Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3)
Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT ja ProAgria Kenttäkokeita, havaintokokeita ja kuminapeltokartoituksia MTT:ssä meneillään noin 20 kuminan kenttäkoetta Kokeita, joissa tuotetaan tietoa ja menetelmiä seuraavista aiheista lajikevertailu rikkakasvien ja tuholaisten torjunta, kuminan taudit N, P, K lannoitus, bioperäiset lannoitteet Siemenmäärä, eri kylvötavoista esikasvit, viljelykierto viljelyjärjestelmät (kuminan perustaminen suojakasviin, suorakylvö) kuminan kehittyminen (itäminen, taimettuminen, talvehtiminen, kukkiminen) tuotannon kannattavuus siemenen kuivatus sekä siemenen laatutekijät (mikrobiologinen, öljy, rasvat, lehtivihreä) => Tuloksia ja seminaariesitykset: Agronet/Kasvi/kumina
Tutkittavat kuminalajikkeet Lajike Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti
Kokeiden perustaminen Kylvö: Jokioinen 27.5. 2009 Ylistaro 3.6.2009 Siemenmäärä (itäviä siemeniä) 550 kpl/m2 eli 14-16 kg/ha lajikkeesta riippuen Lannoitus: Jokioinen: kylvövuosi 60 kg N (PY6 17-4-13), satovuosina 80 kg N/ha (PY3 21-3-9) Ylistaro: kylvövuosi 40 kg N (multamaa) ja 50 kg N (kivennäismaa) (PY 4); 1.satovuosi 50 kg ja 65 kg N/ha (PY3 23-3-8) ja 2. satovuonna 50 kg ja 70 kg N/ha.
Kokeiden perustaminen ja korjuu Rikkakasvien torjunta: Jokioinen: Fenix ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1,0 l/ha). Satovuosina rikkakasveja ei torjuttu. Ylistaro: Perustamisvuosi Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha (18.6), Agil 1,25 l/ha (6.7); 1.satovuosi Afalon 1 l/ha (19.5), 2. satovuosi Fenix 1,5 l/ha Kuminakoin torjunta: Jokioinen: Ruiskutus 2 x ennen kukintaa vuonna 2010 ja 2011 Ylistaro: 2010, 3 x Mavrik 0,3 l/ha, 1 x Kestac 0,2 l/ha (multamaa) ajalla 26.5. 17.6 ; 2011, 2 x ennen kukintaa Mavrik 0,2 l/ha Korjuu: Jokioinen: 3.8 2010 ja 28.7.2011 Ylistaro: 6.8.2010 ja 25.7.2011
TULOKSIA
Kuva 1. Kuminalajikkeiden taimitiheyksien muutokset vuodesta 2009 lähtien Jokioisissa.
Kuva 2 ja 3. Kukkivien kasvien määrät kpl/m2 Jokioisissa vuosina 2010 ja 2011.
Kuva 5. Kukkineiden ja talven aikana tuhoutuneiden kasvien määrät Jokioisissa
TAULUKKO 1. Kukinnan alku- ja tuleentumispäivämäärät ensimmäisenä (2010) satovuonna Ylistarossa. 1. SATOVUOSI (kivennäismaa ja multamaa) LAJIKE KUKINTA ALKOI, pvm TULEENTUMINEN, pvm VRK, KUKINTA -> TULEENTUMINEN, Gintaras 9.6 ja 12.6 2.8 ja 31.7. 50 ja 49 Konczewicki 15.6 ja 17.6 7.8. ja 6.8 53 ja 50 Niederdeutcher 11.6 ja 13.6 1.8. ja 31.7 51 ja 48 Prochan 16.6 ja 18.6 7.8. ja 6.8. 52 ja 49 Record 15.6. ja 16.6 6.8. ja 5.8. 51 ja 51 Sylvia 16.6. ja 17.6 5.8. ja 5.8. 50 ja 49 Volhouden 17.6. ja 18.6 5.8. ja 5.8. 49 ja 50 Keskiarvo 14.6 ja 16.6 5.8 ja 7.8 51 ja 49
TAULUKKO 2. Kukinnan alku- ja tuleentumispäivämäärät toisena (2011) satovuonna Ylistarossa. 2. SATOVUOSI (kivennäismaa ja multamaa) LAJIKE KUKINTA ALKOI, TULEENTUMINEN, VRK, KUKINTA -> pvm pvm TULEENTUMINEN, Gintaras 2.6 ja 2.6. 22.7. ja 22.7 50 ja 50 Konczewicki 6.6. ja 6.6. 24.7. ja 22.7 48 ja 48 Niederdeutcher 3.6. ja 2.6. 22.7. ja 22.7 49 ja 50 Prochan 6.6. ja 6.6. 25.7 ja 24.7. 49 ja 48 Record 6.6. ja 5.6. 25.7. ja 24.7. 49 ja 49 Sylvia 6.6. ja 5.6. 24.7. ja 24.7 48 ja 49 Volhouden 6.6. ja 5.6. 23.7. ja 23.7 45 ja 46 Keskiarvo 5.6 ja 4.6. 23.7 ja 23.7 48 ja 48
Kuva 6-8. Korjatut sadot Jokioisten ja Ylistaron lajikekokeissa vuosina 2010 ja 2011.
Kuva 9-11. Varisseiden siementen määrä Jokioisten ja Ylistaron lajikekokeissa vuosina 2010 ja 2011
Kuva 12 ja 13. Keskimääräiset kuminasadot (kg/ha) ja varisseiden siementen määrä (kg/ha)
Kuva 14. Haihtuvan öljyn pitoisuudet Jokioisten ja Ylistaron kokeissa 2010.
Taulukko 4. Haihtuvan öljyn pitoisuudet (100 x öljyn paino/siemenen kuiva paino g) Jokioisten ja Ylistaron kokeissa sekä vertailu Tammelan kokeeseen. 1998-1999 TAMMELA 2010 JOKIOINEN 2010 YLISTARO 2010 YLISTARO LAJIKE multamaa kivennäismaa kivennäismaa multamaa Keskiarvo Gintaras. 3,4 2,8 2,9 3,0 Konczewicki. 3,4 3,2 2,5 3,0 Niederdeutcher 4,8 4,3 3,4 3,2 3,6 Prochan. 3,5 3,1 2,9 3,2 Record 3,5 3,7 3,1 3,1 3,3 Sylvia 3,2 3,1 2,6 2,6 2,7 Volhouden. 3,4 2,8 2,6 2,9 Keskiarvo 3,9 3,6 3,0 2,9 3,2
1 6 11 16 21 26 31 36 41 46 51 56 61 66 71 76 81 86 91 96 101 106 111 116 121 KUKINTA ja VRK:n keskilämpötilat 30 25 20 15 10 JOKIOINEN VRK keskilt 1.5-31.8.2011 VRK keskilt 1.5-31.8.2010 5 0 1 6 11 16 21 26 31 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 4 9 14 19 24 29 30 25 20 15 10 5 0 YLISTARO VRK keskilt 1.5.-31.8.2011 VRK keskilt 1.5-31.8.2010
1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 101 105 109 113 117 121 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 101 105 109 113 117 121 KUKINTA ja ilman suhteellinen kosteus 100 80 60 40 20 JOKIOINEN Suhteellinen kosteus 1.5.-31.8.2011 Suhteellinen kosteus 1.5.-31.8.2010 0 100 80 60 40 YLISTARO Suhteellinen kosteus 1.5-31.8.2011 Suhteellinen kosteus 1.5-31.8.2010 20 0
Johtopäätökset 1 Maalaji: Kivennäismaalla kukinta ja tuleentuminen alkaa noin 2 vrk aikaisemmin kuin multamaalla. Satovuosi: Toisena satovuonna kukinta ja tuleentuminen alkoivat 7-13 vrk aikaisemmin kuin ensimmäisenä.
Johtopäätökset 2 Aika kukinnasta tuleentumiseen noin 50 vrk: 1 satovuosi 49 (multa) 51 (kivennäismaa), 2.satovuosi 48 vrk Lämpösummat Kukinnan alkaessa: 315 C (1 satovuosi) 236 C (2.satovuosi) Kukinnasta tuleentumiseen: 662 C (1. satovuosi) 598 C (2.satovuosi) Tuleentumisvaiheessa: 976 C (1.satovuosi) 834 C (2. satovuosi)
Johtopäätökset 3 Kahden vuoden jälkeen kokonaistaimimäärästä on: Tuhoutunut talvien aikana noin 25 % Tuottanut satoa noin puolet (40 75 %) Jäljellä kolmanteen satovuoteen noin 25 %
Johtopäätökset 4 LAJIKE Aikainen Variseminen Satoisuus Öljypitoisuus Talvenkestävyys Kukinta Gintaras +++ Konczewicki +++ +++ Niederdeutcher +++ +++ +++ +++ +++ Prochan +++ Record +++ Sylvia +++ +++ Volhouden +++
Johtopäätökset 5 => Lajikevalinnalla ja korjuun ajoituksella voi parantaa kuminan keskisatoa 2 x
KIITOS