Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi
Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen Opetushallitus Avustuksen tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, pedagogista toimintakulttuuria sekä pedagogiikan johtamista. Avustuksella tuetaan hankkeita, joissa varhaiskasvatushenkilöstön pedagogista osaamista kehitetään muun muassa seuraavilla teemoilla: pedagogisten työtapojen sekä leikki- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, lasten osallisuuden vahvistaminen, kulttuurien välisen osaamisen lisääminen sekä toimintakulttuurin muutoksen johtaminen kohti oppivaa yhteisöä. Tarkoituksena on tukea johtajien ja muun henkilöstön ammatillista ja pedagogisesti tietoista toimintaa, joka tukee lasten kehitystä ja oppimista sekä hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen valtionavustusta vuodelle 2016 oli käytettävissä 3,7 miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui 100. Valtionavustusta myönnettiin yhteensä 86 hankkeelle.
Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta -hanke Tampere vastasi Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta - hankkeen organisoimisesta. Hanke sai rahoitusta Opetushallituksesta. Kuntien kanssa laadittiin yhteistyösopimus, jossa määriteltiin talouteen ja toteutukseen liittyvät vastuut. Ohjausryhmään nimettiin kuntien varhaiskasvatuksen johtajat sekä Tampereen yliopiston ja Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) edustajat. Hankkeella oli suunnittelijoista ja kehittämispäälliköistä koostuva työryhmä, joka kokoontui kuukausittain. Hankkeen rakenteita hyödynnettiin varhaiskasvatussuunnitelmien seudullisten kirjausten laatimiseen. Jokaisella kunnalla on oma varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää seudullisia kirjauksia.
Hankkeen eri toimintamalleissa huomioitiin varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmät. Hankkeen alussa järjestettiin seminaari, jonka pääroolissa olivat kuntien hyvät pedagogiset käytännöt. Hankkeen tavoitteiden toteutumista, ja samalla varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tutustumista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä tuettiin koulutuksilla ja kehitetyillä toimintamalleilla. Hanke päättyi juhlaan, jossa olivat mukana kehittämiseen osallistuneet toimijat.
Varhaiskasvatuksen agentti malli vasu-agentit Vasu agentit -toimintamalli luotiin pedagogiikan johtamisen ja toimintakulttuurin muutoksen tueksi. Seudullinen verkosto tuki kuntien kehittämistyötä ja teki agenteista kehittäjiä. Agentteja oli yhteensä noin 40 ja he työskentelivät laskennallisesti päivän viikossa. Agentit tukivat yksiköissä pedagogiikan kehittymistä vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa. Agentit kokoontuivat säännöllisesti koulutusten, verkostotyön ja itsearvioinnin merkeissä. Kouluttajina toimivat Hanna Hjelt, Timo Järvensivu, Leena Turja, Noora Heiskanen ja Heini Paavola. Koulutusten kohderyhmänä olivat kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset.
Agenttien työnkuva vasuperusteiden jalkauttaminen päiväkotien johtajat johtavat vasutyötä ja määrittelevät oman tapansa viedä asiaa yksikössään agenttityö osana yksikön vasutyötä johtotiimin pohdinta mitä lisäarvoa agentti tuo taloihin johtajien ja johtotiimien kautta toimintakulttuurin muutoksen tuki oman vahvuutensa kautta, yksikön tarpeen mukaan vasun kokonaisuus huomioiden vertaistukea kunnan varhaiskasvatuksen painopisteet huomioon ja niiden mukaan toimiminen esim. pienryhmätoiminta
Agenttien omia ajatuksia työnkuvasta marraskuussa 2016 sparraaja hyvän huomaaja ja käytänteiden esiin nostaja työn ilon tuoja vasun jalkauttaja keskustelun herättäjä peili ja itsearviointikeino
Toimiakseen agentteina he kokivat tarvitsevansa: (marraskuu 2016) osallistavia menetelmiä kykyä havainnoida lähtötilanteen kartoitus kykyä suunnitella omaa työtään verkostoa, agenttien yhteisiä tapaamisia (osa kaikkien yhteisiä, osa kuntien omia)
Lastenhoitajien vertaismentorointi Lastenhoitajien vertaismentorointi -malli luotiin osaamisen vahvistamiseen pedagogisessa toiminnassa. Mentorointi lisäsi sekä mentoreiden että aktoreiden ammatillista osaamista ja osallisuutta yksiköiden kehittämistyössä. Seudullisesti mentoreita oli 30. He osallistuivat Tampereen yliopiston toteuttamaan koulutusprosessiin, jonka aikana he aloittivat ohjatusti oman ryhmän mentoroinnin. Mentorit saivat tukea ja ohjausta koko vertaismentorointiprosessin ajan. Jokainen mentori valitsi ryhmänsä pedagogisen teeman varhaiskasvatussuunnitelman perusteista oman vahvuutensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ryhmien sisällölliset teemat lisäsivät varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista käytännönläheistä pedagogista osaamista. Vertaismentoroinnin kokonaisuus päättyi hankkeen osalta vuoden 2017 lopussa toteutettuun yhteiseen arviointiin.
LASTENHOITAJIEN MENTOROINTIVALMENNUS 25.11.2016 KLO 12.30-15.30, Tipotien terveysasema, luentosali Minustako mentori orientaatiotilaisuus mentoreille, koko ryhmä Päivi Kupila 12.1. / 13.1.2017 Pienryhmät 20.1.2017 Klo 12-16, Voimakatu 11, 3 krs. Mentorointiprosessin kehityskaari; pienryhmät Päivi Kupila klo 12-15, Voimakatu 11. 3krs Mentori prosessin ohjaajana; koko ryhmä Päivi Kupila 26.1./ 27.1.2017 Pienryhmät Klo 12-16, 26.1 Voimakatu 11, nh. Reinivaara, 1 krs. / 27.1 Voimakatu 11, 3. krs. Mentorointi minun toiminnassani, oman ryhmän käynnistäminen; pienryhmät Päivi Kupila Toukokuu 2017 Reflektioita ja arviointia; koko ryhmä Vko 5 mentorointi alkaa
Vertaismentorointiryhmien aikataulu Vertaismentoroinnin käynnistysprosessi lokakuu 2016- tammikuu 2017 Mentoriksi ilmoittautuminen loka-marraskuu 2016 Vertaismentorointi teemat vahvistettu loka-marraskuu 2016 Vertaismentorointi ryhmiin ilmoittautuminen marras-joulukuu 2016 Mentorien valmennus marras2016- tammikuu2017 Vertaismentorointiprosessi tammi-marraskuu 2017 Vertaismentorointi ryhmien aloitustapaaminen tammikuu 2017 Vertaismentorointi ryhmien omat tapaamiset helmitoukokuu 2017 Mentorien yhteinen tapaaminen toukokuu 2017 Vertaismentorointi ryhmien omat tapaamiset elo-marraskuu 2017 Mentoreiden arviointitilaisuus marraskuu 2017
Mahdollisuuksien vasu, Hanna Hjelt 7.9., 13.9. ja 14.9. Moninaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus varhaiskasvatuksessa, Heini Paavola 5.10. Kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille järjestetyt koulutukset syksyllä 2017 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana, Noora Heiskanen 16.11.
Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Seudun kuntien varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin menetelmät kartoitettiin ja analysoitiin. Osa kunnista oli edellisen lukuvuoden aikana uudistanut koko laatujärjestelmänsä ja kuvannut laatuprosessinsa. Tätä työtä hyödynnettiin useissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja kukin kunta toteutti omat laatua arvioivat kyselynsä. Käytössä olevaan seutuvertailuun lisättiin laatua kuvaavina tekijöinä työntekijöiden koulutustaustat. Hankkeen aikana toteutettiin erityisesti lasten osallisuuteen liittyviä koulutustilaisuuksia.
Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Yhteydenotot Tampereen yliopistoon ja Karviin toivat heti hankkeen alussa tiedon siitä, että valtakunnalliset laadun arviointikriteerit ovat tulossa. Tästä syystä hankkeen aikana ei laadittu yhteisiä kriteereitä varhaiskasvatuksen arviointiin. Karvin varhaiskasvatuksen asiantuntijalle ehdotettiin Tampereen seutukunnan ottamista yhteistyöhön laatukriteerien laatimiseen, tämä ei kuitenkaan toteutunut.
Karvin varhaiskasvatuksen arviointi-ja kehittämistehtävät LAATIA pitkän aikavälin varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma TOTEUTTAA varhaiskasvatuksen arviointia kansalliset arvioinnit ja tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen tilasta ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta MÄÄRITTÄÄ varhaiskasvatukselle laadun indikaattorit, jotka kertovat millaista laatua ja laatutasoa tavoitellaan TUKEA paikallisia järjestäjiä itsearvioinnissa kouluttamalla ja opastamalla lähde: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 27.11.17
Hankkeen vaikutukset Vertaistukeen perustuva osaamisen kehittäminen toteutettiin luomalla varhaiskasvatuksen agentti -malli ja lastenhoitajille suunnatulla vertaismentoroinnilla. Molemmat toimintatavat tukivat varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämän toimintakulttuurin muutoksen toteuttamista yksikkötasolla. Päiväkodin johtajilta, agenteilta, mentoreilta ja aktoreilta saadussa palautteessa mainitaan ammatillisuuden ja osaamisen lisääntyminen. Agentti- ja mentorointitoimintaa jatketaan kaikissa kunnissa. Jokainen kunta kehittää toimintaa osana varhaiskasvatuksen kehittämiskokonaisuutta.