Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto"

Siiri Halonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (VETU)- hanke

2 Maastokokeet Hankkeen aikana maastoon perustettiin viisi pilot-kohdetta. Kohteet sijaitsevat metsätalouden kunnostusojituskohteiden vesiensuojelurakenteissa ja metsäbiomassan varastointialueella, Lisäksi yksi kohde perustettiin turvetuotantoalueelle. Metsätalouden kunnostusojituskohteiksi valikoitiin mahdollisimman tuoreet, vasta kaivetut kohteet, sillä tuoreissa kunnostusojituksissa valumaveden kiintoaines- ja ravinnemäärät ovat suurimmillaan. Lisäksi kohdevalintoihin vaikutti järkevä sijainti ja kohteen saavutettavuus. (Kuva. Tuija Ranta-Korhonen)

Kunnostusojitus ja laskeutusaltaan kaivutyöt kohteessa

3 1. suodatin Ensimmäinen pilotmittakaavan kohde rakennettiin Juvalle Kurkimäkeen. Kunnostusojitus ja laskeutusaltaan kaivutyöt kohteessa oli tehty heinäkuun 2015 aikana. Suodatinmateriaalit: lehtipuuhake ja biohiili

4 Kurkimäki

5 Kurkimäki, näytteenotto(karttapaikka, Maanmittauslaitos)

6 Hake-ja hiilisuodattimet

Kohteessa oli tehty kunnostusojitukset kevättalvella 2015.

7 Pakinmaa Toinen suodinrakennelma rakennettiin Juvan Pakinmaalle, noin 10 km pohjoiseen ensimmäisestä kohteesta. Kohteessa oli tehty kunnostusojitukset kevättalvella Kohteeseen pystytettiin suodinrakennelma lokakuussa Yksivaiheinen, materiaalina biohiili

8 Karttapaikka, Maanmittauslaitos

9 Metsäsairila Kolmas kohde perustettiin marraskuun puolivälissä 2015 Metsäsairilaan Etelä-Savon Energia Oy:n polttoaineterminaalin yhteyteen.

10 Karttapaikka, Maanmittauslaitos

Hippala Neljäs kohde perustettiin 10.5.2016 Otavan Hippalaan, Mikkelin ammattikorkeakoulun opetusmetsään.

11 Hippala Neljäs kohde perustettiin Otavan Hippalaan, Mikkelin ammattikorkeakoulun opetusmetsään. Tästä suotimesta tehtiin kaksivaiheinen siten, että ensimmäiseen suotimeen tuli Nordkalk Oy:n sivukiveä ja toiseen suotimeen Flootech Oy:n toimittamia jätevedenpuhdistuksessa käytettyjä kantajakappaleita.

13 Karttapaikka, Maanmittauslaitos

Kovalansuo Viides kohde perustettiin 17.6.

14 Kovalansuo Viides kohde perustettiin , Mikkelin Hiirolaan, Kovalansuolle, Vapo Oy:n turvetuotantoalueelle. Materiaalina palaturve

17 Karttapaikka, Maanmittauslaitos

Biosuotimien testaus käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa

2015, näytepisteet 1, 2, 4, 5, 6 - Juva 2 (Pakinmaa), rakennettu 7.10.

2015, näytepisteet 9, 10 - Hippala (Mamkin opetusmetsä), rakennettu 10.

18 Biosuotimien testaus käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa Kohteet: - Juva 1 (Kurkimäki), rakennettu , näytepisteet 1, 2, 4, 5, 6 - Juva 2 (Pakinmaa), rakennettu , näytepisteet 7, 8 - Metsäsairila, rakennettu , näytepisteet 9, 10 - Hippala (Mamkin opetusmetsä), rakennettu , näytepisteet 11, 12, 13 - Vapon kohde (Kovalan suo), rakennettu , (kuvissa), näytepisteet 14, 15

19 JUVA 1 JUVA 2 METSÄSAIRILA HIPPALA KOVALA Kiintoaine (mg/l) näytepisteittäin ,5 8 6,5 10,5 2,25 3,5 1, ,67 3,5 4,67 28,67 8,3 19 6, ,33 95,67 55, ,5 35,0 5, , , , , , , ,5 16, ,5 3 3, CODMn (mg/l) ,9 10 8, Kokonaistyppi (mg/l) ,68 0,63 0,61 0,61 0,62 0,74 0, ,3 0,77 0,84 1,2 0,78 0,95 2,3 0,79 0,79 0,74 1,7 0, ,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,3 1,3 0,91 0,81 0,47 0,5 0,54 2, ,1 0,85 0,92 0,77 1,8 1,1 0,89 0,71 0,52 0,58 0,58 1,4 1, ,1 1,1 0,86 0,77 0,95 1,1 1,1 0,84 0,81 0,44 0,43 0,45 2,2 2, ,82 1,1 0,75 0,83 0,71 1,1 1,6 1,7 1,4 0,77 0,65 0,67 1,6 1,6 Liukoinen typpi (mg/l) ,96 0,51 0,52 0,6 0, ,81 0,8 0,36 0,87 0, ,1 1,1 1,1 0,86 0, ,75 0,76 0,38 0,39 0,53 2,1 1, ,7 0,68 0,72 0, ,69 0,69 0,51 0,51 0,53 1,2 1, ,77 0,71 0,71 0,69 0, ,78 0,76 0,36 0,41 0,43 1,8 1, ,77 1 0,73 0,72 0,21 0,33 0,4 0,84 0,87 0,22 0,23 0,26 0,63 0,97

20 Pohdintaa tuloksista Veden laatu hankkeen kohteissa ollut hyvä ja ravinnepitoisuudet matalat Tulosten mukaan suotimet eivät mainittavasti pidättäneet, mutta eivät myöskään lisänneet orgaanista hapettuvaa ainetta COD Mn eikä typpeä ja fosforia. Toisaalta suotimet pienensivät orgaanisen kokonaishiilen (TOC) ja liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuutta suo- ja hulevesissä. TOC ja DOC indikoivat humuspitoisuutta. Juva 1:n hiilisuodatin ollut pisimpään toiminnassa. Todennäköisesti biofilmiä kasvanut, koska kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet.

21 Pohdintaa tuloksista Vaikuttaa siltä, että jokaisella biohiilisuotimella olisi ravinteita pidättävää vaikutusta veden laatuun. Hippalan ja Vapon kohde ovat olleet toiminnassa vasta muutaman kuukauden, joten suotimet eivät ole vielä adaptoituneet eikä biofilmiä ole kehittynyt riittävästi, jotta sillä olisi vaikutusta.

22 Pohdintaa suodatinten rakenteista, käytettävyydestä ja kestävyydestä Kaikki kestivät talven, huollontarve vähäistä. Jonkin verran ohivirtausta ja tukkeumia karikkeesta Kehikot melko hitaita rakentaa työkustannukset, kestoikä? Katiskat: helpot/nopeat asentaa/huoltaa. Rysä: kestävä, nopea asentaa, mutta vaatii konevoimaa asennukseen.

23 Suodatinten kustannukset Rakenteet Materiaalit Työ Yht. euroa Rysä* Katiska** Katiska 2*** Kehikko****

Samankaltaiset tiedostot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven