TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA 2018 Tampereen Voimia on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisestä. Huolehdimme asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen. Palvelemme päivittäin 35 000 asiakasta ja huolehdimme 732 000 neliön puhtaudesta 600 ammattilaisen voimin. Toimintasuunnitelma Toiminnan tavoitteet vuodelle 2018 Talousarviossa asetetut toiminnan tavoitteet Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot laskevat vähintään 3 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 10 % Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna Asiakkaiden hyvinvointi on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna Liikelaitos on valmistautunut toiminnan yhtiöittämiseen luottamuselinten päätösten pohjalta yhdessä omistajaohjausyksikön kanssa Mittarit Liikevaihto/henkilötyövuodet Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2017 Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset, käyttäjä- ja tilaaja-asiakkaat Ravitsemuksen hyvinvointimatriisin tulos Toteutustilanne Strategiset tavoitteet Mittarit Liikelaitoksen tavoitteet vuodelle 2018 Kannattavuus ja kasvu Asiakasvaikuttavuuden parantuminen Toimintaprosessien tehostuminen ja toiminnan laadun jatkuva parantuminen Henkilöstön omistautumisen lisääntyminen ja työvireyden parantuminen Liikeylijäämä-% Liikevaihdon muutos-% Asiakastyytyväisyys, % Ravitsemuksen hyvinvointimatriisin tulos Työn tuottavuus, liikevaihto/htv Sisäisen valvonnan poikkeamat Työhyvinvoinnin matriisin tulos Työpaikan arvostus, % 4,0 % (väh. suunnitelman mukaan) 2,8 % (tp-ennusteeseen verrattuna) Ateriapalvelut - tyytyväisten osuus 74 % - tyytymättömien osuus 10 % Puhtauspalvelut - tyytyväisten osuus 60 % - tyytymättömien osuus 10 % Paranee edelliseen vuoteen verrattuna 68 400 e/htv Ei olennaisia poikkeamia Paranee edellisestä vuodesta vähintään 4 pisteellä 85 % 1
Liiketoimintaa kehitetään Tampereen Voimian strategiavuosien 2014 2018 keskeisinä painopisteinä on liiketoimintamallin uudistaminen, tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen laajempina kokonaisuuksina sekä hyvinvoinnin roolin näkyvyyden lisääminen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi löytyvät mm. tuotannon tehostamisesta, tiedolla johtamisen kehittämisestä, asiakasohjautuvuuden ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lisäämisestä. Liiketoimintamallin uudistamista palvelutuotannon tehostamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi jatketaan myös tulevana vuonna. Koska omistajan päätökset investoinneista keskitetyn tuotannon kehittämiseen ovat viivästyneet, palvelukykyä varmistetaan tilapäisillä ratkaisuilla tuotantokapasiteettiin ja palveluostoin. Sisäistä tehokkuutta parannetaan edelleen prosesseja ja toimintatapoja kehittämällä mm. monipalvelutyötä ja teknologiaa entistä paremmin hyödyntäen. Palvelutuotanto ja johtamista parannetaan tiedolla johtamisen keinoin ja siirtymällä tuotannonohjauksesta laajempaan toiminnanohjaukseen ottamalla käyttöön uusi Aromi-järjestelmä. Liikelaitoksen yhtiöittämistä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteisesti omistamaksi in-house - yhtiöksi vuoden 2019 alusta valmistellaan. Tukipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen roolia kaupungin toimintamallissa vahvistetaan edelleen. Palvelujen järjestämistavat säilyvät vakaana: oman tuotannon osuus palveluista on 75 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 25 prosenttia ateriapalvelujen painottuessa omaan tuotantoon ja puhtauspalvelujen lievästi ostopalveluihin. Asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi asiakkaan osallisuutta tukipalvelukonseptien kehittämiseen ja laadunarviointiin lisätään sekä jatketaan vaikuttavuusperusteista palveluhankintaa ja kannustinmallien käyttöä. Hankintojen kehittämisen painopisteenä on markkinavuoropuhelun lisääminen ja yhteistyön parantaminen hankintayksikön kanssa. Hyvinvoinnin roolin näkyvyyttä lisätään jatkamalla hyvinvoinnin edistämisen mittareiden seurantaa ja kehitystoimenpiteiden johtamista tilaaja-asiakkaiden kanssa kaupungin hyvinvointikertomuksessa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Sydänmerkin käyttöönottoa vuoden 2019 alusta lasten ja nuorten aterioissa valmistellaan. Yhdessä asiakkaiden kanssa sovittujen tilojen siivottavuutta parantavien toimintatapojen vaikuttavuutta sisäilmaongelmien vähentymiseen seurataan ja arvioidaan aktiivisesti. Ympäristöjohtamisen terävöittämiseksi otetaan käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Tampereen Voimian riskiprofiili laadittiin ja otettiin käyttöön vuonna 2017. Toiminnan merkittävimmät riskit liittyvät kaupungin taloustilanteeseen, palvelutuotannon volyymin säilyttämiseen, liikelaitoksen toimintaedellytyksiin ja tehokkaan palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksiin investointien avulla kuntatalouden kiristyessä edelleen sekä soteratkaisun vaikutusten ja lakiuudistusten epävarmuuden jatkuessa. Liiketoimintamallin kehittäminen ja toiminnan yhtiöittämispyrkimykset tukevat kriittisten riskien hallintaa. 2
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman painopisteet Henkilöstön määrä, rakenne ja eläköityminen TP 2016 VS 2017 TP 2017 Enn VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 561,5 579,5 565,0 577,4 Josta määräaikaisen henkilöstön osuus v. 2018 (htv) 46,2 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä v. 2018 (henkilöä) 19 Tampereen Voimian henkilöstöstä 95 prosenttia on välittömässä asiakas- ja palvelutuotantotyössä. Työvoiman tarve kokonaisuutena, ottaen huomioon oman ja ulkopuolisen työvoiman, vähenee 19 henkilötyövuodella vuoden 2017 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Työvoiman tarpeen muutos on seurausta henkilöstön eläköitymisestä, monipalvelutyön kehittämisestä ja palvelujen järjestämistavan muutoksista. Palvelutuotannon kehittämistä jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista jatketaan kehittämällä henkilöstön moniosaamista ja uudistumiskykyä sekä valmiutta työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä. Kriittistä osaamista vahvistetaan vertaisvalmentajaverkostoa hyödyntämällä ja työprosesseja tarkentamalla. Tules-poissaolojen ja tapaturmien määrää vähennetään työhyvinvoinnin ja turvallisuuskulttuurin johtamista kehittämällä mm. ennakoivin ratkaisuin ja työolosuhteita parantavien investointien avulla sekä palkitsemisen keinoin. Arvio osaamistarpeista, kehittämis- ja koulutussuunnitelma sekä työhyvinvointisuunnitelma on koottu seuraaviin taulukoihin. Osaamisen kehittämissuunnitelman taulukoissa värit tarkoittavat seuraavaa: 3
Osaamisen kehittämissuunnitelma 2018 Ammatillisen osaamisen näkökulmasta Nykytila-arvio Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta Henkilöstön ammatillisen osaamisen nykytila on pääosin hyvällä tasolla. Perustehtävässä osaaminen vastaa tehtävässä vaadittua osaamistasoa. Eri työtä tekevillä on eroja osaamisen tasossa. Erityisosaaminen, kuten perus- ja tilaussiivous, uudet tuotantotavat ja tilaustarjoiluosaaminen ovat kehittämiskohteita. Tietotekniikkaosaamisessa on eniten kehitettävää.ammatillinen osaaminen on kehittynyt pääasiassa pitkän ateria- tai puhtauspalvelutyön kokemuksen kautta. Alan tutkinnon suorittaneiden osuus on lisääntynyt ja on noin puolella työntekijöistä. Keski-ikä on 48,71 vuotta. Ammatti-identiteetti ja osaaminen suuntautuu edelleen perinteiseen ruoanvalmistukseen ja puhtauspalvelutyöhön, mutta tuotantorakenteen muuttumisen myötä asiakaspalvelun merkitys on kasvanut ja liiketoimintamallin uudistamissuunnitelmat luovat uusia osaamis- ja resurssointitarpeita. Tulevaisuuden keskitetty tuotantotapa kiinnostaa työntekijöitä ja osaamisen kehittämistarpeet ovat realistiset. Työtä organisoidaan toimipisteissä monipalvelutyön periaattein asiakastarpeen ohjaamana. Henkilöstö osallistuu kehittämiseen toimipisteissä ja kehittää omaa osaamistaan työsäs muun muassa työnkierron keinoin. Tulevat muutokset Arvio henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja syitä Monipalvelutyö toimipisteissä asiakastarpeiden mukaan on lisääntynyt Yhden perustehtävän hyvä hallinta ei yksilötasolla enää riitä, vaan osaamista on monipuolistettava monipalvelutehtävien hallitsemiseksi. Puhtauspalvelun asiantuntijaosaaminen on lisääntynyt ja henkilöstöä on aktiivisesti koulutettu ja työn ohjausta vahvistettu. Osa henkilöstöstä kokee osaamisvaatimukset liian vaativina, tarvitaan uusia työn tekemisen keinoja ja menetelmiä että saadaan kaikki osaaminen täysin hyödynnettyä ja resurssit kohdennettua oikealla tavalla toimipisteissä. Vertaisvalmentajaverkostoa rakennetaan, järjestelmän avulla laajennetaan työntekijäiden ammatillista osaamista omia osaajia hyödyntämällä. Organisaatiossa on kriittisten tehtävien vahvaa osaamista, jota hyödynnetään näin muiden työntekijöiden osaamisen lisäämisessä. Tietotekniikkaosaamiseen panostetaan tuotannonohjausjärjestelmän päivittymisen ja siihen liittyvien koulutusten kautta. Valmistaudutaan uuden liiketoimintamallin vaatimiin osaamistarpeiden muutoksiin, sillä keskitetyn ateriatuotannon suunnittelua tullaan jatkamaan. Henkilöstön uudistumiskykyä tarvitaan tulevaisuuden muutoksissa ja sen vahvistaminen on yksi painopiste osaamisen kehittämisessä. 4
Osaamisen kehittämissuunnitelma 2018 Organisaation kyvykkyyksien näkökulmasta Uudistumiskyky Tarvitsemme laaja-alaista kykyä uudistua sekä innostunutta ja vahvasti eteenpäinpyrkivää asennetta. Tätä kyvykkyyttä tarvitaan, että voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Muutosta ja kehittymistä ei tapahdu ilman uudistumiskykyä Osaamisen strateginen merkitys Muutosjohtaminen Asiakkuuksien hallinta Tuotekehitys Osaamistarpeet Muutoksen kohtaaminen ja johtaminen liikelaitoksesta yhtiöön. Yhtiöittämiseen valmistautuminen. Elämänkoulu (miten rakennan jaksamisen kokonaisuuden, mikä vaikuttaa, miten voin vaikuttaa) Asiakasvaikuttavuuden seuranta ja mittaaminen Kestäväkehitys (Ekokompassi ja Joutsenmerkki) Sydänmerkkin käyttöönotto Henkilöstö- tai ammattiryhmä, johon osaamistarve kohdistuu Suunnittelijat ja assistentit Palveluesimiehet, -päälliköt ja -ohjaajat Palvelutyöntekijät esimiehet, vastaavat ja kokit, koko henkilöstö 2. aste Suunnittelijat asha, asiakkuuspäällikkö Koko henkilöstö Koko henkilöstö Osaamisen kehittämisen toimenpiteet 70-20- 10 -mallin mukaan 70 20 10 Benchmarking, asiantuntijuuden hankkiminen ja muiden valmentaminen, verkostot Johdon ja asiantuntijoiden kehittämispäivä, valmennukset Esimiespäivä, valmennukset Henkilöstön kehittämispäivä, valmennukset Yksilöllinen oman jaksamisen kehittämissuunnitelma ja harjoittteet Palaverikäytännöt, perehdyttäminen Palaverikäytännöt, perehdyttäminen kaupungin sisäinen Ulkoinen koulutus Johdon tietotuotanto ja tiedon hyödyntäminen Tiedolla johtaminen ja sen kehittäminen Controllerit, johto, suunnittelijat Yhteiset tilaisuudet Perustehtävä, ateria- ja puhtauspalvelutyö Liiketoimintaosaaminen Työsuojelukulttuurin vahvistaminen Lean koulutus Palvelutyöntekijät- esimiehet ja vastaavta Suunnittelijat Benchmarking Palaverikäytännöt, Verkkokoulutus ulkoinen koulutus/ kaupungin sisäinen Johtamiskyky Johtamiskyky koostuu mahdollistavasta johtamisesta ja itsensä johtamisesta. Johtamiskyvykkyyden vahvistamiseksi on luotu johtamisperiaatteet ja johtamisen osaamisvaatimukset. Liiketoiminta-osaaminen Valmentajana toimiminen Suunnittelijat, (avainkäyttäjät, vertaisvalmentajat) Valmentajana toimiminen, verkoston johtaminen Projektijohtaminen suunnittelija asha kaupungin sisäinen koulutus Oman ajankäytön suunnittelu Suunnittelijat Coaching Oppimiskyky Hankintalakiosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Liiketoimintaosaaminen Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja uusissa osaamistarpeissa Oman työn arviointi ja palautteesta tarvitaan jatkuvaa ja nopeaa oppimista. Olemme kaikki vastuussa oppiminen omasta oppimisestamme ja ammatillisen osaamisen Työpaikkaohjaajakouluttaja, varmistamisesta. Perustehtävän monikulttuurisuuden vahvistaminen vahvistaminen, ateria- ja puhtauspalvelutyö Keittiötilojen siivous Taloushallinnon ja Johdon laskentatoimi Henkilöstöhallinnon osaamisen vahvistaminen. Suunnittelija, asiakasratkaisupäällikkö ulkoinen koulutus Toimipisteiden palvelutyöntekijät - ja vastaavat Palvelutuontekijät, kokit palveluesimiehet Liiketoiminnan assistentit Johdon assistentti coaching ja toisten palautteesta oppiminen ulkoinen koulutus Palaverikäytännöt, perehdytys ulkoinen koulutus Kaupungin oma koulutus Vuorovaikutus- ja viestintäkyky Viestintä- ja vuorovaikutustaidot - kohderyhmän huomioiminen viestinnän suunnittelussa Yhdessä tekeminen, ihmisten tietojen ja taitojen yhdistäminen Viestintä nousee yhä suurempaan merkitykseen muuttuvassa maailmassa. Vuorovaikutus- ja viestintäkykyä tarvitsemme kun verkostoidumme, teemme yhteistyötä ja toimimme kumppanina. Johto ja asiantuntijat Yhteiset tilaisuudet, oman viestintäsuunnittelijan järjestämä koulutus Ulkoinen koulututtaja Neuvottelu- ja esiintymistaidot Suunnittelija asha, Tuoke, Arha ulkoinen kouluttaja 5
Ammatillisen osaaminen ja sen strateginen merkitys Osaamisen kehittämisen tarpeet Henkilöstö- tai ammattiryhmä, johon osaamistarve kohdistuu Osaamisen kehittämisen toimenpiteet 70-20- 10 -mallin mukaan 70 20 10 Palveluvastaavat Tuki tuotannon avainkäyttäjät, perehdyttäminen Palveluesimiehet Tuki tuotannon avainkäyttäjät, perehdyttäminen Perustehtävän vahvistaminen, ateria- ja puhtauspalvelutyö Uusi Aromi- käyttönottokoulutus Palvelutyöntekijät Suunnittelija, pääkäyttäjä Suunnittelijat, avainkäyttäjät Projektiin osallistuminen, kouluttajana toimiminen Projektiin osallistuminen, kouluttajana toimiminen Tuki tuotannon avainkäyttäjät, perehdyttäminen Tuotannon avainkäyttäjät Projektiin osallistuminen, kouluttajana toimiminen Perustehtävän vahvistaminen, asiantuntijuus Keittiöstä siivoukseen, perustehtävän vahvistaminen esimiehet ja palvelutyöntekijät Työnkierto Siivouksesta keittiöön palvelutyöntekijät Työnkierto Asiakaspalvelukoulutukset (teemotettu, järjestelmän käyttö) Puhtauspalvelujen näytteenoton raportointi, järjestelmän hyödyntäminen Toimipisteiden henkilöstö Suunnittelija arha Palaverikäytänöt, perehdyttäminen, teema kk Benchmarking Osatutkinto, Tredu, oma ryhmä Osatutkinto, Tredu, oma ryhmä Palvelutuote-kehitys Puhtauspalveluosaamisen kehittäminen Ateriapalveluosaamisen kehittäminen Suunnittelija arha suunnittelijat asha ja arha Tuoken suunnittelija ohjaa ja toimii valmentajana, Verkostot Benchmarking Bencmarking, kollegalta oppiminen Tuotekehitys Tuotekehitttäjän ammattitutkinto Tuotekehityskokit ulkoinen kouluttaja, tutkinto Liiketoiminta-osaaminen Johdon tietotuotanto ja tiedon hyödyntäminen Lähiesimiestutkinto, lähiesimiestyön kehittäminen Hankintaosaamisen kehittäminen Vaativan excel osaamisen kehittäminen Power BI-tietotyökalun koulutus ja käytön osaamisen vahvistaminen. Liiketoiminnan assistentti (tiiminvetäjä) Suunnittelija, asiakasratkaisupäällikkö suunnittelija Controllerit sekä ictsuunnittelijat Controller ohjaa ja toimii valmentajana Bencmarking, kollegalta oppiminen tutkinto tai osatutkinto Hankintaosaaja1 koulutus JAMK ulkoinen tai kaupungin sisäinen Kaupungin oma koulutus/ Ulkoinen koulutus 6
Työhyvinvointisuunnitelma Keskeisimmät henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet ohjaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa sekä muuta työhyvinvoinnin parantamiseksi tähtäävää toimintaa. Keskeinen haaste työhyvinvoinnin näkökulmasta (analyysi) Selkeä perustehtävä Henkilöstökyselyn mukaan kokonaistyytyväisyys työhön on hyvällä tasolla ja suositteluhalukkuus on hyvä. Työn tuottavuus ei ole kehittynut odotetusti. Perustehtävän tekeminen sujuu, mutta kehittämiseen halutaan selkeyttä. Halua osallistua kehittämiseen olisi tuettava. Valmentava esimiestyö Henkilöstökyselyn mukaan esimiestyön arvioinnit pääosin kunnossa, säilytettävällä tasolla. Varhainen tukeminen Sairauspoissaolojen määrä on kasvussa. Noin puolet poissaoloista ovat Tules vaivojen aiheuttamia Keskeinen tavoite 1. Parannetaan henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia perustehtävän asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Mitttarina henkilöstökyselyn tulos: Voin vaikuttaa työtäni koskeviin muutoksiin-kysymys, tavoitearvo vähintään 4,5 Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi 1. Henkilöstö osallistuu työn organisointiin ja moniosaamista vahvistetaan asiakastarpeiden mukaan. 2. Esimiehet ja ohjaajat ovat valmentajia, jotka 2. Esimiehet valmennetaan uuteen tukevat hyvää työvirettä ja valmentavat henkilöstöä työsuorituksen arviointimalliin ja koko organisoimaan ja kehittämään omaa työtään henkilöstön työsuorituksen arviointi asiakastarpeen suuntaan. Mittarina tehdään. Johtamisessa käytetään henkilöstökyselyn tulos: Esimiestyön arviointi, pelisilmää tavoitteiden saavuttamiseksi tavoitearvo vähintään 4,9. 3. Työvire paranee, Sairauspoissaolot pv/htv vähenevät, tavoitearvona Tules poissaolojen vähentyminen, tavoitteena enintään vuoden 2016 taso 3.1 Selvitetään työkyvyn alenenemisen riskissä olevat henkilöt ja toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa ennaltaehkäiseviä ja yksilöllisiä ratkaisuja TULES vaivojen vähentämiseksi Toimenpiteiden vastuuhenkilö/- henkilöt 1.Liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen päälliköt 2.Liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen päälliköt 3.1 Liiketoiminta-alueiden ja ukitoimintojen päälliköt Sovittujen toimenpiteiden aikataulu Jatkuva, seuranta henkilöstökyselyssä Koko vuosi, seuranta henkilöstökyselyssä Jatkuva, seuranta kuukausittain liiketoiminta-alueella ja koko Voimia kolmannesvuosittain 3.2 Korvaavaa työtä hyödynnetään poissaolojen hallinnassa 3.2. Esimiehet Jatkuva Työturvallisuus on arkea Työtapaturmia tapahtuu toimipisteissä. Ne ovat 4. Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot, luonteeltaan lieviä joihin kukin voi vaikutta omalla työllään tavoitearvo = 0. Tapaturmien määrä vähenee, ja aktiivisella havainnoinnillaan tavoitteena enintään v 2016 taso 4.Työturvallisuuskulttuuria vahvistetaan korostamalla sen merkitystä johtamisen, esimiestyön ja palkitsemisen keinoin 4.Työsuojelupäällikkö Liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen päälliköt Seuranta kolmannesvuosittain 7
Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 VS 2017 TA 2018 VS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto 55 003 52 815 53 577 54 340 54 340 54 340 54 340 Liiketoiminnan muut tuotot 396 306 161 175 175 175 175 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat -11 479-10 597-10 744-10 749-10 749-10 749-10 749 Palvelujen ostot -15 055-14 567-15 428-16 480-16 480-16 480-16 480 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -14 991-15 104-15 361-15 159-15 159-15 159-15 159 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 790-3 447-3 448-3 414-3 414-3 414-3 414 Muut henkilösivukulut -1 004-780 -668-659 -659-659 -659 Poistot ja arvonalentumiset -169-200 -261-239 -239-239 -239 Liiketoiminnan muut kulut -5 695-5 628-5 628-5 614-5 614-5 614-5 614 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 216 2 800 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta -222-222 -222-222 -222-222 -222 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 994 2 578 1 978 1 978 1 978 1 978 1 978 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 VS 2017 TA 2018 VS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 216 2 800 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 Poistot ja arvonalentumiset 169 200 261 239 239 239 239 Rahoitustuotot ja -kulut -222-222 -222-222 -222-222 -222 Toiminnan rahavirta yhteensä 3 163 2 778 2 239 2 217 2 217 2 217 2 217 Investointimenot -219-281 -487-487 -215-170 -305 Investointien rahavirta yhteensä -219-281 -487-487 -215-170 -305 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 944 2 497 1 752 1 730 2 002 2 047 1 912 Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 2 944 2 497 1 752 1 730 2 002 2 047 1 912 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 943-2 497-1 752-1 730-2 002-2 047-1 912 Vaikutus rahavaroihin 1 0 0 0 0 0 0 Tampereen Voimian liikevaihto kasvaa kolme prosenttia edellisen vuoden suunnitelmaan ja ennusteeseen verrattuna. Ateriapalvelujen liikevaihto kasvaa kaksi prosenttia johtuen pääosin varhaiskasvatuksen kasvaneista ateriamääristä. Puhtauspalvelujen liikevaihto kasvaa seitsemän prosenttia johtuen uusista kiinteistökohteista. Työvoiman tarve kokonaisuutena, ottaen huomioon oman ja ulkopuolisen työvoiman, laskee 19 henkilötyövuodella vuoden 2017 ennusteeseen nähden. Muutos johtuu palvelujen järjestämistavan muutoksista, monipalvelutyön kehittämisestä ja eläköitymisestä. Vertailussa vuoteen 2017 näkyy ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisen tavan muutoksen toteutuminen. Järjestämistavan muutos näkyy myös puhtauspalvelujen ja ateriapalvelujen ostojen kehityksessä. 8
Vuoden 2018 kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuvat strategian mukaisesti asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla ja tuotannon tehostamiseen ja turvallisuuden parantamiseen erityisesti suurissa tuotantokeittiöissä. ICT-kehittämisessä painottuu järjestelmäkehitys toiminnan ohjausta ja tiedolla johtamista paremmin tukevaksi. Tulevana vuonna jatketaan Aromi-järjestelmän ja sähköisen tuloskortin kehittämistä. VS 2018 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1 000 euroa Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aromi kehitys -30 Aromi Analytics kehitys -20 Muu ICT kehitys -60 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Tilapäiskeittiö, ensikert. kalust. -100 Tesoman koulu, ensikert. kalust. -50 Haukiluoman pk, ensik. kalust. -10 Leinolan koulu, linjasto -35 Linnainmaan koulu, linjasto -25 Sorilan koulu, linjasto -17 Pohjois-Hervannan koulu, linjasto -35 Etelä-Hervannan koulu, linjasto -35 Koukun Helmi, hajautetun jaon vaunut -20 Tredu Santalahdentie, linjasto -50 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -487 9
Tunnusluvut Tampereen Voimia Liikelaitoksen tunnusluvut TP 2016 VS 2017 VS 2018 Asiakas Tarjotut ateriat, kpl 10 524 000 10 234 000 10 595 000 Siivottavat tilat, m 2 -- 724 000 732 000 Asiakastyytyväisyys -koulu-ja opiskelijaruokailu, % ruokailemaan on kiva tulla 69 71 71 -päiväkotiruokailu, % ruokahetki on kiva hetki 73 80 80 -hoitoalan ja vanhusten ateriat, % kokonaistyytyväisyys 87 85 85 -henkilöstöruokailu, % kokonaistyytyväisyys 68 75 75 - tyytyväisyys puhtauspalveluihin, % 59 65 60 Tehokkuus/taloudellisuus Liikeylijäämä % 5,8 % 5,3 % 4,0 % Liikevaihto, / htv 71 100 68 600 68 400 Korvaus peruspääomasta, % liikevaihdosta 0,4 % 0,4 % 0,4 % Sijoitetun pääoman tuotto% 27,6 % -- -- Prosessit ja kehittyminen Toimipaikkaverkko yhteensä (ateriapalvelut) 174 171 164 - tuotantokeittiöt, kpl 41 40 39 - palvelukeittiöt, kpl 114 113 108 - ostopalvelukohteet, kpl 19 18 17 Puhtauspalvelun laajuus, kiinteistöalueiden lukumäärä, kpl 314 324 327 Tilakustannukset 5 197 000 5 056 000 4 973 000 Työtapaturmasta johtuvat poissaolot, pv/htv 0,69 0 0 Henkilöstö Henkilöstö, htv 562 579 577 10