Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Transkriptio

1 Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VOPPE koulutus, Eura 1

2 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä puolestaan lisäävät aineiden huuhtoutumista maaperästä Valuma-alueen laatu ja koko! Järven muoto ja koko Syvyyssuhteet, avonaisuus ja koko vaikuttavat mm. kerrostuneisuuteen ja sitä kautta happiolosuhteisiin, pitoisuuksien vaihteluun jne. Biologiset toiminnot Vaikuttavat fys-kem. tekijöihin, mm. BHK, ph, happipitoisuus jne. Ihmistoiminnan vaikutukset Säännöstely, jätevedet, ojitukset, lannoitukset jne. 2

3 Valuma-alueen laatu ja koko Maaperän ja kallioperän laatu Hiekkamaat: vedet vähähumuksisia, vähäravinteisia Suomaat: vedet ruskeita, ph alhainen Savimaat: ravinnepitoisuus ja sameus korkeita Koon kasvaessa mm. virtaamavaihtelut heikkenevät, koska veden kerääntymisaika pitenee Järvisyyden (% osuus valuma-alueesta) lisääntyessä pitoisuudet alenevat (sedimentaatio) ja vaihtelut tasaantuvat 3

4 Valuma-alueen maankäyttö ulkoinen kuormitus Ulkoinen kuormitus (kiintoaine, ravinteet) 1) Luonnonhuuhtouma valuma-alueen ominaisuudet, valumaveden määrä 2) Hajakuormitus Ihmistoiminta: asutus, maa- ja metsätalous 3) Pistekuormitus (mm. jätevedet) 4) Ilmalaskeuma Hajakuormituksen ja pistekuormituksen suuruuteen voidaan vaikuttaa!! 4

5 Esimerkki kuormituksen jakautumisesta: Säkylän Pyhäjärven fosforitase Järveen tuleva fosfori yhteensä: 15,2 tonnia/v Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km Lähivalumaalueelta +23 % (3,6 tn) Kalojen mukana poistuu - 22 % (3,4 tn) Eurajoen kautta - 16 % (2,4 tn) Järveen jää 62 % (9,4 tn) Ilmasta + 10 % (1,5 tn) Pyhäjoesta +12 % (1,9 tn) Yläneenjoesta +54 % (8,2 tn) 5

6 Ravinnekuormitus Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet fosforin kokonaiskuormituksesta v Teollisuus 5 % Yhdyskunnat 5 % Laskeuma 7 % Hulevedet Kalankasvatus 2 % 2 % Turkistarhaus 0,4% Turvetuotanto 0 % Metsätalous 8 % Haja-asutus 8 % Maatalous 62 % Lähde: Vesiensuojelun suuntaviivat

7 Hajakuormitus Hajakuormitus (maatalous + metsätalous + haja-asutus) edustaa fosforin osalta yli 75 % ja typen osalta reilua puolta ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Lähde: Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 Päästölähteet Pistemäinen kuormitus Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus Turkistarhaus Turvetuotanto Yhteensä: Hajakuormitus Maatalous Haja-asutus Metsätalous Yhteensä: Laskeuma Kuormitus yhteensä: P (t/a)

8 Maatalous Peltoviljely Eroosion aiheuttama kiintoainekuormitus ja sen mukana kulkeutuva ravinnekuormitus (pellon maalaji, kaltevuus, kasvipeite) (maaainesta kg/ha a) Osa lannoitteista (keinolannoitteet ja karjanlanta) kulkeutuu valuma- ja suotovesien mukana vesistöihin (fosforia kg /km 2 a) Karjatalous Lannan ja virtsan varastointi, käsittely, hyödyntäminen (fosforia nautaa kohden 0,5 1 kg/a) Maitohuoneen jätevedet Lähde: Ulvi & Lakso 2005: Järvien kunnostus 8

9 Metsätalous Kuormituksen lähteet: Ojitus (uudis- ja kunnostusojitukset) Lannoitus Hakkuut Maanpinnan käsittely Kantojen keruu Fosforikuormitus 5 ensimmäisenä vuotena metsänhakkuun, muokkauksen ja ojituksen jälkeen kg/km 2 lannoituksen jälkeen jopa suurempi 9

10 Ulkoinen kuormitus Valuma-alueen luonne ja siellä tehdyt toimet vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin ratkaisevasti Vesiensuojelu lähtee valuma-alueelta! Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on ENSISIJAINEN toimenpide rehevöityneen vesistön kunnostamisessa. Jollei ravinnekuormitusta vähennetä, vesistön kunnostustoimista on vain väliaikaista hyötyä. 10

11 Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä lannoituksen vähentäminen kevennetyt muokkausmenetelmät viherkesannointi kalkkisuodinojat pohjapadot ojavesisuodattimet suojavyöhykkeet säätösalaojitus laskeutusaltaat kosteikot 11

12 Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä toimenpiteet ojituksessa kaivu- ja perkauskatkot pohjapadot maan muokkauksen keventäminen lannoituksen vähentäminen lietekuopat ja taskut suojavyöhykkeet laskeutusaltaat pintavalutuskentät 12

13 Hajakuormituksen vähentäminen tulevaisuudessa Ilmastonmuutos lisää haasteita Talvet lämpenevät selvästi kesiä nopeammin (ACCLIM hanke ) Vuoden keskilämpötila nousee 2-6 astetta, talvisin 3-9 astetta, kesällä 1-5 astetta Etelä-Suomen talvet samankaltaisia kuin Pohjois-Saksan talvet nykyisin Keski-Lapissa Etelä-Suomen ilmasto Sademäärän lisääntyminen on talvella voimakkaampaa kuin kesällä Talvella sadepäivät yleistyvät, sateet runsastuvat 13

14 Haasteita Monien vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuus kärsii, talviaikaiset tulvat haasteellisia Uusia keinoja virtaaman säätelyyn, vesien pidättämistä, hydrologian parempaa huomioon ottamista Laajempaa yhtenäistä valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelua Tutkimusta, laadukasta dataa! Mikä toimii, mikä ei. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa 14