2(9) JOHDANTO Tämä tarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin sekä kohteesta otettuihin valokuviin. Vahinkotarkastuksella on tarkoitus selvittää vaurioituneen kohdan rakenne, vaurion laajuus ja vaurioalue sekä vaurioitumisajankohta ja vaurion aiheuttaja. Vaurion korjaamisesta annetaan toimenpide-ehdotukset jotta kohde saataisiin rakennettua vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Vahinkotarkastuksessa suoritetaan tarvittaessa myös pienimuotoisia rakenneavauksia vaurion laajuuden selvittämiseksi. Vaurion tarkempi laajuus selviää yleensä vasta purkutöiden edetessä. Tarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista raportissa mahdollisesti esiintyvä virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida tarkastajaa kohtuullisessa ajassa kirjallisesti. Reklamaatiot tulee lähettää kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksen suorituspäivästä sähköpostiosoitteeseen etunimi.sukunimi@xxxxxxxxxxxxxxxx.fi tai postitse osoitteeseen XXXXXXXXXXXXX. Tilaajan on tiedostettava, että tarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. LUENTAOHJE Raportissa käsitellään otsikon ilmoittamassa tilassa kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja (H), toimenpide-ehdotuksia (T) ja ohjeita (O), sekä asiakirjoista saatuja tai esimerkiksi tilaajan ilmoittamia asioita, kuten rakennetyyppejä jne. H T O Havainnot ja mittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Perustelut johtopäätöksille ja toimenpide-ehdotuksille sekä mahdollinen viittaus toimintaohjeisiin. VIITTAUKSET RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIIN JA -OHJEISIIN Raportissa voi olla viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykymääräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. KORJAUSOHJEIDEN TULKINTA Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä mutta ei ole korjaustyöselitys. Huomioitavaa on, että korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa.
3(9) Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ALKUHAASTATTELU Tilaajalle on myös toimitettu ennen tarkastusta alkuhaastattelulomake täytettäväksi. Lomake on raportin liitteenä.
4(9) SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 LUENTAOHJE... 2 VIITTAUKSET RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIIN JA -OHJEISIIN... 2 KORJAUSOHJEIDEN TULKINTA... 2 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT... 2 ALKUHAASTATTELU... 3 TARKASTUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 5 DOKUMENTIT JA KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT... 6 VAHINKOTAPAHTUMA /ONGELMA... 6 VAHINGON SYY / ONGELMAN AIHEUTTAJA... 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 6 VAURIOITUNUT ALUE... 6 KUIVAUSTYÖT... 7 PUHDISTUS JA DESINFIOINTI... 7 TAKAISIN RAKENTAMINEN... 7 KUSTANNUSARVIO... 7 TARKASTUSKOHTEET JA HAVAINNOT... 7
5(9) TARKASTUKSEN LÄHTÖTIEDOT Tarkastuskohteen osoite Xxxxxxxxxxxxx 10 Postinumero 40100 Postitoimipaikka Kohteen omistaja(t) Jyväskylä Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx Puh 0400 123 4567 Sähköposti Tarkastuskohteen tyyppi Käyttötarkoitus Kokonaispinta-ala (m²) - Asuinpinta-ala (m²) - Tilavuus (m³) - Rakennusvuosi 1970 Tarkastuksen tilaaja xxxxxxx.xxxxxx@suomi24.fi Kerrostalo Asuinrakennus Tarkastus tilattu (pvm) 24.9.2014 Tarkastaja Läsnäolijat Tarkastuksen syy Rajaukset kohteessa Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx (asukas) Tuomo Rauhala, rakennusinsinööri Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx (huoltomies) Maakellarimaista hajua B- rapun kellarissa Tarkastukseen kuului vain kellarikerroksen tutkiminen Tarkastuksen apuvälineet Pintamittaus/kosteuskartoitus: Gann B50 pinta- anturi (kalibroitu 08/2014) Piikkimittaus: Gann juntta-anturi M18, teflon- kärjet Viilto-/rakennemittaus: Gann RT_T EL 320 puikkomittari (kalibroitu 08/2014) Mittalaite edellisiin: Gann Hydromette RTU 600 (kalibroitu 08/2014) Suhteellinen kosteus: Vaisala SHM40- sarja, näyttölaite HM40 Mittapäät edelliseen: HMP110, H4320025 (MP1), H4320006 (MP2), H4320024 (MP3), J0930065 (MP4), J0930066 (MP5), J0930067 (MP6), K2920014 (MP 7), K2840049 (MP8), K2840047 (MP9), K2840048 (MP10), K2840046 (MP11), K2840045 (MP12) (kalibroitu 08/2014) Rakennetunnistin: Stanley Intelli Sensor 77-110 Sanelukone: Sony ICD-TX50 Paine-eromittari: Envic GD 10, -50 +3500Pa Valokuvat: Digitaalikamera Sony DSC-WX 150 Kallistusmittaukset: Vatupassi Stabila 600 mm Rakenteiden avaukset: Monitoimikone Bosch GOP 250 CE Mittausreiät / piikaukset: Iskuporakone Hilti TE 18 M Korkeusmittaukset: Ristisädelaser Multi-Liner FL 50 plus Etäisyysmittaukset: Laser etäisyysmittari Hilti PD 42 Valokuvat ja tietojen dokumentointi: Samsung Galaxy Note 10.1 (SM-P605)
6(9) DOKUMENTIT JA KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Tarkastuskohta Tarkastuksessa hyödynnetyt asiakirjat, piirustukset ja muut dokumentit Alapohjarakenne Jätevesijärjestelmä Viemäriputkien materiaali Käyttöveden lähde Vesijohtomateriaali Havainto maanvastainen alapohja kunnan/kaupungin jätevesiviemäri muovia kunnan/kaupungin vesijohto muovia + suojaputki VAHINKOTAPAHTUMA /ONGELMA Asukkaat ovat havainneet hajuhaittoja B- rapussa Isännöitsijä pyysi tutkimaan mistä mahdolliset hajuhaitat johtuvat; Olemme puheenjohtajan kanssa asiaa miettineet paikanpäällä. Kohteessa on tehty linjasaneeraus pari vuotta sitten. Ennen sitäkin hajua on ollut. Ajateltiin, että voisiko haju tulla siitä, että käytävän lattiatasossa on kaivo ja myös viereisessä tilassa lämmönjakohuoneessa on kaivo. VSS tilassa ei liene lämmitystä, joka myös voisi pahentaa tilannetta Kuntotutkimus tehtiin 26.9.2014 alkaen kello 13.30. VAHINGON SYY / ONGELMAN AIHEUTTAJA Tarkastuskäynnin perusteella hajuhaitan aiheuttaja on kuivat lattiakaivot ja toimimaton uppopumppu. Kaivoissa kuuluu olla vettä hajulukkona. Toimimaton pumppu on taas aiheuttanut kellariin laajan kosteusvauriot, jotka ovat osaltaan aiheuttamassa haju- ja mikrobihaittaa. Lämmönjakohuoneesta pääsee oven yms. rakojen kautta hajuja porraskäytävään. Kaivoille ei ole koskaan pidetty käyttöönottotarkastusta. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Uppopumpun toiminta tulee varmistaa huoltokäyntien yhteydessä kuukausittain tai pumpun valmistajan ohjeen mukaisesti Kellarin lattian kosteusvauriot tulee korjata ja saattaa tila alkuperäiseen kuntoon kuin mitä se oli heti linjasaneerauksen jälkeen Lattiakaivoissa tulee aina olla vettä, jotta ei tulisi hajuhaittoja. Kaivot tulee tarkistaa 3-4 kertaa vuodessa Kosteusvaurioitunut kellaritila tulee alipaineistaa, jotta ilman epäpuhtaudet eivät pääsisi porraskäytävään VAURIOITUNUT ALUE Huone / Tila / Materiaali Vaurioitunut ala Toimenpide m² Kellari noin 50 (ei mitattu) Kuivatus ja pintakäsittely
7(9) KUIVAUSTYÖT Kellarin lattia tulee kuivattaa PUHDISTUS JA DESINFIOINTI Tilat tulee puhdistaa ja desinfioida TAKAISIN RAKENTAMINEN Yllä mainittyjen toimenpiteiden jälkeen kohde soveltuu rakennettavaksi vahinkoa edeltäneeseen tasoon KUSTANNUSARVIO Kustannusarvion laatiminen ei sisältynyt toimeksiantoon TARKASTUSKOHTEET JA HAVAINNOT Tarkastuskohta Havainto Kunnossa B- Rapun kellarikerros Ei o Kellaritilassa oli epämiellyttävä ummehtunut haju o Lämmönjakohuoneen ja sen vieressä olevan varastotilan lattiat olivat märkiä o Keräilykaivon uppopumppu ei toiminut, vedenpinta oli 150 mm lattiapinnan alapuolella H o Kaikki lattiakaivot olivat ilman vettä, niitä ei ollut koskaan testattu vedellä o Lämmönjakohuoneen uppopumpun toinen kytkin ei ollut päällä kytkin testattiin mutta pumppu ei lähtenyt käyntiin o Porraskäytävän pumppu testattiin ja todettiin sen toimivan Uppopumpun toiminta tulee varmistaa huoltokäyntien yhteydessä kuukausittain tai pumpun valmistajan ohjeen mukaisesti Kellarin lattian kosteusvauriot tulee korjata ja saattaa tila alkuperäiseen kuntoon kuin mitä se oli heti linjasaneerauksen jälkeen T Lattiakaivoissa tulee aina olla vettä, jotta ei tulisi hajuhaittoja. Kaivot tulee tarkistaa 3-4 kertaa vuodessa Kosteusvaurioitunut kellaritila tulee alipaineistaa, jotta ilman epäpuhtaudet eivät pääsisi porraskäytävään Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007, kohdan 4.1.1Määräys mukaan; Kiinteistön jätevesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että siitä ei aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muitahaittoja. Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen on oltava riittävän kestävä ja käyttövarma. Jätevesilaitteistoon ei O saa kytkeä laitteita, jotka tarpeettomasti lisäävät viemärin kuormitusta tai aiheuttavat melua. Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007, Käyttö- ja huolto-ohjeet kohdan 6.1 Määräys mukaan; Vesi- ja viemärilaitteistoa on käytettävä ja huollettava siten, että näiden määräysten vaatimukset täyttyvät jatkuvasti. Laitteiston käytöstä ja huollosta on oltava riittävät ohjeet kiinteistön omistajalle, ylläpito-organisaatiolle ja asukkaille.
8(9) Kuvat havainnoista / mittauksista Keräilykaivossa vedenpinta oli 150mm lattiapinnan alapuolella. Uppopumppua yritettiin käynnistää mutta ei saatu toimimaan Lämmönvaihtimen vierellä oleva pohjavesien kokoajakaivo (oletettavasti) Lämmönjakohuoneessa oleva kaivo oli tarkastushetkellä kuiva. Kaivoon oli ohjattu altaalta tuleva vesi, mutta sitä ei ollut koskaan käytetty. Kaivoon laskettiin vettä ja todettiin uppopumpun toimivan Kellarin lattia oli märkä Kellarin lattia oli märkä Lattiakaivossa ei ollut vettä. Kaivoon laskettiin vettä ja todettiin veden menevän porraskäytävän kaivoon missä oli uppopumppu
9(9) Altaan alapuolella olevassa lattiakaivossa ei ollut vettä. Kaivo testattiin vedellä, vesi meni porraskäytävän kaivoon Porraskäytävän aulassa oleva lattiakaivo oli kuiva. Kaivon pohjalla oli vielä pumpun käyttöohjeetkin. Kaivon uppopumpun toiminta testattiin laskettamalla vettä VSS- tilojen lattiakaivoihin Tarkastushetkellä uppopumpun kytkimistä toinen oli 0-asennossa. Kytkimiä testattiin mutta todettiin, ettei toinen toiminut. Jyväskylässä Tuomo Rauhala Rakennusinsinööri HTT- tavarantarkastaja Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK, FISE Rakennuksen kuntoarvioija PKA, FISE Pientalotyömaan vastaava työnjohtaja FISE Rakenteiden kosteuden mittaaja PKM, VTT (VTT-C-9348-24-13) Kosteustekninen kuntotutkija, a- vaativuusluokka FISE Kosteustekninen korjaussuunnittelija, a- vaativuusluokka Taloyhtiön kuntotodistuksen laatija PKL Pätevöitynyt energiatodistuksen laatija PEL 040 586 6 586 tuomo.rauhala@tarkastustalo.fi