YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna"

Niilo Lattu
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna

2 KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Kuntalaki 1 )

3 KEURUUN VESISTÖREITIT Keuruun ja Pihlajaveden reitit Kokemäenjoen vesistössä. Jämsän reitti Kymijoen vesistössä. Valuma-alueilla on paljon ojitettuja turvemaita ja intensiivistä maanpinnan käsittelyä (turvetuotanto, metsätalous, maatalous). Sisävesireittien puhtaus kiinnostaa sisämaan kunnan asukkaita. Kahdessa taajamassa asukasta. Haja-asutusalueilla asukasta

4 KEURUUN KAUPUNKI VESIENSUOJELIJANA Vesilaitoksen investoinnit 1998 alkaen M /vuosi eli 70 / asukas/vuosi. Viemäriverkko = 214 km. Ojituksien minimointi ja tarvittavat suojelurakenteet. Kannanotot vesiensuojelun puolesta: ei uusia turvetuotantoalueita, jos toiminta ei ole päästötöntä/vesiensuojelu metsätalouden tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Valitus Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta, koska se ei edistä vesien suojelua. Neuvottelu ELY-keskuksen kanssa vesiensuojelun valvontaresursseista. Kaupunki toimii yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

5 RATKAISTAVAT ONGELMAT *Turvetuotannon ja metsätalouden (maatalous?) liian suuri kuormitus. *Ojien kaivajat ja maanmuokkaajat ovat tosiasiallisia pistekuormittajia, mutta vaikutukset luetaan usein hajakuormituksen osaksi. *Saastuneiden vesistöjen puhdistaminen. *Vesiensuojelun valvonta ei toimi. *Energiapolitiikka suosii vesistöjä pilaavia ratkaisuja (turve vs. puu).

6 ONGELMIEN RATKAISU 1 Makean veden reittien pilaaminen kielletään selkeällä lainsäädännöllä, jossa pilaantumista aiheuttava kuormitus absoluuttisesti kielletään ja vähäinen kuormitus muuttuu maksulliseksi (puhtaalle vesistölle tulee arvo). Kuormitusmaksun suuruus säädetään kannustavaksi. Jokainen oja ja maanmuokkausalue käsitellään pistekuormittajana, jolla on oma vastuu.

7 ONGELMIEN RATKAISU 2 Vesiensuojelu-lainsäädännön valvonta siirretään kokonaan kunnille. Toiminta rahoitetaan vähäistä kuormitusta tuottavien toimijoiden maksamilla kuormituksen määrään sidotuilla progressiivisilla maksuilla. Vesiensuojeluyhdistykset tuottavat kunnille ja kuormittajille koko vesistöreitin kattavaa tietoa sekä organisoivat vesistöjen kunnostushankkeita. Tampereen suunnitelma ottaa pintavettä Näsijärvestä vs. Keuruun ja Pihlajaveden reittien veden laatu? Vrt. Helsingin juomavesi vs. Etelä-Päijänteen veden laatu.

8 ONGELMIEN RATKAISU 3 Perustetaan kansallinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää sisävesireittien säilymistä puhtaana. Säätiö kerää yleishyödyllistä yksityistä rahoitusta ja sen kautta kanavoidaan vesien puhtautta puolustavien ihmisten aktiviteetti. Säätiö välittää tietoa ja toimii vaikuttajana eduskunnan suuntaan. Esimerkkinä toimii Itämeren hyväksi tehtävä yksityinen työ.

9 LOPUKSI: Pidetään sisävedet puhtaina. Suomi on tuhansien järvien maa ja olemme onnekkaita, koska meillä on vielä hyvät makean veden varannot. Vesistömme ovat herkkiä pilaantumaan ja osa on jo pilalla. Tehdään yhdessä aktiivisesti töitä, jotta saamme myös turvemaiden kuormittajat toimivan vesiensuojelun piiriin. Aloittakaamme jo saastuneiden vesien puhdistustyöt.

Samankaltaiset tiedostot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät