistöihin Arviointimenetelmät Ohjelman mukaan vesistövaikutusten merkittävyyden keskeiset tekijät ovat 1. Kuormituksen osuus alapuolisten laskuvesistöjen kokonaiskuormituksesta 2. Vesistöjen luonnontaloudellinen merkitys Ohjelma jättää kokonaan huomiotta vastaanottavan vesistön sietokyvyn. Pelkkä kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ei kuvaa kuormituksen vaikutusta vesistön laatuun. Kuormituksen vaikutusten arviointi on arvioitava Teerinevan turvetuotannon aiheuttaman kokonaiskuormituksen mukaan. Lestijärven viipymä on kaksi vuotta, joten tuleva lisäkuormitus jää kuormittamaan Lestijärveä pitkäksi aikaa. Ohjelmassa on myös mainittu, että kevään ylivirtaamakautena turvetuotannon määrällinen osuus kasvaa, mutta suhteellinen osuus pysyy tuolloinkin samana hajakuormituksen kasvaessa vastaavasti. Tämä on harhaanjohtava mielikuva. Vastaanottavan vesistön, erityisesti järven, kannalta kuormituksen määrä on ratkaiseva. Myös ylivirtaamakautena tuleva kuormitus jää pysyvästi kuormittamaan järveä. Ohjelman mukaan vesistövaikutusten arvioinnin nykytilannetta arvioidaan kesällä 2004 otettavilla näytteillä. Tämä ei anna oikeaa kuvaa Teerinevan turvetuotannon kokonaisvaikutuksesta vesistöön. Näin menettelemällä tuotantoalueella jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutus jää arvioimatta. Näytteistä analysoidaan ohjelman mukaan ravinteista vain kokonaisarvot. Todellisen vaikutuksen saamiseksi vesinäytteistä on analysoitava
5 myös liuenneet ainesosat. Tieto liuenneista aineosista tarvitaan myös vesiensuojelumenetelmää valittaessa, koska mekaaniset menetelmät eivät puhdista liuenneita kuormitustekijöitä. Kiintoaineen osalta on muistettava, että kiintoaine on merkittävä vesiensuojelullinen ongelma turvetuotantoalueilla. Turvetuotantoalueen valumavesien kiintoaine on pääasiassa orgaanista. Orgaaninen kiintoaine on huonosti laskeutuvaa ja lisää orgaanista hapenkulutusta ja voi näin aiheuttaa talvisia happikatoja. Ohjelmaan on lisättävä vesistövaikutusten merkittävyyden keskeisimmäksi tekijäksi vastaanottavan vesistön sietokyky, joka arvioinnissa on tutkittava. Lisäksi nykytilannetta arvioitaessa on arvioitava aiemmin tehtyjen tuotantoa valmistelevien toimenpiteiden vaikutus erityisesti Lestijärveen. Arviointi on tehtävä tuotannon aiheuttamaa kokonaiskuormitusta arvioimalla. Vesistönäytteiden analyyseihin on lisättävä liuenneiden ainesosien tutkiminen. Ehdotus tarkastelualueeksi Jos Lestijärvi menee turvetuotannon aiheuttaman lisäkuormituksen vuoksi hapettomaksi, tarkoittaa se käytännössä Lestijärven rehevöitymistä ja näin ollen myös Lestijoen yläosan vedenlaadun ratkaisevaa huononemista. Näin ollen Lestijoen yläjuoksu kuuluu ehdottomasti vaikutusalueeseen. Vesistövaikutusten arvioinnin vaikutusalueeseen on lisättävä Lestijoen yläjuoksu. Ohjelman kohta 6.3.2 Vaikutukset pohjaveteen ja hydrologisiin oloihin Ohjelmassa todetaan, että hydrologiset vaikutukset rajoittuvat 20 50 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Ohjelmassa on kokonaan jätetty mainitsematta se, että alue on tulvaherkkää aluetta ja että soiden ojitukset lisäävät ylivirtaamia. Ylivirtaamat taas lisäävät eroosiota ja sitä kautta kiintoaineskuormitusta Ohjelmaan on lisättävä arvio tuotantoalueen tulvaherkkyydestä ja vaikutuksista ylivirtaamiin. Ohjelman kohta 6.3.3 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Ohjelmassa on lueteltu kalastovaikutusten suuruuteen vaikuttavat keskeiset tekijät: kuormituksen suuruus ja osuus vesistön kokonaiskuormituksesta
6 kuormituksen ajoittuminen vesistön kalastollinen merkitys ja vesistön herkkyys muutoksille Jo aiemmin olemme tuoneet esille sen, että kuormituksen osuudella kokonaiskuormituksesta ei voi tehdä vaikutusten arviointia. Myöskään kuormituksen ajoittumisella ei ole merkitystä kuin jokivesistössä. Järvivesistössä merkitystä on vain tuotannon aiheuttaman kokonaiskuormituksen suuruudella. Vesistön kalastollisen merkityksen arviointi on esitetty tehtäväksi kyselyllä vain alueen kalastuskunnille. Tämä tuntuu oudolta, kun Lestijärven rannoilla on satoja lomamökkejä ja kaksi asuntovaunualuetta. Kysely on ehdottomasti lähetettävä myös mökkiläisille ja asuntovaunualueiden käyttäjille. Kalastovaikutusten arviointimenetelmissä tuotannon aiheuttaman kuormituksen osuuden arviointi kokonaiskuormituksesta on turhaa. Vesistön kalastollisen ja kalastuksellisen merkityksen arvioinnissa on kysely tehtävä myös mökkiläisille ja muille vesistöä virkistyskalastuskohteena käyttäville. Ohjelman kohdat 6.5 Vaikutukset virkistyskäyttöön Ohjelma keskittyy vain tuotantoalueen virkistyskäytön arviointiin. Kuitenkin virkistyskäytön kannalta nimenomaan Lestijärvi on alueen merkittävin virkistysalue. Ohjelmaan on lisättävä toiminnan vaikutusten arviointi myös Lestijärven virkistyskäytölle. Ohjelman kohdat 6.6 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Ohjelmassa on unohdettu kokonaan Lestijärven mökkiasutuksen ja matkailun taloudellisen merkityksen arviointi. Arvioitaessa taloudellisia vaikutuksia on muistettava, että jo pelkästään alueen lomamökkien arvo on vähintään 20 25 miljoonaa euroa. Ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen ja loma-asuntojen lisääntyvä ympärivuotinen käyttö kasvattavat alueen mökkien taloudellista merkitystä entisestään. Teerinevan turvetuotannon negatiiviset vaikutukset laskevat lomamökkien arvoa. Ohjelmaan on lisättävä arvio lomamökkien taloudellisesta merkityksestä.
7 Lopuksi Lestijärven merkitystä Lestijärven kunnan olemassaolon edellytyksenä ei voi liikaa korostaa. Voidaan sanoa, että Lestijärveä kuntana ei varmasti olisi ilman järveä. Tuntuu huolestuttavalta, että Pietarsaaren ja Kokkolan energiatarpeen tyydyttämiseksi asetetaan Keski-Pohjanmaan tärkeimmän järven olemassaolo kyseenalaiseksi. Mitkään taloudelliset arvot eivät voi olla niin suuria, että järvi tulee uhrata niiden vuoksi. Toisaalta järveä ei voi sen mahdollisesti tuhouduttua korjata minkäänlaisilla taloudellisilla uhrauksilla. Vapo Oy:n tulee luopua Teerinevan turvetuotantosuunnitelmista ja saattaa suo luonnontilaan. Haapajärvellä juhannuspäivänä 26.6.2004 Heikki Salonsaari DI, tekninen johtaja, mökkiläinen ja Lestijärven ahkera käyttäjä Siiponkoskentie 18 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 08 763 204, 0400 289 345 Raija Salonsaari Toimistosihteeri, Lestijärvellä syntynyt nykyinen mökkiläinen ja Lestijärven ahkera käyttäjä Siiponkoskentie 18 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 08 763 204, 044 517 6238 Maria-Elisa Salonsaari Ylioppilas, Lestijärvestä nauttija Finninmäenkatu 4 C 30 33710 TAMPERE Puh. 044 378 5577 Leena- Marjukka Salonsaari Fil. yo Pihlajatie 46 A33 HELSINKI Riikka-Tiina Salonsaari Lääketieteen kandidaatti Sarvijaakonkatu 16 TAMPERE