PIRKKALAN KUNTA Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36071
Raportti 1 (40) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat... 1 1.2 Osayleiskaavan maankäyttö... 2 1.3 Työn tavoitteet ja sisältö... 4 2 Toivion alueen nykytilanne... 6 2.1 Liikenteen nykytilanne... 7 2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus... 7 2.3 Liikenneturvallisuus... 7 2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat... 7 2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle... 7 3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko... 8 3.1 Liikennetuotos... 8 3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon... 9 3.3 Liikenne-ennuste... 17 3.4 Toimivuustarkastelut... 18 3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset... 19 4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet... 22 4.1 Yhteys Kurikantie uuden alueen keskusta... 22 4.2 Yhteys uuden alueen keskusta Patamäenkatu... 23 4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle... 24 4.4 Jasperintie... 24 4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle... 24 4.6 Yhteys uuden alueen keskusta 2-kehä... 24 5 Kävely ja pyöräliikenne... 25 5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit... 26 5.2 Kävelyn edistäminen... 27 5.3 Pyöräilyn edistäminen... 28 5.4 Pyörätieverkko... 29 5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet... 32 6 Joukkoliikenne... 33 6.1 Alueellinen joukkoliikenne... 33 6.2 Joukkoliikenteen edellytykset... 34 6.3 Pysäkit ja liityntäliikenne... 35 6.4 Raitiotien laajennusmahdollisuudet... 35 7 Toteutuspolku... 36 8 Vaikutusten arviointi... 37
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (39) Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvitys 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu liikenne- ja meluselvitys (Sito 2017). Tämän työn tarkoituksena on laatia lisäliikenneselvitys Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueelle. Lisäliikenneselvityksen laatiminen perustuu Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen 15.1.2018 esittämiin lisäponsiin. Lisäliikenneselvityksessä tarkastellaan jo laadittu liikenneselvitys ja esitetään tarvittaessa mahdollisia täydennyksiä tai muutoksia. Lisäliikenneselvitys perustuu liikenneselvityksessä käytettyihin lähtötietoihin ja maankäyttömitoituksiin. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alue sijaitsee Tampereen seudulla, Pirkkalan kunnassa. Osayleiskaavan alue rajautuu itäosastaan Tampereen kaupunkiin ja eteläosastaan Lempäälän kuntaan. Pohjoisessa aluetta rajaa Läntinen kehätie (valtatie 3) ja lännessä alue on rajattu valtatien 3 uuden oikaisun (Puskiaisten oikaisu) välittömään vaikutusalueeseen. Alue sijoittuu kiinni merkittäviin työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueisiin sekä Tampereen että Pirkkalan puolella. Alue on liikenteellisesti keskeisellä paikalla, josta on olemassa tai kehitettävissä hyvät liikenneyhteydet palvelemaan suunniteltavaa maankäyttöä. Tampereen Keskustoriin nähden alue sijoittuu 4-8 kilometrin säteelle sieltä (kuva 1.). Eteläisen Tampereen ja Pirkkalan alueella on suunnitteilla, käynnissä tai valmistunut useita kehityshankkeita, jotka vaikuttavat alueen liikenteelliseen saavutettavuuteen ja liikenteen kuormitukseen. Kuva 1. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen sijainti kaupunkiseudun rakenteessa (Pauliina Pelkonen, Pirkkalan kunta).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (39) Alueella sijaitsee Läntisen kehätien varrelle rakentuva Linnakallion yritysalue, Toivion pientaloalue sekä Sääksjärvellä vakituisen ja loma-asutuksen alue. Muuten alue on pääosin metsäistä ja asemakaavoittamatonta aluetta. 1.2 Osayleiskaavan maankäyttö Luonnosvaihe Osayleiskaavan luonnoksessa nykyisen Toivion pientaloalueen viereen on osoitettu uusi monimuotoinen ja vaiheittain rakentuva asuinalue noin 10 000 asukkaalle. Uuden asuinalueen pääkokoojakadun bulevardin varteen muodostuu asuinalueen elävä ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen tiiviimmän rakennuskannan keskustaalue. Alueelle on osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia. Osayleiskaavaalueeseen kuuluu myös Linnakallion työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue. Tampereen rajan tuntumaan on osoitettu teollisuus- ja varastoalue, joka liittyy Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen. Osayleiskaavan luonnoksessa kaava-alueen eteläosaan, Sääksjärven läheisyyteen on varattu tulevaisuuden asuntoalueita noin 3 000 asukkaalle ja osoitettu kokoojakadun ympäristöön tulevaisuuden tiiviin kaupunkiympäristön palvelu-, työpaikkaja asumiskeskittymä. Osayleiskaavan luonnos on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnos.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (39) Liikenneselvityksen lähtökohtana on käytetty seuraavaa maankäyttömitoitusta: Asukkaita o pohjoisosa noin 10 000 o etelän reservialue 2 000 3 000 Muuta maankäyttöä o tilaa vievää kauppaa Linnakallioon 50 000 kem / muuta 100 000 kem o teollisuutta Pärrinmaalle 160 000 kem o työpaikka-alue ja tilaa vievää kauppaa Palmrothintien varteen 10 000 kem Ehdotusvaihe Lisäliikenneselvitys on laadittu osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, jossa maankäytön aluevarauksia on vähennetty. Lisäliikenneselvityksessä on tarkasteltu aiemmin laadittu osayleiskaavan luonnoksen maankäyttöön perustunut liikenneselvitys, jonka voidaan todeta olevan mitoituksiltaan varmalla puolella kaavaehdotukseen nähden. Osayleiskaavan ehdotus on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotus 10.10.2018.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (39) Osayleiskaavan ehdotuksessa asumisen aluevarauksia on poistettu uuden keskusta-alueen eteläpuolelta ja kaava-alueen eteläosan asuinaluevaraukset on muutettu asumisen reservialueiksi. Uuden keskusta-alueen ja sen pohjoispuolisten uusien asuntoalueiden mitoitus on ehdotusvaiheessa yhteensä vajaa 9 500 uutta asukasta. Keskusta-alueelle osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia, on ehdotuksessa osoitettu uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun eteläpuolelle. Osayleiskaava-alueen pohjoisosiin luonnoksessa osoitetut työpaikkojen/palveluiden ja kerrostaloasumisen sekoittuneet alueet on ehdotuksessa osoitettu työpaikkojen/palveluiden alueina. Tampereen rajan tuntumaan osayleiskaavan luonnoksessa osoitettu teollisuus- ja varastoalue, joka liittyy Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen, on ehdotuksessa osoitettu työpaikka-alueena. Alueelle johtava kokoojakatu on ehdotuksessa osoitettu kulkemaan asumisen reservialueiden pohjoispuolelta eikä asuntoalueen läpi. 1.3 Työn tavoitteet ja sisältö Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa liikenne- ja meluselvityksessä (Sito 2017) liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut muodostaa uudelle alueelle toimiva liikenneverkko, joka kytkeytyy sujuvasti olemassa olevaan verkkoon kaikkien kulkutapojen osalta sekä vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Uuden maankäytön saavutettavuuden osalta on painotettu pyörä- ja joukkoliikennettä sekä kävelyä. Kaiken liikenteen osalta on tavoiteltu laadukasta ja riittävää infrastruktuuria. Lähtökohtana on ollut, että liikenne Toivion nykyisen asuinalueen läpi ei lisääntyisi ja uusien alueiden liikenteelle on haettu useita purkusuuntia. Liikennesuunnittelun lisäksi selvityksessä on laadittu liikenteellisten vaikutusten arviointi, joka kytkeytyy tiiviisti jokaiseen suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi on laadittu meluselvitys, jossa tärkeänä kysymyksenä on ollut Läntisen kehätien aiheuttaman melun asettamat vaatimukset alueen toteutusjärjestykselle ja kehätien varren maankäytölle. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneverkon tavoitteet ja tärkeimmät huomiot: 1. Osayleiskaavan pohjoisen asuin- ja teollisuusalueen uuden ja nykyisen osan autoliikenne pyritään pitämään pääosin erillään. Nykyisen Toivion liikenneverkko ei kestä merkittävää liikenteen kasvua turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmista. Uuden maankäytön tuottama liikenne ohjataan niin, ettei se rasita nykyistä asutusta. Uusi maankäyttö tukeutuu pääosin Kurikantien jatkeeseen, josta on hyvät yhteydet niin Partolaan kuin Läntiselle kehätielle. Uusi syntyvä liikenne jakautuu useisiin suuntiin ja väyliin, jolloin liikenteelliset vaikutukset hajautuvat ja eivätkä ole liian suuria yksittäisiin väyliin nähden.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (39) Linnakallion eritasoliittymän kapasiteetti kestää hyvin lisääntyvää liikennettä, mutta osa liikenteestä tulee suuntautua myös kehätien rinnakkaisteille. 2. Osayleiskaavan koko alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (joukkoliikenne, auto- ja pyöräliikenne, sisäisessä liikenteessä jalankulku). Alueen maankäytön suunnittelussa tuetaan jalankulun ja pyöräliikenteen edellytyksiä rauhoittamalla asuinalueita autoliikenteeltä. Parannetaan kouluille johtavien kävely- ja pyöräilyreittien turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Saattoliikenne järjestetään turvalliseksi. Tavoitellaan mahdollisimman suoraa joukkoliikenteen reittiä Tampereelle ja/tai Partolaan. 3. Alueen eteläosan asuin- ja teollisuusalueet kytkeytyvät 2-kehälle, mutta huomioidaan teollisuusalueen liittyminen myös Multisillan katuverkolle. Kaavan toteutus ulottuu usean kymmenen vuoden aikajänteelle ja asemakaavoitus on tarkoitus aloittaa noin vuonna 2025. Rakentamisen alettua suunnittelualue vastaa Pirkkalan kasvupaineisiin yli 30 vuoden ajan nykyisellä kasvuvauhdilla. Toteutuksen aikajänne on syytä huomioida alueen suunnittelun ja vaikutusten osalta: kaavan alueella ja ympäristössä olevien rakennusten elinkaaret voivat olla päättyneitä; ajoneuvoteknologia ja liikkumisen palvelut kehittyneet; jokapäiväisen elämän näkökulmat muuttuneet esimerkiksi ajankäytön ja etätyön osalta. Kaavan liikenneratkaisujen tavoitteena on mahdollistaa hyvää arkea nykytilanteesta kaavan toteutumiseen saakka. Osayleiskaava-alueen maankäytön suunnittelussa on pyritty ympäristönäkökulmien huomiointiin. Huomattavan suuren uuden maankäytön lisääminen isoilta osin luonnontilaiseen ympäristöön aiheuttaa luonnonympäristön tuhoutumista, mutta maankäytön toteuttaminen juuri kaava-alueelle on kestävän kehityksen näkökulmista edullista, koska se voidaan tehokkaasti kytkeä olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ja minimoida toisaalta uuden infrastruktuurin tarve, ja toisaalta alueen elinkaaren aikaiset vaikutukset. Osayleiskaavahanke on arvioitu alustavasti BREEAM Communities -menetelmällä, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Liikenteen näkökulmasta arvioitavia näkökulmia osayleiskaavavaiheessa olivat seuraavat, joita arvioitiin sen perusteella, toteutuuko tavoite vai ei: Liikenteellinen arviointi Turvalliset ja miellyttävät kadut Pyöräilyverkko Joukkoliikenteen saavutettavuus Pyöräilyn palvelutaso Joukkoliikenteen palvelutaso. Osayleiskaavavaiheessa luodaan edellytykset kestävälle kaupunkirakenteelle kaikista arvioitavista näkökulmista, mutta kriteerien on ohjattava suunnittelua tarkemmalla tasolla. Lisäksi tulee pyrkiä tavoitteiden toteutumiseen eri toteutusvaiheissa. Suuren alueen toteutuminen kestää pitkään, ja edellytykset kestävään liikkumiseen tulee tarjota jo toteutuksen alkuvaiheessa. Osayleiskaavan liikenneverkolle asetetut tavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa. Liikenneverkko on selkeä ja palvelee kaikkia kulkutapoja. Liikenneverkko kytkeytyy sekä nykyiseen että ympäristöön suunniteltuun uuteen liikenneverkkoon. Alueen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (39) liikenne jakautuu useille väylille suuntautumisen mukaan ja siten minimoidaan liikennesuorite ja päästöt. Toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle sekä sujuville pyöräily- ja kävely-yhteyksille kaava luo hyvät edellytykset. 2 Toivion alueen nykytilanne Tässä luvussa on kuvattu osayleiskaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvan suunnittelualueen tiiviimmin rakennetun alueen, Toivion, nykytilanne. Toivion alue sijoittuu Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajan läheisyyteen, linnuntietä noin 5 kilometriä Pirkkalan keskustasta kaakkoon. Alue on osa laajempaa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-aluetta. Toivion alueen sijainti on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Toivion alueen sijainti (Ote Pirkkalan osoitekartasta). Toivion alue sijoittuu Läntisen kehätien (valtatie 3) eteläpuolelle. Alue kytkeytyy pohjoisosastaan Pirkkalan ja itäosastaan Tampereen katuverkkoon. Toiviosta on yhteys valtatielle 3 Sarankulman eritasoliittymän kautta. Pirkkalan keskustan suuntaan Toiviosta voi kulkea joko Partolan tai Kurikan alueiden kautta. Tampereelle yhteys kulkee Sarankulman tai valtatien 3 kautta. Pirkkalan keskustasta katsoen alue on irti kunnan muusta tiiviistä maankäytöstä muodostaen oman rakennetun alueen. Alueen saavutettavuus on hyvä Tampereen suunnasta, sillä nykyisin Tampereen maankäyttö on laajentunut aivan Pirkkalan ja Tampereen rajalle. Patamäenkatu kulkee suoraan Toivioon. Alue on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen, ja edustaa tyypillistä aikansa rakentamista. Alueen katuverkolle on aikanaan varattu liikkumiseen tarvittava tila, mutta nykyisellä katualueella ei ole tilaa kävelyn ja pyöräilyn väylille, ellei tonteilta lunasteta lisää maata em. väylille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (39) 2.1 Liikenteen nykytilanne Toivion alueella maankäyttö on pääasiassa asumista. Alueella on jonkin verran työpaikkoja ja alakoulu. Alueen liikennemääristä ei ole laskettua tietoa saatavilla. Alueen kadut ovat valaistuja ja alueellinen nopeusrajoitus on 30 km/h. Toivion alue on omakotitalovaltaista ja henkilöautolla on merkittävä osuus kulkumuotojakaumassa. Liikenteen kannalta vilkkaimmat ajankohdat ovat aamulla ja illalla työmatkaliikenteen aikoihin. Toivioon suuntautuva liikenne on pääasiassa asumiseen liittyvää liikennettä. Saattoliikennettä on jonkin verran Toivion koululle myös muualta Pirkkalasta. Koulun yhteydessä sijaitseva urheilukenttä on koulun lisäksi myös urheiluseurojen käytössä iltaisin, mikä lisää alueen liikennettä jonkin verran. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Partolan alueella Läntisen kehätien pohjoispuolella. Alueella kulkevat Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat 11B ja 14T, jotka tarjoavat vilkkaimpaan aikaan puolen tunnin vuorovälin. Toivion alueen katujen yhteydessä ei pääosin ole kävelyn ja pyöräilyn väyliä. Eskolantiellä on kuitenkin kävelyn ja pyöräilyn väylä lyhyellä matkalla Linnakalliontieltä päin tultaessa ja Palmrothintiellä on kävely- ja pyöräilyväylä Partolasta Toiviontielle, jonka varrella se jatkuu Ruotutien alkuun. Partolan alueen palvelut ovatkin hyvin saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Tampereen puolelta Patamäenkadun kävely- ja pyöräilyväylä jatkuu Toiviossa Ojatien varrella. Lisäksi Toivion alueella on tonttikatuja yhdistäviä kävely- ja pyöräilyreittejä asutuksen keskellä. 2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Liikenteen toimivuudessa tai sujuvuudessa ei ole tiedossa olevia ongelmia. Alueen liikennemäärät ovat todennäköisesti maltilliset. 2.3 Liikenneturvallisuus Alueen liikenneturvallisuus koetaan ongelmalliseksi. Toivion koulu on alueen eteläosassa ja sinne suuntautuva liikenne kulkee Toivion läpi. Alueen pääkatujen linjaukset ovat varsin suoria ja houkuttelevat ajamaan yli nopeusrajoituksen, joten nopeuksien rauhoittamiseksi kaduille on toteutettu hidasteita. Alue on rakentunut vuosikymmenten aikana, ja on jo ympäristöltään kehittynyt alue. Pihoille istutettu kasvillisuus haittaa näkyvyyttä joissain liittymissä ja osaltaan heikentää liikenneturvallisuutta. Alueen kaduilla on runsaasti tonttiliittymiä, joten tonteilta kadulle liittyminen voi tulla yllätyksenä siellä liikkuvalle liikenteelle. Poliisin tietoon on tullut viimeisen viiden vuoden aikana yksi liikenneonnettomuus Toivion alueelta. Omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Ruotutiellä oli onnettomuusluokaltaan muu onnettomuus, ja tarkemmin törmäys esteeseen ajoradalla. 2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat Toivion alueella ei ole ajankohtaisia suunnitelmia liikenneverkon kehittämiseksi. 2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle Osayleiskaavassa Toivion alue on oma kokonaisuutensa eikä liity tulevaan liikenneverkkoon kuin Eskolantien länsipään osalta sekä kävely- ja pyöräilyväylien kautta. Toivion koululle suuntautuva ulkoinen liikenne kulkee uusien katujen kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (39) Osayleiskaavassa ei ole esitetty suoraan Toivion alueelle liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Toivion länsipuolisen uuden pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun ja Eskolantien liittymä suunnitellaan siten, että uuden alueen liikenne ohjautuu kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Toivion alue kytkeytyy jatkossa kävelyn ja pyöräilyn tulevaan pohjois-etelä-suuntaiseen pääverkkoon. Joukkoliikenteen osalta linjat siirtynevät pois Toiviosta uusille reiteille, ainakin nykyisen kokoisen autokaluston osalta. Alustavasti Kurikantien ja Linnakalliontien kautta kulkevat linjat liikkuvat uutta Toivion eteläpuolista katuyhteyttä Sarankulmaan. Partolaan on tarjolla syöttöliikennettä, joka kulkee uutta Toivion länsipuolista kokoojakatua pitkin. Toivion liikenne rauhoittuu kaavaratkaisun myötä jonkin verran. Koululle suuntautuvaa liikennettä jäänee hieman, mutta suurin osa koulun liikenteestä siirtynee uusille kokoojakaduille. Tähän vaikuttaa myös se, miten Pirkkalan kouluverkko järjestellään. Toivion liikennejärjestelmä palvelee uuden maankäytön toteuduttua pääasiassa alueen sisäistä liikkumista. Jos osayleiskaava-alueen uusien alueiden liikenne kulkisi Toivion nykyisen katuverkon kautta, tällöin alueen pääkatuverkko olisi rakennettava uudelleen, jotta lisääntyvä liikenne voisi käyttää olemassa olevia reittejä. Katujen leveyttä tulisi lisätä ja kadut varustaa kävelyn ja pyöräilyn väylillä, jotta niille sijoittuva uusi liikenne olisi mahdollista hoitaa. Vastaavasti liittymien näkemiä ja toimivuutta olisi parannettava. Käytännössä tämä edellyttäisi joidenkin kiinteistöjen tai niiden osien lunastamista katualueeksi. Ongelmaksi jäisi kuitenkin alueen katujen runsas tonttiliittymien määrä, mikä aiheuttaisi haittaa liikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Alueen liikenneturvallisuustilanne heikkenisi, vaikka nopeusrajoitus pidettäisiin alhaisena. Lisäksi alueelle kohdistuisi liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja kuten melua ja päästöjä sekä mahdollisesti tärinää. 3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko 3.1 Liikennetuotos Osayleiskaavan uuden maankäytön liikennetuotoksen arvioimiseksi alueen kulkutapajakauma on muodostettu Tampereen seudun liikennetutkimuksen Pirkkalan kulkutapajakaumatietojen sekä ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjeen mukaan. Näitä soveltaen Tampereen ja Pirkkalan raja-alueelle sopivaksi uuden alueen kulkutapajakaumaksi on saatu: henkilöautoliikenne 59 % joukkoliikenne 12 % pyöräily 13 % jalankulku 16 % Kulkutapajakauman arvioitu henkilöautoliikenteen osuus vastaa todennäköisesti hyvin alueelle syntyvää tilannetta. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien toteutuessa alueen arvioitu joukkoliikenteen kulkutapaosuus on mahdollista saavuttaa. Pirkkalassa tavoitellaankin toista joukkoliikenteen laatukäytävää Kurikantielle kulkien kaava-alueen läpi. Pyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa voi muodostua arvioitua suuremmaksi, sillä alue sijaitsee niin lähellä Tamperetta ja osayleiskaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota sujuvien pyöräily-yhteyksien mahdollistamiseen. Kaava-alueen keskeisestä sijainnista ja pyöräilyn potentiaalista kertoo esimerkiksi se, että Tampereen rautatieasema on saavutettavissa alueelta pyöräillen puolessa tunnissa. Kävelyn kulkutapaosuutta tukevat alueelle sijoittuvat palvelut, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen. Osayleiskaava-aluetta ympäröivien alueiden, kuten
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (39) Sarankulman kehittyminen tai uuden henkilöliikenteen aseman tulo Rautaharkkoon voivat myös osaltaan vaikuttaa alueen kulkutapajakaumaan tukien kestävien kulkutapojen käyttöä. Osayleiskaava-alueen eteläosassa henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus muodostuu todennäköisesti hieman suuremmaksi ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus pienemmäksi, koska palvelut ovat kauempana ja joukkoliikenteen palvelutaso jää heikommaksi. Tämä on huomioitu liikennetuotoslaskelmissa. Osayleiskaavan liikenneselvityksessä uuden maankäytön liikennetuotosta on käsitelty kolmessa osassa ja liikennetuotokset on esitetty taulukossa 1. Liikennetuotosten laskenta perustuu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjeeseen. Liikennetuotokset sisältävät sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. Liikennetuotoksissa ei ole mukana olemassa olevia asemakaavoitettuja alueita, Toivion nykyistä asuinaluetta eikä Linnakallion tilaa vievän kaupan aluetta, jotka on huomioitu liikenne-ennusteessa ja toimivuustarkasteluissa. Taulukko 1. Uuden maankäytön liikennetuotos (Sito Oy). Maankäytön Matkatuotos suuruusluokka [ajon./vrk] 1) Pohjoinen asuin-, liikeja työpaikka-alue 10 000 asukasta 75 000 kem kaavan KPT-alueet 11 000 2 500 Raskaan liikenteen osuus [%] 2 % 10 % 2) Itäinen teollisuusalue 165 000 kem 2 600 33 % 3) Eteläinen asuinalue 2 500 asukasta 2 900 2 % Liikennetuotokset ovat arvioita alueiden synnyttämästä liikenteestä. Asukasmäärän tai kulkutapajakauman pienillä muutoksilla suuntaan tai toiseen ei ole merkittävää vaikutusta liikennetuotoksiin. Väylät suunnitellaan kapasiteetiltaan riittäviksi alueen liikenteelle. Liikenne suuntautuu alueelta eri suuntiin ja jakautuu siten useille väylille, jolloin liikenteelliset vaikutukset hajautuvat. Liikenteen kasvu tapahtuu myös vähitellen ja ajoittuu pitkälle aikavälille. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävelyyhteyksien tarjoaminen alueen toteutuksen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää, jotta kestävät kulkutavat muodostuvat merkittäväksi osaksi alueen kulkutapajakaumaa. 3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon Toivion nykyisen asuinalueen katuverkko muodostuu pääosin asuntokaduista, jotka ovat kapeita ja joissa on suorat tonttiliittymät. Toivion alueelta puuttuu selkeä liikennehierarkia ja pääkokoojakatu, vaikkakin joukkoliikennereittinä toimiva Toiviontie-Ruotutie voidaan roolinsa puolesta katsoa kokoojakaduksi. Toivion alueelle on toteutettu runsaasti liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä, joilla on lisätty liikenneturvallisuutta. Toivion nykyiset kadut eivät kestä juurikaan lisääntyvää liikennettä eikä läpiajoliikenne sovellu niille, joten lähtökohtana on, että uuden alueen liikenne ei rasittaisi nykyistä asutusta. Katujen kapeasta poikkileikkauksesta huolimatta autojen kohtaaminen ei tuota ongelmia. Heikkojen näkemien ja runsaiden tonttiliittymien johdosta liikennemäärien kasvu tulisi kuitenkin heikentämään liikenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräliikenteen asemaa sekä asukasviihtyisyyttä. Toivion aluetta on kuvattu tarkemmin luvussa 2. Tampereen Läntinen kehätie on kuormittunut Sarankulman kohdalla keskimääräisen vuorokausiliikenteen ollessa noin 52 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (2017). Linnakallion kohdalla Läntisen kehätien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 42 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien 3 oikaisu (Puskiaisten oikaisu) lieventäisi liikenteen kasvupainetta Läntisellä kehätiellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (39) Osayleiskaava-alueen hyvän saavutettavuuden takaamiseksi alueen kytkeytyminen ympäröivään katu- ja tieverkkoon on suunniteltu usean liittymän kautta. Siten mahdollistetaan liikenteen jakautuminen useille väylille ja turvataan niiden toimivuus. Tärkeimmiksi liittymäkohdiksi nykyiseen liikenneverkkoon on tunnistettu Linnakallion eritasoliittymä Läntisellä kehätiellä, suunnitteilla oleva 2-kehä sekä pidemmällä aikavälillä kytkeytyminen Sarankulmaan (tummansiniset ympyrät kuvassa 5.). Linnakallion eritasoliittymään on arvioitu kohdistuvan suurin liikenteellinen paine, mutta siitä liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnakkaisteille sekä Kurikantielle. Sarankulman suuntaan Patamäenkadun jatkeen kautta kytkeytyvää yhteyttä voidaan kuitenkin pitää arvioitua merkittävämpänä, koska reitti tarjoaa suorimman yhteyden Tampereen keskustaan ja on erityisen tärkeä joukko- ja pyöräliikenteen järjestämisen kannalta. Siten sen toteuttaminen tulee tärkeäksi jo alueen kehityksen alkuvaiheessa. Liikenneselvityksen esiselvitysvaiheessa inventoitiin myös muita mahdollisia liittymäkohtia, jotka olivat Eskolantie, Ratasillantie, Sääksjärventie ja Korpitie (vaaleansiniset ympyrät kuvassa 5.). Kuva 5. Osayleiskaava-alueen kytkeytyminen olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon (Sito Oy). Osayleiskaava-alueen katuverkon liittämistä nykyiseen katuverkkoon on tarkasteltu eri osa-alueiden ja joukkoliikenteen kannalta. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin mm. mahdollisuuksia Toivion nykyisen ja uuden alueen liikenteen erottamiseksi. Pohjoisen alueen lähtökohtana oli sen kytkeytyminen Kurikantiehen ja eteläisen asuinalueen ja teollisuusalueen osalta tutkittiin kytkeytymistä uuteen Ratasillantiehen Tampereen puolella sekä suunnitteilla olevaan 2-kehään ja edelleen Puskiaisten oikaisuun.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (39) Lähtökohdaksi uuden maankäytön kehittämiselle on asetettu, että nykyisen asuinalueen katujen liikennemäärät eivät kasva ja uusi liikenne jakautuu useisiin suuntiin. Osayleiskaava-alueen sisäinen katuverkko on pyritty suunnittelemaan näistä näkökulmista. Alueen liikenneverkon kehittämisen myötä on jopa mahdollista, että henkilöauton kulkutapaosuus alueella laskee. Sitä tukevat myös alueelle syntyvät lähi- ja liikkumispalvelut. Liikenneverkolle on tutkittu esiselvitysvaiheessa useita vaihtoehtoja, joiden pohjalta on päädytty kaavakartalla esitettyyn ratkaisuun. Kokoojakatujen liikenneverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta pääyhteydestä Kurikantien ja Patamäenkadun välillä sekä pohjois-etelä-suuntaisesta yhteydestä Eskolantieltä Kurikantien jatkeelle ja siitä edelleen vaiheittain etelään tulevalle 2-kehälle. Lisäksi alueelle on osoitettu kokoojakatu pohjois-etelä-suuntaiselta yhteydeltä Pärrinmaan teollisuusalueelle tulevalle Ratasillankadulle Tampereen puolelle. Kaavan liikenneverkkoratkaisussa on saavutettu liikenneverkolle asetetut tavoitteet liikenteen jakautumisessa ja alueen kytkeytymisessä ympäröivään liikenneverkkoon. Ratkaisussa uuden alueen liikenne ei myöskään kuormita Toivion nykyistä asuinaluetta Eskolantietä lukuun ottamatta, mikäli Kurikantien ja Patamäenkadun välinen katuyhteys toteutetaan Toivion koulun eteläpuolelta. Osayleiskaavan ehdotuksen liikenneverkko on esitetty kuvassa 6.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (39) Kuva 6. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotuksen liikenneverkko. Liikenteen suuntautuminen Osayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden sisäiset katuyhteydet suunnitellaan siten, että maankäyttö kytkeytyy tonttikatujen kautta kokoojakaduille ja edelleen pääkatuverkkoon. Osayleiskaavassa esitetty pääkatuverkko välittää liikennettä alueellisesti ja on rakenteeltaan selkeä, mikä helpottaa suunnistamista. Liikenneverkko takaa alueelle myös hyvän saavutettavuuden eri suunnista ja liikenne saadaan ohjattua haluttuun suuntaan, millä pyritään liikennesuoritteen minimointiin ja pienempiin päästöihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (39) Alueen liikenteen suuntautumista on arvioitu liikenneselvityksessä seuraavasti: Noin 50 % liikenteestä suuntautuu Kurikantien jatkeen kautta Linnakallion eritasoliittymään, josta liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnakkaisteille sekä Kurikantietä pitkin Pirkkalan kuntakeskukseen. Alueen pohjoisimman osan liikenne suuntautuu Eskolantien kautta Linnakalliontielle, jota käyttää myös osa muusta Partolaan suuntautuvasta liikenteestä. Liikennetuotoksesta tämän osuudeksi on arvioitu noin 25-30 %. Noin 15 % alueen liikenteestä arvioidaan kulkevan itä-länsi-suuntaista pääkokoojakatua pitkin Patamäenkadun suuntaan, joka on suorin reitti Tampereen keskustaan. Etelään kohti 2-kehää arvioidaan suuntautuvan alle 10 % liikenteestä. Alueen eteläosan liikennetuotoksesta noin 10 % arvioidaan suuntautuvan pohjoisen suuntaan ja suurimman osan 2-kehälle sekä Ratasillankadulle Tampereen suuntaan. Kurikantie on luonteva reitti Pirkkalan kuntakeskukseen sekä Linnakallion eritasoliittymään, josta on Läntisen kehätien kautta yhteys koko kaupunkiseudulle ja valtakunnalliseen tieverkkoon. Linnakallion eritasoliittymässä on myös kapasiteettia lisääntyvälle liikenteelle. Läntisellä kehätiellä on kuitenkin kapasiteettiongelmia Partolan ja Lakalaivan liittymien välillä, mikä voi vähentää reitin houkuttelevuutta ainakin huipputunteina. Tällöin Patamäenkadun kautta kulkeva reitti muodostuu todennäköisesti houkuttelevimmaksi reitiksi Tampereen suuntaan. Kurikantie kestää lisääntyvän liikenteen kapasiteettinsa puolesta, mutta sen geometria Kurikan asuinalueen kohdalla ei tue lisääntyvää läpiajoliikennettä. Alueen läntisimmistä osista on luonteva reitti Partolaan Kurikantieltä lähtevän Linnakalliontien kautta. Linnakalliontie on pääkokoojakatu ja kestää lisääntyvän liikenteen. Mikäli Linnakallion alueelta osoitettu tieliikenteen yhteystarve kohti Eskolantietä toteutuisi, voisi se vähentää Linnakalliontien houkuttelevuutta reittinä Partolaan. Pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun kautta alue kytkeytyy pohjoisessa Eskolantiehen. Lännessä Eskolantie alittaa Läntisen kehätien ja liittyy Linnakalliontiehen. Idässä Eskolantie liittyy Toiviontiehen, jonka kautta on yhteys Palmrothintielle. Uuden alueen liikenteelle tavoiteltava reitti alueen pohjoisosasta Partolaan on Eskolantieltä Linnakalliontielle, jota pitkin on yhteys Partolaan. Tämän toteutumiseksi uuden kokoojakadun ja Eskolantien liittymä tulee suunnitella siten, että liikenne ohjautuu kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Eskolantie on asutuksen kohdalla kapea eikä sille tule liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takaamiseksi ohjata lisää liikennettä. Uuden alueen liikenteen suuntautuminen Partolan kautta edelleen Tampereen keskustan suuntaan ei ole tavoiteltavaa, koska Naistenmatkantien liittymissä Nuolialantielle ja Ilmailunkadulle on merkittäviä kapasiteettiongelmia. Vaikka liittymiin on suunnitteilla parantamistoimenpiteitä, ei niihin siltikään ole suotavaa ohjata lisää liikennettä. Idässä osayleiskaava-alue kytkeytyy uudella itä-länsi-suuntaisella pääkokoojakadulla Tampereen puolella olevaan Patamäenkatuun, jonka kautta on yhteys Tampereen keskustaan. Reitti tarjoaisi suorimman yhteyden myös Rautaharkkoon suunnitellulle henkilöliikenteen asemalle. Patamäenkatuun kytkeytyisi myös uusi katuyhteys etelästä Tampereen Pärrinmaan teollisuusalueelta. Patamäenkadun yhteyden merkittävyys autoliikenteelle on arvioitu liikenneselvityksessä vähäisemmäksi kuin pohjoisen ja lännen kokoojakatujen, mutta se on erityisen tärkeä reitti joukko- ja pyöräliikenteelle tarjoten suorimman yhteyden Tampereen keskustaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (39) päin. Reitti voi kuitenkin muodostua hieman arvioitua merkittävämmäksi myös autoliikenteelle. Sarankulman teollisuusalueen kadut ovat teollisuusalueelle tyypillisiä ja kestävät lisääntyvän liikenteen. Uusien katujen liittämisessä nykyiseen katuverkkoon tulee varmistaa liikenteen sujuvuus ja huomioida Pärrinmaan teollisuusalueen aiheuttama raskas liikenne. Sujuvan pyöräily-yhteyden varmistamiseksi tulee kiinnittää huomiota ratkaisujen loogisuuteen ja reitin jatkuvuuteen sekä Toiviosta että Pärrinmaalta. Patamäenkatuun liittyvän uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun linjauksen suunnittelua ohjaa osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, nykyisen Toivion koulun piha-alueen metsäyhteyden säilyttäminen sekä Pärrinmaan teollisuusalueelta tulevan katuyhteyden liittäminen Patamäenkatuun. Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen liikenteelle tärkein yhteys on etelään suunnitteilla oleva 2-kehä. Teollisuusalueen liikenteestä osa suuntautuu myös Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kautta Multisillan suuntaan sekä pohjoiseen Patamäenkadulle. Eteläiseltä asuinalueelta on yhteys pohjois-etelä-suuntaista kokoojakatua pitkin osayleiskaavan pohjoisosiin sekä etelään 2-kehälle. Yhteys 2-kehälle suunnitellaan niin, että se palvelee myös Lempäälän puoleisen Sipilän asuinalueen kehittymistä. 2-kehä tarjoaisi yhteyden mm. Hervantaan ja Kangasalan suuntaan sekä Puskiaisten oikaisuun. Kurikantien jatke Patamäenkadulle Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä itä-länsi-suuntaiselle yhteydelle Kurikantien jatkeen ja Patamäenkadun välillä on tutkittu useita vaihtoehtoja, joista päävaihtoehdot on koottu kuvaan 7. Liikenneverkon toimivuuden ja vaikutustarkastelun perusteella jatkosuunnitteluun on suositeltu vaihtoehtoa 2a. Jatkosuunnittelu Patamäenkadun päästä tulee tehdä yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Kuva 7. Katujen alustavat linjaukset (Sito Oy).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (39) Vaihtoehdossa 2a kokoojakadun linjaus kulkee kokonaan erillään nykyisestä Toivion alueesta ja liittyy nykyiseen Patamäenkatuun Tampereen puolella. Vaihtoehdoissa 1 ja 2b kokoojakatulinjaus hyödyntäisi osin Toivion nykyisen asuinalueen katuverkkoa. Vaihtoehto 1 kulkisi pisimmän matkan Toivion nykyisellä asuinalueella, kun sen linjaus uuden alueen keskusta-alueelta liittyisi Korpitielle, jolta se jatkuisi edelleen Taaporintietä pitkin ja yhdistyisi uudella linjauksella Patamäenkatuun Ojatien itäpuolella. Vaihtoehdon 2b linjaus kulkisi nykyisen alueen eteläpuolella, mutta yhdistyisi nykyiseen katuverkkoon Taaporintien itäosassa ja kulkisi Patamäenkadulle samaa linjausta kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2a uuden alueen liikennetuotos ei kuormita Toivion nykyisen asuinalueen katuverkkoa. Nykyisen koulun eteläpuolelle voidaan osoittaa saattoliikennepaikka, jolloin uuden alueen saattoliikennettäkään ei ohjaudu nykyiselle asuinalueelle eikä saattoliikenne risteä koulumatkojen kanssa. Uusi kokoojakatu mahdollistaa uuden joukkoliikennelinjan, jonka perustana on uuden alueen väestömäärä. Linja kulkee kuitenkin erillään nykyisestä asuinalueesta. Pyöräilylle kokoojakatu tarjoaa suoran ja houkuttelevan reitin. Virkistysyhteydet katulinjauksen eteläpuoliseen metsään voidaan taata kolmella alikululla. Näin koulultakin säilyy turvallinen yhteys metsään. Uusi katuyhteys ja koulun pysäköintialue mahdollistavat virkistysalueille saapumisen kauempaakin. Kokoojakadun linjausvaihtoehdot 1 ja 2b lisäisivät toteutuessaan liikennettä Toivion nykyisellä asuinalueella ja kasvaneen liikenteen haitat näkyisivät nykyiselle asutukselle mm. melu- ja turvallisuustason sekä liikenteen toimivuuden heikkenemisenä. Erityishuomiona vaihtoehdon 1 linjaus lisää liikennettä myös nykyisen koulun edustalla ja kadun liikenne risteää koulumatkojen kanssa Korpitiellä. Vaihtoehdossa 2b voidaan nykyisen koulun eteläpuolelle osoittaa saattoliikennepaikka. Vaihtoehto 1 edellyttää katualueen leventämistä tonteille sekä Korpitiellä että Taaporintiellä ja vaihtoehto 2b Taaporintiellä. Joukkoliikenneyhteys olisi hitaampi uudelle alueelle, mutta runkolinjan pysäkeille olisi lyhyempi matka nykyiseltä asuinalueelta. Vaihtoehdon 2b mukainen katuyhteys mahdollistaa virkistysalueille saapumisen kauempaakin. Selvityksessä on lisäksi tutkittu vaihtoehtoa, jossa uutta aluetta ei kytkettäisi Patamäenkatuun, mutta silloin lähes koko uuden alueen liikenne kulkisi Linnakallion eritasoliittymän kautta ja erityisesti Tampereelle suuntautuva liikenne kuormittaisi jo nykyisin kuormittunutta Läntistä kehätietä. Tällöin olisi tarpeen mahdollistaa ajoyhteys nykyisen Toivion alueen läpi. Ilman Patamäenkadun yhteyttä uuden alueen saavutettavuus ja toteutettavuus ovat selvästi heikompia. Joukkoliikenteelle ja pyöräilylle ei muodostu nopeaa ja houkuttelevaa yhteyttä Tampereen keskustaan ja joukkoliikenteen linjastolle jää vähemmän vaihtoehtoisia reittejä. Alueen orientoitavuus muodostuu selvästi vaikeammaksi ja yhteys Tampereen keskustaan sekä suunniteltuun Rautaharkko-Lakalaiva aluekeskukseen on epäloogiseen suuntaan. Vaihtoehdon 2a linjauksen toteutuksesta liikenneselvityksessä on todettu, että sitä ei ole tavoitteellista toteuttaa alueen rakentumisen alkuvaiheessa vaan kyseessä on pitkän tähtäimen varaus. Ensimmäisessä vaiheessa joukko- ja pyöräliikenteen kytkentä itään on esitetty toteutettavaksi Toivion nykyistä katuverkkoa pitkin. Nykyisen katuverkon liikennettä ei ole kuitenkaan tavoiteltavaa lisätä. Lisäksi ainoa yhteys Toivion koululle olisi Korpitieltä, jolloin myös uudelta alueelta tuleva saattoliikenne lisäisi nykyisen asuinalueen liikennettä. Tällöin nykyisen ja uuden alueen liikenne sekoittuu. Uuden katuyhteyden toteuttaminen jo alkuvaiheessa vähentää alueen Läntiselle kehätielle synnyttämää uutta liikenteellistä painetta ja uuden ja vanhan alueen ajoneuvoliikenne pysyy erillään. Uusi katuyhteys vaatii kuitenkin tarkempaa suunnittelua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (39) Kaakkois-Pirkkalan lisäliikenneselvityksessä katuyhteyttä on tarkennettu vaihtoehdon 2a linjauksen pohjalta. Katuyhteydelle laadittiin kaksi erillään nykyisestä Toiviosta kulkevaa tarkennettua linjausta, joista toista on tarkasteltu siten, että se mahdollistaa raitiotien toteuttamisen tulevaisuudessa. Linjaukset on esitetty kuvissa 8 ja 9. Linjausten suunnittelussa on huomioitu Toivion koulun eteläpuolelle laadittu luontoselvityksen täydennys, jossa luontoaluerajaukset ovat tarkentuneet. Luontoselvityksen mukaan molemmat katulinjaukset risteävät linnuston kannalta arvokasta aluetta (ruskea) sekä kahta lepakoiden käyttämää aluetta (muut lepakoiden käyttämät alueet, luokka III) (sininen). Kasvillisuuden arvokohteiden osalta vaihtoehto 1 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta sekä Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Raitiotien mahdollistava linjausvaihtoehto 2 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta, yhtä paikallisesti arvokasta kohdetta sekä Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Kasvillisuuden arvokohteet on esitetty kuvissa vihreällä. Vaikutukset Saukonojaan voidaan minimoida käyttämällä vesistösiltaa rummun sijasta. Kuva 8. Tarkennettu katulinjaus vaihtoehto 1. Kuva 9. Tarkennettu katulinjaus, vaihtoehto 2, mahdollistaa raitiotien. Patamäenkadun suunta on liikenteelliseltä toimivuudeltaan hyvä ja alueelle ei tule merkittävää liikennettä muualta. Pelastusreittien näkökulmasta Patamäenkadun
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (39) suunta tarjoaa lyhimmän yhteyden esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan ja reitti on tärkeä myös Läntisen kehätien kapasiteettiongelmia ajatellen. Raskaan liikenteen läpiajoa Patamäenkadun ja osayleiskaavan keskusta-alueen välillä voidaan rajoittaa toteuttamalla uudelle kadulle kansirakenne, jonka alikulkukorkeus on noin 4 metriä. Ratkaisu estäisi läpiajon tätä korkeammalta raskaalta liikenteeltä kokonaan, mutta mahdollistaisi joukkoliikenteen liikennöinnin katua pitkin. Kansirakenteen avulla mahdollistetaan myös metsäyhteys kadun yli. Havainnekuva kansirakenteesta on esitetty kuvassa 10. 3.3 Liikenne-ennuste Kuva 10. Havainnekuva raskaan liikenteen kulkua rajoittavasta kansirakenteesta Patamäenkadun ja uuden keskusta-alueen välisellä katuyhteydellä. Liikenneselvityksessä laadittu liikenne-ennuste vuodelle 2040 perustuu TALLI-mallin ennustetilanteeseen, johon on päivitetty Toivion osayleiskaava-alueen maankäyttö ja katuverkko. Kaava-alueen muuhun liikenneverkkoon yhdistävien katujen liikennemäärät ovat ennusteen mukaan Kurikantiellä 10 000 ajon./vrk, Eskolantiellä pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymän pohjoispuolella 4 500 ajon./vrk, Toivionkadulla 1 700 ajon./vrk, itä-länsi-suuntaisen kadun itäpäässä 1 600 ajon./vrk ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun eteläpäässä 3 900 ajon./vrk. Tärkeimpien kokoojakatujen liikennemäärät ovat 4 200 ajon./vrk Kurikantien jatkeella Jasperintien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymien välillä, 3 700 4 900 ajon./vrk pohjois-etelä-suuntaisella kadulla, 4 000 ajon./vrk Jasperintiellä, 3 700 ajon./vrk Ruotutiellä ja 5 000 ajon./vrk Pärrinmaan teollisuusalueen läpi kulkevalla kadulla. Liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 11. Liikenne-ennusteen mukaan Läntisellä kehätiellä kaava-alueen pohjoisreunalla liikennemäärä on 34 100 37 800 ajon./vrk. Liikenneviraston liikennemäärätietojen mukaan tien liikennemäärä nykytilanteessa on kuitenkin jo 42 200 ajon./vrk. Patamäenkadun jatkeen yhteydellä on liikenne-ennusteen mukaan vain 1 600 ajon./vrk. Patamäenkadun suunta voi kuitenkin muodostua arvioitua suositummaksi reitiksi Tampereen keskustan suuntaan mm. Läntisen kehätien kapasiteettihaasteista johtuen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (39) Kuva 11. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenne-ennuste vuodelle 2040 (KVL, ajon./vrk) (Sito Oy). 3.4 Toimivuustarkastelut Liikenneselvityksessä on laadittu liikenteen toimivuustarkastelut vuoden 2040 iltahuipputunnin ennustetilanteelle alueen kuuteen keskeiseen liittymään, jotka ovat Linnakallion itäinen ramppiliittymä, Kurikantien ja Jasperintien liittymä, Kurikantien paloaseman kohdalle tuleva kolmihaaraliittymä, pohjois-etelä-suuntaisen ja itälänsi-suuntaisen kadun liittymä, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymä sekä Patamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymä. Liittymistä Linnakallion itäistä ramppiliittymää, pohjois-etelä-suuntaisen ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymää, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymää sekä Patamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymää tarkasteltiin kiertoliittyminä. Muita liittymiä tarkasteltiin valo-ohjaamattomina kolmihaaraliittyminä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (39) Toimivuustarkastelujen mukaan liittymien liikenne oli sujuvaa kaikissa tarkastelluissa liittymissä. Suurimman kuormituksen todettiin kohdistuvan Linnakallion eritasoliittymän itäiseen ramppiliittymään, jonka toimivuus on tällöin tyydyttävä. Liittymän kaikkien tulosuuntien palvelutaso on kuitenkin erittäin hyvä keskimääräisten viivytysten jäädessä alhaisiksi. Suurin tulosuuntakohtainen kuormitusaste havaittiin Kurikantien ja Jasperintien liittymässä Jasperintien vasemmalle kääntyvällä kaistalla, jolloin tulosuunnan toimivuus on välttävä. Kyseisen tulosuunnan palvelutaso on tyydyttävä. Liittymän toimivuus kokonaisuudessaan on kuitenkin hyvä. Muiden tarkasteltujen liittymien toimivuuden todettiin olevan hyvä ja kaikkien tulosuuntien palvelutason erittäin hyvä. Tarkastelujen perusteella liittymissä on jäljellä käyttämätöntä kapasiteettia eikä liittymien liikenteelliseen toimivuuteen aiheutuisi merkittäviä muutoksia, vaikka arvioiduissa liikennemäärissä tai liikenteen suuntautumisessa tapahtuisi pieniä muutoksia. Kuormittuneimman liittymän (Linnakallion eritasoliittymän itäinen ramppiliittymä) kuormitus voi jäädä alhaisemmaksi, mikäli esimerkiksi Patamäenkadun tai 2-kehän suunnat muodostuvat arvioitua houkuttelevammiksi. 3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset Katusuunnitelmat laaditaan alueen suunnittelun asemakaavavaiheessa, mutta osayleiskaavavaiheessa on haluttu esittää katujen ohjeelliset poikkileikkaukset, joiden avulla luodaan alueen katujen ilme, määritellään toiminnallisuuksia ja alustavia tilavarauksia. Toivion nykyisen asuinalueen ja uuden maankäytön väliin rakennettavaan puistokäytävään sijoittuu laadukas, asfalttipintainen, suora pyöräilyn kaksisuuntainen yhteys sekä murskepintainen jalkakäytävä, joka kulkee geometrialtaan ja korkeustasoltaan pienipiirteisemmin maaston mukaan. Uuden alueen tonttikadut ovat sekaliikennekatuja, joilla jalankulku, pyörä- ja autoliikenne käyttävät samaa tilaa jalankulun ehdoilla. Sekaliikennekadut soveltuvat, kun auto- ja pyöräliikenteen määrät ja nopeudet ovat alhaisia. Kadunvarsipysäköinti ei sovellu sekaliikennekaduille. Tonttikadut toteutetaan pistoina tai lenkkeinä pääkokoojakaduilta, joilta liittymien määrä minimoidaan. Tonttikatujen katualueen leveys on n. 10 metriä kunnallistekniikan vuoksi. Mikäli jatkosuunnittelussa kaduille halutaan pysäköintiä, tulee sille varata tilaa pysäköintitaskuihin. Yhteys pohjoisen työpaikka-alueelta pohjois-etelä-suuntaiseen pääkokoojakatuun on toiminnallisuudeltaan ja poikkileikkaukseltaan kokooja- ja tonttikadun välimuoto. Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 12.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (39) Kuva 12. Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset (Sito Oy). Osayleiskaava-alueen kokoojakaduilla auto- ja pyöräliikenne ja jalankulku eivät sekoitu. Kadun keskellä olevan ajoradan leveyden on kaavailtu olevan 6,5 metriä, mutta bussiliikennettä ajatellen ajoradan leveys saisi olla 7,0 metriä. Ajoradan ei kuitenkaan tule olla sitä leveämpi, jotta ajonopeudet säilyvät kohtuullisina eikä katu houkuttele ylimääräistä läpiajoa. Pyöräliikenteen kaistat erotellaan ajoradasta 0,22 metrin välikaistalla. Pyöräkaistan leveys 2 metriä mahdollistaa kaksisuuntaisen liikenteen pyörätieratkaisuna, mutta ratkaisu voidaan muuttaa pienin toimenpitein yksisuuntaisiksi pyöräkaistoiksi yksisuuntaisten ratkaisujen yleistyttyä. Nykyisellä katuverkolla pyöräliikenteen paikka vaihtelee ja se tulee huomioida uusien katujen kytkemisessä nykyiseen verkkoon. Esimerkiksi Kurikantien jatkeella pyöräliikenne ja jalankulku jakavat väylän. Pyöräliikenteen paikan muutoskohdissa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (39) tulee varmistaa pyöräilyn sujuvuus, orientoitavuus ja turvallisuus tarkemmassa suunnittelussa. Osayleiskaavassa jalankulun ja pyöräilyn erottamiseksi on suunniteltu käytettävän puurivistöä. Alueen katujen molemminpuolinen puurivistö toimii katujen yhteisenä teemana ja luo alueelle puistomaista viihtyisyyttä ja korkealaatuista yhdenmukaisuutta. Katualueeseen tulee varata myös luiskiin sivukaltevat alueet. Itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun poikkileikkaus on suunniteltu keskustamaiseksi noin pl 400 1000 alikulun ja uuden koulun välillä. Keskustamaisessa poikkileikkauksessa osoitetaan kadunvarsipysäköintiä, sillä uuden alueen keskustaan tulee kivijalkaliikkeitä. Joukkoliikennepysäkkien ja liityntäpyöräpysäköinnin ratkaisut suunnitellaan asemakaavavaiheessa. Itä-länsi-suuntaisen pääkokoojakadun osalta raitiotiehen varautuminen ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Raitiotietä ei ole poikkileikkausesimerkeissä huomioitu, koska hanke on epävarma ja kaukana tulevaisuudessa. Lisäliikenneselvityksessä tarkastellussa raitiotien mahdollistavassa katulinjauksessa se on huomioitu katualueen tilavarauksissa. Kokoojakatujen tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 13. Tyyppipoikkileikkaukset ovat ohjeellisia ja mahdollistavat myös muita ratkaisuja. Havainnekuva kokoojakadusta on esitetty kuvassa 14. Kuva 13. Kokoojakadun tyyppipoikkileikkaukset linjaosuudella ja kaupan alueella (muokattu Sito Oy:n kuvasta).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (39) Kuva 14. Havainnekuva kokoojakadusta. 4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet Lisäliikenneselvityksessä tarkennettiin tulevan katuverkon toteuttamisen tarvetta maankäytön kehittyessä. Seuraavissa luvuissa on esitetty perusteet kaduille, jotka on esitetty kuvassa 6. Uusien katuyhteyksien tarvetta määrittää osaltaan se, miten ja millä tehokkuudella aluetta aletaan toteuttaa. Osayleiskaava-alue on laaja ja alue rakentuu usean vuosikymmenen aikana. Osayleiskaava-alueen toteutuspolkua on tarkasteltu kaavatyön aikana ja tämänhetkisen tiedon mukaan alueen kehittäminen alkaa pohjoisen asuin-, tilaa vievän kaupan ja työpaikka-alueen osalta. Nämä alueet sijoittuvat nykyisen Toivion länsi- ja lounaispuolelle. Pärrinmaan työpaikka-alueen toteutusaikataulu kytkeytyy Tampereen puolen teollisuusalueen toteutukseen ja etelän asuinalue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue on täyttynyt. Pohjoisen alueen toteutuminen on jo alkanut Linnakallion tilaa vievän kaupan alueella. Asuinalueista toteutetaan ensimmäisenä keskeinen kerrostalovaltainen kohde. Tämä alue sijoittuu nykyisen Toivion lounaispuolelle. Keskeiselle alueelle tulee myös kaupallisia ja kunnallisia palveluita, joiden toiminta voi alkaa riittävän väestöpohjan myötä. Liikenneyhteyksien osalta autoliikenteen ulkoiset yhteydet olisivat ensimmäisessä vaiheessa Kurikantien jatkeen kautta, mutta joukko- ja pyöräliikenteen yhteys on osoitettava Patamäenkadun suuntaan. Väliaikaisesti tämä yhteys voitaisiin toteuttaa Keskisentien ja Korpitien kautta, mutta se ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Kurikantien kautta kulkeva yhteys on toimiva reitti Pirkkalan keskustan suuntaan sekä valtatielle 3 ja sen rinnakkaistielle, Jasperintielle. Jasperintietä ei ole vielä kokonaisuudessaan toteutettu. 4.1 Yhteys Kurikantie uuden alueen keskusta Tämä katuyhteys palvelee osayleiskaava-alueen yhteyttä valtatielle 3 ja sen rinnakkaistielle Jasperintielle sekä Kurikan alueen kautta Pirkkalan keskustaan ja Naistenmatkantien vaikutusalueelle sekä Linnakalliontielle. Kadun rooli liikenneverkossa on pääkokoojakatu. Kadun toteuttamisen perusteet ovat: Mahdollistaa tulevan maankäytön toteuttamisen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (39) Kytkee uuden maankäytön Pirkkalan valtatien 3 pohjoispuoleiseen muuhun maankäyttöön ja poistaa valtatien 3 estevaikutusta. Tärkeä osa joukkoliikenneyhteyttä Pirkkalasta Tampereelle, tarjoaa toisen laatukäytävän Pirkkalasta Tampereelle. Joukkoliikennereitti Rautaharkon uudelle henkilöliikenteen asemalle ja edelleen Tampereelle. Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä Pirkkalasta Tampereelle. Seuraavassa luvussa on perusteltu tämän pääkokoojakatutasoisen yhteyden jatko Patamäenkadulle Tampereen puolelle. 4.2 Yhteys uuden alueen keskusta Patamäenkatu Patamäenkadun suunnan yhteyden on ajateltu olevan aluksi vain joukkoliikenteelle ja kävelylle ja pyöräilylle. Uuden yhteyden toteuttaminen niin, että se palvelee vain osaa kulkumuodoista, on ongelmallista mm. seuraavien tekijöiden osalta: Uusi katuyhteys selkeyttää liikenneverkkoa ja ohjaa liikennettä pois Toiviosta. Jos uusi katuyhteys on vain joukkoliikenteelle ja Tampereen keskustan suuntaan kuljetaan Kurikantien kautta, vaarana on, että Toivion läpi kulkee ei-toivottua liikennettä. Vastaavasti jos uutta katua ei toteuteta, niin Korpitien rooli pääkatuna kasvaa. Kadulle tulee lisääntyvän henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikennettä ja kävelyä sekä pyöräilyä. Uuden pääkokoojakatuyhteyden toteuttamisen perusteet ovat: Joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien tulisi olla tarjolla heti, kun alueen kehittyminen alkaa. Uudet asukkaat ottavat ne helpommin kulkumuodoikseen, jos yhteydet ovat heti tarjolla ja tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon liikkumistarpeisiin. Uusi katuyhteys tarjoaa nopeamman reitin kohti Tampereen keskustaa ja mahdollista Rautaharkon uutta henkilöliikenteen asemaa. Kaikille uusille asukkaille joukkoliikenne ei ole soveltuva vaihtoehto. Liikenteen suuntaaminen vain Kurikantien kautta hankaloittaa nykyisen liikenneverkon toimintaa Tampereen keskustaan kuljettaessa. Partolan alueella on havaittu liikenteen toimivuusongelmia alueen liittymissä. Samoin Läntisellä kehätiellä on liikenteen toimivuus- ja sujuvuusongelmia liikennemäärien oletettua nopeamman kasvun johdosta. Näille reiteille ei ole tarpeen johtaa liikennettä, jos sen voi ohjata myös muuta kautta. Valtatielle 3 ei ole tarkoituksenmukaista ohjata lyhytmatkaista liikennettä. Patamäenkadun kautta kulkeva reitti osaltaan vähentää moottoritien suunnan painetta Tampereen keskustaan suuntautuvalle liikenteelle. Uusi katuyhteys osaltaan optimoi liikennesuoritetta, kun liikenne voidaan ohjata suoraan oikeaan suuntaan. Tämä on toivottua liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Keskisentien liikenne kulkee Korpitien kautta. Uusi katuyhteys poistaa tämän liikenteen Korpitieltä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (39) Uudelle katuyhteydelle voidaan jatkossa tarjota voimakkaampi joukkoliikennekadun rooli, jos raitiotie laajenee osayleiskaava-alueelle. Katu toteutetaan uuteen maastokäytävään. On yhteiskuntataloudellisesti kannattavampaa toteuttaa se kerralla valmiiksi kuin rakentaa ensin esim. poikkileikkaukseltaan kapeampi katu ja parantaa sitä myöhemmin. Uudelle katuyhteydelle on tarve heti alueen kehittymisen alkuvaiheessa. Uudella katuyhteydellä osaltaan rauhoitetaan Toivion aluetta ja turvataan mahdollisuus toimivalle joukkoliikenteelle sekä hyville kävely- ja pyöräily-yhteyksille. Uuden alueen liikenne suuntautuu Pirkkalan keskustan ja valtatien 3 varrelle sijoittuvien työpaikka-alueiden lisäksi Tampereen työpaikka-alueille ja edelleen kaupungin keskustaan. Uusi katuyhteys voidaan rajoittaa raskaalta liikenteeltä muuten kuin, mitä alueen huoltoliikenne edellyttää. Läpiajoa voidaan myös rajoittaa rakenteellisilla toimilla, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. 4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle Tämä kokoojakatutasoinen yhteys palvelee suunnittelualueen pohjoisosan maankäyttöä ja toimii yhteytenä Partolan alueelle ja valtatielle 3 Sarankulman eritasoliittymään. Kadun toteuttamisen perusteet ovat: Mahdollistaa uuden maankäytön Läntisen kehätien eteläpuolelle. Yhteys Partolan palveluihin ja Sarankulman eritasoliittymään, myös kestävä liikkuminen. Syöttöliikennereitti Partolaan ja mahdolliselle raitiotieyhteydelle. 4.4 Jasperintie Jasperintie on valtatien 3 rinnakkaistie, joka toimii valtatien varareittinä ja mahdollistaa valtatien varren maankäytön. 4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle Tämä katu on kokoojakatu, joka palvelee sen varrelle sijoittuvia työpaikka-alueita sekä eteläosan asumisen reservialueita. Kadun toteuttamisen perusteet ovat: Mahdollistaa suunnitellun maankäytön. Voidaan toteuttaa vaiheittain tarpeen mukaan. Kadun kytkeytyminen Tampereen puolelle suunniteltuun Ratasillankatuun riippuu Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kehityksestä. 4.6 Yhteys uuden alueen keskusta 2-kehä Tämä yhteys palvelee pääkokoojakatuna osayleiskaava-alueen yhteyttä 2-kehälle, joka johtaa lännen suuntaan lentoasemalle ja idän suuntaan Sääksjärvelle ja edelleen Hervantaan ja Kangasalan suuntaan. Kakkoskehän vaikutusalueelle on Lempäälän puolelle toteutumassa merkittävä työpaikka-alue, jonka vaikutukset heijastuvat myös suunnittelualueelle. Kadun toteuttamisen perusteet ovat: Mahdollistaa tulevaisuuden maankäytön kehittymisen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 25 (39) Mahdollistaa nopean Pirkkala Hervanta joukkoliikennereitin. Sääksjärveltä joukkoliikennereitti Tampereen keskustaan. Lentoasemayhteys 2-kehän kautta. Yhdistää osayleiskaava-alueen Lempäälän puolen maankäyttöön. Yhteys Hervantaan, sen työpaikka-alueille ja edelleen Kangasalle. Toimii valtatien 3 Puskiaisten oikaisun varareittinä. Mahdollistaa kävely- ja pyöräily-yhteydet. 5 Kävely ja pyöräliikenne Kestävässä kaupunkikehityksessä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat avainasemassa. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen muun muassa lisää alueiden viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä yksityisautoilun vähenemiselle. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvulla tavoitellaan myös positiivisia terveys- ja ilmastovaikutuksia. Joukkoliikenteen kanssa kävely ja pyöräily eivät kilpaile, vaan paremminkin tukevat sitä myös joukkoliikennematkaan kuuluvien liityntämatkojen kulkutapoina. Tampereen seudulla on määrällisesti paljon kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, mutta pyöräilyolosuhteiden laadussa on kehitettävää. Pyöräily on tyypillisesti rinnastettu kävelyyn ja seudulla onkin paljon yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Väylien lisäksi pyöräilijät kohtaavat haasteita esimerkiksi risteysalueilla. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä tulee kiinnittää huomiota oikeiden ja laadukkaiden ratkaisujen toteuttamiseen oikeisiin paikkoihin. Kaavoituksessa luodaan edellytykset kävelyä ja pyöräilyä tukevan ympäristön syntymiselle. Tampereen kaupunkiseudulle on vuonna 2012 laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, jonka visio on: Vision mukaisen tavoitetilan saavuttamiseksi kehittämisohjelmassa asetettiin seuraavat strategiset tavoitteet:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 26 (39) Visio velvoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen koko kaupunkiseudulla, jotta kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet kasvavat. Kaavoituksessa luomalla tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennetta vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdollistetaan toimintojen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen. Kävely ja pyöräily huomioidaan tärkeinä suunnittelukohteina kaikessa yleis- ja asemakaavoituksessa kaupunkiseudulla. Se on toiminut lähtökohtana myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikennesuunnittelussa. 5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisen suurin muutospotentiaali on nykyisin henkilöautolla tehtävissä lyhyissä matkoissa. Matkan pituuden osalta rajana on pidetty viittä kilometriä, jota lyhyemmissä matkoissa kävelyn ja pyöräilyn potentiaali on merkittävin. Matkan pituuden ohella on kiinnitettävä huomiota matka-aikaan, johon vaikuttavat esimerkiksi väylän laatu, reitin suoruus sekä sillä olevat korkeuserot. Laaditussa liikenneselvityksessä kävelyn ja pyöräilyn potentiaali onkin tunnistettu suurimmaksi matkoilla, jotka kestävät enintään 30 minuuttia kävellen tai pyöräillen. Huomionarvoista on myös se, että pitkän automatkan vaihtoehtona voi olla lyhyempi kävely- tai pyörämatka, jos alueella on lähipalveluja ja kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat kunnossa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on laadittu paikkatietoanalyysiin pohjautuvat saavutettavuustarkastelut kävellen ja pyöräillen, joilla selvitettiin kulkutapojen potentiaalia alueen matkoilla. Saavutettavuusvyöhykkeet on jaettu 10, 20 ja 30 minuutin matka-aikojen perusteella. Kuvassa 15. on esitetty suunnittelualueen saavutettavuus kävellen ja kuvassa 16. pyöräillen. Kuva 15. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus kävellen (täydennetty, alkup. Sito Oy).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 27 (39) Kuva 16. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus pyöräillen (täydennetty, alkup. Sito Oy). Paikkatietoanalyysin perusteella osayleiskaava-alueen keskusta, johon julkiset ja kaupalliset palvelut tulevat keskittymään, on saavutettavissa alle 10 minuutissa sekä uuden että nykyisen Toivion keskeisiltä alueilta. Itä-länsi-suuntainen kokoojakatu, jolle tavoitellaan joukkoliikennettä, on alle 10 minuutin kävelymatkan päässä merkittävälle osalle uusista ja nykyisistä asukkaista. Partolan aluekeskus, jonka palvelut täydentävät kaava-alueen lähipalveluita, on pyöräillen saavutettavissa alle 10 minuutissa kaavan pohjoisista osista. Partolan alueelle on kaavailtu kehittyvän merkittävästi työpaikkoja sekä raitiotieyhteys. Rautaharkkoon suunniteltu henkilöliikenteen asemakin olisi vain reilun 10 minuutin pyörämatkan päässä kaava-alueen keskeisiltä alueilta. Pyöräily on hyvin potentiaalinen kulkutapa Pirkkalan muihin taajamiin Partolan lisäksi sekä Tampereen suuntaan. Pääosa Pirkkalan taajama-alueista on saavutettavissa 20 minuutin pyöräilyllä. Tampereen keskustaan pyörämatka kestää noin 30 minuuttia kaava-alueen keskustasta. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö on rakenteeltaan tiivistä, mikä luo edellytykset hyvien lähipalveluiden syntymiselle ja niissä asioinnille kävellen ja pyörällä. Tällä on vaikutus alueen kulkutapajakaumaan sekä matkojen suuntautumiseen. Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen vähentää myös uuden maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia ympäröivään liikenneverkkoon. Lisäksi Toivion nykyisten asukkaiden edellytykset saavuttaa lähipalveluita kävellen ja pyöräillen paranevat, mikä voi laskea henkilöauton kulkutapaosuutta. 5.2 Kävelyn edistäminen Liikenneselvityksessä on nostettu esille kävely-yhteyksien hyviä periaatteita, jotka ovat keskeisiä kävelyn houkuttelevuuden kannalta (Liikenneviraston ohjeita 11/2014):
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 28 (39) reittien tiheys jatkuvuus suoruus esteettömyys keskitetyt kadunylitykset liikenteellinen ja sosiaalinen turvallisuus maaston korkeuserojen välttäminen jalkakäytävän puolelta toiselle sijoittelun välttäminen. Kävelyverkossa keskeisimpiä alueita ovat keskustat, jalankulkuvyöhykkeet sekä yhteydet joukkoliikenteen solmupaikkoihin. Niiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota edellä esitettyihin kävelyverkon hyviin periaatteisiin ja vaatimuksiin. Keskeisillä jalankulkuvyöhykkeillä on aina tarpeen erotella kävely pyöräilystä, jotta muun muassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden väliset konfliktit vähenevät, koettu turvallisuus paranee ja pyöräilystä tulee sujuvampaa. Kulkutapojen erottelutarve kasvaa myös alueilla, joilla on paljon lapsia, toimintarajoitteisia ja iäkkäitä henkilöitä. Linjaosuuksien kävelyreitit toimivat usein suosittuina kuntoilupaikkoina. Kävelyn ja pyöräilyn yhdistäminen samalle väylälle on toimiva ratkaisu silloin, kun kävelijöiden ja pyöräilijöiden lukumäärä ei ole kovin suuri esimerkiksi taajamien välisillä, syrjäisemmillä reiteillä. 5.3 Pyöräilyn edistäminen Pyöräily eroaa kävelystä kulkutapana selvästi muun muassa niiden nopeuksia verrattaessa ja tästä lähtökohdasta pyöräilyn edistämisessä onkin tärkeää käsitellä pyöräilyä omana kulkutapanaan. Autoliikenteen nopeuksista ja määrästä riippuen pyöräily voi olla paremmin rinnastettavissa siihen esimerkiksi jalankulkupainotteisilla alueilla. Taajamien välisillä, harvaan asutuilla alueilla, joilla autojen ajonopeudet ovat suurempia pyöräily on paremmin rinnastettavissa kävelyyn. Jalankulkuvyöhykkeillä pyöräily tulee siis erottaa kävelystä aina, kun taas taajamien välisillä reiteillä kulkutavat voidaan yhdistää samalle väylälle, kunhan kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät ovat pieniä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esille myös laadukkaan pyöräilyväylän ominaisuuksia (Liikenneviraston ohjeita 11/2014): jatkuvuus, yhtenäisyys ja suoruus vaatimukset täyttävä poikkileikkaus ja suuntaus pyöräilijöiden erottelu jalankulkijoista ja autoilijoista tarvittaessa ympäristöön soveltuva väylätyyppi risteämisten vähäinen määrä ja jäljelle jäävien risteämisten selkeys, sujuvuus ja turvallisuus; pysähtymisiä on mahdollisimman vähän liikennevaloilla ohjattujen risteysten välttäminen pinnan tasaisuus, sileys ja ehjyys; väylällä ei ole yliajettavia reunatukia eikä muita tasoeroja maaston korkeuserojen välttäminen valaistus esteettömyys hyvä opastus selkeät tiemerkinnät tarvittaessa korkealuokkainen kunnossapito ympäri vuoden, myös talvella. Pyöräilyväylien toteuttaminen siten, että edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat tekee pyöräilystä houkuttelevaa ja auttaa edistämään pyöräilyä. Pyöräväylä voi kuitenkin olla hyvinkin laadukas, vaikka kaikki edellä luetellut ominaisuudet eivät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 29 (39) 5.4 Pyörätieverkko siinä toteutuisikaan. Ominaisuuksia voidaan soveltaa kuhunkin väylään ja ympäristöön sopivaksi. Esimerkiksi keskusta-alueilla liikennevalo-ohjattujen risteysten välttäminen on mahdotonta ja pyöräily sijoitetaan autoliikenteen rinnalle joko omalle kävelystä erotetulle väylälle pääreiteillä tai sekaliikenneväylälle hiljaisemmilla kaduilla. Pyöräilyn edistämisessä tulee kuitenkin tiedostaa, että jotkin pienetkin puutteet väylien laatutasossa voivat laskea pyöräilijöiden palvelutasoa ja siten vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta. Esimerkiksi reunakivet, painonapit ja muuten pyöräilijöiden kannalta hankalat liittymäjärjestelyt heikentävät väylien käyttäjäystävällisyyttä. Yksityiskohdat huomioimalla väylistä saadaan laadukkaita ja miellyttäviä. Pyöräilyn edistämisen osana tulee huomioida pyöräpysäköinnin tarpeet sekä matkaketjuajattelua tukien liityntäpyöräpysäköinnin mahdollistaminen. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on määritelty hierarkkinen pyöräliikenneverkko pyöräilyn aseman varmistamiseksi kaavatyössä siten, että tarvittavilla tilavarauksilla luodaan edellytykset laadukkaiden pyöräväylien toteuttamiselle. Verkon määrittelyssä lähtökohtana on ollut väylien roolin tunnistaminen, reittien yhteneväisyys sekä kytkentä seudulliseen pyöräilyverkkoon. Pyöräliikenneverkko on jaettu kahteen päätasoon: pääverkko ja alueverkko. Lisäksi päätasoa täydentää paikallisverkko, johon kuuluvat muun muassa sekaliikenteen tonttikadut sekä virkistysreitit. Pyöräliikenneverkko on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan pyöräliikenneverkko.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 30 (39) Pääverkko Pääverkon reitit tarjoavat korkeatasoisen, nopean ja suoran yhteyden asuinalueilta keskustaan. Pääverkko pyritään toteuttamaan laatukäytävätasoisena, jolloin reitti on turvallinen ja tasainen ja pyöräily on eroteltu muista liikennemuodoista. Laatukäytävät ovat pääverkon osia, jotka yhdistävät keskeisiä alueita tai taajamia toisiinsa. Pyöräliikenteen erottelussa pyritään käyttämään rakenteellisia ratkaisuja, kuten viherkaistoja tai kiveystä, maaliviivan sijaan. Jatkosuunnittelun yhteydessä erottelussa voidaan harkita myös mahdollista pyöräväylän sijoittamista omaan tasoon. Pyöräväylillä on mahdollista käyttää myös värillistä asfalttia korostamaan pyöräilyn pääväylää muusta pyöräilyverkosta sekä autoliikenteen väylistä. Pääverkon tyyppipoikkileikkauksessa on mahdollisuus yksisuuntaisten pyöräteiden toteuttamiselle, jotka soveltuvat erityisesti keskusta-alueille parantaen sekä pyöräliikenteen että jalankulun asemaa. Ratkaisu selkeyttää pyöräilyn asemaa osana ajoneuvoliikennettä ja parantaa pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta erityisesti liittymäalueilla. Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäenkadun väliselle pyöräväylälle voidaan tavoitella laatukäytävän tasoa. Laatukäytävillä pyritään tasaiseen matkanopeuteen, joka on lähellä auton matkanopeutta. Pysähdykset ja viiveet tulee siis pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tarjoamalla pyöräilijöille etuajo-oikeus liittymissä. Laatukäytävistä pyritään tekemään niin houkuttelevia ja esteettömiä, että ne ovat kilpailukykyisiä autojen kanssa ja houkuttelisivat autoilijoita siirtymään pyöräilyyn erityisesti yli 15 minuutin pyöräilymatkoilla. Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäenkadun väliselle yhteydelle laatuhaasteita aiheuttaa väylän pystygeometria. Osayleiskaava-alueen pyöräilyn pääreitit kulkevat itä-länsi-suuntaisen uuden pääkokoojakadun varrella, uuden taajaman keskustasta etelään pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun varrella sekä omalla väylällään keskustasta pohjoiseen, jossa väylä liittyy Linnakalliontien pääreitille. Pääreiteillä pyöräilyväylät sijoitetaan kadun molemmille puolille, mikäli kadulla on myös autoliikennettä. Kaduista erillään olevilla pyöräilyn pääreiteillä pyöräilyväylät ovat kaksisuuntaisia ja ne erotetaan jalankulusta. Alueverkko Pyöräilyn pääverkkoa täydentää alueverkko, joka myös tarjoaa yhteyksiä asuinalueilta keskustaan sekä kaupunginosien välillä. Alueverkon tiheys on pääverkon mukainen, mutta se tarjoaa enemmän poikittaisia yhteyksiä. Alueverkolla kriteerit tilavarausten ja pyöräilyn priorisoinnin osalta ovat väljemmät kuin pääverkolla. Alueverkko muodostuu erotelluista jalankulku- ja pyöräteistä, mahdollisista pyöräkaistoista sekä sekaliikennekaduista (mahdollisesti pyöräkaduista). Pidemmillä taajamien välisillä reiteillä myös yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät ovat toimiva ratkaisu, kun liikennemäärät ovat pienempiä. Alueverkolla turvallisuusvaatimukset ovat laatukäytävätasolla, mutta matkanopeus on pääverkkoa alhaisempi muun muassa väylägeometriasta ja liittymäjärjestelyistä johtuen. Alueverkon väylät palvelevat esimerkiksi koulu- ja asiointimatkojen sekä vapaaajanmatkojen reitteinä. Alueverkko kytkee paikallisverkon osaksi pyöräliikenneverkkoa ja siten maankäyttö kytkeytyy pyöräliikenneverkkoon. Pyöräilyn paikallisverkoksi luokitellaan kaikki muut liikenneyhteydet, jotka eivät ole osa pää- tai alueverkkoa. Paikallisverkolla pyöräily tapahtuu pääosin ajoradalla, mitä tuetaan alhaisiin nopeusrajoituksiin kan-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 31 (39) nustavalla liikkumisympäristöllä, jotta ajoradalla pyöräily on luontevaa ja turvallista. Kapean poikkileikkauksen lisäksi kyseeseen voivat tulla yhteisen tilan (shared space) -periaatteen mukaiset ratkaisut, kuten pyöräkatu ja pihakatu. Liikkumisympäristöä suunniteltaessa lähtökohtana tulee olla asukkaat, jotta saavutetaan parhaat ratkaisut kaikkien kulkutapojen kannalta alueen luonne huomioiden. Asukkaiden näkökulmat huomioivalla suunnittelulla vähennetään myös mahdollista eri kulkutapojen vastakkainasettelua. Osayleiskaava-alueelle suunnitellut aluereitit yhdistävät uuden alueen ja nykyisen Toivion alueen toisiinsa sekä kytkevät alueverkon pääverkkoon. Uuden ja nykyisen alueen keskinäisiä yhteyksiä on suunniteltu yhteensä neljä, jotka kulkevat osin ajoneuvoliikenteen kanssa samoilla väylillä, joilla se on mahdollista katujen ja liikenteen luonteen kannalta. Lisäksi Linnakallion alueelle ja kaava-alueen eteläosaan on suunniteltu aluereitit, joilla alueet kytkeytyvät pyöräliikenneverkkoon. Kaava-alueen eteläosasta aluereitit mahdollistavat yhteyden myös Lempäälän suuntaan. Lempäälän yhteyden osalta on hyvä varautua korottamaan reitti pääverkkoon, mikäli reitin merkittävyys ja käyttäjäpotentiaalit kasvavat. Alueverkkoa täydentävä paikallisverkko muodostuu pääosin tonttikaduista, joilla ei lähtökohtaisesti ole kulkutapojen rakenteellista erottelua. Jalankulku voidaan kuitenkin erotella ajoneuvoliikenteestä jalkakäytävällä, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Pyöräilyn on syytä tapahtua ajoradalla eikä sitä yhdistetä jalankulun kanssa. Seudullinen pyörätieverkko Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen on suunniteltu kytkeytyvän Tampereen seudulliseen pyörätieverkostoon kuvan 18. mukaisesti. Pyörätieverkko palvelee seudullista liikkumista Pirkkalan ja Lempäälän välillä Sääksjärven pohjois- ja eteläpuolitse sekä Pirkkalan ja Tampereen välillä Sarankulman ja nykyisen Toivion, Kurikan ja edelleen Suupan välillä. Kaava-alueen seudullisen saavutettavuuden parantaminen edellyttää pyörätieverkon täydentämistä myös kaava-alueen ulkopuolella, joista tärkeimpänä pääreittitasoisen yhteyden luominen Sarankulmassa ja Partolassa. Patamäenkadun pyörätietä olisi hyvä kehittää vastaamaan laadultaan suunnittelualueen pyöräteitä ja erottaa pyöräily jalankulusta pyöräilymäärien kasvaessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 32 (39) Kuva 18. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan kytkeytyminen seudullisiin pyöräreitteihin. (Kuva muokattu Tampereen kaupunkiseudun pyöräilykartasta 2017 (www.tampere.fi). (Sito Oy) 5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esiin liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä esimerkiksi neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista. Liikenteen määrään ja jakautumiseen eri liikennemuotojen kesken ja sitä kautta liikenteen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin vaikutetaan ensisijaisesti liikennejärjestelmän hallinnalla, maankäytön suunnittelulla ja viestinnällä. Liikkumisen ohjauksen keinot täydentävät muita liikenteen kysynnän hallinnan keinoja. Erilaisina liikkumisen ohjauksen keinoina viisaan liikkumisen edistämiseksi on esitetty muun muassa: Koulujen ja työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatiminen Teemaviikkojen/-päivien järjestäminen o Kannustetaan ihmisiä pyöräilemään ja kävelemään erilaisin kannustimin, kysytään esim. koulun aulassa kulkutavasta ja tiedotetaan tuloksista teemaviikon lopussa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 33 (39) o o o Polkupyörien huoltokoulutusta henkilökunnalle/opiskelijoille Polkupyörällä saapuville ilmainen aamupala Omin voimin kouluun -kampanja yms. Osallistuminen liikkujan viikoille (http://www.liikkujanviikko.fi/) ja pyöräilyviikoille (http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko) Suihkutilojen järjestäminen o Palvelee ensisijaisesti pidemmältä saapuvia pyöräilijöitä, mutta avaa mahdollisuuksia myös esimerkiksi aamulenkin ja työmatkan yhdistämiselle. 6 Joukkoliikenne Liikennevirasto järjestää vuosittain liikkumisen ohjauksen hankehaun, jossa kunnat voivat hakea rahoitusta viisasta liikkumista edistävien projektien toteuttamiseen. 6.1 Alueellinen joukkoliikenne Eteläisen Tampereen ja Pirkkalan paras joukkoliikenteen palvelutaso on Nuolialantien ja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Pirkkalan Suuppaan (vuoroväli ruuhka-aikana enintään 8 minuuttia) ja Lempääläntien/Tampereentien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Lempäälään (vuoroväli ruuhka-aikana pääosin 15 minuuttia). Lisäksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen lähistöllä liikennöidään harvemmalla vuorovälillä muun muassa Linnakalliossa Tampereen keskustan ja Suupan suuntiin (linja 11C, vuoroväli ruuhka-aikana 30 minuuttia), nykyisen Toivion alueella Tampereen keskustan ja Lahdesjärven suuntiin (linja 11B, vuoroväli ruuhka-aikana noin 30 minuuttia) sekä Tampereen keskustan ja Pereen suuntiin (linja 14T, muutamia vuoroja arkisin), Nuutisarankadulla (linja 27, arkiaamuisin vuoroja Partolan suuntaan ja arki-iltapäivisin vuoroja Tampereen keskustan suuntaan) ja Rukkamäentiellä Tampereen keskustan ja Höytämön suuntiin (linja 26, vuoroväli 30 minuuttia). Osayleiskaavan vaikutusalueella liikennöi myös linja 65x, mutta sillä ei ole aluetta palvelevia pysäkkejä. Linjakartta kaava-alueen läheisyydestä on esitetty kuvassa 19. Liikennöintitiedot perustuvat talviaikataulukauteen 2018 2019. Kuva 19. Pirkkalan ja Tampereen raja-alueen linjakartta aikataulukaudella 2018 2019 (Tampereen seudun joukkoliikenne).