Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien ja kasvisterolien kolesterolia alentavista ominaisuuksista ja miten uuden meta-analyysin tulokset muuttavat sitä Mikä on meta-analyysi Miten Musa-Veloson ym. [1] meta-analyysi suoritettiin Uraauurtavat tulokset kasvistanolien kaksinkertaisesta kolesterolia alentavasta tehosta verrattuna kasvisteroleihin Taustatietoa sydän- ja verisuonitautisairastavuudesta Suomessa ja maailmalla Kasvistanolien ominaisuudet Kasvistanoliesteri on Benecol -tuotteiden sisältämä patentoitu kolesterolia alentava ainesosa. Kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus on merkittävä sydäntaudin (sepelvaltimotaudin) riskitekijä. LDL-kolesterolin alentaminen vähentää sydäntaudin riskiä. Kasvistanolit ja kasvisterolit ovat yhdisteitä, joita on luonnostaan kasvien soluissa. Kun niitä nautitaan tarpeeksi suuri määrä, ne alentavat veren kokonais- ja LDL-kolesterolia estämällä kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Kasvistanolit ja kasvisterolit eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia yhdisteitä. Niiden molekyylirakenteet poikkeavat hieman toisistaan, minkä vuoksi ne käyttäytyvät ihmiskehossa eri tavalla. Kasvistanolit esimerkiksi imeytyvät paljon vähemmän verenkiertoon kuin kasvisterolit. Tavallinen länsimainen ruokavalio sisältää päivässä vain noin 30 50 mg kasvistanoleja [2]. Kasvistanolin saanti normaalista ruokavaliosta ei riitä aikaansaamaan merkittävää kolesterolipitoisuuden pienenemistä, ja tämän vuoksi kasvistanoliesteriä lisätään elintarvikkeisiin. Riittävä (2 g/vrk) päivittäinen kasvistanolin käyttö (kasvistanoliesterinä) alentaa LDL-kolesterolia keskimäärin noin 10 %. Valtaosaan kaupallisesti saatavilla olevista kolesterolia alentavista elintarvikkeista kasvistanoli tai kasvisteroli on lisätty kasvistanoli- tai kasvisteroliesterinä. Kasvistanoliesteri valmistetaan lisäämällä kasvistanoliin kasviöljystä peräisin olevia rasvahappoja. Esteröinti mahdollistaa sen, että kasvistanolia pystytään lisäämään elintarvikkeisiin kolesterolin tehokkaaseen alentamiseen tarvittava määrä. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä. Kasvistanoliesteriä voidaan lisätä moniin erilaisiin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin ja levitteisiin, viljatuotteisiin, tehojuomiin, soijapohjaisiin tuotteisiin jne. Suomessa on markkinoilla laaja valikoima kasvistanoliesterillä täydennettyjä Benecol-tuotteita. Kasvistanoliesterin kolesterolia alentava vaikutus Useat tieteelliset asiantuntijatahot ympäri maailmaa suosittelet päivittäistä 2 g:n kasvistanolien tai kasvisterolien käyttöä kohonneiden kolesteroliarvojen alentamiseen [3 8]. Kasvistanoliesterin
käyttö osana kolesterolia alentavaa ruokavaliota sisältyy myös kaikkiin keskeisiin suomalaisiin hoito- ja ruokavaliosuosituksiin [9 12]. Kasvistanoliesteri on myös yksi harvoista elintarvikkeiden ainesosista, joka on saanut oikeuden käyttää EU-komission hyväksymää, sairauden riskitekijän alentamista koskevaa terveysväitettä. Tähän mennessä suoritetut yli 60 kliinistä tutkimusta ovat osoittaneet kasvistanoliesterin tehon ja turvallisuuden kolesterolin alentajana useissa erilaisissa tutkimusasetelmissa sekä erilaisissa ihmisja potilasryhmissä. Kasvistanoliesterin kokonais- ja LDL-kolesterolia alentava vaikutus on osoitettu: eri ikäisillä naisilla, miehillä ja lapsilla henkilöillä, joilla on normaali tai kohonnut veren kolesterolitaso henkilöillä, joilla on sydäntauti, tyypin 1 tai 2 diabetes tai metabolinen syndrooma elinsiirtopotilailla statiinilääkityksen yhteydessä tavallisen länsimaisen ruokavalion yhteydessä tiukan kolesterolia alentavan ruokavalion yhteydessä eurooppalaisissa, pohjois-amerikkalaisissa, aasialaisissa ja australialaisissa väestöissä Ovatko kasvistanoliesteri ja kasvisteroliesteri yhtä tehokkaita? Tähän asti on ajateltu, että kasvistanolit ja kasvisterolit ovat yhtä tehokkaita LDL-kolesterolin alentajia. Kirjallisuudessa esitetään yleisesti, että 2 gramman päivittäinen kasvistanolin tai -sterolin saanti alentaa LDL-kolesterolia noin 10 %:lla [13]. Suuremmista päiväsaanneista ei ole katsottu olevan lisähyötyä LDL-kolesterolin alentamisessa. Kaksi äskettäin julkaistua, suurilla päiväsaanneilla (jopa 9 g kasvistanolia/päivä) tehtyä tutkimusta osoittavat kuitenkin, että kasvistanolin kolesterolia alentava teho paranee huomattavasti päiväsaannin kasvaessa nykyisin suositeltua 2 grammaa korkeammaksi [14,15]. Vastaavaa lisätehoa nykysuositusta suuremmalla kasvisterolien päiväsaannilla ei ole raportoitu. Lisäviitettä eroista kasvistanolien ja -sterolien kolesterolia alentavassa tehossa saatiin Demontyn ym. vuonna 2009 julkaisemasta meta-analyysista. Siinä kasvisteroli- ja -stanoliaineistot oli yhdistetty, ja kasvistanolien ja -sterolien yhteiseksi maksimaaliseksi LDL-kolesterolia alentavaksi tehoksi raportoitiin -12,3 %. Samassa meta-analyysissa kasvistanolien ja -sterolien kolesterolia alentava vaikutus analysoitiin myös erikseen, ja silloin niiden tehossa havaittiin 6,7 prosenttiyksikön suuruinen ero. Demonty ym. eivät kuitenkaan raportoineet, kumpi ainesosa oli tehokkaampi, eikä tehoero heidän mukaansa ollut tilastollisesti merkitsevä. Havainto oli kuitenkin mielenkiintoinen, ja sen innostamana Musa-Veloso ym. päättivät selvittää syvällisemmin mahdollista eroa kasvistanolien ja kasvisterolien kolesterolia alentavassa tehossa sekä suorittaa uuden, tiukat tieteelliset kriteerit täyttävän, päivitetyn meta-analyysin. Musa-Veloson ym. meta-analyysi osoittaaa kasvistanoliesterin kaksinkertaisen maksimaalisen tehon kasvisteroliesteriin verrattuna Meta-analyysi on tutkimus, jossa useiden yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistetään ja analysoidaan tilastotieteellisin menetelmin, jolloin on mahdollista saada kattavampi ja täydellisempi näkemys tutkittavasta aiheesta. Yksittäiset tutkimukset ovat kuin palapelin paloja, jotka kertovat jotain kuvaamastaan kohteesta. Kokonaisuus hahmottuu kuitenkin paljon selvemmin, kun palaset, tässä tapauksessa yksittäiset tutkimukset, kootaan yhteen meta-analyysiksi. Kasvistanolin ja
kasvisterolin tehoa on tutkittu meta-analyyseillä jo aiemminkin, mutta näissä analyyseissä kasvistanoli- ja sterolitutkimukset on joko lähtökohtaisesti yhdistetty tai analysoidut päiväsaannit ovat olleet matalia (0,6-2,5 g/vrk). Musa-Veloson ym. tekemä meta-analyysi on ensimmäinen, jossa kasvistanoli- ja kasvisteroliaineistot analysoitiin erikseen ja jossa kasvistanolien ja -sterolien päiväsaanti vaihteli hyvin matalasta hyvin korkeaan. Meta-analyysi suoritettiin tiukkojen tieteellisten laatuvaatimusten mukaisesti. Kuten kaikki ensiluokkaiset meta-analyysit, myös tämä analyysi seurasi niin kutsutussa PRISMA-lausunnossa annettuja ohjeita analyysin teosta. Kattava ja läpinäkyvä kirjallisuushaku suoritettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2009 ja päivitettiin viimeisen kerran marraskuussa 2010 meta-analyysiin mukaan otettavan datan ajantasaisuuden varmistamiseksi. Tärkeimmistä tieteellisistä tietokannoista etsittiin kaikki korkealaatuiset, satunnaistetut, lumekontrolloidut, kliiniset tutkimukset. Tutkimusten mukaanotto- ja hylkäyskriteerit oli määritelty etukäteen ja niitä verrattiin kaikkiin tietokannoista löydettyihin tutkimuksiin. Löydetyistä 3456 julkaisusta mukaanottokriteerit täytti 113 julkaisua, jotka sisälsivät yhteensä 182 tutkimusaineistoa. Näistä tutkimusaineistoista 137:ssä kasvistanolit tai kasvisterolit olivat esteröityjä. Kaksi ihmistä keräsi itsenäisesti tutkimustulokset julkaisuista analyysiä varten; tällä kaksinkertaisella työllä varmistettiin aineiston virheettömyys. Useita tilastotieteellisiä analyyseja suoritettiin kasvistanoli(esteri)- ja kasvisteroli(esteri)aineistojen vastaavuuden arvioimiseksi sekä tulosten oikeellisuuden määrittämiseksi. Uusi meta-analyysi osoittaa, että kasvistanolit ja kasvisterolit eroavat kolesterolia alentavalta teholtaan. Meta-analyysi ei ole ristiriidassa suhteessa niihin aiempien meta-analyysien tuloksiin, joiden mukaan nykyisin laajalti käytetyllä 2 gramman päiväsaantitasolla kasvistanolien ja kasvisterolien teho on lähes samanlainen. Sen sijaan analyysi osoitti, että odotettavissa oleva maksimaalinen LDL-kolesterolia alentava teho on kasvistanoleilla 18,2 % ja kasvisteroleilla vain 9,1 %. Ero maksimaalisessa LDL-kolesterolia alentavassa tehossa on tilastollisesti merkitsevä. Tulokset kertovat myös, että kasvistanolien päiväsaannin kasvaessa LDL-kolesteroli laskee annosvasteisesti. Päiväsaantia lisäämällä kasvistanoliesterin saavutettavissa oleva LDL-kolesterolia alentava teho voidaan kaksinkertaistaa. Kasvisteroleilla vastaavaa annosvastetta ei pystytty osoittamaan. Vaikka analyysistä poistettiin tutkimukset, joissa kasvistanolia tai kasvisterolia oli käytetty suuria määriä (> 4 g) päivässä, pysyivät meta-analyysin tulokset muuttumattomina. Suoritetut lisäanalyysit osoittivat myös, ettei kasvistanoliesterin teho riipu sitä sisältävän elintarvikkeen rasvapitoisuudesta tai siitä, minkä tyyppiseen elintarvikkeeseen sitä on lisätty. Sydän- ja verisuonitaudit Suomessa ja muualla maailmassa Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävin yksittäinen kuolemansyy sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Maailmassa kuolee vuosittain noin 18 miljoonaa ihmistä sydän- ja verisuonitauteihin, ja määrä on kasvussa [16]. Suomessa sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista, vaikka kuolleisuus niihin on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus laski vuosina 1972 2007 noin 80 % [17]. Sepelvaltimotautikuolleisuus, jonka osuus on lähes 30 % kaikista kuolemista Suomessa, on laskusta huolimatta edelleen korkea muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Kolesterolitason lasku yksin selittää sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä kolmanneksen kohonneen kolesterolin ollessa merkittävä sepelvaltimotaudin riskitekijä. Ruokavaliomuutokset puolestaan selittävät 60 65 % Suomessa väestötasolla vuosina 1982 2007 tapahtuneesta lähes 20 %:n kokonaiskolesterolin laskusta [18]. Seerumin kokonaiskolesterolitaso on alle suositellun 5 mmol/l
kuitenkin vain noin 40 %:lla suomalaisista, ja suurella osalla kolesterolilääkettä käyttävistä henkilöistä kolesteroliarvot eivät ole tavoitetasolla. [19,20] Raisio-konserni, Benecol-yksikkö Susanna Rosin Ravitsemusasiantuntija p. 0400 878637 Viitteet: [1] Musa-Veloso K ym. Prostag Leukot Fatty Acids (2011). doi 10.1016/j.plefa.2011.02.001 [2] Ostlund RE Jr. Annu Rev Nutr 22 (2002) 533 549. [3] NCEP (National Cholesterol Education Program). Third report of the National Cholesterol Education Program (NCEP) Expert Panel on Detection, Evaluation and Treatment of High Blood Cholesterol in Adults. JAMA 285 (2001) 2486 2497. [4] JBS. JBS 2: Joint British Societies' guidelines on prevention of cardiovascular disease in clinical practice. Heart 91 (suppl 5) (2005) v1 v52. [5] AHA (American Heart Association)/ACC (American College of Cardiology). AHA/ACC guidelines for secondary prevention for patients with coronary and other atherosclerotic vascular disease. Circulation 113 (2006) 2363 2372. [6] ADA (American Diabetes Association). Nutrition recommendations and interventions for diabetes: a position statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 31 (suppl 1) (2008) S61 S78. [7] Health Canada. Plant Sterols and Blood Cholesterol Lowering. Ottawa (ON), 2010. Available at: <http://www.hc-sc.gc.ca/fn-an/alt_formats/pdf/label-etiquet/claims-reclam/assess-evalu/ phytosterols-claim-allegation-eng.pdf> [Last accessed July 6, 2010]. [8] U.S. FDA. Food labeling; health claim; phytosterols and risk of coronary heart disease; proposed rule. Available at: http://edocket.access.gpo.gov/2010/pdf/2010-30386.pdf [Last accessed December 20, 2010]. [9] Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus, 2009. [10] Diabeetikon ruokavaliosuositus 2009. Suomen Diabetesliitto ry:n nimeämä ruokavaliosuositustyöryhmä. [11] Suomen Sydänliitto ry 2010. Ravinto sydänterveyden edistämisessä. Sydänliiton ravitsemusasiantuntijatyöryhmä. [12] Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010. Ravitsemushoitosuositus. Maa- ja metsätalousministeriö.
[13] Katan MB ym. Mayo Clinic Proc 78 (2003) 965 978. [14] Gylling H ym. Clin Nutr 29 (2010) 112 118. [15] Mensink RP ym. Am J Clin Nutr 92 (2010) 24 33. [16] Strong K ym. Preventing chronic diseases: how many lives can we save? Lancet 366 (2005) 1578 1582. [17] Vartiainen E ym. Suom Lääkäril 63 (2008) 1375 1381. [18] Valsta LM ym. Public Health Nutr 13 (2010) 932 938. [19] Salomaa V. Kansanterveys-lehti 8 (2006) 4 5. [20] Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2008. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2 (2008).