GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta ja geofysikaaliset tutkimukset 3 1.2. Tutkimusalueen sijainti 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1. Iskuporanäytteenotto 5 2.2. Laboratoriotutkimukset 7 3. AIHEEN ARVIOINTI 7 LIITTEET LIITTYY
3 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta ja tehdyt mittaukset Tutkimukset Hevoskuusikonaavalla ovat käynnistyneet vuonna 1989 geofysikaalisella matalalentokartalla havaitun imaginaarianomalian vuoksi. Anomalian yli mitattiin gravimetrausprofiili maaliskuussa -90 samalla, kun gravimetrattiin samalla peruskarttalehdellä oleva Purnuojan imaginaarianomalia. Gravimetraustulosten mukaan Hevoskuusikonaavan anomalian kohdalla on heikohko painovoimaanomalia, joka voisi olla rapauman aiheuttama. Mittauslinja oli suunniteltu lähinnä Purnuojan anomalian mukaan ja linja kulkee Hevoskuusikonaavan anomalian voimakkaimman häiriön ohi (kuva 2). Gravimetraustulokset ovat tämän raportin liitteenä (liite 1). Liitteessä näkyy myös Purnuojan rapauman Bouguer-anomalia. Mahdollisen rapauman ja sen laadun alustavaksi selvittämiseksi alueelle suunniteltiin 7 reiän iskuporanäytteenotto. Näytteenotto kohdennettiin imaginaarianomalian maksimikohtaan. 1.2. Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Savukosken kunnassa karttalehdellä 3733 01 A. Savukosken kirkonkylälle on matkaa n. 15 km. Samalla peruskarttalehdellä oleva Nilakaisen rapauma sijaitsee n. 7 km koilliseen ja Purnuojan rapauma n. 7 km itään (kuva 1). Molempia rapaumia on tutkittu GTK:n toimesta.
Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti karttalehdellä 3733 01 A. Kuvaan on merkitty myös Nilakaisen ja Purnuojan rapauminen sijainti. 4
5 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1. Iskuporanäytteenottto Imaginaarianomalian avulla kohdennettu iskuporanäytteenotto toteutettiin tammikuussa -91. Näytteenotto toteutettiin alkuperäisen, 7 reiän suunnitelman mukaisesti. Reikien sijainti näkyy kuvassa 2. Kuvan pohjakarttana olevalla peruskartalla näkyvät myös imaginaarianomalian sama-arvokäyrät ja gravimetrauslinja. Reikien syvyys vaihteli 17:stä 33 metriin keskisyvyyden ollessa 24,30 m. Iskuporauksen yhteismäärä oli 170,25 m. Rei'istä otettiin näytteitä 1-4 metrin välein yhteensä 11 kpl. Näytteenotto ulotettiin kussakin reiässä niin syvälle kuin se käytetyllä kalustolla (Iller) oli mahdollista. Näytteenotossa oli erityisiä vaikeuksia kivisen moreenin lävistämisessä eikä rapaumaan asti päästy varmuudella kuin kolmessa reiässä. Turvekerroksen paksuus oli keskimäärin 3,60 m ja moreeni/hiekkakerroksen paksuus 18,00 m. Kairauksen valvonnasta ovat vastanneet tutk.avustaja P.Telkkälä ja allekirjoittanut. Kairauksenseurantaraportit ovat tämän raportin liitteenä (liitteet 2.1.-2.7.)
6 Kuva 2. Iskuporareikien sijainti ja numerointi. Ote topografikartasta 3733 01 A, mittakaava 1:20 000. Kartalla näkyvät myös imaginaarianomalian sama-arvokäyrät ja gravimetrauslinja.
7 2.2. Laboratoriotutkimukset Saaduista näytteistä toimitettiin 4 kpl alustaviin tutkimuksiin Pohjois-Suomen aluetoimiston mineralogian laboratorioon. Röntgentutkimusten mukaan yhdessäkään näytteessä ei ollut edes merkkejä kaoliniitista, joten näytteiden tarkempi tutkimus Otaniemen separointilaboratoriossa ei ollut tarpeen. 3. AIHEEN ARVIOINTI Saadut rapaumanäytteet olivat kivisiä, eikä rapautuminen ilmeisestikään ole edennyt lähellekään sitä vaihetta, jossa kaoliniittia voisi olettaa syntyneen; röntgenillä tutkituissa näytteissä ei ollut merkkiäkään kaoliniitista. Vaikka rapaumaan ei päästykään joka pisteessä kiinni, ei näytteenoton uusiminen ko. kohteessa järeämmällä kalustolla ole em. syistä tarpeen. Koska Savukosken ympäristöstä on tähän mennessä löytynyt verrattain helposti suurehkojakin rapaumia, kannattaisi alueen kaoliinipotentiaalia silti vielä jatkossa selvitellä. Geologi Risto Vartiainen LIITTEET Gravimetraustulokset/Bouguer-anomalia, liite 1 Kairausraportit, liitteet 2.1.-2.7. LIITTYY Iskuporanäytteet, 11 kpl, kairasydänvarasto/rovaniemi Röntgenajot, 4 kpl