HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja 26.3.2019
GROUND ZERO (palattu ns. lähtöruutuun) MAKU-SOTE KAATUI MITÄ SEURAA- VAKSI? EDUSKUNTA- VAALIT
TAVOITTEET SKENAARIOT JA MEGATRENDIT TOIMINTAYMPÄRISTÖ- ANALYYSIT OSAAMISPROFIILI STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTASUUNNI- TELMAT TYÖTERVEYS, TYÖTURVALLISUUS SEKÄ TYÖHYVINVOINTI ARVIOIDA MITEN EDELLINEN STRATEGIA TOTEUTUI
PELASTUSTOIMEN STRATEGISET TAVOITTEET Pelastustoimen tavoitteet hallitusohjelmassa: Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. Ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko asetti pelastustoimelle kaksi päätavoitetta: Uudistetaan pelastustoimen rakenteet ja vahvistetaan valtakunnallista ohjausta. Vahvistetaan siviiliviranomaisten johtamiskykyä sekä viranomaisyhteistyötä pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Pelastustoimen kansalliset tavoitteet ovat: 1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä. 2. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan. 3. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani. 4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. 5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta. 6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja. 7. Henkilöstö voi hyvin.
Onko meillä strategia? Johdetaanko sitä systemaattisesti läpi organisaatiosysteemin? Johtamisen kokonaisarkkitehtuuri Strategia Rakenne Tukeeko organisaation rakenne konsernistrategiaa ja tavoitteita? Kansalliset tavoitteet. Tavoitteet Hyväksytyt käytännöt Toimialan yhteisesesti sovitut käytännöt Inhimillisesti, luotettavasti ja ammatillisesti Arvot Johtamistapa Vastaako arvot johtamistapaa? (Mikko Luoma 2009)
Rahoitus turvataan, kun uudistuksia Mittarit? jatketaan. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua kansalaisille. Valtakunnallinen palvelutaso 1 operatiivinen palomies/ 1000 asukasta Häken henkilöstörahoituksen turvaaminen Pitkäjänteisen rahoituksen ja henkilöstön muutos- turvan välttämättömyys korostuvat muutoksissa, kuten soteuudistuksessa, maakuntauudistuksessa, pelastus- toimen uudistuksessa ja tietojärjestelmien uudistuksissa. Leveämmät hartiat Yhteiskunnan taloustilanne 5 aluetta, valtiollistaminen Ensihoidon kohtalo?
Pelastustoimen koulutusuudistus käynnistetään. Kokonaisvaltainen koulutusuudistus on pelastustoimelle elinehto, kun se vastaa yhteiskunnan muutokseen. Uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen tulee osoittaa rahoitusta. Palomiesliitto kannattaa pelastajakoulutukseen moduulimallia ja AMK-tutkintoa. Tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen mahdollistaa uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä monipuolisemmat työurat
Auttamisen ammattilaisten työturvallisuus varmistetaan. Ensihoito- ja ensivastetehtäviä tekeviin kohdistuvat väkivallanteot tulee huomioida rikoslaissa. Uhkatilanteiden käsittelyyn on saatava yhtenäiset valtakunnalliset toimintamallit. Henkilöstön uhkatilannekoulutusta ja kansalaisviestintää jatketaan. Haastamme pelastuslaitokset, ensihoidon ja hätäkeskukset systemaattiseen turvallisuusajatteluun: tehokkuutta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden järjestelmäperusteisella johtamisella.
Toiminnan ja työolosuhteiden laatu ovat viimekädessä ne tekijät, jotka ratkaisevat lopputuleman. Työsuojeluviranomaisten käsitekäytössä työnantajan huolenpitovelvollisuuden toteuttaminen edellyttää hallintajärjestelmiä, jotka ovat myös viranomaisvalvonnan ja -ohjauksen kohteita. Laitoksilla työolosuhteiden ja niiden vaikutusten hallinta edellyttää riittävää määrää tarvekohtaisesti luotuja ja aktivoituvia hallintakeinoja tai -järjestelmiä, joiden kokonaisuutta ohjataan johdetulla kokonaishallintajärjestelmällä. Sitä voidaan kutsua järjestelmäperusteiseksi toimintamalliksi. Kokonaishallinta edellyttää, että laitoksen päätöksentekoa, johtamista, yhteistoimintaa ja käytännön työtä varten sovitaan yhteistoiminnallisesti seuraavista yleisistä asioista niin, että ne luovat edellytykset ja ennustettavuuden yhdensuuntaiselle toiminnalle. Nämä yleiset asiat ovat seuraavat: päämäärät ja keskeistavoitteet (politiikka) vastuut ja tehtävät periaatteet osajärjestelmät, menettelytavat tai keskeiskäytännöt