raportteja 73 H E L S I N K I 2 0 1 0 Menestystekijöiden mittausxx Viisi esimerkkiäxx Janne Sinisammal (toim.)
Janne Sinisammal (toim.) Menestystekijöiden mittaus Viisi esimerkkiä Helsinki 2010
Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 1 Johdanto... 5 2 Tulosten arviointi...7 2.1 Kohderyhmäkeskustelut...7 2.2 Muutoskertomukset...7 2.3 Työelämän laatu -kyselyt...7 3 Tapauskuvaukset... 9 3.1 Talotehdas...9 3.1.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet...9 3.1.2 Kehittämistyö... 10 3.1.3 Tulokset ja pohdinta... 14 3.2 Paperitehtaan laboratoriot... 21 3.2.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet... 21 3.2.2 Kehittämistyö... 21 3.2.3 Tulokset ja pohdinta... 25 3.3 Elintarvikkeiden sopimusvalmistaja... 30 3.3.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet... 30 3.3.2 Kehittämistyö... 31 3.3.3 Tulokset ja pohdinta... 34 3.4 Vesieristysyritys... 41 3.4.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet... 41 3.4.2 Kehittämistyö... 42 3.4.3 Tulokset ja pohdinta... 44 3.5 Yhdyskuntatekninen palvelukeskus... 46 3.5.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet... 46 3.5.2 Kehittämistyö... 47 3.5.3 Tulokset ja pohdinta... 50 4 Yhteenvetoa ja pohdintaa... 58 5 Lähteet... 61 Liite. Työelämän laatu -kyselylomake... 62
Tiivistelmä Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) ja kohdetyöpaikkojen rahoittaman 3Koo-hankkeen (2005 2009) tavoitteena oli kehittää samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja työelämän laatua. Käytännön työskentelytapana oli yritysten arvoihin ja strategiaan perustuvien suorituskykymittaristojen rakentaminen ja siihen liittyneet koulutukset. Suorituskykymittaristoja rakennettiin yhteensä 12 työpaikalle. Näistä on tähän julkaisuun valittu viisi tapauskuvausta, jotka valottavat suorituskykymittaristojen rakentamisen haasteita eri näkökulmista. Työpaikkojen suorituskykymittareiden osatekijöiksi valitsemia menestystekijöitä olivat esimerkiksi työturvallisuus, työskentelyn sujuvuus, tuotteiden ja työprosessin laatu, materiaalien ja työkalujen käytön tehostaminen, kiireen vähentäminen sekä työhyvinvointi. Hankkeen aikana eri työpaikoilla saavutettuja tuloksia arvioitiin menestystekijöiden kehityksen, muutoskertomusten, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilöstökyselyjen avulla. Pääsääntöisesti menestystekijät kehittyivät kohti asetettuja tavoitetasoja.
1 Johdanto Yritykset pyrkivät tehostamaan toimintojaan mm. organisaatioiden keventämisen ja ydinosaamiseen keskittymisen kautta. Tämä johtaa siihen, että linjajohdon osaamisvaatimukset kasvavat ohi ja yli perinteisten roolien esimerkiksi työturvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioissa. Tämän muutoksen seurauksena kasvaa myös tehokkaiden ja helppokäyttöisten kehittämistyökalujen tarve. Pienten ja keskisuurten yritysten ei välttämättä ole järkevää ryhtyä raskaiden järjestelmien rakentamiseen. Käytännössä omiin tarpeisiin räätälöity suorituskykyä monitoroiva ja sen kehittämistä tukeva työkalu on usein toimivampi ratkaisu. Suorituskyvyn mittaamisesta tehdään kuitenkin usein turhan monimutkaista. Kehittämistyötä tukeva suorituskykymittaristo voi olla rakenteeltaan hyvinkin yksinkertainen. Yrityksen tai muun työorganisaation menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palvelujen tehokkuus, tutkimusja kehittämistoiminta ja monet muut tekijät kohtaavat. Mittaamisessa päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä huolellisesti valittujen tunnuslukujen avulla. Omilla toimialoillaan parhaiksi kehittyneitä yrityksiä tutkineen Collinsin (2001) mukaan parhaat yritykset näyttäisivät noudattavan melko yksinkertaisia toimintakonsepteja ja seuraavan niiden toteutumista hyvinkin yksinkertaisilla tunnusluvuilla. Tärkeimpien tunnuslukujen etsiminen pakottaa paneutumaan kysymykseen, mistä taloudelliset tulokset eniten riippuvat ja syventämään ymmärrystä organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee yhteisöviestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle. Suorituskykymittareiden avulla linjajohto voi ymmärrettävällä tavalla kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja tilanteesta. Yrityksen menestystä tukee voimakkaasti, jos koko henkilöstö tietää mitä asioita halutaan viedä eteenpäin selkeästi määriteltyjen mittareiden avulla saa aikaan tavoitteiden mukaista kehitystä. Suorituskykymittaristo on suoritustason seurantatyökalu, mutta se toimii samalla myös kehittämisinterventiona. Tuloksiin vaikuttaa mm. johdon tuen ja sitoutumisen aste, käytettävien osamittareiden määrä ja niiden määrittelyn selkeys. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja -aktiivisuus suorituskykymittariston
6 suunnittelun ja käytön eri vaiheissa tukevat tavoitteiden saavuttamista. Suorituskykymittariston tulee pohjautua organisaation arvoihin ja strategiaan. Käytännöt, joilla henkilöstöä palkitaan tavoitteiden saavuttamisesta, kannattaa kirjata niin selkeästi, ettei väärinkäsityksille jää sijaa. Suorituskykymittaristojen käytännön toteutuksessa 3Koo-hankkeessa hyödynnettiin tavoitematriisia (ks. esim. Riggs 1984, Globerson ja Riggs 1989, Hannula 2000, Saari 2004). Sen avulla menestystekijät muokataan konkreettisiksi mittareiksi, niille asetetaan tavoitteet sekä määritetään painoarvot. Tuloksia voidaan havainnollistaa kuvaajilla. Tärkeää on mittaamisen aikaansaama keskustelu ja yhteisten kokemusten analysointi. Kun käytössä on mittareita, joiden laskentaperusteet kaikki tuntevat, voivat eri henkilöt muodostaa yhteisen näkemyksen työpaikalle tärkeistä asioista ja niiden välisistä vaikutussuhteista. Kaikkien 3Koo-hankkeessa toteutettujen suorituskykymittaristojen rakentamisen lähtökohtana oli työpaikkojen henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnittelu- ja käyttövaiheessa. Suorituskykymittareiden kehittämiseen osallistuminen oli samalla myös koulutusta siihen osallistuville, koska asioita täytyi pohtia monesta uudestakin näkökulmasta. Työryhmän työskentelyyn osallistuminen edellytti yhteisten käsitteiden, ajattelumallien ja tavoitteiden luomista. Eritaustaisilla ihmisillä oli samaan suunnittelukohteeseen erilaisia näkökulmia, jotka oli sovitettava yhteen. Hankkeen toteuttamiseen osallistui Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkijaryhmä, jolle oli kertynyt kokemusta monista aiemmista työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Janne Sinisammal toimi hankkeen projektipäällikkönä ja työpaikkojen työryhmien sihteerinä. Pauliina Marjala vastasi laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisesta. Minna Törmänen, Lasse Ketola, Satu Hoikkala ja Jukka Latva-Ranta osallistuivat työryhmien toimintaan, pitivät koulutustilaisuuksia työpaikoilla ja hankkivat taustatietoja. Professori Seppo Väyrynen vastasi hankkeen tieteellisestä ohjauksesta.
2 Tulosten arviointi Suorituskykymittaristojen toimivuutta ja tehokkuutta arvioitiin usealla eri menetelmällä, joista keskeisimmät on kuvattu lyhyesti seuraavissa kappaleissa. 2.1 Kohderyhmäkeskustelut Kohderyhmäkeskustelussa on tavoitteena luonnollinen keskustelutilanne, jossa osallistujat keskustelevat valituista aiheista, kukin asiantuntijana omasta näkökulmastaan käsin. Keskustelijat valitaan sen mukaan ketä valittu teema koskee, kenellä on asiantuntemusta ja/tai vaikutusvaltaa käsiteltävän asian suhteen. Keskustelun vetäjä ohjaa keskustelua ennakolta valmistellun keskustelurungon mukaan (Edmunds 1999). Menetelmä auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja ilmiöiden välisiä suhteita. Muutamilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla tehtiin myös henkilökohtaisia haastatteluja käyttäen samaa keskustelurunkoa kuin kohderyhmäkeskusteluissa. 2.2 Muutoskertomukset Eräillä 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla muutosten arviointiin käytettiin muutoskertomusta. Muutoskertomus tarkoittaa kertomusta siitä, mitä organisaatio on käynyt läpi kehittämisprojektin kuluessa. Muutoskertomus valittiin yhdeksi tulostenarviointimenetelmäksi osaltaan siksi, että on epärealistista olettaa organisatoristen muutosprosessien etenevän kurinalaisesti suunnitelmien mukaan. Inhimilliset järjestelmät toimivat ja kehittyvät harvoin täysin rationaalisesti. Muutokset sisältävät myös menetyksiä, pelkoa ja kamppailua. Jos muutosprosessia ei kuvata ja ymmärretä, menetetään oleellista informaatiota ja mahdollisuuksia oppia tapahtuneesta (ks. esim. Czarniawska 2007; Holstein & Gubrium 1997; Koivisto 2007). Bruner (1986) näkee kertomuksen muodossa esitetyn eli narratiivisen tiedon muodon olevan erilainen tietämisen ja ajattelun tapa verrattuna perinteiseen matemaattis-loogisesti rakentuvaan täsmälliseen ja muodolliseen argumentaatioon. Narratiivinen tiedon muoto soveltuu kokonaisvaltaisen kokemuksen ja tietoisuuden kuvaukseen, jolloin myös ihmisen toiminnan ja ajattelun intentionaalisuus voidaan esittää. 2.3 Työelämän laatu -kyselyt Hankkeen aikana kehitettiin työelämän laadun muutosten arviointiin soveltuva kyselylomake (ks. liite). Työelämän laatu -kysely tehtiin useimmilla työpaikoil-
8 la koko henkilöstöille ennen suorituskykymittariston käyttöönottoa ja toistettiin 1 2 vuotta suorituskykymittauksen aloittamisen jälkeen. Kyselyn avulla seurattuja muuttujia olivat toiminnan sujuvuus, tiimimäinen työskentely, johdon ja henkilöstön yhteistyö, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, kehittämisaktiivisuus, henkinen hyvinvointi, fyysiset työolot, ikääntyvien asema työyhteisössä, nuorten asema työyhteisössä, sukupuolten välinen tasa-arvo, fyysinen työkyky, henkinen työkyky ja työturvallisuus. Kutakin työelämän laadun osatekijää arvioitiin viisiportaisella asteikolla (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Lisäksi avoimilla kysymyksillä selvitettiin työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Avoimiin kysymyksiin annetut vastaukset mm. auttoivat asteikkokysymyksiin annettujen vastausten tulkinnassa. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysilla (content analysis), joka soveltuu hyvin kirjoitetun (esim. päiväkirjoja, kirjeitä, raportteja, artikkeleita) ja suullisen kommunikaation tutkimiseen. Sen avulla voidaan tarkastella asioiden ja tapahtumien merkityksiä, seuraamuksia ja yhteyksiä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen, 2001; Pietilä, 1969 & 1973)
3 Tapauskuvaukset Työpaikat tulivat 3Koo-hankkeeseen mukaan kolmessa vaiheessa vuonna 2005, vuonna 2006 ja vuonna 2007. Suorituskykymittaristojen rakentaminen 12 työpaikalle ja toisaalta mittaristojen toimivuuden arviointi aikasarjojen kautta edellyttivät pitkähköä tarkasteluajanjaksoa, mikä osaltaan näkyi työpaikoilla hankkeen kuluessa tapahtuneina muutoksina. Kaksi kauppaliikettä laajensi toimintaansa voimakkaasti muuttaen samalla toimintakonseptiaan, ohjelmistotalo sulautettiin osaksi suurempaa yritystä ja kaksi työyhteisöä lopetti toimintansa kokonaan. Työpaikkojen työryhmät koottiin siten, että niihin osallistui linjajohdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajia. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat eräiden työryhmien kokouksiin työturvallisuuden kehittämisen asiantuntijoina. Työryhmien palavereissa hiottiin suorituskykymittaristojen ominaisuuksia, mutta esiin nousi paljon muitakin parantamista kaipaavia asioita. Suorituskykymittaristojen rakentaminen näytti virittävän kehittämiselle otollisen tilanteen ja ilmapiirin. Tutkijat osallistuivat työpaikkojen työryhmien kokouksiin menetelmäasiantuntijoina ja sihteereinä sekä laatimalla selvityksiä tarpeellisista aihepiireistä kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi tutkijat pitivät työpaikoilla suorituskykymittaristojen käyttöönottoa, ylläpitoa ja kehittämistä tukevia koulutuksia. 3.1 Talotehdas 3.1.1 Työpaikka ja kehittämistarpeet Keskisuuren talotehtaan päätuotteita ovat omakotitalot, liikerakennukset ja -hallit sekä tilaelementtirakenteiset päiväkoti- ja koulurakennukset. Puisia seinäelementtejä ja kattoristikoita valmistetaan talotehtaalla kahdessa tuotantohallissa. Seinäelementtien ja kattoristikoiden rakentamisessa käytettävät osat sahataan yhden millimetrin tarkkuudella höylätystä lankusta. Ympäristöasiat on otettu huomioon tuotantoprosessin eri vaiheissa. Liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu taittui 2006 2007 ja viimeiset pari vuotta liikevaihto on ollut laskussa alan yleistä kehitystä seuraten. Henkilökuntaa talotehtaalla on kausivaihtelut huomioiden ollut 40 80. Asiakkaalle lähtevään toimitukseen voi kuulua esimerkiksi puurakenteiset seinäelementit ikkunoineen ja ovineen, kattoristikot, pilaripalkistot, ulkoverhous, muovipinnoitettu peltikate sekä yleensä asennuspalvelu kantavan rungon ja vesikaton osalta. Toimituskokonaisuus sovitetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.
10 Suurelementtitekniikan ansiosta talojen pystytys asennuskohteissa käy nopeasti, mutta raskaiden osien käsittely tuotantolinjalla vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa. Seinäelementit voivat raskaimmillaan painaa jopa kaksi tonnia ja olla pinta-alaltaan 3,5 x 12 metriä. Nostoapuvälineistä huolimatta työn eri vaiheisiin sisältyy paljon kumartelua ja nostelua sekä hankalia työasentoja. Rakentamisen korkeasuhdanteen aikana 2006 2008 talotehtaalla työskenneltiin kahdessa vuorossa, muulloin on työskennelty yhdessä vuorossa. Työntekijöiden tehtävänimikkeitä ovat elementintekijä, osantekijä, kattoristikontekijä, lastaaja, tavarankerääjä ja piha-alueilla työskentelevä trukkikuski, jonka työnkuvaan kuuluu lähinnä puuja levytavaran sekä eristeiden kuljetus ulkovarastoista elementin- ja kattoristikontekijöille. Talotehdas osallistui 3Koo-hankkeeseen kehittääkseen menestystekijöitään. Yrityksen johdon näkemys oli, että uusien tuotteiden kehittäminen markkinoiden tarpeita ennakoiden sekä taloudellisen ja teknisen kilpailukyvyn kehittäminen tiukasti kilpailuilla talomarkkinoilla edellyttää sekä työprosessien että henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä. Keskeisiksi haasteiksi nähtiin työterveyden ja -turvallisuuden sekä työskentelyn sujuvuuden pitkäjänteinen parantaminen. 3.1.2 Kehittämistyö Aluksi pohdittiin olisiko löydettävissä sellainen tunnusluku, johon talotehtaan menestyksekkään toiminnan kannalta keskeisimmät tekijät tiivistyisivät. Virheettömien elementtineliöiden suhde työtunteihin tuntui sopivalta, sillä se ottaa huomioon sekä asiakkaille näkyvän laadun että työskentelyn tehokkuuden. Virheettömien elementtineliöiden ja työtuntien suhteen parantamiseksi päätettiin rakentaa tärkeimpien menestystekijöiden kehittämiseen tähtäävä suorituskykymittaristo sekä toisaalta panostaa kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2005 ja ryhmä kokoontui eri kokoonpanoissa 19 kertaa hankkeen aikana. Lisäksi esiin nousseita asioita käytiin läpi talotehtaan työntekijöiden kanssa pidetyissä tuotantopalavereissa 3 4 kertaa vuodessa. Pitkän pohdinnan jälkeen seurattaviksi menestystekijöiksi valittiin työturvallisuus, työterveys ja työn Sujuvuus, joiden mukaan suorituskykymittaristo nimettiin TTS-mittariksi. Visiona oli, että TTS-mittari tukee voimakkaasti talotehtaan menestystä edistämällä henkilöstön hyvinvointia ja työskentelyn sujuvuutta. Menestystekijät ja niiden mittarit on esitetty taulukossa 1.
11 Taulukko 1. Talotehtaalla kehittämisen kohteeksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoitetaso Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/3 0 5 vaaratilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Tupakoimattomuusprosentti 1/3 52 % 90 %. ei tupakoi Työn sujuvuus Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä 1/3 7 0 myöhästymispäivää Vaaratilanneilmoitusten systemaattisen keräämisen ja tutkimisen tavoitteeksi asetettiin organisaation piilevien heikkouksien tunnistaminen. Talotehtaalla haluttiin varmistaa, että vaaratilanneilmoituksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa. Päätettiin, että molemmat työnjohtajat toimivat vaaratilanneilmoitusten tekemisen apuna. Ilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös suullisesti työnjohtajille, jotka myös pitävät kirjaa tehdyistä vaaratilanneilmoituksista. Vaaratilanneilmoitukset ja korjaustoimet käsitellään tuotantopalavereissa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Lisäksi tuotantojohtaja otti työturvallisuusasiat asialistalle johtoryhmän palavereissa. Vaaratilanneilmoitusten tekemisen tiimoilta järjestettiin työntekijöille koulutustilaisuus lokakuussa 2006. Tupakoimattomuuden edistämisen tarkoituksena oli toimia yhtenä askeleena henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin pitkäjänteisessä edistämisessä. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa tupakoinnin lopettamista tuettiin kolmella eri tavalla. Ensinnäkin tupakoinnin haittoja ja toisaalta tupakoimattomuuden etuja pidettiin esillä tuotantopalavereissa ja ilmoitustauluilla. Lisäksi työnantaja sitoutui maksamaan puolet vieroitushoidon kustannuksista. Kolmas tukimuoto oli ns. TTS-palkanlisä, jolla tarkoitettiin pientä palkankorotusta niille työntekijöille, jotka pitäytyivät täsmällisesti työehtosopimuksen määrittelemissä työajoissa eli käytännössä luopuivat tehokasta työaikaa vähentävistä ylimääräisistä tupakkatauoista. Kyselyn perusteella kolme neljästä työntekijästä piti TTS-palkanlisää kannatettavana. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrän seurannalla haluttiin varmistaa, ettei tuotantoon tule viiveitä eikä sekaannuksia suunnitelmien viivästymisen tai puutteellisuuksien seurauksena. Tuotantokuvien ja keräyslistojen oikea-aikaisen valmistumisen nähtiin riippuvan pitkälti suunnittelijoiden
12 ja työnjohdon ammattitaidosta. Tavoitteeksi asetettiin, että tuotantokuvat ovat valmiina viisi työpäivää ennen tuotannon aloitusta. Myös keräyslistojen sopivaksi valmistumisajankohdaksi arvioitiin viisi työpäivää ennen niiden käyttöä. Suorituskykymittariston päivitys kahden vuoden jälkeen Suorituskykymittaristoa päivitettiin vajaan kahden vuoden käytön jälkeen siten, että työn sujuvuuden edistämiseen tarkoitettu tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien seuranta korvattiin järjestysprosentin seurannalla. Tupakoinnin vähentäminen korvattiin henkilöstön kuntoliikunnan tukemisella. Samaan aikaan rakennettiin henkilöstön osaamiskartta, mutta se haluttiin toistaiseksi pitää erillään TTS-mittarista. Uudistettu suorituskykymittaristo on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Talotehtaalla kahden vuoden jälkeen kehittämisen kohteiksi otetut menestystekijät, mittarit, painoarvot, lähtötasot ja tavoitteet. Menestys tekijä Mittari Paino arvo Lähtö taso Tavoite Työ.turvallisuus Vaaratilanneilmoitusten määrä 1/3 1 2 5 vaara.tilanneilmoitusta/kk Työ.terveys Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen 1/3?? Työn sujuvuus Järjestystaso (%) 1/3 60 % 95 % Järjestysprosentin seurantaa varten talotehtaalle laadittiin erilliset tarkistuslistat sisä- ja ulkoalueille. Sisäalueet eli tuotantotilat jaettiin kolmeksi alueeksi (kuva 1), joille kullekin laskettiin säännöllisesti oma järjestystasoa kuvaava prosenttilukunsa. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, työpisteet sisältäen työkaluhyllyt, hyllyköt, palokalusto, poistumistiet, palo-ovet, roskalaatikot, valaisimet, imurit, työvälineet, henkilösuojainten käyttö (kuulosuojaimet, suojalasit ja turvajalkineet), koneet ja laitteet, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostolaitteet, nostoapuvälineet, ensiapukaappi ja -välineet sekä tupakointipaikka. Kaikilla kolmella sisäalueella käytetään samaa tarkistuslistaa. Piha-alueet varastoineen jaettiin tuotantohallien ympärille neljäksi toisiinsa rajoittuvaksi lohkoksi (kuva 2), joiden järjestystasoa havainnoidaan samalla tarkistuslistalla. Tarkistettavia kohteita ovat kulkutiet, varastot, roskalaatikot, sähkökeskukset, kemikaalien varastointi, nostokoneet sekä nostoapuvälineet.
13 Kuva 1. Tuotantotilojen järjestyksen havainnointialueet. Kuva 2. Piha-alueiden järjestyksen havainnointilohkot. Järjestyksen havainnoinnin helpottamiseksi tuotantotilojen kulkutiet ja ovien edustat määriteltiin maalaamalla rajaviivat lattian pintaan. Tarkistuskierrokset päätettiin ainakin alkuvaiheessa tehdä kerran kuukaudessa työryhmällä, jonka jäseniä ovat tuotantoinsinööri, jompikumpi työnjohtaja sekä joku tarkistettavan
14 alueen työntekijöistä. Tällä järjestelyllä tarkistuskierrosten ajateltiin toimivan varsinaisen päämääränsä ohella myös työntekijöiden koulutustarkoituksessa. Tupakoinnin vähentäminen osoittautui haasteelliseksi. Vuoden 2007 kevään kuluessa kävi ilmeiseksi, etteivät käytössä olleet tupakoinnin lopettamisen kannusteet toimineet kovinkaan tehokkaasti. Tältä pohjalta ryhdyttiin kehittelemään ajatusta kokonaisvaltaisemmasta henkilöstön terveyden ja fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta. Aihepiirin kiinnostavuutta kysyttiin myös henkilöstöltä. Kaksi kolmesta työntekijästä ilmoitti halukkuudestaan osallistua kuntotestiin. Keväällä 2008 ryhdyttiin mm. yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n (PoPLi ry) kanssa selvittämään mahdollisuuksia henkilöstön kuntoliikuntaaktiivisuudesta kertovan mittarin rakentamiseen. Henkilöstön fyysisen kunnon tukeminen on jatkunut erilaisten teemapäivien ja tapahtumien muodossa. Keväällä aloitettiin myös PoPLin työpaikkaliikuntaa varten kehitetty lajiesittelyistä koostuva liikuntaohjelma. Aslak-kuntoutukseen osallistui huhtikuussa 2008 kymmenen työntekijää, joista kaksi keskeytti ennen toisen jakson käynnistymistä marraskuussa 2008. Kolmas jakso järjestettiin huhtikuussa 2009. Aslak-kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistäminen. Syyskuussa 2008 otettiin käyttöön talotehtaan oma kuntosali. Kuntoilulaitteet ovat maksutta henkilöstön ja perheenjäsenten käytössä työajan ulkopuolella. Syyskuussa pidettiin myös liikuntailtapäivä liitokiekkogolfin ja muiden erikoisempien liikuntalajien merkeissä. 3.1.3 Tulokset ja pohdinta Keskeiset tulokset Talotehtaalle rakennettiin suorituskykymittaristo, jonka tavoitteena oli ensimmäisessä vaiheessa tehostaa vaaratilanteiden hyödyntämistä työturvallisuuden kehittämisessä, varmistaa suunnitelmien valmistuminen tuotannon kannalta sopivaan aikaan sekä vähentää henkilöstön tupakointia. Vaaratilanteiden ilmoittaminen todettiin tärkeäksi, mutta samalla myös haasteelliseksi ja sitä pidetään jatkossakin esillä mm. tuotantopalavereissa. Suunnitelmien valmistuminen saatiin melko nopeasti synkronoitua tuotannon vaatimuksia vastaavaksi. Tupa-
15 koinnin lopettamisen tukeminen ei tuottanut toivottuja tuloksia, mutta viitoitti tietä kannustavan palkkauksen käyttöönotolle. Suorituskykymittariston sisältöä päivitettäessä henkilöstön fyysinen hyvinvointi laajennettiin tupakoinnin lopettamisesta kokonaisvaltaisemmaksi kuntoliikunnan harrastamisen kannustamiseksi. Rakennepiirustusten ja keräyslistojen valmistumisajankohdan seurannasta huomio siirrettiin järjestyksen ja siisteyden seurantaan tuotantohallissa ja piha-alueilla. Järjestys onkin parantunut ja tehnyt työskentelystä entistä sujuvampaa. Vaaratilanneilmoitukset Vaaratilanneilmoitusten tekeminen oli talotehtaan työntekijöille uusi asia. Tavoitteeksi asetettiin, että jokainen tekisi yhden vaaratilanneilmoituksen vuodessa, jolloin tuolloiseen tuotantohenkilöstön väkimäärään suhteutetuksi kuukausitavoitteeksi saatiin viisi vaaratilanneilmoitusta. Syksyllä 2006 pidetyn vaaratilanteiden hyödyntämistä käsitelleen koulutuksen aikana työntekijät tekivät vaaratilanneilmoituksia ohjatusti. Koulutuksen jälkeen vaaratilanneilmoituksia on saatu enimmillään kaksi kuukaudessa, joinain kuukausina ei lainkaan. Työntekijät ovat sisäistäneet vaaratilanteiden ilmoittamisen tärkeyden, mutta ilmoitusten tekeminen työnteon lomassa unohtuu vielä toisinaan. Käynnissä on aikaa vievä työkulttuurin muutosprosessi. Keväällä 2010 tuotantopalaverikäytäntöä muutettiin siten, että tuotantoinsinöörin ja työnjohtajan vetämissä tilaisuuksissa käydään vaaratilanneasiat läpi viikoittain. Työhyvinvointi ja kannustava palkkaus Suorituskykymittariston käyttöönottohetkellä maaliskuussa 2006 työntekijöiden tupakoimattomuusprosentti oli 52. Helmikuuhun 2007 mennessä talotehtaan 42 työntekijästä 71 prosenttia oli ottanut TTS-palkanlisän käyttöön. TTS-palkanlisän käyttöönoton myötä tupakoinnin määrä työajalla vähentyi selvästi, mutta varsinaiset tupakoinnin lopettamiset jäivät vähäisiksi. Maaliskuussa 2008 tupakoimattomien osuus oli noussut 71 prosenttiin. Tupakoimattomien työntekijöiden osuuden kasvu selittyy pääosin tuotantohenkilöstön väkimäärän vähentymisellä siten, että suurin osa työsuhteen päättäneistä oli tupakoitsijoita. Vaikka tupakoimattomuus ei lisääntynyt toivotulla tavalla, TTS-palkanlisän tarjoaminen osoittautui tuotannon tehostamisen kannalta hyväksi ratkaisuksi. TTSpalkanlisää vastaan työntekijä sitoutui noudattamaan täsmällisesti työehtosopimuksessa määriteltyjä työaikaa koskevia määrittelyjä, jolloin käytäntönä olleet omavaltaiset tupakkatauot sekä kahvi- ja ruokataukojen pienet ylitykset jäivät
16 pois. Näistä pienistä työaikaa vähentävistä poissaoloista työkohteista oli koitunut päivittäin yhteensä peräti 45 minuutin menetys työajassa työntekijää kohden. TTS-palkanlisästä huolimatta tuotannon tehokkuus ei noussut toivotulla tavalla. Syksyllä 2008 TTS-palkanlisä korvattiin tuotantolisällä, joka on sidottu elementtineliöiden ja niiden valmistamiseen käytetyn työajan suhteeseen. Tuotantolisän käyttöönoton yhteydessä tehtiin muutoksia työryhmien miehitykseen. Hiukan myöhemmin muutettiin työpaikan työaikakäytäntö työehtosopimuksen mukaiseksi; ylimääräiset tupakointitauot työaikana kiellettiin niin, että tupakointi on nyt sallittua vain kahvitaukojen ja ruokatunnin aikana. Lisäksi tupakointipaikkojen määrä vähennettiin yhteen. Taantuman myötä heikentyneen markkinatilanteen ja pienentyneen tilauskannan vuoksi käytiin YT-neuvottelut, joiden jälkeen irtisanottiin 14 työntekijää. Näiden toimenpiteiden ja tapahtumien seurauksena tuotantotehokkuus parani huomattavasti, luokkaa 50 %. Tuotantolisää on tarkoitus vielä jatkossakin kehittää työntekijöitä motivoivampaan suuntaan. Jälkikäteen tarkastellen TTS-palkanlisä voidaan nähdä tuotantolisän esimuotona. Tuotantolisän käyttöönoton myötä 3Koo-hankkeen alussa talotehtaan tärkeimmäksi tuottavuuden tunnusluvuksi määritelty "virheettömien elementtineliöiden suhde teoreettiseen miestyötuntien määrään" muuttui konkreettiseksi. Henkilöstön hyvinvointia pidetään talotehtaalla tärkeänä paitsi henkilöstön itsensä kannalta, myös tehokkaan ja tuloksellisen työskentelyn näkökulmasta. Tuotantolisä vahvistaa osaltaan talotehtaan profiloitumista kiinnostavana ja kilpailukykyisenä työnantajana. Myös rekrytoinnissa otetaan tulevaisuudessa entistä voimakkaammin huomioon työnhakijoiden terveet elämäntavat, mukaan lukien tupakoimattomuus. Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien lukumäärä Tuotantokuvien ja keräyslistojen myöhästymispäivien määrä romahti ja saavutti tavoitetasonsa muutamassa kuukaudessa mittarin käyttöönoton jälkeen. Henkilöstön kuntoliikunnan tukeminen Kuntoliikunnan edistäminen ei alkuinnostuksen jälkeen saanut taakseen henkilöstön laajaa ja jatkuvaa kannatusta, joten kuntoliikunta-aktiivisuudesta kertovan mittarin rakentaminenkaan ei lopulta onnistunut. Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa päättyi yhdyshenkilön vaihtaessa työpaikkaa. Talotehtaan oma kuntosali on kuitenkin ollut muutamien työntekijöiden aktiivikäytössä.
17 Järjestys ja siisteys Järjestystason seuranta aloitettiin tammikuussa 2008. Tuotantotilojen järjestys kehittyi hyvään suuntaan vuoden alkupuoliskolla. Syksyllä rakennusalan suhdannekäänteestä aiheutunut epävarmuus tulevaisuudesta (YT-neuvottelut ja irtisanomiset), uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto sekä avainhenkilön pitkä sairasloma keskeyttivät järjestystason tarkkailun. Alkuvuoden aikana parantuneen järjestyksen (ks. kuva 3) edut todettiin kuitenkin merkittäviksi ja tulevaisuudessa järjestystason havainnointikierroksia on tarkoitus alkaa tekemään säännöllisemmin. % 100 Järjestystaso (%) 90 80 70 60 50 lähtötaso viikko 11 viikko 22 viikko 24 Kuva 3. Järjestystason kehitys talotehtaalla alkuvuodesta 2008. Työelämän laatu Maaliskuussa 2006 talotehtaalla tehty ensimmäinen työelämän laatu -kysely toimi pilottikyselynä 3Koo-hankkeessa. Kyselyn toteutuksesta saatujen kokemusten ja palautteen perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutamia täsmennyksiä ja muutoksia, lomakkeen rakenteen ja asiasisällön kuitenkin säilyessä suurin piirtein ennallaan. Lomakkeen pilottiversiosta kehitettyä lomaketta käytettiin myöhemmin muilla 3Koo-hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla. Huhtikuussa 2008 kysely toistettiin talotehtaalla käyttäen samaa lomakkeen versiota kuin ensimmäiselläkin kerralla. Kyselylomakkeen talotehtaalla käytettyyn versioon sisältyi neljä avointa kysymystä liittyen työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta edistäviin ja estäviin tekijöihin. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin vuoden 2006 kyselyssä
18 (n=40, vastausprosentti 90) useimmin sopiva työtahti, riittävä palkka ja hyvä työilmapiiri. Lisäksi mainittiin työvälineiden kunto ja töiden sujuvuus yleisesti. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi mainittiin melu ja pöly, ongelmat ihmissuhteissa kotona ja työpaikalla sekä edellä mainittujen työhyvinvointia edistävien tekijöiden puuttuminen. Hyvän työilmapiirin merkitys korostui myös hyvän työsuorituksen edellytyksenä. Yllättäen työvälineiden toimivuus mainittiin vain kahdessa vastauspaperissa. Sen sijaan työnjohdon ja tuotannon suunnittelun katsottiin olevan erittäin keskeisessä asemassa hyvän työsuorituksen varmistamisessa. Hyvää työsuoritusta estäviä tekijöitä olivat ikääntymiseen ja sairasteluun liittyvät tekijät sekä huono työilmapiiri. Vuoden 2008 kyselyn (n=24, vastausprosentti 59) tulokset poikkesivat avointen kysymysten osalta mielenkiintoisella tavalla vuoden 2006 kyselyn tuloksista. Vaikka vastausten joukossa oli edelleen vitseiksi tarkoitettuja ja "lisää liksaa" 4 Koettu työelämän laatu, maaliskuu 2006 Koettu työelämän laatu, huhtikuu 2008 3 2 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Kuva 4. Työelämän laadun kehitys talotehtaalla 2006 2008. Arviointikohteina olivat 1. työskentelyn sujuvuus, 2. tiimimäinen työskentely, 3. johdon ja henkilöstön yhteistyö, 4. sosiaaliset suhteet, 5. henkinen hyvinvointi, 6. työn fyysinen kuormittavuus, 7. fyysinen työkyky, 8. henkinen työkyky, 9. työturvallisuus, 10. ikääntyvien asema työyhteisössä, 11. nuorten asema työyhteisössä, 12. sukupuolten välinen tasa-arvo, 13. mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen, 14. työntekijöiden parannusehdotusten huomiointi, 15. oma aktiivisuutesi parannusehdotusten teossa, 16. kehittämistavoitteiden tunnettavuus ja mittaus sekä 17. tyytyväisyys työyhteisöön kokonaisuudessaan.
19 -tyyppisiä kommentteja, kokonaisuudessaan sekä työhyvinvointia että hyvää työsuoritusta koskevat vastaukset olivat täsmentyneet ja konkretisoituneet. Työhyvinvoinnin arvioitiin paranevan lisäämällä joustavuutta työn organisointiin, selkeyttämällä piirustuksia ja työohjeita sekä parantamalla työpaikan siisteyttä ja järjestystä. Samojen tekijöiden arveltiin vastausten perusteella tukevan hyvää työsuoritusta. Epäjärjestys, melu, pöly ja ahtaus sekä epäasiallinen käyttäytyminen olivat seikkoja, joiden katsottiin vaikuttavan kielteisesti sekä työhyvinvointiin että hyvään työsuoritukseen. Lisäksi rikkinäiset työvälineet haittasivat hyvää työsuoritusta ja tiedonkulun puutteet työhyvinvointia. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointia ja hyvää työsuoritusta tukevat tekijät näyttäisivät olevan talotehtaalla lähes samoja. Yksi tulkinta voisi olla, että työhyvinvointi on osaltaan seurausta hyvästä työsuorituksesta. Kuvassa 4 on esitetty molempien kyselyiden asteikkokysymysten vastausten keskiarvot (5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=tyydyttävä, 2=melko heikko, 1=erittäin heikko). Edistymistä tapahtui kahdessa vuodessa erityisesti työn fyysisen kuormittavuuden hallinnassa. Sen sijaan johdon ja henkilöstön yhteistyö sekä henkinen hyvinvointi heikkenivät. Myös mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen ja työntekijöiden tekemien parannusehdotusten huomiointi heikkenivät. Muutoskertomus Työsuojeluvaltuutettu ryhtyi kirjoittamaan muutoskertomusta syksyllä 2006 toisen työnjohtajan avustamana. Muutoskertomuksen päiväkirja-aineistoa tuotettiin ja kommentoitiin sähköpostin välityksellä. Heti alussa nostettiin esiin tyytyväisyys siitä, että suorituskykymittaristoa kehittävään työryhmään oli valittu "kattava porukka" eli mukana oli tasapuolisesti sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Tyytyväisyyttä ilmaistiin myös sen johdosta, että suorituskykymittariston rakentamisella tavoiteltiin samanaikaisesti sekä yrityksen että henkilöstön hyvinvoinnin parantamista. Työnjohdon näkökulmasta hankkeen hyödyt ja haitat tuntuivat alkuvaiheessa menevän suurin piirtein tasan. Vaaratilanneraportoinnin tukihenkilönä toimiminen työntekijöiden suuntaan eli sattuneiden vaaratilanteiden tietojen kirjaaminen tuntui hankalalta paperityöltä, jota olisi haluttu pikemminkin vähentää kuin lisätä. Myös työntekijöiden näkökulmasta vaaratilanneilmoitusten tekemistä pidettiin haasteellisena.