Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
|
|
- Eeva-Liisa Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suoseura Helsinki Olli Reinikainen 1
2 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
3 Soiden ojitustilanne 3
4 Mikä asia yhdistää näitä kuvia? 4
5 Vastaus: Kaikki ovat entisiä turvetuotantoalueita 5
6 Mitä turvetuotannon jälkeen? 6
7 Turvekenttä tuotannon jälkeen Esimerkkejä 7
8 Suonpohjien jälkikäyttö = alueen uusi maankäyttömuoto Vuosittain turvetuotannosta poistuu n ha pintaaloja Turvetuottaja vastaa turvetuotantoalueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä Yhteinen etu on aloittaa alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteiseksi mahdollisimman nopeasti (ellei kysymykseen tule lintujärvi) Samalla tuotantoalueella yleensä useita jälkikäyttömuotoja Turvetuottaja hakee jälkihoitovaiheen toimenpiteille vahvistuksen ympäristölupavirastolta 8
9 Jälkikäyttövaihtoehtojen valintaan vaikuttavia tekijöitä: Alueen vesitalous ja topografia Suonpohjan ominaisuudet, maalaji, kivisyys Alueen sijainti: ympäröivä maankäyttö, lähiympäristön, asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet Taloudelliset tekijät Jäljellä oleva turvemäärä Ympäristönäkökohdat: vesiensuojelu, maisematekijät jne Resurssit: rahoitus, tuet, henkilöstö jne 9
10 Ennen turvetuotantoa ja sen aikana SOISTU- NUTTA METSÄ- MAATA SOISTU- NUT VESISTÖN UMPEEN- KASVUNA TURVETUOTANTO -ALUE LAMPI 10
11 Jälkikäyttö sulkee ympyrän METSITYS KOSTEIKKO TURVETUOTANTO -ALUE MUINAINEN VESISTÖ MUINAINEN METSÄ LAMPI LAMPI 11
12
13 Pohjamaan laadun vaikutus jälkikäyttöön Lähde: Päivi Pickenin väitöskirja 100 % 80 % ei suositella 60 % 40 % 20 % sopiva erikoistekniikoilla sopiva (isoja lohkareita) 0 % metsitys peltokäyttö tekojärvet uudelleensoistaminen sopiva (lohkarekoko vähäinen) hyvin sopiva
14 Pohjamaan sulfidiriskit otettava huomioon jälkikäytössä Suuria sulfidimääriä on sekä savessa että muissa maalajeissa! Yllättävän suuria rikkipitoisuuksia on löydetty myös sisämaan hiekkapohjaisilta kohteilta 14
15 Esimerkkejä: Suonpohja alempana kuin ympäristö alue jää märäksi Lintujärvi Kosteikko Uudelleen soistunut alue 15
16 Suonpohjasta kosteikko, esimerkki 16
17 Suonpohjasta kosteikko, esimerkki 17
18 Esimerkkejä: Uutta maankäyttöä alavalla alueella Kosteikko ja lintujärvi Hirvinevalla 18
19 Rastunsuo, lähtötilanne
20 20 Lintujärvi, Rastunsuo
21 Kosteikko Jälkikäyttökosteikko Vesiensuojelukosteikko 21
22 Esimerkkejä: Turvetuotantoalueen uudelleen soistaminen vedenkorkeutta säännöstelemällä Turvetuotanto päättymässä Veden patoaminen 2 vuotta myöhemmin Sama alue 5 vuotta patoamisen jälkeen kesällä 2012 Sama alue 6 vuotta patoamisen jälkeen toukokuussa
23 Esimerkkejä: Turvetuotantoalueen uudelleen soistaminen rahkasammalta levittämällä
24 Esimerkkejä: Rahkasammalen uudelleen kasvu 58 vuoden aikana turvetuotannon jälkeen
25 Sukkessio: Lintujärvi kosteikko suo Vesistön ompeenkasvu Suokasvillisuuden kehittyminen aikatekijä Kehitys vie ajan kuluessa kohti uudelleensoistumista 25
26 Esimerkkejä: Kuiva alue tuotannon jälkeen Peltoviljely
27 Suonpohjat pelloiksi Vesitalous Happamuus (kalkitus) Ravinnetalous (lannoitus, vars P ja K) Pohjamaan laatu Pellon tasaisuus, kivettömyys Ei rikkakasveja Tiestö kunnossa 27
28 Kyllä kasvaa, kun oikein toimitaan! 28
29 Tuhkalannoituksen vaikutus Turvekerros pohjamaa N P, K, Ca, Mg, hivenrav. Tuhkassa: P, K, Ca, Mg, hivenravinteet 29 Tuhkatietoisku Olli Reinikainen
30 Tuhkalannoituksen vaikutus Tilanne syyskuussa 2013 Ei mitään Tuhkalannoitus Keväällä Tuhkatietoisku Olli Reinikainen
31 METSITYS: PAKSUTURPEINEN -- OHUTTURPEINEN CO 2 Taimen pitää selvitä annetuilla ravinteilla niin kauan, että juuret tavoittavat kivennäismaan 31
32 Esimerkkejä: Kuiva alue tuotannon jälkeen Metsitys Tuotannon loppumisen jälkeen Sama alue 11 vuotta myöhemmin 25 vuotta vanhaa koivikkoa entisellä turvetuotantoalueella 32
33 Turvetuotantoalueen metsittäminen esimerkki tuhkalannoituksen vaikutuksesta Hirvineva 7 vuotta tuhkalannoituksesta, etualalla ei tuhkalannoitusta v.2007 Sama alue 3 vuotta myöhemmin v Sama alue 6 vuotta myöhemmin v
34 Energiapuun intensiivikasvatus suonpohjalla elokuu Tuhkallann + hiko kylvö energiapaju 34
35 Kiitos! 35
Ajankohtaista turvetuotannossa
Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotEnergiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen
Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen Älyäkkö nää energiaa, Oulu 11.11.2013 Tausta Sisällys Turpeen ja energiapuun käyttö Suonpohjien ominaisuudet Kustannustehokas energiametsän
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotPaljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla
Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla Jyrki Hytönen Arvopilotti työpaja Kaustisilla 28.3 Sisällys Koivun käyttö Koivunlehtien käyttö Koivikon perustaminen suonpohjille
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Pohjois-Suomen paikkatietoiltapäivä 25.4.2018, Linnanmaa, Oulu Metsätalouskäyttöön soveltumattomien
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotTurvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic
Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö Tausta Jälkikäyttö Suomessa HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotTuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotÄlyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista
Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotMetsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen
Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen
LisätiedotLYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö
LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö Esityksen kuvat: Esa Heino/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi SISÄLTÖ
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla
31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla
LisätiedotOjitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotSUOPOHJIEN METSITTÄMINEN
SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN & Noora Huotari 2007 2 ALKUSANAT Nämä ohjeet on tuotettu osana Metlan Muhoksen toimintayksikön ja Vapo Oy:n yhteistyönä vuosina 2001-2006 toteutettua Metsähiisi hanketta ja ne
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Metsätieteen päivä Metsäbiologian kerho: Soiden uudet käyttömahdollisuudet ja monimuotoisuuden
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu
19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima
LisätiedotNäkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan
Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotMiten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta
Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa
Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotSUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011
SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011 Kaulalamminneva, Kuortane / Lapua Keski-Pohjanmaan suojelusoita Perhossa Kauhajoen Nummijärvi oli 1970 -luvulla Suupohjan helmi, kirkasvetinen ja
LisätiedotEsiselvitys turvetuotannon jälkikäyttömuodoista ja niiden vesistökuormituksista
P o h j o i s - P o h j a n m a a n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 27 Miia Perälä, Kirsi Kalliokoski ja Tero Väisänen Esiselvitys turvetuotannon jälkikäyttömuodoista ja niiden vesistökuormituksista
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne
Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne Alustavia metsä- ja turvetiimin ehdotuksia Ympäristöministeriö 29.8.2019 Ansa Selänne KESELY Metsätalous ja turvetiimi
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotSuosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava
Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotRAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotKaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus
Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015
LisätiedotTURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ KUINKA TIETO TAVOITTAA TARVITSEVAN?
TURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ KUINKA TIETO TAVOITTAA TARVITSEVAN? Tiina Vilkkilä Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Tekijä(t)
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotLähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan
Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan Älyäkkö nää energiaa 11.11.2013 Juhani Järvelä Olemmeko Suomessa ajamassa itseämme energian huoltovarmuuskriisiin? 21.11.2013 2 Kokonaisenergiankäytön
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotOlli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI
2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
Lisätiedotjälkikäyttö Opas alan toimijoille
T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Opas alan toimijoille Tämä opas ja sen 16-sivuinen tiivistelmä on laadittu yhteistyössä turvetuottajien, eri viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Lisätiedot