TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 6.4.2009 188
Turun kaupungin tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 4 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 4 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys... 7 4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 8 5. Kaupungin henkilöstö... 9 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 10 7. Ympäristötekijät... 12 8. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 13 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 15 9.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 9.2. Toiminnan rahoitus... 21 10. Rahoitusasema ja sen muutokset... 22 11. Kokonaistulot ja menot... 24 12. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous... 24 12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 24 12.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 26 12.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 26 12.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 27 12.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 29 13. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 33 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 34 14. Talousarvion toteutuminen... 34 14.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 34 Johdanto... 35 Hallinto... 36 1 01 Keskusvaalilautakunta... 36 1 02 Kaupunginvaltuusto... 37 1 03 Tarkastuslautakunta... 38 1 04 Kaupunginhallitus... 42 1 11 Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista... 66 1 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta... 66 Turku Touring Oy... 70 Palvelutoimi... 72 Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen... 72 1 20 Terveyslautakunta... 74 1 30 Sosiaalilautakunta... 80 1 32 Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö)... 90 1 52 Liikuntalautakunta... 91 1 54 Nuorisolautakunta... 96 1 56 Kulttuurilautakunta... 101 Myllykoti Oy... 108 Forum Marinum säätiö... 110 Osaamis- ja elinkeinotoimi... 112 Osaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen... 112 1 40 Opetuslautakunta... 114 1 45 Ammattiopetuslautakunta... 121 1 46 Ammattikorkeakoulun hallitus... 127 Turku Science Park konserni... 134 Koneteknologiakeskus Turku Oy... 136 Pilot Turku Oy... 138 Ympäristötoimi... 140 Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen... 140 1 60 Teknisten palveluiden lautakunta... 142 1 61 Joukkoliikennelautakunta... 144 1 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta... 147 1 64 Rakennuslautakunta... 151
Turun kaupungin tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO 1 65 Kiinteistölautakunta... 153 1 81 Teknisten palveluiden lautakunta, Kunnallistekniikka... 154 1 82 Teknisten palveluiden lautakunta, Viherlaitos... 156 1 83 Teknisten palveluiden lautakunta, Talotoimi... 158 1 84 Teknisten palveluiden lautakunta, Kiinteistöjen hoito... 160 1 85 Teknisten palveluiden lautakunta, Kaupungin varikko... 162 1 70 Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos... 164 1 73 Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos... 167 1 74 Satamalautakunta, Turun satama... 169 1 75 Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos... 172 1 77 Kiinteistölautakunta, Tilalaitos... 175 1 78 Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos... 178 Kiinteistö Oy Lehtolaakso... 181 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab... 183 TVT Asunnot Oy... 185 Turun Seudun Vesi Oy... 187 Turun seudun puhdistamo Oy... 189 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy... 191 Turun Tekstiilihuolto Oy... 193 Turun Ylioppilaskyläsäätiö... 195 14.2 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut... 197 Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu... 197 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut... 201 Investointiosan toteutumisvertailut... 203 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 207 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 208 Tuloslaskelma... 208 Tase... 209 Rahoituslaskelma... 211 Konsernituloslaskelma... 212 Konsernitase... 213 Konsernirahoituslaskelma... 215 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 216 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 216 Tuloslaskelman liitetiedot... 219 Taseen liitetiedot... 223 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 234 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 237 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat... 238 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos... 238 Kunnallistekniikka... 240 Viherlaitos... 242 Talotoimi... 244 Kiinteistöjen hoito... 246 Kaupungin varikko... 248 Turun Vesilaitos... 250 Liikennelaitos... 253 Turun Satama... 255 Kiinteistölaitos... 257 Tilalaitos... 260 Jätelaitos... 262 Vahinkorahasto... 264 Turun Vesilaitoksen investointirahasto... 265 Turun Sataman investointirahasto... 266 Taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat... 267 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA... 268 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 269
Toimintakertomus 1. Kaupunginjohtajan katsaus Pitkään jatkuneen talouskasvun kehityksenä kaupungin verotulot kasvoivat vuonna vielä noin 6 prosenttia. Verorahoituksen kokonaiskasvu mukaan lukien valtionosuudet oli 8 prosenttia. Kustannuskehitykseen pystyttiin vaikuttamaan positiivisesti, minkä tuloksena kaupungin nettokäyttömenot jäivät muutettua talousarviota pienemmiksi. Verorahoituksen kasvu ylitti toimintamenojen 5,7 prosentin kasvun. Tilinpäätöksessä näkyy kuitenkin kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi ja siihen liittyen rahoitusarvopapereiden arvon jyrkkä lasku vuoden loppua kohti. Kaupungin tulosta rasittavat sijoituksista tehdyt realisoitumattomat arvonalennuskirjaukset. Turkulaisten peruspalvelut toteutettiin laadukkaasti ja valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin terveydenhuollon palveluissa hoitotakuu toteutui. Erikoissairaanhoidon jononhallinnasta sovittiin Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa hyvin tuloksin. Kaupungin terveystoimi ja sosiaalitoimi osallistuivat jonojen purkamiseen resurssien uudelleen kohdentamisella ja panostamalla lisää omaan toimintaan ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluihin. Opetuksessa kasvatettiin koulujen kuraattori- ja psykologipalveluja valtuuston lisämäärärahan avulla. Valtakunnan ainoa Merilukio aloitti toimintansa. Ammatillisessa koulutuksessa opintojen keskeyttämisprosentti kyettiin laskemaan ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen nousi 86 prosenttiin. Elinkeinotoiminnoissa tehtiin uusia avauksia. Kaupungin logistinen asema vahvistui entisestään kun lentorahtiliikenne Turkuun lisääntyi. Turusta avattiin vuoden aikana uusia lentoyhteyksiä Puolan Gdanskiin ja Ouluun. Turku on sitoutunut kestävään kehitykseen sekä omassa strategiassaan että allekirjoittamalla Euroopan kestävien kaupunkien julistuksen. Yhdessä Helsingin kaupungin kanssa perustettu Itämeri-kampanja Itämeren tilan parantamiseksi sai vuoden aikana lisää osallistujia ja se laajeni myös kansainvälisesti. Merkittävänä vesiensuojelutoimenpiteenä voidaan pitää Kakolan kallioluolaan rakennettua seudullista jätevedenpuhdistamoa, joka otettiin käyttöön ympäristöluvan mukaisesti 31.12.. Kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa toimintasuunnitelman kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Kaupungin organisaatiossa toteutettiin useita rakenteellisia muutoksia. Vuoden alussa aloitettiin ruokapalvelujen tuottaminen keskitetysti kaupungin Ruokapalvelukeskuksessa. Samoin tavara- ja palveluhankintojen kilpailutus keskitettiin Hankinta- ja logistiikkakeskukselle. Yhdistetty peruspalvelulautakunnan alainen sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Kaupungin IT-toiminnot keskitettiin keskushallintoon ja organisoitiin uuden toimintamallin mukaisesti 1.1.2009 alkaen. Ympäristötoimen sektorilla perustettiin yhdeksän kunnallista liikelaitosta, jotka aloittivat toimintansa kuntalain mukaisina liikelaitoksina vuoden 2009 alussa. Rakenteellisten muutosten tavoitteena on luoda pohjaa toimintojen tehostamiselle ja kustannusten vähentämiselle. 4
Toimintakertomus Haasteita tulevalle toiminnalle ja taloudelle tuo suhdannenäkymien nopea heikentyminen. Kokonaistuotannon ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna 4,4 prosenttia ja vielä ensi vuonnakin noin prosentin. Kansainvälisen talouden näkymät ovat synkät eikä nopeasta paranemista ole merkkejä. Kansantuotteemme alentuminen ja työttömyyden lisääntyminen tulevat heikentämään kuntien tulopohjaa. Viimeisempien ennusteiden mukaan kuntien verotulot vähenevät viime vuodesta 2,5 prosenttia. Tästä huolimatta kuntien menojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 4,5 5 %. 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 67 ja kaupunginhallituksen 11. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 20 3 Sdp 17 3 Vasemmistoliitto 11 2 Vihreät 9 2 Rkp 4 1 Keskustapuolue 4 0 KD 1 0 SKS 1 0 Tilikauden aikana saatiin päätökseen sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeen valmistelu. Kaupunginvaltuusto perusti 1.11. alkaen tilapäisen peruspalvelulautakunnan, jonka tehtävänä oli vastata välttämättömistä yhdistämiseen liittyvistä toimista ennen kuin uusi kaupunginvaltuusto sai valittua varsinaisen lautakunnan hoitamaan tehtäväänsä. Palvelutoiminta yhdistetyssä, peruspalvelulautakunnan alaisessa virastossa käynnistyi 1.1.2009 alkaen. 5
TURUN KAUPUNGIN HALLINNOLLINEN ORGANISAATIO 31.12. 6 Keskushallinto Keskusvaalilautakunta Sihteeri Pertti Liesivuori Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Pelastusjohtaja Jari Sainio Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Terveyslautakunta - Terveysvirasto Terveystoimen johtaja Markku Suokas Sosiaalilautakunta - Sosiaalikeskus Vs. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa Kulttuurilautakunta - Kulttuuritoimen kanslia - Kulttuurikeskus - Kaupunginteatteri - Kaupunginorkesteri - Wäinö Aaltosen museo - Kaupunginkirjasto - Maakuntamuseo Kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes Liikuntalautakunta - Liikuntapalvelukeskus Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen Nuorisolautakunta - Nuorisoasiainkeskus Vs. nuorisotoimenjohtaja Ritva Jykelä Tilapäinen peruspalvelulautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Kiinteistölautakunta - Kiinteistölaitos Kiinteistötoimenjohtaja Jouko Turto - Tilalaitos Tilalaitoksen johtaja Martti Kuitunen Teknisten palveluiden lautakunta - Tekniset palvelut - Talous- ja hallintokeskus - Jätelaitos - Liikennelaitos - Kunnallistekniikka - Talotoimi - Viherlaitos - Kiinteistöjen hoito - Kaupungin varikko Vs. teknisten palveluiden johtaja Markku Monnonen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen Rakennuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Satamalautakunta - Turun satama Toimitusjohtaja Christian Ramberg Vesilaitoslautakunta - Turun vesilaitos Toimitusjohtaja Irina Nordman Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi Opetuslautakunta - Opetuspalvelukeskus - Peruskoulu ja lukiot - Työväenopistot Suomenkiel. opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Ruotsinkiel. opetustoimenjohtaja Bo Rosenberg Ammattiopetuslautakunta - Turun ammatti-instituutti Johtava rehtori Seija Mattila Ammattikorkeakoulun hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Rehtori Juha Kettunen Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginreviisori Kari Koivuluhta Vastuualueet Palvelukeskukset Sisäinen tarkastus Turun Seudun Kehittämiskeskus Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus
Tilinpäätös Toimintakertomus 3. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen helmikuussa 2009 julkaisemien ennakkotietojen mukaan 0,9 prosenttia vuonna. Kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana tuotanto kuitenkin supistui, joten Suomen talouden voi katsoa olevan taantumassa. Viennin ja tuonnin volyymi laski 1 prosentin vuonna ja sekä vienti että tuonti supistuivat vuoden viimeisellä neljänneksellä voimakkaasti, yli 14 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi vuonna 2 prosenttia, julkinen kulutus 2 prosenttia ja investoinnit 1 prosentin. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 8,8 prosenttia (8,4 % joulukuussa 2007). Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 7,6 prosenttia (8,2 % vuonna 2007). Vuoden keskimääräinen inflaatio oli 4,1 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti eniten elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen. Inflaatio hidastui loppuvuonna ja joulukuussa kuluttajahintojen vuosimuutos oli 3,5 prosenttia. Hidastuminen jatkui edelleen tammikuussa 2009. Rahoitusmarkkinoita vuonna kuvaa markkina-arvojen heilahtelu ja omaisuusarvojen jyrkkä pudotus vuoden loppua kohti. Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa laskettiin kolmasti loppuvuonna ja se oli vuoden lopussa 2,5 prosenttia (4,0 % vuoden 2007 lopussa). Kolmen kuukauden euribor-korko oli vuoden lopussa noin 2,9 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna. Heikkenemisen taustalla on kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu. Kasvua selittää korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat kaikkialla. Manner-Suomessa kasvu jäi kuitenkin negatiiviseksi 44 kunnassa, mikä kertoo suurista talouseroista kuntien kesken. Kuntien verotulojen ennustetaan pienevän vuonna 2009 yhteisöverotulojen romahtaessa. Kuntien lainakanta kasvoi edelleen ja nettorahoituskulut nousivat. Kunnilla on ennakkotietojen mukaan lainaa nyt keskimäärin lähes 1 652 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2002, jolloin lainaa oli 863 euroa asukasta kohden. Varsinais-Suomen kokonaistuotanto kasvoi Etlan marraskuussa tehdyn alue-ennusteen mukaan 4,4 prosenttia vuonna, kun arvio koko maan kasvusta oli tuolloin 2,2 prosenttia. Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 7,3 prosenttia (6,5 % joulukuussa 2007). Turun seutukunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 7,7 prosenttia (vastaavasti Helsingin seutukunta 5,8 %, Tampereen seutukunta 10,3 %, Porin seutukunta 11,0 % ja Oulun seutukunta 11,4 %). Turun työttömyysaste oli joulukuun lopussa 9,9 prosenttia (9,3 % joulukuussa 2007). Vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli Turussa 9,1 prosenttia (9,4 % vuonna 2007). Turun 7
Tilinpäätös Toimintakertomus pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden lopussa 1 556 (1 576 vuoden 2007 lopussa). (Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö) 4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Valtionosuuksien kustannusjaon tarkistus Valtionosuuksiin tehtiin vuonna ensimmäisen kerran ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus (pohjavuosi 2005) ja täysimääräinen kustannustasotarkistus eli indeksitarkistus. Kustannustenjaon tarkistus oli myös täysimääräinen. Valtionosuuksien kasvu kuntasektorille selittyy lähes kokonaan kustannustenjaon tarkistuksen, indeksitarkistuksen, verokompensaatioiden ja palkkaratkaisun aiheuttamista valtionosuuksien lisäyksistä. Muutokset organisaatiossa Keskushallinnon organisaatiossa aloittivat toimintansa vuoden alussa Hankinta- ja logistiikkakeskus ja Ruokapalvelukeskus. Hankinta- ja logistiikkakeskukselle keskitettiin tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttaminen. Vuoden aikana keskus jatkoi varasto- ja jakelutoimintojen selvittämistä tavoitteena keskittää toiminnot vuoden 2009 alussa. Ruokapalvelukeskukselle keskitettiin terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ruokapalvelujen järjestäminen. Työntekijät siirtyivät virastoista keskushallinnon organisaatioon. Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyi terveystoimesta ulkopuoliselle toimijalle 1.9. lukien. Peruspalvelulautakunnan alainen yhdistetty sosiaali- ja terveysvirasto aloitti toimintansa 1.1.2009 alkaen. Tilikauden aikana päätettiin Kuntalain mukaisten liikelaitosten ja niiden johtokuntien perustamisesta. Liikelaitokset aloittivat toimintansa kuntalain mukaisina 1.1.2009 alkaen. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa liikennelaitoksen yhtiöittämisestä. Liikennelaitoksen liiketoiminta luovutettiin kaupungin perustamalle tytäryhtiölle. Liiketoiminta jatkuu yhtiömuotoisena 1.1.2009 alkaen Turun kaupungin kokonaan omistamassa Turun kaupunkiliikenne Oy:ssä. Yleisen edunvalvonnan toimisto siirtyi valtiolle 1.1.2009. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Muut rahoituskulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 38,5 milj. euroa. Rahoituskuluihin kirjattiin tilinpäätöksessä rahoitusarvopapereiden arvojen laskusta johtuvat realisoitumattomat 8
Tilinpäätös Toimintakertomus arvonalennukset. Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit merkitään kirjanpitolain mukaan taseeseen hankintamenon suuruisena tai enintään tilinpäätöspäivän mukaiseen todennäköiseen luovutushintaan. Hankintahinnan ja todennäköisen luovutushinnan erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi. Määrärahan ylityksestä 31,9 milj. euroa johtuu edellä mainituista laskennallisista arvonalennuskirjauksista. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous painui taantumaan vuoden loppupuolella. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu kuluvana vuonna 4,4 prosenttia ja supistumisen ennustetaan jatkuvan vielä vuonna 2010. Kokonaistuotannon lasku ja sen vaikutukset työttömyyden lisääntymiseen heikentävät kuntien verotuloja. Suhdannenäkymien heikentyminen näkyy ensimmäisenä yhteisöverotuottojen laskuna. Vaikutukset kunnan tuloverossa näkyvät viiveellä. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan veronsaajien vuoden 2009 verotulot laskevat jyrkästi. Turun kaupungin verotulot vähenevät tilinpäätöksen laadintahetkellä olevan tiedon mukaan noin 38,4 milj. euroa. Tästä yhteisöverojen osuus on noin 25,7 milj. euroa ja kunnan tuloveron osuus 12,7 milj. euroa. Kaupunginjohto on valmistellut erillisen toimenpidesuunnitelman ja siihen perustuvan määrärahoja vähentävän lisätalousarvioehdotuksen kuluvalle vuodelle ja sitä seuraaville taloussuunnitelmavuosille 5. Kaupungin henkilöstö Henkilöstöä vuonna henkilötyövuosina mitattuna oli 13 281,8, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 13 319,1. Luvut kuvaavat täysiaikaiseksi muutettua palkallista henkilöstöä vuoden aikana. Työvoiman määrä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna vajaalla 40 henkilötyövuodella. Työvoimasta 6 218,1 oli sosiaali- ja terveystoimessa ja 3 006,7 oli opetuksessa. Muilla tehtäväalueilla henkilöstöä oli 4 057. Viimeksi mainittuun henkilöstöön kuuluvat kaupungin ruokapalvelukeskuksen runsaat 443 henkilöä, jotka ennen 1.1. käynnistettyä keskitettyä ruokapalvelutoimintaa toimivat sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa. 9
Tilinpäätös Toimintakertomus Kuva: Työvoiman käyttö ja muutos 2007 Työvoiman käyttö ja muutos 2007 -, koko henkilöstö, htv 4 000,0 3 500,0 3 000,0 2 500,0 2 000,0 1 500,0 1 000,0 500,0 0,0 Yl.hallinto Terveysltk Sosiaaliltk Opetusltk Amm.op. ja järj.toimi ja amk Tekn. palv./ymp. ja kaav. Kulttuuri ja vapaaaika Liikelaitokset 1 507,9 2 388,3 3 829,8 1 699,8 1 306,9 899,1 1 115,2 534,8 % työvoimasta 11 18 29 13 10 7 8 4 2007 1 047,8 2 407,1 4 019,7 1 891,5 1 336,3 916,4 1 148,8 551,5 % työvoimasta 8 18 30 14 10 7 9 4 Muutos % 43,9-0,8-4,7-10,1-2,2-1,9-2,9-3,0 Muutos % Katerinki huomioitu 2,7 2,0-0,5-1,5 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen ja suhdannevaihteluihin. Rekrytointiongelmia on Turun kaupungilla ollut viime vuosina vain muutamilla yksittäisillä tehtäväaloilla. Tehtäviä joissa on ilmennyt jonkin verran rekrytointiongelmia ovat lääkärit, erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät. Myös pätevän hoitohenkilöstön palkkaamisessa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain vaikeuksia. Näiltä osin Turun kaupungin tilanne ei kuitenkaan eroa muiden suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Vuonna käynnistettiin sähköisen rekrytointijärjestelmän hankintaprosessi. Uudella rekrytointiohjelmalla haetaan lisää tehokkuutta erityisesti sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilöstön sijaisrekrytointiin. Vuoden aikana tehtiin eri virastoissa ja laitoksissa virastotasoiset osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmat, työhyvinvointiohjelmat ja rekrytointisuunnitelmat. Toiminta perustuu vahvasti tietojärjestelmiin ja verkottumiseen. Lyhytaikainenkin järjestelmän 10
Tilinpäätös Toimintakertomus pettäminen voisi lamaannuttaa palvelutoiminnan, ellei tietojärjestelmien toimivuuteen ja varmuuteen varauduta. Kaupungilla on jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma, joka on suunniteltu ja dokumentoitu ohjaamaan ja tukemaan jatkuvuus- ja toipumistoimenpiteitä tilanteissa, joissa kaupungin keskitettyä tietojärjestelmäympäristöä kohtaa odottamaton vika- tai muu häiriötilanne. Jatkuvuusja toipumissuunnitelman suunnittelun osana on suoritettu vaikutusanalyysi, jonka tavoitteena on kartoittaa järjestelmien kriittisyyttä kaupungin toiminnalle. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat toimialakohtaisten tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, varmuuskopioinneista ja tietoturvasta sekä jatkuvuus- ja toimintasuunnitelmien ylläpidosta. Suhdannevaihtelut vaikuttavat ennen kaikkea verotulojen kehittymiseen ja sitä kautta kaupungin tulopohjan vakauteen. Tulopohjan pettäminen ja kustannusten ennakoimattomat muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan järjestämiseen ja investointihankkeiden toteutukseen. Lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet voivat heikentää vanhan rakennuskannan sekä katu-, vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksen rahoitusta ja kasvattaa siten korjausvelkaa. Vahinkoriskit Kaupungilla on lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kaupungin toiminnassa mukana oleville ryhmätapaturma- ja matkavakuutus. Omaisuuteen kohdistuvat vahinkoriskit katetaan osittain vakuuttamalla ja osittain kaupungin vahinkorahaston korvauksilla. Kaupunki ottaa omaisuusvakuutuksia siten, että kaupungin arvioitu kokonaismeno (vakuutusmaksut + omalle vastuulle jäävät vahinkomaksut) on mahdollisimman matala. Vahinkoarviot perustuvat tapahtuneisiin vahinkoihin. Vahinkorahastolla katetaan hallintokunnan/laitoksen omavastuun ja vahingon suuruuden tai vakuutuksen omavastuun välinen erotus. Vakuutusmaksut sekä vahinkorahastosta maksetut korvaukset vuonna : Henkilövakuutusmaksut (ei sisällä eläke-, sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutusmaksuja) 3 392 402 Muut vahinkovakuutusmaksut (omaisuus-, keskeytys-, kuljetus-, liikenne-, vastuu-, alusvakuutukset) 582 286 Kaupungin vahinkorahaston korvaukset 180 471 Yhteensä 4 155 159 Vesihuollon valmius- ja varautumissuunnitelmat ovat ajan tasalla. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Rahoitusriskit Rahoitusriskit liittyvät likviditeettiriskeihin, korkoriskeihin, valuuttariskeihin ja luottoriskeihin. 11
Tilinpäätös Toimintakertomus Konsernin rahoitusstrategian mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla sekä käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti. Likviditeettiriskiä hallitaan pitämällä yllä riittävää likviditeettipuskuria. Turku-konsernin rahoitus on pääosin keskitetty kaupungin hoidettavaksi. Konserniyhtiöiden likviditeetti on keskitetty konsernitilien avulla. Tytäryhtiöiden rahoitus on hoidettu ulkopuolisilla lainoilla. Merkittävimpiin lainoihin on kaupunki myöntänyt takaukset. Takausvastuita tytäryhtiöiden velasta on vuoden vaihteessa yhteensä 181,0 milj. euroa ja tytäryhteisöjen leasingvastuista yhteensä 22,6 milj. euroa. Takausvastuista ei ole aiheutunut tappioita päättyneellä tilikaudella. Rahoitusriskejä hallitaan hajauttamalla nostettavat lainat ja tehtävät sijoitukset kulloisenkin markkina- ja salkkutilanteen edellyttämällä tavalla ja kattamalla valikoidusti avoimia riskipositioita käyttämällä mm. koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korko- ja valuuttaoptioita ja termiinejä. Em. sopimusten tarve on vähentynyt euroon siirtymisen seurauksena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2002 joulukuussa kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet, jossa määritellään kaupungin toimiala-, kassavaranto- ja rahastosijoitusten yleiset periaatteet, käytettävät instrumentit sekä raportointi ja päätöksentekoprosessit. Sijoitustoiminnan periaatteet tarkistetaan ja viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2009. 7. Ympäristötekijät Turun ja Helsingin kaupunkien aloittaman Itämerihaasteen ajatuksena on toimia vapaaehtoisesti ja aktiivisesti omista lähtökohdistaan Itämeren tilan parantamiseksi. Turku ja Helsinki ovat haastaneet Suomesta yli 600 tahoa mukaan Itämerihaasteeseen. Haasteen on vastaanottanut toistaiseksi yli 120 tahoa. Mukana on mm. kaupunkeja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja korkeakouluja. Haastetta on levitetty myös muiden Itämeren maiden piiriin, joista 13 kaupunkia on vastannut myönteisesti haasteeseen. Jokainen haasteeseen vastannut taho laatii oman toimenpideohjelmansa, jonka mukaisilla toimilla pyritään vaikuttamaan vesien tilaan. Haasteeseen vastanneista noin puolet on toistaiseksi laatinut oman ohjelmansa. Turun kaupungin oma toimenpideohjelma sisältää mm. toimia ja tavoitteita pistekuormituksen ja hajakuormituksen osalle, pilaantuneiden sedimenttien ruoppaukselle, laivojen ja veneiden jätevesien vastaanottoon ja käsittelyyn, kaupungin harjoittamaan maatalouteen, kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön sekä valistukseen, opastukseen ja neuvontaan. Yhtenä Turun toimenpiteenä on ollut myös Saaristomeren Suojelurahaston perustaminen. Vuonna merkittävimmät Turun ympäristötoimenpiteet ovat kohdistuneet esimerkiksi Ruissa- 12
Tilinpäätös Toimintakertomus lon peltojen muuttamiseen luomuviljelyksi, kosteikkojen, pohjapatojen ja laskeutusaltaiden rakentamiseen kaupungin maille sekä Aurajoen pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamiseen ja käsittelyyn. Aurajoen puhdistusruoppaus ja siihen liittyvä ruoppausmassojen käsittely aloitettiin syksyllä ja saatiin valmiiksi tammikuussa 2009. Kustannuksia tästä syntyi yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Stabiloidut (käsiteltiin haitta-aineet liukenemattomaan muotoon) ruoppausmassat 61 540 irto-m 3 hyödynnettiin Pansion sataman kenttärakenteissa. Uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotto on erittäin merkittävä vesiensuojelutoimenpide seudullisesti. Jätevesien yhteensä aiheuttama vesistökuormitus pienenee nykytilanteesta 12 50 %, kun Turun keskuspuhdistamo, Raision, Kaarinan, Piikkiön ja Paimion jätevedenpuhdistamot poistetaan käytöstä ja jätevedet puhdistetaan Kakolanmäen seudullisessa jätevedenpuhdistamossa. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön urakkasopimuksen ja ympäristöluvan mukaisesti 31.12.. Jätelaitoksen Orikedon jätteenpolttolaitos poltti jätettä vuonna 44,9 Mt ja tuotti noin 7 % Turussa käytettävästä kaukolämmöstä. Jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa on voimassa 30.6.2010 saakka, mutta typen oksidien päästöraja kiristyy 1.1.2010 niin, ettei laitos sitä saavuta ilman lisäinvestointia. Jätelaitos jätti maaliskuussa hakemuksen uuden ympäristöluvan saamiseksi vuoteen 2017 saakka. Turun ja Kaarinan kaupungit sekä Liedon kunta antoivat hakemuksesta myönteisen lausunnon, samoin ao. kuntien ympäristöviranomaiset. Alueen asukkaat jättivät muistutuksen, jossa vaaditaan lupahakemuksen hylkäämistä ja polttolaitoksen sulkemista. Turun Jätteenpolttoliikelaitos on jättänyt lupaviranomaiselle vastineen, jossa kumotaan muistutuksessa esitetyt väitteet. Uusi lupa toivotaan saatavan kesään 2009 mennessä, jotta välttämättömät saneerausinvestoinnit voitaisiin käynnistää. Kaupunginhallitus hyväksyi toimintasuunnitelman 8.12. Turun kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Turun kaupunki ja useimmat suuret suomalaiset kaupungit ovat allekirjoittaneet sopimuksen energiansäästön tehostamiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuosille 2016. Sopimuksen keskeisin tavoite on ohjeellinen 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella -2016. Sopimuksessa energian kokonaiskulutukseen lasketaan mukaan rakennusten, vesija viemärilaitoksen, katuvalaistuksen ja osaksi liikennelaitoksen energiankulutus. Kuluneen tilikauden aikana ei ole toteutunut merkittäviä ympäristövahinkoja. Turun kaupungin kestävän kehityksen toteutumista seurataan vuosittain ilmestyvän kestävän kehityksen raportin avulla, jossa julkaistaan ympäristötilinpäätös ja kestävyyden indikaattorit. 8. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan lisäksi muiden tilivelvollisten katsotaan olevan vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntalain ja sen esitöiden ohella 13
Tilinpäätös Toimintakertomus vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on johdettavissa kaupungin johto- ja toimintasääntöjen valvontaa koskevista määräyksistä. Kaupunginhallituksen 9.1.2009 5 hyväksymän sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan esimiehen vastuulla oleva sisäinen valvonta sisältyy hyvään hallintoon ja johtamiskulttuuriin. Se sisältää kaikki menettelyt ja järjestelyt, joihin turvaudutaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä omaisuuden turvan, informaation oikeellisuuden ja toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi. Sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen Päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla, minkä lisäksi sisäinen tarkastus seuraa ja tarkastaa hallintokuntien ja liikelaitosten päätöspöytäkirjakäytäntöä sääntöjen ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Päätösten noudattamisen osalta on tarkastettu hankintakäytäntöjä mukaan lukien kilpailuttamista sekä julkisen vallan käyttöä. Sisäisen valvonnan parantamisesta on annettu toimintasuosituksia mm. sosiaalitoimessa ja teknisellä sektorilla. Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arviointi Kaupunginhallitus ja muut toimielimet seuraavat osaltaan talousarviovuoden aikana alaistensa tulosalueiden ja toimintayksiköiden tuottamien palvelujen kysyntää, tavoitteiden toteutumista, toimintaa sekä taloudenpitoa. Kaupunginhallitukselle on toimitettu tavoitteiden toteutumista sekä toimintaa ja taloutta koskevat seurantatiedot ja arviot yhdessä talousarvion toteutumisennusteen kanssa maaliskuun ja heinäkuun lopun tilanteesta. Samalla on raportoitu sitoviksi tarkoitettujen kriittisten menestystekijöiden, näiden arviointikriteerien/mittarien ja mittareiden tavoitearvojen toteutumisesta sekä muiden mahdollisesti kaupunginvaltuuston sitoviksi hyväksymien tavoitteiden toteutumisesta. Marraskuussa annettiin kaupunginhallitukselle ylimääräinen talouden toteutumisen ennuste. Kuntatalouden jatkuvan kiristymisen myötä on eri sektorien toiminnan tuloksellisuuden arviointiin panostettava nykyistä enemmän, jotta varmistutaan kustannustehokkaiden palveluiden tuottamisesta. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan järjestäminen on vastuutettu tilivelvollisille kaupungin riskienhallintaoppaan mukaisesti. Kaupunginjohtaja ja hänen alaisensa linjajohto vastaavat kaupungin riskienhallinnan käytännön toteutuksesta organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan vastuut ja tehtävät pe- 14
Tilinpäätös Toimintakertomus rustuvat linjaorganisaation yleisiin vastuu- ja tehtäväjakoihin. Riskienhallinnan kehittäminen perustuu yksikön omaan toimintamalliin sekä sen vastuuttamiseen säännöstön tasolla, mutta kokonaisvaltaista ja kattavaa toimenpidesuunnitelmaa riskienhallinnan toteuttamiselle ei kaikissa yksiköissä vielä ole. Näistä syistä mm. riskikartoitukset ja riskienhallinnan osaaminen ja ennakointi edellyttävät yleisesti jatkopanostusta ollakseen tyydyttävällä tasolla. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivan sisäisen tarkastuksen toimiston vastuulla. Toimistossa on yhdeksän vakanssia ja tilikauden aikana tehtiin noin 80 erilaista sisäisen valvonnan toimivuutta arvioivaa tarkastusta kaupunkikonsernin eri sektoreilla. Sisäisen valvonnan järjestelmälliset arvioinnit COSO-ERM viitekehikkoa käyttäen tehtiin mm. sosiaali- ja terveystoimissa, koulutoimessa sekä muutamissa teknisen sektorin yksiköissä. 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 9.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Virastot ja laitokset onnistuivat kokonaisuutena omassa toiminnassaan budjetoitua paremmin. Kaupungin nettokäyttömenot yhteensä olivat 6,5 milj. euroa muutettuun talousarvioon merkittyjä pienemmät. Vuoden alijäämäiseen tulokseen vaikutti olennaisesti kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi. Rahoitusmarkkinoiden tilanne näkyi rahoitustuottojen ja kulujen kehityksessä ja sijoitusten arvojen alentumisena. Tilinpäätökseen sisältyy rahoitusarvopapereista tehdyt 31,9 milj. euron arvonalennuskirjaukset. Arvonalennukset selittävät pääosin vuosikatteen ja tuloslaskelman tunnuslukujen heikkenemisen. Tilinpäätöksen alijäämä olisi ollut 1,4 milj. euroa eli 9,5 milj. euroa budjetoitua alijäämää pienempi ilman arvonalennuskirjauksia. Arvonalennusten kirjaukset perustuvat arvopapereiden arvostukseen, jotka tehtiin vuoden vaihteen poikkeuksellisen alhaisten markkinahintojen perusteella. Pääosin arvonalennukset eivät ole realisoituneet lopullisiksi tappioiksi. Suurin osa tilinpäätöksen arvonalennuksista kirjattiin kaupungin vahinkorahaston osake- ja korkoinstrumenttisijoituksista. Tarvetta sijoitusten myymiseen ennenaikaisesti huonossa markkinatilanteessa ei ole. 15
Tilinpäätös Toimintakertomus TULOSLASKELMA 2007 1 000 1 000 Toimintatuotot 263 084 251 437 Myyntituotot (+) 122 777 122 259 Maksutuotot (+) 50 143 48 049 Tuet ja avustukset (+) 31 317 32 760 Vuokratuotot (+) 30 043 29 200 Muut toimintatuotot (+) 28 804 19 169 Valmistus omaan käyttöön (+) 35 191 34 988 Toimintakulut -1 099 448-1 039 888 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -415 206-396 382 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -105 653-99 437 Muut henkilösivukulut (-) -32 163-29 743 Palvelujen ostot (-) -363 178-341 307 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -67 211-63 674 Avustukset (-) -71 739-66 490 Vuokrakulut (-) -35 198-33 367 Muut toimintakulut (-) -9 100-9 488 TOIMINTAKATE -801 173-753 463 Verotulot 573 480 541 002 Kunnan tulovero (+) 483 988 459 937 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 58 943 52 000 Koiravero (+) 120 124 Kiinteistövero (+) 30 430 28 941 Valtionosuudet (+) 270 638 241 510 Rahoitustuotot ja -kulut -19 758 17 914 Korkotuotot (+) 16 769 15 872 Muut rahoitustuotot (+) 19 347 22 810 Korkokulut (-) -15 376-11 218 Muut rahoituskulut (-) -40 498-9 549 VUOSIKATE 23 187 46 963 Poistot ja arvonalentumiset -57 440-54 628 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -57 436-53 324 Arvonalentumiset (-) -3-1 304 Satunnaiset erät 0 3 930 Satunnaiset tuotot (+) 0 3 930 TILIKAUDEN TULOS -34 253-3 735 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -3 609-14 405 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 4 435 8 934 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 180 229 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -33 246-8 977 Tuloslaskelman tunnusluvut 2007 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 24,7 25,0 Vuosikate/Poistot,% 40,4 86,0 Vuosikate, / asukas 132 268 Asukasmäärä 175 582 175 286 16
Tilinpäätös Toimintakertomus Tilinpäätöksen toimintakate oli 801,2 milj. euroa (- 753,5 milj. euroa v. 2007). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 47,7 milj. eurolla (+ 6,3 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot olivat 263,1 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat 11,6 milj. euroa (+ 4,6 %). Kaupungin toimintamenot olivat 1 099, 4 milj. euroa. Toimintamenot kasvoivat 59,6 milj. euroa (5,7 %). Toimintamenoista 50,3 % on henkilöstökuluja ja 33,1 % palvelujen ostoja. Toimintakate heikkeni 6,3 %. Sosiaali- ja terveystoimen osuus nettokäyttömenoista oli 57 %, opetuksen osuus oli 24 % ja muiden tehtäväalueiden osuus oli 19 %. Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä olivat 1 064,3 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo oli 35,2 milj. euroa (35,0 milj. euroa v. 2007). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden rakentamismenoja. Henkilöstökulujen kasvu oli 27,5 milj. euroa (+ 5,2 %). Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 21,9 milj. euroa (+ 6,4 %). Terveystoimen palvelujen ostot ulkopuolisilta olivat 178,2 milj. euroa (+ 14,9 milj. euroa) ja sosiaalitoimen palvelujen ostot ulkopuolisilta olivat 68,9 milj. euroa (+ 7,2 milj. euroa). Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 61,6 milj. euroa (7,9 %). Verorahoitus ylitti vielä viime vuonna toimintamenojen kasvun sekä suhteellisesti että euromääräisesti. Toimintatuotoilla katettiin 24,7 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 75,3 % Rahoitusarvopapereista tehdyt arvonalennuskirjaukset kasvattivat rahoituskuluja. Rahoituskulut olivat 19,8 milj. euroa rahoitustuottoja suuremmat. Vuosikatteeksi jäi 23,2 milj. euroa. Kun arvonalennuskirjaukset vähennetään, jää varsinaisen toiminnan ja rahoituksen vuosikatteeksi 55,1 milj. euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot olivat 57,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 34,3 milj. euroa. Tilikauden aikana valmistui ja otettiin käyttöön vanhan pääkirjaston perusparannusosa. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan sisältyy vapaaehtoisista varauksista pääkirjaston perusparannusmenoon 17
Tilinpäätös Toimintakertomus tehdyn investointivarauksen tuloutus ja samansuuruinen poistoeron lisäys 3,7 milj. euroa. Poistoeroa on purettu investointivarauksilla rahoitettujen kohteiden suunnitelmanmukaisten poistojen määrällä yhteensä 0,8 milj. euroa. Rahastoista on tuloutettu 0,2 milj. euroa kattamaan vahinkorahaston sääntöjen mukaisia vahingonkorvauksia. Tilinpäätöksen alijäämä oli 33,2 milj. euroa. ( 1,4 milj. euroa ennen arvonalennuskirjauksia). Kuva : Toimintatuotot ja kulut lajeittain Myyntituotot 46,7 % Tuet ja avustukset 11,9 % Vuokrat 11,4 % Muut tuotot 10,9 % Maksutuotot 19,1 % Muut kulut 0,8 % Vuokrat 3,2 % Avustukset 6,5 % Materiaalin ostot 6,1 % Henkilöstö kulut 50,3 % Palvelujen ostot 33,1 % Kuva: Käyttötalouden nettomenot (ei sis. liikelaitoksia) Sosiaalitoimi 26,8 % Kaupungi n-hallitus 5,7 % Muut 6,5 % Kulttuuri ja vapaaaika 5,8 % Opetustoimi 13,7 % Terveystoimi 31,5 % Ammattiinstit. ja Ammattikorkea 10,0 % Kokonaisverotulot olivat yhteensä 573,5 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 32,5 milj. euroa eli 6,0 %. Kasvu oli vähemmän kuin kuntien keskimääräinen verotulojen kasvu (7,6 %). 18
Tilinpäätös Toimintakertomus Verotulojen erittely Verotulojen toteutuminen Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Toteutuma 2007 Kunnan tulovero 482.901.000,00 482.901.000,00 483.987.748,32 459.936.701,17 Osuus yhteisöveron tuotosta 50.931.000,00 59.431.000,00 58.943.177,60 51.999.656,22 Kiinteistövero 29.870.000,00 30.220.000,00 30.429.882,70 28.941.201,55 Koiravero 140.000,00 140.000,00 119.516,32 124.347,98 Verotulot yhteensä 563.842.000,00 572.692.000,00 573.480.324,94 541.001.906,92 Kuva. Verotulojen toteutuminen vv. 2004 - (ilman koiraveroa): 700,0 600,0 500,0 milj. 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 2004 2005 2006 2007 Kunnan tulovero 405,0 407,5 434,5 459,9 484,0 Yhteisövero 38,7 36,8 38,7 52,0 58,9 Kiinteistövero 25,3 26,8 28,2 28,9 30,4 Yhteensä 469,1 471,1 501,3 540,9 573,4 Muutos-% 1,0 0,4 6,4 7,9 6,0 Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet 2004 2005 2006 2007 Tulovero -% 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero -%: Yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 rakennukset Rakentamattoman rakennuspaikan 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 veroprosentti Koiravero, /koira 34,00 34,00 34,00 34,00 34,00 Kunnan tuloveroa kertyi 1,1 milj. euroa yli talousarvion ja yhteisöveroa kertyi 0,5 milj. euroa vähemmän kuin muutettuun talousarvioon oli merkitty. Kiinteistövero toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Valtionosuuksia kertyi 270,6 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 29,1 milj. euroa (+12,1%). 19
Tilinpäätös Toimintakertomus Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Toteutuma 2007 Yleinen 5.349.408,00 5.349.408,00 5.366.736,00 5.721.984,00 Sosiaali- ja terveydenhuolto 163.557.024,00 170.557.024,00 170.579.666,00 144.271.592,00 Opetus- ja kulttuuritoimi 89.112.455,00 91.718.455,00 94.691.578,00 91.516.722,00 Yhteensä 258.018.887,00 267.624.887,00 270.637.980,00 241.510.298,00 Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv. 2004 - : 300,0 250,0 200,0 milj. 150,0 100,0 50,0 0,0 2004 2005 2006 2007 Yl. valtionosuudet 4,8 4,7 6,2 5,7 5,4 Sosiaali- ja terveys 111,1 122,2 134,3 144,3 170,6 Opetus- ja kulttuuri 78,1 80,5 87,7 91,5 94,7 Yhteensä 194,1 207,3 228,2 241,5 270,6 Kasvu-% 14,0 6,8 10,1 5,8 12,1 Kaupunginvaltuusto teki 21.1. vuoden talousarvioon 7,0 milj. euron korotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen ministeriön ilmoittaman päätöksen perusteella. Päätöksessä huomioitiin valtion mukaantulo kunnallisen palkkaratkaisun kustannuksiin. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti 21.1. talousarviomuutoksesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen korottamalla ammattikorkeakoulun hallituksen määrärahaa 1,1 milj. eurolla tutkintojen määrän kasvun, lisäaloituspaikkojen ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen turvaamiseksi ja laiteinvestointeja varten. Kaupunginvaltuusto päätti 25.8. 1,5 milj. euron korotuksesta ammattiopetuslautakunnan talousarvioon opiskelijamäärän kasvusta johtuen. Vuonna tehtiin ensimmäisen kerran ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus (pohjavuosi 2005) ja täysimääräinen kustannustasotarkistus eli indeksitarkistus. Kustannustenjaon tarkistus oli myös täysimääräinen. Valtionosuuksien kasvu kuntasektorille selittyy lähes kokonaan kustannustenjaon tarkistuksen, indeksitarkistuksen, verokompensaatioiden ja palkkaratkaisun aiheuttamista valtionosuuksien lisäyksistä. 20