SALLA NARUSKAJOEN RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY 2006-2008
1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA NARUSKAJOEN RANTA - ASEMAKAAVA KORTTELIT 1 26 Kaava-alue: Kaavoitettavana on Sallan yhteismetsän omistamat Naruskajoen ja Sorsajoen rantaalueet ja tilan RN:o 44:1 Naruskajoen ranta-alue. Ranta-asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan n. 300 ha. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, www.seitap.fi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 puh. 016-313365, Email, tapani.honkanen@seitap.fi Kaavan vireilletulo ja vuorovaikutteisuus: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu 01.06.2006, mistä lähtien osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä kunnassa. Kolme vaihtoehtoista kaavaluonnosta ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin valmisteluvaiheessa nähtävänä 24.08. 25.09.2006 (MRA 30 ). Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin MRA27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 31.05. 02.07. 2007. Ranta-asemakaavaehdotuksesta on pyydetty 06.08.2007 MRA 28 :n mukaiset lausunnot Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 12.06.2008 26. Kaavoitettavan alueen sijainti: Naruskajoen ranta-asemakaava-alueen sijainti ilmenee kansilehdellä olevasta kartasta.
Kaavoitettavan alueen rajaus ilmenee alla olevasta kartasta, jolle yhteismetsän kaavoitettavat alueet on rajattu puneella. Yksityistila RN:o 44:1 sijoittuu alueen pohjoispäähän yhteismetsän alueiden väliin.
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Yhteismetsän tavoitteena on käyttää omistamaansa aluetta mahdollisimman hyvin osakkaille hyötyä tuottavalla tavalla. Sallan yhteismetsällä on hyvä kokemus Naruskajärven rantaalueen kaavoituksesta. Kokemuksen perusteella yhteismetsä on päättänyt käyttää osan yhteismetsän muistakin ranta-alueista rakennusmaana. Tällä ranta-asemakaavalla kaavoitetaan yhteismetsän omistamaa Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-aluetta sekä yhteismetsän maiden väliin jäävä yksityistila RN:o 44:1. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin 01.06.2006 2004. Valmisteluaineisto pidetään nähtävänä 24. 08. - 25. 09. 2006 (MRL 62, MRA 30 ) Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin 31. 05. - 02. 07. 2007 julkisesti nähtävänä. (MRA 27 ) ja siitä pyydettiin lausunnot (MRA 28 ). Kun muistutukset ja lausunnot on saatu, kaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu 31.01.2008. Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 12.06.2008. 2.3 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava valmisteltiin huolellisella vaihtoehtotarkastelulla. Ennen nähtäville asettamista kaavaehdotus tärkeimmiltä osiltaan koepaalutettiin ja kaavaehdotuksella esitetyn rakentamisen sijoittuminen arvioitiin maastossa. Ranta-asemakaavalla Sallan yhteismetsän Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-alueelle osoitetaan 26 omarantaista ja 23 yhteisrantaista loma-asunnon rakennuspaikkaa. Tilan RN:o 44:1 alueelle osoitetaan tilalla toimivan yrityksen rakennuspaikalle rakennusoikeutta laajentamistarpeisiin ja yrityksen yhteyteen 7 rakennuspaikkaa lomaasuntojen rakentamiseen. Tilalle osoitetaan yksi uusi omarantaisen luontoinen loma-asunnon rakennuspaikka. 2.4 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen ajoittunee useille vuosille. Sallan yhteismetsällä on tällä hetkellä runsaasti kysyntää loma-asuntojen rakennuspaikoista, joten kaava toteutunee Naruskajärven ranta-asemakaavaa ripeämmin. Ranta-asemakaavan liitteeksi laadittiin vesihuollon yleissuunnitelma, jossa esitetään miten keskitetty jätevesien käsittely alueella voidaan hoitaa taloudellisesti. Suunnitelma on yleissuunnitelma tasoinen ja sen toteuttamiseksi tulee laatia tavanomainen vesihuoltosuunnitelma linja ja puhdistamo suunnitelmineen. Vesihuollon suunnitelmassa tulee erityistä huomiota kiinnittää puhdistamo ratkaisuun, niin että puhdistamosta ei aiheudu pohjavesien tai vesistön pilaantumisen vaaraa.
3 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLISTA 3.1 Luonto- ja maisema Kaava-alueen maaperä ja luontoselvitykset laadittiin kesän 2006 aikana. Luontoselvityksen teki FM Pia Koski Ramboll Finland OY:stä. Luontoselvitys käsitti Sallan yhteismetsän kolme kaavoitettavaa kohdetta; Narskajoki, Saukkojärvi ja Joutsenlampi-Siskeli. Luontoselvitys raportti on erillisenä liitteenä. Luontoselvitys: (Luontoselvityksen karttaliite tämän kaavaselostuksen viimeisenä sivuna) Alueille tehtiin maastokäynti 17-18.8.2006. Alueilta selvitettiin luontotyypit ja niiden kasvillisuus yleispiirteisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin mahdollisiin luonnonsuojelulain mukaisiin luontotyyppeihin (29 ), metsälain määrittelemiin tärkeisiin elinympäristöihin (20 ) ja vesilain mukaisiin luontotyyppeihin (15 a, 17 a ). Suunnittelualueelta selvitettiin myös mahdolliset luontodirektiivin IV liitteen mukaiset lajit ja uhanalaiset lajit (Rassi ym., 2001). Luonnonsuojelulain 29 lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - pähkinäpensaslehdot - tervaleppäkorvet - luonnontilaiset hiekkarannat - merenrantaniityt - puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit - katajakedot - lehdesniityt - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Metsälain 10 käsitellään metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsiä tulee hoitaa siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat: - lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Vesilain 15 a ja 17 a :ssä on määritelty luonnonympäristöä koskevia vesistöjen käytön yleisiä rajoituksia. Vesilain mukaiset kohteet on huomioitava kaavoituksessa. Enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven tai Lapin läänin ulkopuolella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa toimenpiteillä. Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan luonnontilaisen uoman muuttaminen on kielletty, jos uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kielto koskee myös luonnontilaisia lähteitä. Myös luontotyyppien paikallinen arvo huomioitiin. Maastokäynnin aikana pyrittiin tekemään havaintoja myös eläimistöstä. Linnuston osalta ajankohta oli liian myöhäinen alueella pesivien lajien selvittämiseksi.
Lähtöaineistona olivat ympäristöhallinnon HERTTA - tietojärjestelmän tiedot uhanalaisista lajeista. Lähtöaineiston mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Naruskajoen kaava-alueen vieressä Hietaniemessä on kaksi laaksoarhon (Moehringia lateriflora) esiintymää ja yksi pohjanluhtalemmikin (Myosotis nemorosa) esiintymä (ks. liite 1.). Laaksoarho on vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain mukainen erityisesti suojeltava laji. Pohjanluhtalemmikki on silmälläpidettävä (NT) laji. Kaavoitettavilla alueilla ei lähtöaineiston mukaan ole myöskään Natura 2000- verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erilaisten suojeluohjelmien mukaisia alueita. Naruskajoen alue on kokonaisuudessaan hyvin luonnontilainen. Alue on maisemaltaan vaihteleva ja joenvarsi tuo sille omaleimaisuutta. Erityisesti Rovakaltionharjut ovat maisemassa selkeästi erottuva maastonmuodoiltaan ja harjualue on myös metsältään hieno. Metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista karukkoisiin metsiin. Joenvarressa tyypillisiä luontotyyppejä ovat suot ja soistuneet metsät. Jokivarressa on myös tulvaniitty. Alueella on kaksi luonnontilaista puroa ja pieni lampi, jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Myös alueella olevat tihkupinnat ovat metsälain mukaisia kohteita. Jokivarren tulvaniityllä ja tuoreen kankaan vanhalla metsällä on paikallista luontoarvoa, ja ne suositellaan säästettäviksi. Alla on esitetty luontotyypit (1-15), jotka alueella esiintyvät. 1. Kuivahko kangas (EMT) Kuivahkon kankaan metsiä tavataan alueella tasaisesti, yleensä rinteillä tai niiden lakialueilla. Metsät ovat mäntyvaltaisia, alikasvoksena on useimmiten koivua (Betula pubescens). Kuusta (Picea abies) kasvaa myös harvakseltaan ja katajaa (Juniperus communis) siellä täällä. Metsät ovat luonnontilaisia ja suhteellisen iäkkäitä. Kenttäkerroksen valtalajit ovat variksenmarja (Empetrum nigrum) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea). Mustikkaa (Vaccinium myrtillus) tavataan myös ja paikoitellen juolukkaa (Vaccinium uliginosum) sekä kavervaa (Calluna vulgaris). Kuivahkon kankaan metsää Naruskajoella. 1. Luhtainen ruoho- ja heinäkorpi (RhK) Kuviolla on joenvarressa sijaitseva luhtainen ruoho- ja heinäkorpi. Puuston muodostavat isohkot kuuset, koivu ja pajut (Salix spp). Kuviolla on myös jonkin verran lahonneita ja kaatuneita puita. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat hilla (Rubus chamaemorus), ruohokanukka (Cornus suecica), vaivaiskoivu (Betula nana), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) sekä metsäkorte (Equisetum sylvaticum) ja rantaviivan tuntumassa kasvavat mesiangervo (Filipendula ulmaria), ojakellukka (Geum rivale) sekä kultapiisku (Solidago virgaurea). Pohjakerroksessa on paikoin rimpipintoja. Kuvio on metsälain (10 ) määrittelemä tärkeä elinympäristö (ruoho- ja heinäkorvet). 2. Kangaskorpi (KgK) Kuviolla kasvaa kuusivaltaista, varttunutta metsää. Koivua kasvaa seassa kohtuullisesti. Maapuita on paljon. Pohjakerroksessa on paikoin rahkasammalta (Spaghnum spp.), pääasiassa kuitenkin metsäsammalia (mm. korpikarhunsammal (Polytrichum commune), metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)). Kenttäkerroksessa tavataan mm. mustikkaa ja puolukkaa, juolukkaa, metsäkortetta, hillaa, metsämaitikkaa (Melampyrum sylvaticum) sekä pikku- ja isotalvikkia (Pyrola minor, Pyrola rotundifolia).
3. Puro a) Luonnontilainen puro, joka on yläosastaan rämereunainen. Alaosastaan puro rajoittuu ruoho- ja heinäkorpeen eli vallitsevina ovat ko. tyypille luonteenomaiset kasvit. Yleisesti puronvarrella tavattua kasvillisuutta ovat viiltosara (Carex acuta), vaivaiskoivu, kurjenjalka, metsälauha (Deschampsia flexuosa), mesiangervo ja rönsyleinikki (Ranunculus repens). b) Puro on luonnontilainen lukuun ottamatta yläosaa, joka on rummussa tien alituksen takia. Puro virtaa vuolaasti ja on kaiken kaikkiaan hieno maisemassakin. Puron varrella tavattava kasvillisuus on osittain luhtaista mm. suohorsmaa (Epilobium palustre), ojakellukkaa ja karhunputkea (Angelica sylvestris). Itäpuolella on korpimetsää ja puronvarren kenttäkerroksessa tavataan mm. metsäkortetta, vilukkoa (Parnassia palustris), metsäimarretta ja metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum). Purot ovat metsälain (10 ) mukaisia, säilytettäviä kohteita (purojen ja pysyvän vedenjuoksu - uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt). 4. Tuore kangas (HMT) Hienoa, yhtenäistä ja puustoltaan iäkästä tuoretta kangasmetsää. Valtapuina ovat männyt (Pinus sylvestris) ja kuuset, paikoin kasvaa suuriakin mäntyjä. Aluspuuna on koivua. Keloja ja maapuita on runsaasti. Pohjakerroksessa yleisin sammal on metsäkerrossammal. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat mustikka ja paikoin variksenmarja. Juolukkaa tavataan myös paikoin. Kuvio on yhtenäistä, hienoa ja puustoltaan iäkästä vanhaa metsää, ja suositellaan säilytettäväksi sen paikallisen luontoarvon vuoksi. 5. Lyhytkorsineva (OlLkN) Ko. suotyyppiä tavataan lähinnä joenvarrella ja yhdistyneenä rämekasvillisuuden kanssa eri puolilla suunnittelualuetta. Kuviolla on oligotrofista välipintakasvillisuutta. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat tupasvilla (Eriophorum vaginatum), rahkasara (C. pauciflora) ja tupasluikka (Trichophorum cespitosum). Paikoin kasvaa myös jouhisaraa (C. lasiocarpa). Pohjakerroksessa vallitsevana on jokasuonrahkasammal (S. angustifolium). 6. Pohjaveden tihkupintoja Tuoretta kangasmetsää pohjaveden tihkupintoja on avointa, puita ei alueen reunoilla kasvavia pohjakerroksessa esiintyy purolähdesammalta hetesirppisammalta Kenttäkerroksen lajisto runsaana esiintyvästä karhunputkesta, vilukosta, helenioides), frigida), läätteestä pohjanluhtakuusiosta Kuvio on metsälain (10 elinympäristö (tihkupintojen välittömät lähiympäristöt). kasvavassa jyrkähkössä rinteessä on muutamassa kohdassa. Kasvillisuus esiinny lukuunottamatta joitain pajuja. Tihkupintojen lähdesammalista mm. (Philonotis fontana) ja (Warnstorfia exannulata). koostuu mm. suohorsmasta, vesihierakasta (Rumex aquaticus), kangaskortteesta (E. hyemale), huopaohdakkeesta (Cirsium pohjansilmäruohosta (Euphrasia (Saussurea alpina) ja (Pedicularis ssp. borealis). ) määrittelemä tärkeä
7. Lampi Kuviolla on tien varrella sijaitseva lampi, jota reunustaa länsipuoleltaan kapea luhtareunus. Luhdan rahkasammalpohjalla kasvaa mm. suokukkaa (Andromeda polifolia), hillaa, luhtavillaa ja mutasaraa (C. limosa). Lammen länsipuolella kasvava metsä on karukkoista kangasmetsää. Kuvio on metsälain (10 ) määrittelemä tärkeä elinympäristö (pienten lampien välittömät lähiympäristöt). 8. Kuiva kangas (MCClT) Kasvillisuustyyppiä esiintyy Rovakaltionharjujen pohjoispuolella ja Sorsajoen varrella. Puusto on mäntyvaltaista, harvakseltaan kasvaa myös kuusta ja koivua. Puusto on tasalaatuista ja suhteellisen luonnontilaista. Kenttäkerroksessa tavataan pääasiassa kanervaa ja mustikkaa. Pohjakerroksessa vallitsevana on poronjäkälä (Cladonia rangiferina.). 9. Karukkokangas (ClT) Kuviolla on etenkin Rovakaltionharjuilla ja suunnittelualueen pohjoisosassa tavattavaa mäntymetsää. Puusto on tasalaatuista ja suhteellisen luonnontilaista. Pohjakerroksessa ovat vallitsevina poronjäkälät, torvijäkäliä (Cladonia spp.) ja kynsisammalia (Dicranum spp.) tavataan myös paikoitellen. Kenttäkerroksessa kasvaa harvakseltaan kanervaa. 10. Tupasvillaräme (TR) Kuvion puusto koostuu kitukasvuisesta männystä, paikoin kasvaa myös koivua. Tupasvilla on kenttäkerroksen ja jokasuonrahkasammal pohjakerroksen valtalaji. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaana myös hillaa ja paikoin suokukkaa sekä pullosaraa (C. rostrata). 11. Vaivaiskoivuräme (VkR) Alueen vaivaiskoivurämeet sijoittuvat lähinnä suunnittelualueen keski- ja pohjoisosiin. Puuston muodostaa sama kitukasvuinen mänty kuin tupasvillarämeillä. Vaivaiskoivu on sen sijaan kuvioiden kenttäkerroksen valtalaji. Muuta kenttäkerroksessa tavattavaa lajistoa ovat mm. juolukka ja suopursu (Ledum palustre), joita kasvaa paikoitellen. Vaivaiskoivurämettä Naruskajoen varressa. 12. Tulvaniitty Kuviolla ei ole selkeää vyöhykkeisyyttä ja kasvillisuus on melko vaatimatonta. Rannan tuntumassa kasvaa tunturipajua (Salix glauca) ja vaivaiskoivua. Muuten kuvio on heinäinen koostuen mm. metsälauhasta, nurmilauhasta (D. cespitosa), nurmiröllistä (Agrostis capillaris) ja korpikastikasta (Calamagrostis purpurea). Alueella kasvavia ruohoja ovat mm. metsäkurjenpolvi, mesiangervo ja vilukko. Tulvaniityllä on paikallista luontoarvoa ja kuvio tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan alueelle rakennettaessa.
Tulvaniittyä jokivarressa. 13. Kangasräme (KgR) Tätä kuivahkojen kangasmetsien soistumaa tavataan joen varrella, suunnittelualueen keskiosissa. Kuvion puusto on mäntyvaltaista, myös koivua ja kuusta esiintyy. Tiheät rämevarpukasvustot (juolukka, variksenmarja, suopursu) vaihtelevat kangaskasvillisuuden kanssa. Ruohoista tavataan erityisesti hillaa. 14. Rimpineva (OlRiN) Kuviolla on rimpipintaista oligotrofista nevaa, joka kombinoituu rämekasvillisuuden kanssa. Pohjakerroksen muodostaa lähinnä rimpirahkasammal (S. annulatum). Kenttäkerroksessa tavataan mm. mutasaraa, tupasluikkaa, tupasvillaa ja pullosaraa. Maisema Kuten luontoselvityksestä on nähtävissä Naruskajoki virtaa suhteellisen huomaamattomana maisemassaan. Joella ei ole syvää uomaa ja siksi se on jopa vaikea paikallistaa suurmaisemassa. Sorsajoki vähäisempänä on sitäkin huomaamattomampi. Kaavoitettavan alueen lähimaisemassa on kaksi ympäristönsä yleisilmeestä poikkeavaa maisematekijää; Rovakaltionharjut suppamuodostelmineen ja Varttojen koskiosuus Naruskajoessa. Naruskajoki on luonteeltaan runsaskoskinen joki, mutta kaavoitettavalta osaltaan joki on suurelta osin suvantoista. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavoitettavat alueet kuuluvat Itä-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavassa Naruskajoen alue sijoittuu MU (6011) alueelle, jonka varausperuste; Maakunnallinen melonta ja virkistyskalastusalue ja kehittämisperiaate; Alueelle rakennetaan ulkoilu- ja veneilyreittejä reittisuunnitelmien mukaan. metsätaloudessa otetaan ulkoilu huomioon. Maakuntakaavan suunnittelumääräys määrää mm. että ranta-alueilla taajamatoimintojen ulkopuolella vapaan ranta-alueen osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta, ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys eikä rakennuspaikkoja saa suunnitella sijoitettavaksi tulvauhka-alueelle.
Ote maakuntakaavasta.
4 RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELU 4.1 Vaihtoehtotarkastelu Naruskajoen ranta-alueesta laadittiin valmisteluvaiheessa kolme vaihtoehtoluonnosta, jotka poikkeavat toisistaan siinä, että vaihtoehto 1 oli laadittu erikoisen suurina rakennuspaikkoina (yleensä n. 1 ha), vaihtoehto 2 on tavanomaisella tonttikoolla (tontit n. 0,5 ha). Vaihtoehtona kolme on laadittu luonnos, jossa Tuntsan Pubin läheisyyteen esitettiin myös yhteismetsän maalle tehokas kaava-alue, jossa tontit eivät ole omarantaisia. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 esitettiin yhteismetsän alueelle 37 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoista 30 oli omarantaisia, seitsemän sijoittui kauemmas rannasta. Omarantaistenkaan kortteleiden kohdalla korttelialuetta ei osoitettu rantaan, vaan rantaan jätetään rakentamiselta vapaa alue. Vaihtoehdossa 3 yhteismetsän maalle esitettiin yhteensä 49 rakennuspaikkaa. Muihin vaihtoehtoihin verrattuna lisäys esitettiin Tuntsan Pubin ympäristöön, johon esitettiin 12 tonttia enemmän kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Toteuttamisessa vaihtoehtoisten luonnosten erona on em. tonttikoon lisäksi kulkuyhteyden järjestäminen, joka suurilla Tuntsan tiehen rajoittuvilla tonteilla jäisi rakentajan toteutettavaksi, kun pieninä tontteina toteutettaessa yhteismetsän tai rantakunnan tehtäväksi jää lyhyiden kaavatieyhteyksien toteuttaminen. Yksityistilan RN:o 44:1 alueelle osoitettiin yksi matkailupalvelujen tontti Tuntsan Pubin nykyiselle paikalle. Kaavaluonnoksessa yritykselle osoitetaan hyvät laajentamismahdollisuudet. Matkailupalvelutoiminnan yhteyteen tilalle osoitetaan seitsemän loma-asunnon tonttia ja lähemmäs rantaa erillinen loma-asuntokortteli, joka muodostuu yhdestä tontista. Yksityistilan alue on kaikissa luonnoksissa samanlainen. 4.2 Valittu kaavaratkaisu Yhteismetsän hoitokunnan ja Sallan kunnan kaavatoimikunnan esitysten ja päätösten mukaisesti Ranta-asemakaavaehdotus valmisteltiin vaihtoehdon 3 pohjalta. Ranta-asemakaavaehdotuksen viimeistely tutkittiin huolella koepaaluttamalla rakennusten sijoittuminen maastoon. Maanomistajan, kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen yhteisellä maastokatselmuksella tarkasteltiin rakennusten tarkoituksenmukainen sijoittuminen. 5. Ranta-asemakaava 5.1 Kokonaisrakenne Naruskajoen ranta-asemakaavaan sisältyy rakenteeltaan kahden tyyppistä kaava-aluetta. Naruskajoen yläjuoksun ainoan palvelupisteen Tuntsan Pubin ympäristöön esitetään tehokas loma-asutuksen ja matkailupalvelujen alue, jolle Naruskajoen ranta ei ole merkittävä. Alue käsittää Tuntsan Pubin matkailupalvelujen rakennuspaikan lisäksi 22 lomaasuntojen rakennuspaikkaa. Kun matkailupalveluille esitetään 1500 k-m2 rakennusoikeutta, voi tälle kaavan tehokkaalle alueelle sijoittua jopa 150 loma-asukasta. Kaavasta muodostuu
aikaisemmin Sallan yhteismetsän toimesta Naruskajärvelle kaavoitetun ja siellä suosituksi muodostuneen tyyppinen alue, jonka asukkaat käyttävät virkistys-, kalastus- ja metsästysalueenaan laajoja ympäristön kairoja. Ranta-asemakaavamääräyksellä tehokkaasti rakennettavalla alueella rakennukset määrätään ensisijaisesti liittämään viemäriverkostoon, jonka toteuttamiseksi kaavaehdotukseen liitetään yleissuunnitelma alueen jätevesien keskitetystä käsittelystä. Kaavalla alue muodostuu niin tehokkaaksi, että keskitetyn järjestelmän rakentaminen on edullisempaa kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut. (Vesihuollon yleissuunnitelma liitteenä). Naruskajoen ranta-asemakaavassa tavanomaista omarantaista loma-asutusta esitetään sijoittuvan em. keskittymän molemmille puolille. Toinen alue Naruskajoen rantaan jokea alavirtaan päin ja toinen alue Sorsajokivarteen. Näistä harvaa loma-asutusta muodostavista alueistakin Rovakaltionharjuun sijoittuu rakennuspaikkoja, jotka eivät ole omarantaisia. 5.2 Rantaviivatarkastelu Naruskajoen ranta-asemakaava käsittää 7 km Naruskajoen rantaa ja 1,5 km Sorsajoen rantaa. Ranta-alue on kaavakartalle rajattua tulva-aluetta lukuun ottamatta rakennuskelpoista. Myös pohjakartassa näkyvillä lievästi soistuneilla kohdilla maaperä on moreenia ja alue rakentamiseen soveltuvaa. Naruskajoki on merkittävä virkistyskalastusjoki ja kuten maakuntakaavastakin käy ilmi, joki on merkittävä myös melontajokena. Siksi Naruskajoen ranta-asemakaavaehdotuksessa koskialueet jätetään rakentamiselta vapaaksi. Vartto koskien kohdalle kaavaan jätetään 1,5 km yhtenäinen rakentamiselta vapaa osuus. Lautakosken kohdalle jätetään 0,5 km rakentamiselta vapaa alue. Uudensuvannon rannnalle, jossa maantie käy lähimpänä jokea, osoitetaan yleinen venevalkama-alue turvaamaan melojien ja kalastajien vesille pääsyn. Uudentalonsuvannon kohdalla jää kaavan 1 km rakentamiselta vapaa rantaosuus. Kun lasketaan yhteen edellä mainitut yli 0,5 km vapaat rantaosuudet ja niiden lisäksi viisi yli 200 m pitkää rakentamiselta vapaaksi jäävää ranta-aluetta, jää Naruskajoen rantaasemakaavaehdotuksen mukaan kaavoitettavan alueen 8,5 km rantaviivasta rakentamiselta vapaaksi yhteensä 5 km, eli 2,5 km muunnettua rantaviivaa, mikä on 59 % muunnetusta rantaviivasta. Kaava-alueen rantaviivalaskenta: Ranta-asemakaavojen tavanomaisella rantaviivatarkastelulla Naruskajoen rantaasemakaavan 8,5 km rantaviiva on 4,25 km muunnettua rantaviivaa. Kaavoitettavan alueen rantaviiva on kapeaa rannan tulvatasannetta lukuun ottamatta rakentamiskelpoista. Kaavassa kaikki rakentaminen on osoitettu tulva-alueen yläpuolelle. Ranta-asemakaavassa sijoittuu 30 rakennuspaikkaa niin, että rakennuksia voidaan sijoittaa alle 100 m etäisyydelle rantaviivasta. Näistä 24:llä rakennuksia voidaan sijoittaa alle 50 m päähän rantaviivasta ja kuudella 50 100 m etäisyydelle rantaviivasta. Etäisyydelle 50 100 m rantaviivasta sijoittuvat kertoimella 0,5 laskien ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen mitoitusluvuksi saadaan 27. Omarantaiseksi laskennassa on otettu huomioon vain etäisyys rantaviivasta, vaikka osa näistäkin rakennuspaikoista on sijainnista ja rannan topografiasta johtuen selvästi yhteisrantaisen luontoisia. Kun Naruskajoen ranta-asemakaavalla on tarkoitus tukea Naruskajoen virkistys- ja virkistyskalastuskäyttöä, kaavassa on
rantakalastajien rannansuuntaisen liikkumisen turvaamiseksi rakennuspaikat osoitettu irti rantaviivasta. Lähimmäs rantaa sijoittuvilla rakennuspaikoilla on rajattu pelkästään rantasaunan rakennusoikeus alle 50 m etäisyydelle rantaviivasta. Ranta-asemakaavassa osoitetaan siis mitoituksellisesti 27 omarantaista rakennuspaikkaa, mistä ranta-asemakaavan mitoitusluvuksi tulee 6,1 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva km. 5.3 Aluevaraukset Loma-asuntojen (RA) korttelialuetta kaavalla muodostuu 54,4 ha, sille rakennusoikeutta yhteensä 8 030 k-m2, korttelitehokkuus siten keskimäärin vain e = 0,015. Kun kaavaehdotuksessa on 57 loma-asunnon rakennuspaikkaa, on rakennuspaikan keskikoko 1 ha. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus vaihtelee 80 250 k-m2:n, yleisimmin ollessa 120 tai 150. Alhaisimmat 80 k-m2:n rakennusoikeudet sijoittuvat kauimmas teistä ja suurimmat rakennusoikeudet Tuntsan Pubin läheisyyteen. Kaavatiealueita ranta-asemakaassa on 11,6 ha, Maantien L-aluetta 11,9 ha ja venevalkamia 1,2 ha Sorsajoen rantaan suositulle leiriytymispaikalle on osoitettu 0,5 ha:n VR-alue. Kaava-alueen vapaa-alueet on osoitettu MY-alueeksi. 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi 5.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Arvio vaikutuksista pinta ja pohjavesiin Ranta-asemakaava sijoittuu Naruskajoen ja Sorsajoen ranta-alueelle. Joet ovat vuolaasti virtaavia ja niiden veden laatu on erinomainen. Ranta-asemakaavaan on asetettu ranta-asemakaavamääräykset niin, että kaavan mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu pintavesien pilaantumisen vaaraa. Rantaasemakaavan liitteenä olevan vesihuollon yleissuunnitelman alueelle vesihuoltoverkostoa ja jätevesien puhdistamon rakentamisella turvataan, että purkuvesistä ei aiheudu tehokkaastikaan rakennettaessa Naruskajoen vesistön pilaantumisen vaaraa. Jätevesipuhdistamon menetelmä valitaan sen rakennesuunnittelun yhteydessä maasto, jätevesien määrä ym. olosuhteet huomioon ottaen alueelle parhaiten soveltuva menetelmä. Ranta-asemakaavan alueesta Rovakaltionharju on III-luokan pohjavesialuetta. Kaavan korttelit 6-12 sijaitsevat pohjavesialueella tai sen muodostumisalueelle. Näissä kortteleissa jätevesien käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jätevedestä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Arvio vaikutuksista kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Kaavoitettavilla alueilla ei lähtöaineiston mukaan ole myöskään Natura 2000- verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erilaisten suojeluohjelmien mukaisia alueita. Naruskajoen rantakaavan alue on kokonaisuudessaan hyvin luonnontilainen. Alue on maisemaltaan vaihteleva ja joenvarsi tuo sille omaleimaisuutta. Erityisesti Rovakaltionharjut ovat maisemassa selkeästi erottuva maastonmuodoiltaan ja harjualue on myös metsältään hieno. Metsätyypit vaihtelevat tuoreista kankaista karukkoisiin metsiin. Joenvarressa tyypillisiä luontotyyppejä ovat suot ja soistuneet metsät. Jokivarressa on tulvaniitty. Alueella on kaksi luonnontilaista puroa ja pieni lampi, jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Myös alueella olevat tihkupinnat ovat metsälain mukaisia kohteita. Kaikki em. metsälain mukaiset kohteet on kaavassa otettu huomioon niin, että ne jäävät rakentamiselta vapaiksi. Arvio vaikutuksista maisemaan Maisemassa tärkeällä Rovakltionharjun alueella rakennuspaikkojen ja rakennusten sijoittelu on tutkittu huolellisesti niin, että rakennukset eivät tule näkymään tielle, jokivarteen tai joen vastapuolen maisemaan. Naruskajoen koskiosuudet on jätetty rakentamiselta vapaaksi ja kaikkien omarantaisten rakennuspaikkojen kohdalla rakennusten sijoittuminen on tarkasteltu niin, että rannalta kalastajat voivat liikkua rantaa esteettömästi ja loma-asukkaita häiritsemättä. Kaava-alueen eteläpäässä kortteleiden 1-4 alueella on jyrkkä törmä otettu huomioon niin, että loma-asunnot sijoittuvat törmän päälle, törmän alle on osoitettu erillinen rakennusoikeus rantasaunalle. Ranta-asemakaavassa on tehokkaimmin rakennettavaksi osoitetut korttelit määrätty ensisijaisesti liitettäväksi viemäriin. Harvaan rakennetavalla alueella jätevedet tulee käsitellä asetuksen mukaisesti. 5.4.2 Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, palveluihin ja työpaikkoihin. Naruskajoen ranta-asemakaavalla turvataan Naruskajokivarren ainoan palvelun säilymistä alueella. Kaavan mitoituksen mukaisella rakentamisella on huomattava piristävä vaikutus Sallan pohjoisimman osan taloudessa.
6. Kaavan toteutus Naruskajoen ranta-asemakaavan toteutuminen käynnistyy heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Toteutuminen käynnistyy yksittäisten rakennuspaikkojen rakentamisella ja rakentaminen ajoittunee useiden vuosien jopa 10 vuoden ajalle. Tuntsan pubin ympäristön rakentamisen käynnistyessä tälle tehokkaimmin rakennettavaksi osoitetulle alueelle tullaan rakentamaan viemäriverkosto ja jätevesien puhdistamo. Rantaasemakaavan alueella toteuttamisvastuu sekä tiestön että kunnallistekniikan osalta on alueen maanomistajilla ja rakennuspaikkojen haltijoilla. Todennäköisin vesihuollon toteuttaja tulee olemaan yhtiö, jonka osakkaita alueen loma-asukkaat ovat. Lapin pelastuslaitoksen lausunnossaan esittämän mukaisesti rakennuslupahakemuksista pyydetään pelastusviranomaisen lausunto. Alueen toteutuksessa otetaan huomioon pelastusajoneuvojen liikkumismahdollisuudet niin, että kaikissa tilanteissa raskailla sammutusajoneuvoilla on alueelle esteetön pääsy, tiestön kantavuus on riittävä ja kääntöpaikat ovat riittävät. Rovaniemi 20.03.2007, täydennetty 13.10.2007 ja 13.06.2008 Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282