N o 3/2010 hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija www.kuluttajaliitto.fi Teemana asuminen Liittokokous lähestyy / Sadonkorjuun kasviksia lautasille
Pääkirjoitus Nappo 3 10 sisällys 04 Asunto-osakeyhtiölaki uusittiin mikä muuttui? 4 Kuluttajapolitiikan sietämätön keveys 06 Kuluttajaliitto auttaa asumisen ongelmissa 07 Asumisasiat kuluttajariitalautakunnassa 08 SuomiAreenalla kesäistä ohjelmaa ja täyttä asiaa 10 Luotettava opas ekolupausten viidakossa 12 Potilaan oikeudet meillä ja muualla 13 Pankin vaihtaminen on helppoa 14 Sadonkorjuun kasviksia lautasille 16 Työpöydän ääressä Ilkka Salminen 17 Sieltä täältä 18 Puheenjohtajan palsta Tulevaisuuden suuntaan 19 Liittokokous lähestyy! 20 Vieraskynä Välitämmekö 21 Konsumentförbundet hjälper med problem i boendet 22 Suomen Kuluttajaliitto ottaa kantaa 24 Pintaa syvemmältä Marianne Heikkilä JULKAISIJA Suomen Kuluttajaliitto ry, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210, suomen@kuluttajaliitto.fi, www.kuluttajaliitto.fi KULUTTAJAN PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Turunen KANNEN KUVA Shutterstock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796-4547 PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2010 Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2010. Aineistot tulee jättää 25.11.2010 mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Kuluttajapolitiikka on kummallinen asia; melkein mikä tahansa ihmiselon kysymys voi pudota sen syliin. Melkein mikä tahansa tapahtuma - kuten tulivuoren purkaus - voi lopulta aiheuttaa kuluttajaoikeudellisia pohdintoja, kiistoja ja toimenpiteitä. Silti kuluttajaasioiden ja kuluttajapolitiikan yhteiskunnallinen painoarvo on näkymätön. Missä vika? Kuluttajatutkimuskeskus kutsui alkuvuodesta koolle työpajan pohtimaan kuluttajakysymysten roolia yhteiskuntapolitiikassa. Tuli myös miettiä, minkälaista kuluttajapolitiikkaa tarvitaan tulevaisuudessa. Myöhemmin tehtiin vielä sähköinen kysely siitä, mihin kuluttaja-asioissa tulisi keskittyä. Työpajaan osallistui nelisenkymmentä henkilöä ja sähköisesti vastauksensa lähetti vajaat kuusi sataa kuluttaja-asioista kiinnostunutta. Työpajan alustuksissa kyseltiin, käytetäänkö Suomessa rajalliset kuluttajahallinnon resurssit oikein, miltä kuluttajapolitiikka näyttäisi jossain toisessa ministeriössä ja voisiko kuluttajapolitiikka olla ankeuden sijasta jotain positiivista. Entinen kuluttajaministeri Tarja Cronberg sanoi, että viranomaiset eivät voi tehdä politiikkaa yksin. Siihen tar- vitaan muitakin kumppaneita. Osastopäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi suomalaisen kuluttajaliikkeen rajallisuuden ja toivoi lainsäätäjän kannalta järjestöpuolen voimakkaampaa ja kovempaa sparrausta. Pohdintaan osallistuneiden mielipiteistä heijastui seuraavia asioita: kuluttajaviranomaisten tulisi jättää enemmän tilaa kansalaisyhteiskunnan omaehtoiselle toiminnalle ja myös tukea sitä. Kuluttajille pitäisi avata uusia vaikutuskanavia. Kuluttajaliikkeen vahvistaminen olisi kaikkien etu. Kuluttajapolitiikassa tulisi parantaa asioiden horisontaalista johtamista ja koordinointia. Eri hallinnonalojen välille tarvitaan enemmän yhteistyötä. Päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta on poistettava. Kuluttaja-asioiden kansantaloudellinen merkitys tulisi ottaa huomioon. Miten kuluttajapolitiikka nousisi varteenotettavaksi politiikan lohkoksi ja miten kuluttaja-asiat saataisiin yhteiskunnan keskiöön? Miten päästä juhlapuheista tekoihin? Ilmaan jäi odotus todellisista toimenpiteistä. Sinikka Turunen päätoimittaja Miten päästä juhlapuheista tekoihin? 2 3 kuva soile kallio
ottaminen yhtiön hallintaan ja osakkeen uuden omistajan vastuu laiminlyödyistä maksuista. kuva soile kallio Vastuun rajat tarkentuvat. Tuula Sario johtava lakimies Asunto-osakeyhtiölaki uusittiin mikä muuttui? Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan heinäkuun alussa ja toi tullessaan merkittäviä parannuksia osakkeenomistajille. Uudessa laissa otetaan entistä paremmin huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden tarpeet. teksti tuula sario KUVAT Shutterstock Uusi laki määrittää aiempaa selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden rajat. Samoin se tarkentaa yhtiön ja toisaalta osakkeenomistajan vastuun rajat. Tarkoitus on lisätä asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Valtuuttamista helpotettiin Uusi laki helpottaa toisen henkilön valtuuttamista toimimaan osakkaan puolesta yhtiökokouksessa ja selventää ilman kokousta tehtävän päätöksen edellytyksiä. Yhtiökokouskutsun toimittamista on muutettu siten, että kirjallinen kutsu on aina lähetettävä vähintään kahta viikkoa ennen kokousta jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Valtuutuksen yhtiökokoukseen voi antaa toistaiseksi aiemman kolmen vuoden sijasta. Sen voi antaa myös muulla tavoin kuin allekirjoitetulla valtakirjalla, esimerkiksi sähköpostilla tai puhelinsoitolla. Toiminnantarkastaja Uuden lain mukaan asunto-osakeyhtiön pitää valita toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole KHT- tai HTM-tilintarkastajaa eikä yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiön ei tarvitse muuttaa yhtiöjärjestystä siirryttäessä toiminnantarkastajaan. Uuden lain myötä on mahdollista valita isännöintiyritys isännöitsijäksi. Vanhan lain mukaan tähän piti nimetä tietty henkilö. Perintäkeinojen käyttöä laajennettiin Yhtiöjärjestyksessä voidaan jatkossa määrätä nykyisten vastikkeen perintäkeinojen soveltamisesta myös yhtiön perimiin käyttömaksuihin esimerkiksi sauna-, pesutupa- tai autopaikkamaksuihin. Näitä keinoja ovat huoneiston Yhtiön korjauksista tiedotettava ajoissa Osakkeenomistajan ja huoneiston käyttäjän oikeuksien turvaamiseksi säädettiin yhtiön velvollisuudesta ilmoittaa osakkeenomistajalle ja huoneiston käyttöoikeuden haltijalle riittävän ajoissa kunnossapitotoimista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Ilmoitusvelvollisuus ei koske kiireellisiä korjauksia, joita ei voida lykätä. Yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiöiden erilaisuuden vuoksi laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, miten tarvetta on selvitettävä. Se ratkaistaan kussakin yhtiössä erikseen. Asunto-osakeyhtiöllä on velvollisuus säilyttää ja pitää osakkeenomistajien saatavana sille toimitetut kunnossapitotyöilmoitukset, joita koskevat työt saattavat vaikuttaa osakkeenomistajan tai -ostajan oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Yhtiölle ilmoitetuista töistä pitää mainita isännöitsijäntodistuksessa. Vanhan lain perusteella tietoja aiemmista rakennustöistä oli usein mahdotonta saada. Kunnossapitovastuun jakautuminen Osakkeenomistaja vastaa edelleen niistä huoneiston rakenteista, pinnoista ja laitteista, joiden kuntoon hän voi vaikuttaa. Vastuu wc-laitteesta siirtyi nyt kokonaisuudessaan yhtiölle, mutta pesualtaat ovat edelleen osakkeenomistajan vastuulla. Yhtiö on velvollinen korjaamaan aiheuttamansa vaurion osakkaan huoneistossa yhtiössä sovittuun tasoon eli siihen tasoon, jossa huoneisto on alun perin osakkeenomistajalle luovutettaessa ollut. Tämän mukaisesti osakkaan itse asentamaa parkettilattiaa ei yhtiö edelleenkään ole velvollinen korvaamaan, ellei parketti ole ollut alkuperäinen. Osakkeenomistajan muutos- ja kunnossapitotyöt Yhtiön ja toisen osakkaan oikeuksien turvaamiseksi osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle sellaisten kunnossapito- ja muutostöiden tekemisestä, jotka voivat vaikuttaa rakenteisiin tai toiseen osakkeenomistajaan. Aiemmin ilmoitusvelvollisuus koski vain muutostyötä, vaikka kunnossapitotyöstä saattoi aiheutua samoja ongelmia. Huoneiston pintojen maalaamisesta ei edelleenkään tarvitse tehdä ilmoitusta, mutta kylpyhuoneremontista se on tehtävä. Kunnossapito- ja muutostyötä tekevä osakas vastaa sellaisista kohtuullisista kuluista, joita yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle koituu tarpeellisista selvityksistä. Lain mukaan yhtiöllä on oikeus valvoa osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostyötä. Osakas vastaa myös valvonnasta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Kunnossapitotyö voidaan teettää Laissa on myös säännös yhtiön oikeudesta teettää kunnossapitotyö osakkeenomistajan kustannuksella, mikäli tämä laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovastuunsa. Jos osakas esimerkiksi laiminlyö lumien pudottamisen parvekkeelta, voi yhtiö teettää työn osakkaan kustannuksella. Myös osakkeenomistajalla on vastaava oikeus, jos yhtiö laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapidon. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö laiminlyö hissin korjauttamisen ja yläkerrosten asukkaat ovat riippuvaisia hissin toiminnasta. Osakkeenomistajan on kuitenkin ensin kirjallisesti vaadittava yhtiötä suorittamaan korjaustoimenpide. 4 5
Kuluttajaliitto auttaa asumisen ongelmissa Asumisasiat kuluttajariitalautakunnassa Kuluttajariitalautakuntaan voi viedä myös asuntojen ja kiinteistöjen kauppaan liittyviä riita-asioita. Samoin huoneenvuokrasuhteisiin ja asumisoikeusasumiseen liittyviä erimielisyyksiä. Näiden riitojen vastapuolina voi olla myös kaksi yksityistä kuluttajaa. Suomen Kuluttajaliitto antaa neuvoja asumisen kiperissä kysymyksissä. Liiton lakimies Ilkka Salminen kertoo, millaista neuvontaa liitosta saa. Mitä asumisasioiden neuvonta on ja kenelle sitä annetaan? Maksutonta asumisneuvontaa annetaan puhelimitse ja sähköpostitse asunto-osakeyhtiöiden osakkaille, asuinhuoneiston vuokrasuhteissa vuokralaisille ja vuokranantajille sekä asumisoikeusja osaomistuksen haltijoille. Asumisneuvonnan palveluihimme eivät kuulu asunto- ja kiinteistönkauppa. Niihin saa neuvontaa liiton maksullisesta neuvontanumerosta. Liiton jäsenet saavat kaiken neuvonnan toimiston vaihteen kautta ilman neuvonta-aikojen jonotusta. Mitä kysytään eniten? Asunto-osakeyhtiöissä kysytään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisesta osakkaan ja yhtiön kesken. Tyypillinen esimerkki on, kenelle kuuluu vesivahingon korjaaminen ja/tai korvaaminen huoneiston märkätiloissa. Vuokrasuhteissa aiheena on vuokravakuuden perusteeton käyttö tai vuokravakuuden pidättäminen. Muita aiheita ovat vuokranantajan tekemät yksipuoliset vuokrankorotukset ja vuokralaisen vuokranalennusvaatimukset ajalta, jolloin huoneisto on ollut puutteellisessa kunnossa esimerkiksi putkiremontin vuoksi. Saako tätä neuvontaa muualta? Asunto-osakeyhtiön osakkaita ei mikään muu taho neuvo maksutta. Osakas ei ole lain mukaan kuluttajan asemassa suhteessa omaan asunto-osakeyhtiöönsä. Osakkaillakin pitäisi olla mahdollisuus saada kiistansa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Näin ei turhaan rasitettaisi tuomioistuimia usein taloudellisesti vähäisillä kiistoilla. Kuluttajaoikeusneuvojat neuvovat vuokra-asioissa. Kuluttajariitalautakunta antaa suosituksia vuokrasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Voidaanko kaikkia kysyjiä auttaa? Ainakin siten, että kerrotaan esitettyjen asioiden valossa, miten tulisi menetellä. Selvitetään lainsäädännön mukainen tilanne ja kehotetaan tarvittaessa käyttämään oikeussuojakeinoja, kuten kuluttajariitalautakuntaa vuokra-asioissa ja tuomioistuinmenettelyä asuntoosakeyhtiöasioissa. Asianajoon meillä ei valitettavasti ole voimavaroja. Yleensä ongelma ratkeaa neuvonnassa, mutta täytäntöönpano jää asianosaisille. Jos on menetelty lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti, asian voi osapuolia sitovasti ratkaista vain tuomioistuin. Päivittäin ehdin vastata noin 14 puheluun kahden neuvontatunnin aikana. Määrät vaihtelevat puheluiden kestosta ja vaikeudesta riippuen, joskus yksi puhelu voi kestää puolikin tuntia. Puhelin soi koko neuvonta-ajan eivätkä kaikki halukkaat pääse aina läpi. Sähköpostitse lähetettyjä kysymyksiä tulee päivittäin noin kymmenen. Viikossa saan siis noin 60 puhelinasiakasta ja saman määrän sähköposteja. teksti tarja raiskinen, varapuheenjohtaja kuluttajariitalautakunta KUVA Shutterstock Asuntokaupasta voi valittaa kuluttajariitalautakuntaan, jos kohde on hankittu nimenomaan asumista varten. Riidan kohteena voi olla vakituiseen asumiseen tarkoitettu asunto-osake tai kiinteistö, vapaa-ajan asunto tai asuinrakentamista varten hankittu rakentamaton tontti. Yksityishenkilöiden välisessä asuntokaupassa valituksen voi tehdä kumpi tahansa kaupan osapuolista, ostaja tai myyjä. Eniten valituksia poikivat käytettyjen asuntojen kaupat. Usein erimielisyydessä on kysymys siitä, että kohteessa paljastuu vasta kaupanteon jälkeen sellainen vika tai puute, josta kaupan osapuolet eivät ole tienneet ennen kauppaa. Riitaa on usein myös siitä, onko myyjä täyttänyt kauppaan liittyvän tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Asuntokannan ikääntyessä yhä useammin eripuraa syntyy siitä, onko ostaja saanut riittävät tiedot taloyhtiön jo päättämistä tai muutoin varmuudella tiedossa olevista peruskorjauksista. Uusien asuntojen kaupoissa kuluttajan vastapuolena on asuntokaupan ammattilainen. Uudelta kohteelta voidaan edellyttää korkeampaa laatutasoa kuin käytetyltä. Useimmiten kuluttajan vaatimuksena onkin asunnossa todettujen laatupuutteiden kuntoon saattaminen. Huoneenvuokrasuhteita koskevien valitusten määrä lautakunnassa on kasvanut tasaisesti, mikä osoittaa, että kyseisille asioille oli selkeä oikeusturvan tarve. Kolme vuotta sitten tapahtuneen lainsäädäntömuutoksen taustalla vaikutti asunto-oikeuksien lakkauttamisesta seurannut puute oikeussuojan saatavuudessa. Ylivoimaisesti suurin osa huoneenvuokrasuhteita koskevista valituksista on koskenut kiistaa vuokravakuudesta vuokrasuhteen päättyessä. Eniten näkemyseroja syntyy siitä, mitä on pidettävä huoneiston tavanomaisena kulumisena ja asunnon siisteystasosta vuokralaisen muuttaessa pois. Erimielisyyttä aiheuttavat myös vuokrasopimusten tulkinnanvaraiset ja epäselvät ehdot sekä asunnon kunnon mahdolliset puutteet vuokrasuhteen kestäessä. Valituksen lautakunnassa voi saattaa vireille paitsi kuluttajan asemassa oleva vuokralainen myös vuokranantajana oleva yksityishenkilö. Useimmiten valittaja on kuitenkin vuokranantajan toimintaan tyytymätön vuokralainen. Lautakunta ei voi kuulla osapuolia ja mahdollisia todistajia henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa. Ratkaisusuositusta ei siis voida antaa silloin, kun osapuolet ovat erimielisiä esimerkiksi suullisen sopimuksen sisällöstä. Lautakunta voi perustaa päätöksensä vain kirjalliseen aineistoon, osapuolten esittämiin lausuntoihin ja selvityksiin. Usein jo kohteesta otetut valokuvat riittävät osoittamaan osapuolten väitteitä toteen. Käsittely lautakunnassa on maksutonta. Asiansa hävinnyt kuluttaja ei joudu korvaamaan vastapuolensa kuluja. 6 7
. Tasatunnein pyörähti käyntiin Napposen onnenpyörä, josta lapsilla ja lapsenmielisillä oli mahdollisuus voittaa kesäisiä herkkuja tai Napposen kangaskassi. kuva soile kallio Liiton teltalla kävi kova vilinä. Paula Pessi projektivastaava SuomiAreenalla kesäistä ohjelmaa ja täyttä asiaa Suomen Kuluttajaliitto osallistui jo kolmatta kertaa SuomiAreena -tapahtumaan, jonka järjestävät vuosittain MTV3 ja Porin kaupunki. SuomiAreena kerää heinäkuiseen Poriin valtakunnan vaikuttajat ja ylläpitää viikon ajan yhteiskunnallista keskustelua. Tänä kesänä viidettä kertaa järjestetty Suomi- Areena keräsi lähes 20 000 kuulijaa. Onnenpyörä ja lakimiesklinikka kiinnostivat Porin Seudun Kuluttajayhdistys ja Suomen Kuluttajaliitto esittäytyivät kävelykadun Kansalaistorilla 21. 23.7.2010. Ilmat suosivat tapahtumaa muutaman tunnin vesiryöppyä lukuun ottamatta ja teltalla kävikin kova vilinä. Etenkin Napposen onnenpyörä kiinnosti sekä vanhoja että nuoria, ja onnenpyörän eteen muodostuikin joka tunti jono innokkaista pyöräyttäjistä. Teltalla päivysti myös lakimiesklinikka, jonne saattoi piipahtaa kysymään asumiseen ja kuluttajan oikeuksiin liittyvistä asioista. Ihmisiä kiinnostivat ainakin vuokrasuhteisiin, asunto-osakeyhtiöön, asuntokauppaan ja remonttipalveluihin liittyvät asiat, liiton lakimies Ilkka Salminen kertoo. Teltalla oli vilkasta ja ihmiset kysyivät rohkeasti kuluttajan oikeuksiin liittyvistä mieltä askarruttavista asioista ja olivat kiinnostuneita kuluttaja-asioista. Aikuiset osallistuivat kuluttaja-aiheiseen tietovisaan. Osallistujien kesken arvottiin lahjakortti, jonka voitti Eila Kronqvist Oulusta. Osaisitko itse vastata vaikkapa seuraavaan kysymykseen: Kodinkoneketjun tarjouksessa digiboksien luvattiin riittävän viikoksi. Tavarat loppuivat jo ensimmäisenä päivänä. Miten kauppiaan pitäisi toimia? a) Luvata reilu alennus kannettavasta tietokoneesta digiboksin sijaan. b) Kehottaa asiakasta kääntymään maahantuojan puoleen, koska he eivät toimittaneet luvattua määrää tarjoustuotteita. c) Myydä asiakkaalle vastaava digiboksi luvatulla tarjoushinnalla. Eetunaukiolla puhuttiin taloudesta ja kisailtiin Kultsi Napposen johdolla Takaiskuiltakaan ei vältytty, kun torstain kova ukkosmyrsky tuulenpuuskineen kaatoi Napposen onnenpyörän, joka hajosi loppupäiväksi. Onnenpyörä saatiin kuitenkin porilaisten apuvoimien avulla kuntoon seuraavaksi aamuksi, jolloin Eetunaukion lavalla kisailtiin tieto- ja taitovisassa. Sen päätteeksi osallistujat pääsivät pyöräyttämään onnenpyörää. Eetunaukion lavalla järjestettiin kesäisen kevyt, mutta täyttä asiaa sisältävä paneelikeskustelu aiheesta Voiko fiksu velkaantua? Liiton omin asiantuntijavoimin pohdittiin velkaantumisen syitä, seurauksia ja velkaantuneen tulevaisuuden näkymiä. Paneelikeskustelun jälkeen liiton maskotti Kultsi Napponen järjesti puuhaa lapsille. Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan puuhatehtäviin ja pyöräyttämään onnenpyörää. Palkinnoksi sai tuoreita mansikoita tai herneitä. Jokainen osallistuja sai mukaansa myös opettavaista materiaalia sisältävän Napposen kangaskassin. Kassista löytyi muun muassa uusi Napposen puuhakirja. teksti paula pessi Kuvat Paula Pessi & Satu Oksanen Paneelikeskustelussa pureuduttiin velkaongelmiin ja rahankäyttöön. Kuvassa vasemmalta oikealle Porin Seudun Kuluttajayhdistyksen puheenjohtaja Terttu Malin, ekonomisti Martti Luukko, Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja Krista Kiuru ja keskustelun vetäjänä toiminut Helena Lustig. SuomiAreena SuomiAreenan synty ajoittuu heinäkuuhun 2004. Tuskailin uutisköyhää heinäkuuta. Ihmettelin, mihin se yhteiskunnallinen keskustelu yht äkkiä katoaa lähes puoleksitoista kuukaudeksi, toteaa MTV:n uutisten uutispäällikkö Esa Nieminen. Samaan aikaan medialta odotetaan lisääntyvää vastuuta keskustelun ylläpitäjänä. Siinä perusta uudelle yhteiskunnalliselle kesätapahtumalle, kertoo Nieminen. Uuden tapahtuman tärkeimmät asiat olivat siinä, että tilaisuudet ovat avoimia kaikille, ne pidetään kesäisen leppoisissa paikoissa ja että niissä pyritään luotsaamaan Suomen tulevaisuutta. Lähde: www.mtv3.fi Tietovisassa vastaajat pääsivät pohtimaan kuluttaja-aiheisia kysymyksiä takuusta, verkkokaupasta ja palautusoikeudesta. 8 9
Voiko kuluttaja vähentää ympäristön kuormitusta tekemällä järkeviä ostopäätöksiä? Ainakin mainosten perusteella voi. Tänä päivänä kuluttajia pommitetaan ympäristöviesteillä ehkä enemmän kuin koskaan. Kuluttajan voikin olla vaikeaa suunnistaa ekolupausten viidakossa. Onneksi viidakkoon ei tarvitse astua yksin. Ekolupausten viidakko ei ole ainutlaatuinen tai uusi ilmiö. Ympäristöllä myyminen yleistyi jo 1980-luvulla. Tämän seurauksena Pohjoismaiden ministerineuvosto ryhtyi miettimään luotettavan viidakkooppaan raameja. Kuluttajille haluttiin luoda yksinkertainen ja luotettava apuväline, joka auttaisi valitsemaan takuuvarmasti ympäristön kannalta parhaimpia tuotteita. Mietinnän tuloksena syntyi Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Joutsenmerkin syntysanat lausuttiin vuonna 1989. Toiminta Suomessa aloitettiin vuotta myöhemmin. Joutsenmerkki viettääkin tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi Suomessa vietetään syksyllä ensimmäistä Joutsenmerkki-viikkoa. Luotettava opas ekolupausten viidakossa teksti Antti Lehmuskoski, markkinointikoordinaattori, SFS-Ympäristömerkintä jatteluun. Ne siis huomioivat tuotteen raaka-aineen, valmistuksen, käytön ja hävittämisen tai uusiokäytön merkittävimmät ympäristövaikutukset. Joutsenmerkin saaminen on työläs prosessi. Vaatimusten täyttyminen tulee osoittaa kirjallisella hakemuksella ja isolla nipulla erilaisia dokumentteja. Usein vaatimusten täyttymisen todisteeksi edellytetään puolueettoman tutkimuslaitoksen testejä. Kirjallisen hakemuksen lisäksi valmistuspaikalle tehdään tarkastus, jossa katsotaan että kaikki on juuri niin kuin hakemuksessa on ilmoitettu. Jatkuvasti kiristyvä prosessi Kun jokin tuote tai palvelu on saanut Joutsenmerkin, ei valmistaja voi nostaa jalkojaan pöydälle ja huokaista helpotuksesta. Joutsenmerkin vaatimuksia nimittäin kiristetään 3-5 vuoden välein. Myös merkin jo saaneet yritykset joutuvat hakemaan sitä uudestaan, tiukempien vaatimusten mukaan. Jatkuvasti kiristyvillä vaatimuksilla varmistetaan se, että Joutsenmerkin saaneet tuotteet ja palvelut ovat aina ympäristön kannalta parhaiden joukos- Vain ympäristön kannalta parhaille Joutsenmerkki opastaa kuluttajia ja ammattiostajia valitsemaan ympäristön kannalta parhaita tuotteita. Joutsenmerkin vaatimukset asetetaan siten että vain parhaat, enintään 20 30 % tuoteryhmän tuotteista pystyy läpäisemään ne. Vaatimukset perustuvat elinkaariasa. Sillä myös ohjataan valmistajia jatkuvaan parantamiseen, aina vaan pienempiin ympäristövaikutuksiin. Laajalle levinnyt ja luotettu merkki Voiko Joutsenmerkistä sanoa että se on onnistunut tehtävässään? Kyllä voi. Joutsenmerkki vaikuttaa hyvin monen tuotteen ja palvelun valmistukseen kaikissa Pohjoismaissa. Joutsenmerkillä on vaatimukset noin 70 tuoteryhmälle, jotka vaihtelevat WC-paperista hotelleihin ja pesuaineista tietokoneisiin. Pelkästään Suomen markkinoilla on yli 2000 tuotetta ja palvelua, joilla on Joutsenmerkki. Joutsenmerkki on myös erittäin tunnettu ja arvostettu merkki. Noin yhdeksän suomalaista kymmenestä tunnistaa merkin. Joutsenmerkki on rankattu Suomen neljänneksi arvostetuimmaksi brändiksi. Nämä luvut kertovat suomalaisten suuresta luottamuksesta Joutsenmerkkiä kohtaan. Ja tämä taas on avainasia, kun halutaan vaikuttaa ostopäätöksiin ja lisätä ympäristön kannalta parhaiden tuotteiden kysyntää ja tarjontaa. Mistä luottamus oikein syntyy? Ennen kaikkea lupauksen pitämisestä. Joutsenmerkki lupaa, että tuote tai palvelu on ympäristön kannalta parhaiden joukossa. Tämä lupaus ei ole pettänyt. Toki luotettavuuden taustalla on monia muitakin asioita: jatkuvasti kiristyvät vaatimukset, vaatimusten laadinnan avoin prosessi, tiukka valvonta, yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus ja puolueettomuus. Lautakunta puolueettomuuden lukkona Joutsenmerkin parissa työskentelee yli 100 ammattilaista eri Pohjoismaissa. He valmistelevat eri tuoteryhmien vaatimuksia, tarkastavat lupahakemuksia, sekä tiedottavat Joutsenmerkistä. Lopullinen päätösvalta Joutsenmerkin vaatimusten tasoon on kuitenkin ympäristömerkintälautakunnalla. Tällä on pyritty varmistamaan merkin puolueettomuus. Suomen ympäristömerkintälautakunta kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Kokoontuessaan lautakunta äänestää uusien tuoteryhmien vaatimuksista ja vanhojen tuoteryhmien vaatimusten kiristyksistä. Lautakunnassa on laaja edustus. Mukana on edustajia ministeriöistä, toimialajärjestöistä, julkisista hankkijoista, kuluttajaviranomaisista, tiedemaailmasta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Myös Suomen Kuluttajaliitolla on edustaja ympäristömerkintälautakunnassa. Hän on Karjaanseudun kuluttajat ry:n puheenjohtaja Seija Kannelsuo-Mäntynen. Suomen Kuluttajaliiton edustaminen lautakunnassa on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa. Keskustelut lautakunnassa ja eri maiden lautakuntien välillä avartavat näkökulmia. Seija Kannelsuo-Mäntynen toteaa. Vaikka ympäristöasioihin paneutuminen on työlästä, on se myös hyödyllistä: Työni kautta ympäristöasiat ovat minulle tuttuja, mutta Joutsenmerkin kautta asioihin paneudutaan vielä syvällisemmin, jotta saamme parhaat mahdolliset kriteerit Joutsenmerkille kuluttajien ostoskäyttäytymisen auttamiseksi. Siinäpä se Joutsenmerkin ydin onkin. Auttaa kuluttajaa ja toimia luotettavana oppaana. Faktaa Joutsenmerkki on voimassa kaikissa Pohjoismaissa. Merkin hakeminen ja käyttäminen on vapaaehtoista. Joutsenmerkillä on kriteerit noin 70 eri tuoteryhmälle. Suomessa on myynnissä yli 2000 joutsenmerkittyä tuotetta ja palvelua. Suomessa Joutsenmerkistä vastaa puolueeton ja voittoa tavoittelematon SFS-Ympäristömerkintä. Joutsenmerkistä sanottua Kun merkki on luotettavasti hallinnoitu ja se muuttuu ajassa, eli vaatimustaso kovenee jatkuvasti, on ympäristömerkeistä apua kuluttajalle ostopäätöksissä. Työministeri Anni Sinnemäki Elinkaariajattelu on tärkeässä osassa kriteereitä valmisteltaessa. Seija Kannelsuo-Mäntynen, Suomen Kuluttajaliiton edustaja 10 11
Potilaan oikeudet meillä ja muualla Suomessa ensimmäisenä maana, vuonna 1993 tuli voimaan potilaslaki. Lain keskeiset seikat ovat potilaan oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun, hoidon tapahtuminen yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, tiedon saantioikeus, tietosuoja sekä potilasasiamiesjärjestelmä. teksti martti mikkonen, varatuomari Kuva Shutterstock Miten potilaan oikeudet pysyvät muutoksissa mukana? Pankin vaihtaminen on helppoa Tiliasioinnin siirtämisestä pankista toiseen on laadittu kaikkia Euroopan pankkeja velvoittavat ohjeet, jotka helpottavat pankin vaihtoa. Sekä kuluttajilta että pankeilta kerätään parhaillaan palautetta siitä, miten homma toimii käytännössä. teksti sari okko Kuva Shutterstock Osallistuin Kroatiassa Medical Law -maailmankongressiin elokuun alkupuolella. Kongressissa yhdistyivät lääketiede ja lainsäädäntö eettisistä sekä potilas- ja ihmisoikeusnäkökulmista. EU-maissa potilaan oikeudet ovat säänneltyjä. Suomen ei tarvitse tässä seurassa hävetä, sillä jo aiemmin säännöksemme täyttivät EU:n normit. Monissa muissakin maissa, kuten entisissä Itä-Euroopan maissa on kattavantuntuista lainsäädäntöä. Ongelma vain on, etteivät lait toimi käytännössä kun juuri kukaan lääkäreistä ei tunne niiden olemassaoloa. Paljon muutoksia terveydenhuollossa Terveydenhuolto on kokenut potilaslain säätämisen jälkeen monia muutoksia. Toimintaympäristö on muuttunut. Lainsäädäntöä on tullut lisää, kuten perustuslaki, hoitotakuulaki ja kilpailulaki. On potilasturvallisuusstrategiaa, sähköistä asiointia ja asiakirjojen käsittelyä. On julkisen ja yksityisen sektorin työnjako ostopalveluineen ja keikkalääkäreineen. Miten potilaan oikeudet pysyvät tässä menossa mukana? Sujuuko hyvin? ei suinkaan aina Kysymyshän on kymmenistä miljoonista hoitotapahtumista, potilaiden ja hoitohenkilökunnan kohtaamisista. Valtaosa hoitokontakteista sujuu mallikkaasti ja potilaat ovat tyytyväisiä. Aina on myös tapauksia, joissa potilas katsoo tulleensa kohdelluksi huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Hoitotakuusta huolimatta hoitoon pääsy viivästyy, potilas ei saa ymmärrettävää informaatiota sairaudestaan, hoidon riskeistä tai sen ennusteesta tai potilasvahingon korvausperusteista. Potilasasiakirjamerkinnät ovat virheelliset. Huonot kokemukset voivat johtua myös siitä, että potilaan ja hoitohenkilökunnan kohtaaminen ei aina suju parhaalla tavalla vuorovaikutuksen näkökulmasta. Ystävällinen käytös puolin ja toisin ei ole ainakaan rahasta kiinni. Sehän ei maksa mitään. Potilasasiamies puun ja kuoren välissä Alusta alkaen on lain ongelmaksi tiedostettu se, että potilasasiamies työnantajansa tai toimintayksikkönsä asioita hoitaessaan toimii kuin puun ja kuoren välissä. Kun potilasasiamies opastaa potilasta muistutuksen tekemisessä potilasasiamiehen omasta esimiehestä, riippumattomuus ja potilaan etu ovat taatusti koetuksella. Selvitystyötä ja lakifiilaustakin tarvitaan Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty kaksi virallista selvitystä potilaan oikeuksien toteutumisesta ja potilasasiamiesten asemasta. Selvitykset eivät ole johtaneet viranomaisten ystävällistä kuuntelemista ja empaattisenoloista ymmärtämystä pidemmälle. On aika ryhtyä toimiin potilaan oikeuksien toteutumisen kartoittamiseksi ja ongelmien analysoimiseksi sekä potilasasiamiesten aseman arvioimiseksi. Potilaslakiin tuskin tarvitaan suuria muutoksia. Se ei ole suurin kanto kaskessa potilaan oikeuksien osalta. Toimintakulttuuria voi muuttaa koulutuksella ja asennemuutoksella. Potilasasiamiesten asema ja riippumattomuus tulee kiireesti saattaa tämän päivän tasolle ja se vaatinee lainmuutoksen. Norjan ja Uuden Seelannin potilasasiamiesjärjestelmissä riippumattomuus on turvattu. Suomen ei siis tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan se voi ottaa oppia muiden maiden kokemuksista ja omistaankin ja muokata lakitäsmennykset toimintakulttuuriimme parhaiten soveltuviksi. Uudet EU-alueen yhtenäiset ohjeet tiliasioinnin siirrosta tulivat voimaan marraskuun alusta 2009. Euroopan komission hyväksymien ohjeiden tavoitteena on helpottaa asiakkaiden pankinvaihtoa, yhtenäistää EU-alueen pankkikäytäntöjä ja lisätä pankkien välistä kilpailua. Ohjeet koskevat tiliasioinnin siirtämistä, mikä tarkoittaa käyttelytilin avaamista uudessa pankissa, maksuasioinnin siirtämistä uudelle tilille ja tilin mahdollista lopettamista vanhassa pankissa, rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitosta tiivistää. Näin se toimii Ohjeiden mukaan pankit avustavat asiakasta tiliasioiden siirtämisessä, jotta siirto onnistuu esteettömästi ja ilman aiheetonta viivästymistä. Vaihto lähtee liikkeelle siitä, että asiakas sopii tilin avaamisesta ja siihen liittyvistä palveluista uudessa pankissa. Asiakas antaa uudelle pankille valtakirjan, jolla se voi hoitaa vanhan pankin kanssa kaikki siirtoon liittyvät toimet. Uusi pankki antaa ohjeet uusien tilitietojen toimittamisesta työnantajalle palkanmaksua varten sekä muutoksen ilmoittamisesta suoravelotuslaskuttajille. Vanha pankki puolestaan huolehtii siitä, että maksuasioiden hoito siirtyy uuteen pankkiin ja että vanha tili lopetetaan. Siirrolle on asetettu seitsemän pankkipäivän enimmäisraja. Tiliasioiden siirtäminen on ilmaista. Vain harva vaihtaa Suomessa uudet ohjeet eivät ole aiheuttaneet suurta mullistusta, sillä ne vastaavat Halosen mukaan pitkälti aiemmin vallinnutta käytäntöä. Ohjeiden kanssa ei ole ollut ongelmia, koska vastaavantyyppiset ohjeistukset ovat meillä pankeissa olleet voimassa jo pitkään. Suomalaiset ovat perinteisesti varsin uskollisia pankeilleen. Vuosittain vain nelisen prosenttia suomalaisista vaihtaa pankkia kokonaan. Luku on keskimääräistä pienempi, jos tilannetta verrataan vaikka muihin Pohjoismaihin tai Keski- Euroopan maihin, Halonen kertoo. Yleisimpiä syitä pankin vaihtoon ovat muun muassa hinnoittelu- ja palvelukysymykset, edullisemman lainatarjouksen saaminen uudesta pankista ja koko perheen talouden keskittäminen yhteen pankkiin. Anna palautetta! Finanssialan Keskusliitolla on menossa kaikille suomalaisille pankeille suunnattu kysely, jolla kerätään tietoa uusien ohjeiden käyttöönottamisesta ja periaatteiden toimivuudesta. Ohjeiden käyttöönotosta on käynnissä selvitykset myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Samaan aikaan Euroopan komissio kerää palautetta kuluttajilta tiliasioinnin siirtämisestä, mahdollisuuden käyttämisestä ja periaatteiden toimivuudesta. Kyselylomakkeen voi täyttää internetissä kaikilla virallisilla EU-kielillä. Suomenkielisen lomakkeen löydät linkistä: http://ec.europa.eu/internal_ market/finservices-retail/mobility/switching_feedback_fi.htm Lisätietoa tiliasioinnin siirtämisestä löytyy Finanssialan Keskusliiton sivuilta: www.fkl.fi > Julkaisut ja tilastot > Oppaat, ohjeet ja malliehdot > Ohje asiakkaalle tiliasioinnin siirtämiseksi pankista toiseen pankkiin (pdf) 12 13