POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maisema-alueet maankäytössä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Asemanseudun osayleiskaava

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Ihmisen paras ympäristö Häme

YLEISTAVOITTEET

Janakkalan kunta Turenki

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA


Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

KORTTELIEN 57 ja 58 ASEMAKAAVAN MUUTOS KIVISAAREN ALUEELA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , päivitetty , , 4.3.

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Rakennesuunnitelma 2040

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Väitöskirja netissä:

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Janakkalan kunta Tervakoski

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Kaavaselostus Kaavatunnus:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

SUUR-SAIMAAN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2013

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

SUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Transkriptio:

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti tavoitteista v.2000 ja päätöstä tarkistettiin 2008. koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. MRL 24 : tavoitteet on otettava huomioon, ja niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava (ranta-asemakaava)

VAT:N AIHEPIIRIT 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

1. TOIMIVA ALUERAKENNE Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.

1. TOIMIVA ALUERAKENNE Keskeisiä elementtejä ( LJS / maankäyttö ): Erilaiset kehittämisvyöhykkeet. Valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämisperiaatteet. Nykyisen rakenteen huomioiminen ja tukeminen. Aluerakennesuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteenliittymä. Kansainväliset liikenneyhteydet.

1. TOIMIVA ALUERAKENNE ESIMERKKI MAAKUNTAKAAVATASOLLA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Kaupunkikehittämisen kohdealue Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää

1. TOIMIVA ALUERAKENNE ESIMERKKI YLEISKAAVATASOLLA Raision yleiskaava 2020

1. TOIMIVA ALUERAKENNE ESIMERKKI ASEMAKAAVATASOLLA; HAVAINNEKUVA

2. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

2. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Keskeisiä elementtejä ( LJS / maankäyttö ): Väestöennusteet -> suunnitelmien mitoitus! Toimintojen sijoittaminen nykyistä rakennetta tiivistävästi ja tukemaan joukkoliikennettä. Kaupunkiseutujen suunnittelu kokonaisuuksina Elinkeinoelämän tarpeet Terveysriskien huomioiminen (esim.vaarallisten aineiden kuljetukset) Melu, tärinä ja ilmanlaatu Ilmaston muutokseen varautuminen

2. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU - ESIMERKKIKARTTA 1. VAJAALLA KÄYTÖLLÄ OLEVIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO UUDELLEEN 2. TAAJAMARAKENTEEN ENSISIJAISET KASVUSUUNNAT 3. JOUKKOLIIKENNE 4. KEVYTLIIKENNE 5. VIHERYHTEYS

3. KULTTUURI JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

3. KULTTUURI JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Keskeisiä elementtejä ( LSJ / maankäyttö ): Kulttuuriperintö- ja maisema Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilyminen Vesi- ja rantaluonto Virkistysalueet ja reitistöt Matkailualueet ja keskukset, loma-asutus

3. KULTTUURI JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT - MAAKUNTATASO Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava -Hyväksytty 2003 -Vahvistettu 2005 (YM) -Yleiskaavaprosessi samaan aikaan

3. KULTTUURI JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT- SEUDULLINEN YLEISKAAVA Oulun seudun yleiskaava

3. KULTTUURI JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT - YLEISKAAVA Oulun seudun yleiskaava

4. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja.

4. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Keskeisiä elementtejä ( LJS / maankäyttö ): Liikenneyhteydet Liikennemuotojen yhteensovittaminen Lentoliikenteen turvallisuustekijät

4. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO - MAAKUNTAKAAVATASO Kuopion seudun maakuntkaava

4. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO - MAAKUNTAKAAVATASO Kuopion keskustan yleiskaava

MAANKÄYTTÖ / LIIKENNEJÄRJESTELMÄ PERUSTAVOITE : Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

TAVOITTEEN TARKENTUMINEN KAAVOISSA - MAAKUNTAKAAVA Maakunnalliset ja seudulliset ratkaisut Liikennejärjestelmien kehittämisessä maakuntakaavan ratkaisut painottuvat maakunnan keskusten ja haja-asutusalueiden sekä kaupunkiseutukuntien välisten eri kulkumuotojen yhteistyö- ja työnjakokysymyksiin. Maakuntakaavassa käsitellään mm. pääliikenneyhteyksien kehittämistä, rautateiden sähköistyksen ja muun kehittämisen alueidenkäytöllisiä varauksia sekä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä matkakeskuksia. Päijät-Hämeen maakuntakaava

TAVOITTEEN TARKENTUMINEN KAAVOISSA YLEISKAAVA Yleiskaavassa alueidenkäytön pääpiirteet kunnassa Yleiskaavassa liikennejärjestelmien kehittämistä käsitellään osana kunnan tai sen osan alueidenkäytön suunnittelua. Yleiskaavassa voivat painottua esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeiden yhteyksien määrittely sekä hyvien yhteyksien järjestäminen joukkoliikenteen pysäkeille, terminaaleihin ja matkakeskuksiin. Lahden yleiskaava 2025 (VE2)

TAVOITTEEN TARKENTUMINEN KAAVOISSA - ASEMAKAAVA Asemakaavassa alueidenkäytön yksityiskohtainen järjestäminen Asemakaavassa tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi siten, että siinä osoitetaan turvallinen kevyen liikenteen ja jakeluliikenteen pääsy rautatieasemille ja muihin matkakeskuksiin. Niiden yhteyteen varataan riittävät alueet polkupyörien pysäköintiin sekä sujuvaa ja turvallista liikennemuodosta toiseen vaihtamista varten sekä tarvittaessa riittävä alue autojen pysähtymistä ja pysäköintiä varten.

KIITOS!