Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun prsesseja ja menetelmiä 90 luvun lpulta lähtien, aluksi Nkialla ja sen jälkeen niin tutkimus- kuin kaupallisissa hankkeissa. Edistyneimmät asiakkaat testaavat käyttäjätehtävien sujuvuutta sana järjestelmän valintaprsessia. Tim Jkela, FT Hyvä käyttöliittymä suunnitellaan käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessilla. JFunnel mallin keskeisiä aktiviteetteja vat käytettävyyden ja liiketiminnan suhteen määrittäminen (strategiset käytettävyystavitteet), käyttäjien tehtävien määritys ja timivan käyttöliittymäarkkitehtuurin suunnittelu. Prsessin käytännön tteuttaminen riippuu hankkeen kntekstista: niin asetetuista tavitteista kuin käytännön resursseista. Käyttäjäphjaiset menetelmät tuttavat hyödyllistä tieta mutta vaativat resursseja. Suunnittelutiimillä tteutetut työpajaphjaiset menetelmät vat edullisempia, ja niillä saadaan usein myös hyviä tulksia. Miksi hyvällä käyttöliittymällä väliä? Hyvä käyttöliittymä n svelluksen tärkeimpiä minaisuuksia. Ongelmallisesta käytettävyydestä seuraa riskejä: svellus jää käyttämättä tai sen yksittäiset timinnt jäävät käyttämättä menee turhaa aikaa ja resursseja käyttäjäkulutuksen antamiseen menee turhaa aikaa ja resursseja jälleenmyyjien tukemiseen svelluksen käyttööntt ja ppiminen n hidasta käyttäjät tekevät virheitä, mahdllisesti vakavine seurauksineen käyttäjät luulevat surittaneensa tehtävän, mutta itse asiassa tehtävä n jäänyt kesken järjestelmän tukipalvelut kurmittuvat käyttäjien sitista sekä asiakkaalla että timittajalla käyttäjät valittavat työprsessiensa sujuvuutta, työtyytyväisyys kärsii Lisäksi edistyneimmät asiakkaat saavat j ikeasti edellyttää hyvää käytettävyyttä. Esimerkiksi käyttäjätehtävien sujuvuutta vidaan testata sana valintaprsessia. Mistä tietää, nk käyttöliittymä hyvä? Käyttöliittymän laatua käytettävyyttä vidaan arviida eri menetelmillä, esimerkiksi: Jticn Oy Aleksanterinkatu 16 A3, 06100 Prv FINLAND tel. +358 40 5118250 Internet: http://www.jticn.fi
2 (6) Käyttöliittymän suunnitteluratkaisut tutetaan perustuen käyttäjän työn tuntemiseen, asetettuihin käytettävyystavitteisiin sekä käyttöliittymän suunnitteluhjeistihin, standardeihin ja tyylippaisiin käytettävyysasiantuntijan tekemällä läpikäynnillä testaamalla lppukäyttäjillä (käytettävyystestit) lppukäyttäjille sitetuilla erityisillä tietjärjestelmän käytettävyyskyselyillä tdellisessa käyttöympäristössä tehdyillä havainninnilla käytettävyyden perusta On kuitenkin humattava, että käytettävyyden arviinti n yleensä liian myöhäinen aktiviteetti alittaa käyttöliittymän laadun varmistus. W Käytettävyyden suunnittelu testaamalla n hidasta ja resursseja tuhlaavaa, eikä tulksia usein ehditä hyödyntämään suunnitteluratkaisuissa. Lisäksi ammattimainen käytettävyysarviinti edellyttää jka tapauksessa käyttöliittymäsuunnittelun perusasiiden läpikäyntiä (käyttäjäryhmien, käyttäjätehtävien ja tavitteiden määritys, ks. alla). Sen vuksi käytettävyyden suunnittelu kannattaa tehdä systemaattisesti alusta lähtien, jllin perusaktiviteettien tulksia vidaan hyödyntää myös suunnitteluratkaisujen tuttamisvaiheessa. Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Histriaa Käytettävyyden suunnittelun histria alki 1980 luvulla. Merkittävä tes n Jacb Nielsenin Usability Engineering (Nielsen 1993). Myöhemmin n ilmestynyt useita kirjja, esimerkiksi Cntextual Design (Beyer and Hltzblatt 1998), skenaariphjainen suunnittelu (Rssn and Carrll 2002), Mayhew:in User-Centered Design ja Alan Cperin Gal-Directed -suunnittelu (Cper and Saff 1999). Tärkeä etappi li standardin ISO 13407 (Human-centred design prcesses fr interactive systems) (ISO/IEC 1999) ilmestyminen. Standardi määrittää käyttöliittymän suunnitteluprsessit. Standardista n valmisteilla uusi versi, jka ilmestyy nimikkeellä ISO 9241-210 1. Käytettävyyshjattu vurvaikutussuunnittelu Tässä dkumentissa käyttöliittymän suunnittelu esitetään käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun JFunnel mallilla. Malli tiivistää eri lähteiden leelliset piirteet, perustuen niin tutkimukseen kuin käytännön kkemukseen 90 luvulta lähtien. JFunnel -mallin (kuva 1) sikit kuvaavat aktiviteetteja, ja nulet ja numert kuvaavat lgista etenemisjärjestystä. Suunnittelun perusta n strategisten käytettävyystavitteiden määrittäminen (aktiviteetti 0). Aktiviteetissa määritetään, millaista käytettävyyden tasa tulisi liiketiminnan kannalta tavitella. Strategiset tavitteet hjaavat käyttöliittymän suunnitteluprsessin suunnittelua ja tteutusta. Varsinaisen käyttöliittymäsuunnittelun keskeinen aktiviteetti n vurvaikutussuunnittelu (aktiviteetti 5), jssa tutetaan knkreettiset käyttöliittymän suunnitteluratkaisut. Erityisesti tulee kiinnittää humita käyttöliittymän arkkitehtuurin suunnitteluun. Arkkitehtuuri ratkaisee viime kädessä sen, miten sujuvaksi käyttäjien työ vidaan suunnitella. Käyttöliittymän suunnitteluratkaisut tutetaan perustuen: käyttäjien työn tuntemiseen (aktiviteetit 1 ja 2) peratiivisiin käytettävyystavitteisiin (3) käyttöliittymien suunnitteluhjeistihin, standardeihin (esimerkiksi ISO 9241 -sarja (ISO/IEC 2006)) ja tyylippaisiin Suunnittelussa tulee ttaa humin niin teknlgiset mahdllisuudet kuin käytännön suunnittelurajitukset Käytännössä tarvitaan myös käytettävyysarviinteja (aktiviteetit 6 ja 7) varmistamaan sen, että 1 Kirjittaja n mukana Sumen edustajana valmistelutyöryhmässä.
3 (6) suunnitteluratkaisut timivat ja niiden laatu täyttää asetetut tavitteet. Suunnittelussa tuleekin varautua iterinnille. tietjärjestelmän Lunteenmaista käyttöliittymäsuunnittelulle n se, että ei le lemassa yhtä ainaa ikeaa suunnitteluratkaisua. Asetetut tavitteet täyttäviä ratkaisuja vi lla useitakin; tisaalta vi lla vaikeaa löytää llenkaan sellaista suunnitteluratkaisua, jka täyttäisi haastavat W käytettävyysvaatimukset. Kuva 1. Käytettävyyshjattu vurvaikutussuunnittelu: JFunnel -malli Strategisten käytettävyystavitteiden tarkituksena n määrittää, miten svelluksen käytettävyyden tulisi tukea liiketimintaa On humattava, että prsessin tutksia vat varsinaisen käyttöliittymän lisäksi myös muut asiat, jiden kanssa käyttäjä n vurvaikutuksessa: käyttöhjeet, myyntipaketit, kulutusmateriaalit jne. Käyttöliittymän suunnittelun vaiheet 0. Strategiset käytettävyystavitteiden määritys Strategisten käytettävyystavitteiden tarkituksena n määrittää, miten svelluksen käytettävyyden tulisi tukea liiketimintaa. Strategiset käytettävyystavitteiden tulisi tisaalta tuttaa järkeviä liiketiminnallisia etuja ja lla tisaalta kehitysresursseihin nähden järkevästi saavutettavissa. Tavitteita vidaan määrittää esimerkiksi seuraavien tekijöiden mukaan: järjestelmän hyväksyttävyys, kulutukseen käytettävät resurssit, käyttäjätukeen kuluvat resurssit, käyttäjän työprsessien tehkkuus ja käyttäjä- ja asiakastyytyväisyys Esimerkkinä tavitteet vivat ttaa kantaa käyttöhjeeseen tai kulutukseen: esimerkiksi tulisik lla tavitteena, että svellus n pittavissa ilman kulutusta. 1. Käyttäjäryhmien tunnistus Jkainen svelluksen käyttäjä n erilainen yksilö. Käytännössä ei le kuitenkaan mahdllista, että svelluksia suunnitellaan jkaiselle käyttäjälle erikseen. Sen vuksi käyttäjäkunta tulisi kategrisida ne spiviin käyttäjäryhmiin, sekä tuttaa kuvaukset k. käyttäjäryhmistä. Käyttäjäryhmien kategrisinti ei useinkaan le yksinkertainen tehtävä.
4 (6) Käyttöliittymäratkaisujen perustaksi n ensiarvisen tärkeää määrittää käyttäjän tehtävät ja tavitteet Kategrisintiperusteita vat esimerkiksi demgraafiset tekijät (ikä, sukupuli, kulutus, jne.), työrlit, käyttöympäristöt, svelluksen käyttökkemus ja persnalliset minaisuudet. tietjärjestelmän 2. Käyttökntekstin määritys Käyttökntekstin määritys tarkittaa yleisesti ttaen käyttäjän työn 2 määritystä. Kska käyttöknteksti W (tavitteet, tehtävät, ympäristö) vat tyypillisesti erilaisia eri käyttäjäryhmillä, niin käyttökntekstin analyysi tyypillisesti tehdään käyttäjäryhmäkhtaisesti. Hyvän käyttöliittymän ratkaisee viime kädessä se, miten se tukee käyttäjän työtä. Sen vuksi käyttöliittymäratkaisujen perustaksi n ensiarvisen tärkeää määrittää käyttäjän tehtävät ja tavitteet. Tämä aktiviteetti n sekä keskeinen että myös haastava surittaa. 3. Operatiivisten käytettävyystavitteiden määritys Operatiivisten käytettävyystavitteiden määrityksessä asetetaan suunnittelutavitteet kehitettävän svelluksen käytettävyydelle: mitkä kriteerit tulisi täyttää, jtta svellus lisi käytettävyydeltään riittävän hyvä. Operatiiviset käytettävyystavitteet vat tarkemmalla taslla kuin strategiset tavitteet. Esimerkiksi js strategiseksi käytettävyystavitteeksi n asetettu pittavissa ilman kulutusta, niin peratiivisissa käytettävyystavitteissa määritetään tarkemmin, mitä pittavissa levat asiat vat ja miten pittavuutta mitataan. 4. Käyttäjätehtävien suunnittelu Aktiviteetissa suunnitellaan, miten käyttäjät surittavat tehtävänsä kehitettävän svelluksen avulla. Suunnittelun khde n siis käyttäjien tehtävät ei käyttöliittymä. Tehtäväkuvauksissa kuvataan, mitä vurvaikutusta käyttäjä tekee svelluksen kanssa, mutta ei itse vurvaikutusmekanismien tteutusta. 5. Vurvaikutusratkaisujen suunnittelu Kuvattu kappaleen jhdanttekstissä. 6. Käytettävyyspalaute Käytettävyyspalaute n perinteisin ja yksittäin ehkä eniten suritettu käytettävyysaktiviteetti. Suunnitteluratkaisuille annetaan laadullista palautetta sen käytettävyydestä. Aktiviteetin tutkset vat sekä käyttöliittymäratkaisun ngelmakhtien ja timivien khtien tunnistukset. Tulksiin usein liitetään ehdtukset paremmista suunnitteluratkaisuista. Eri menetelmistä kerrttu kappaleessa Mistä tietää, nk käyttöliittymä hyvä? 7. Käytettävyyden tdentaminen Käytettävyyden varmistamisessa testataan, päästäänkö peratiivisten käytettävyysvaatimusten määrityksessä (aktiviteetti 3) asetettuihin tavitteisiin. Käytännössä humiitavaa Menetelmien valinta Käytettävyyden suunnittelu vidaan tteuttaa kevyesti tai perusteellisemmin. Tilanteesta riippuen tulee harkita kuinka perusteellisesti aktiviteetit suritetaan 2 Työ lainausmerkeissä, kska esimerkiksi kuluttajatutteiden suhteen ei vi varsinaisesti puhua työstä.
5 (6) Käyttöliittymän suunnittelijan rlin keskeisyyttä ja haastavuutta ei vi liikaa krstaa mitä yksittäisiä menetelmiä svelletaan Ensimmäisiin vaiheisiin (0..4) saadaan tietjärjestelmän usein hyviä tulksia työpajaphjaisilla menetelmillä tai käytettävyysammattilaisen tekemillä selvityksillä. Kenttätutkimusmenetelmillä saadaan haluttaessa parempaa käyttäjätuntemusta. Suunnitteluvaiheeseen sveltuvat W myös työpajaphjaiset menetelmät. Valittua suunnitteluratkaisua (tai vaihtehtisia ratkaisuja) kannattaa testata lppukäyttäjillä ennen hjelmisttteutusta, käyttäen keveitä prttyyppejä. Tee ajissa On kriittistä, että käytettävyyttä ajatellaan riittävän ajissa. Aktiviteettien 0-3 merkitystä ei vi vähätellä, varsinkin kun niiden surittaminen n mahdllista heti svelluksen määrittelyvaiheessa. Ajissa alitettu käytettävyyssuunnittelu tu ryhtiä kehityshankkeeseen: saadaan selkeät vaatimukset ja kriteerit käyttöliittymän laadulle, päästään juupas/eipäs keskusteluista systemaattiseen suunnitteluun ja vältetään turhilta muutksilta svelluskehityksen lppuvaiheessa. Käyttäjien mukanal Hyvän käytettävyyden saavuttaminen tarkittaa käytännössä sitä, että svelluksen ikeat lppukäyttäjät vat mukana suunnitteluprsessissa. Käyttäjien mukanallla saadaan tieta käyttökntekstista, käyttäjien tehtävistä ja palautetta suunnitteluratkaisuista. Mutta käyttäjien mukaan ttamisella n sudenkuppansa; sitä ei tule tehdä millä tavalla tahansa. Se ei esimerkiksi tarkita käyttäjien mielipiteiden mukaan suunnittelua. On myös tulksellisia käytettävyysmenetelmiä, jtka eivät sisällä suraan käyttäjän mukanala. Ne vievät tyypillisesti vähemmän resursseja kuin käyttäjien mukanaln perustuvat menetelmät. Suunnittelija n avainasemassa Käytettävyydeltään hyvien suunnitteluratkaisujen tuttaminen ei le mekaaninen asia. Käytettävyyssuunnittelu tuttaa mnien suunnittelijiden kaipaamia knkreettisia neuvja vain rajitetusti. Hyvän käyttöliittymän aikaansaaminen riippuu siis siitä, missä määrin suunnittelija 3 ttaa humin käytettävyysprsessien tulkset ja käyttöliittymäsuunnittelun yleiset periaatteet suunnittelutyössään ja saa muuntaa ne timiviksi suunnitteluratkaisuiksi. Käyttöliittymän suunnittelijan rlin keskeisyyttä ja haastavuutta ei vi liikaa krstaa. Käytätettävyysmenetelmien tilannekhtainen sveltaminen Käytännön suunnitteluprjekteilla n tiukat aikatauluvaatimukset ja rajitetut resurssimahdllisuudet. Useinkaan ei le mahdllista tteuttaa käytettävyysmenetelmiä siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, miten ne esitetään kirjallisuudessa. Käytännössä käytettävyysmenetelmiä judutaan sveltamaan prjektin kntekstiin; jskus jpa etsimään innvatiivisia ratkaisuja. Tämä tilanne krstaa käytettävyysammattilaisen rlia. Infrastruktuuri Käytettävyyssuunnittelun infrastruktuuritarpeet vat suhteellisen pieniä. Useiden käytettävyysmenetelmien surittamiseen riittää 3 Suunnittelijita vat kaikki, jtka vaikuttavat suunnittelupäätöksiin. Usein siis esimerkiksi prjektin jht.
6 (6) henkilökhtaisessa käytössä levia tai rganisaatista muuten löytyviä välineitä: tietkneita, digitaali- ja videkamerita, ja äänitallennusvälineitä. tietjärjestelmän Työtiliksi useassa tapauksessa riittää kkushuneet tsin jtkut menetelmät edellyttävät pitempiaikaisia tiljen varauksia. Käytettävyystestaukseen n perinteisesti käytetty kahta hunetta, W jiden välissä n puliläpäisevä lasiseinä. Nykyään tällaisetkin järjestelyt vat tarpeettmia, kska testihuneen tapahtumat vidaan heijastaa videtykillä tarkkailuhuneeseen. Usein käyttäjätestit vidaan tehdä tavallisessa kkustilassa. Kirja JFunnel mallista n tulssa kirja (alustavaa versita n käytetty j petuksessa Helsingin ylipistssa). Lisätietja: tim.jkela@jticn.fi, p. 040-5118250. Viitteet Beyer, H. and K. Hltzblatt (1998). Cntextual Design: Defining Custmer-Centered Systems. San Francisc, Mrgan Kaufmann Publishers. Cper, A. and P. Saff (1999). The Inmates Are Running the Asylum: Why High Tech Prducts Drive Us Crazy and Hw T Restre The Sanity, Sams. ISO/IEC (1999). 13407 Human-Centred Design Prcesses fr Interactive Systems. ISO/IEC 13407: 1999 (E). ISO/IEC (2006). 9241-110 Ergnmics f human-system interactin -- Part 110: Dialgue principles. ISO/IEC 9241-110: 2006 (E). Nielsen, J. (1993). Usability Engineering. San Dieg, Academic Press, Inc. Rssn, M. B. and J. M. Carrll (2002). Usability Engineering. Scenari-Based Develpment f Human-Cmputer Interactin, Mrgan Kaufmann Publishers.