Hallituksen toimintakertomus 2010
1 Sisältö Toimintaympäristö 2 Säädösmuutokset 2 Asiakkuudet 3 Maksutulo 3 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus 4 Työssä jatkamisen tukeminen 8 Sijoitustoiminta 8 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 11 Eläkevastuurahasto 11 Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo 11 Toimintakulut ja poistot 11 Hallinto 12 Henkilöstö 12 Tietohallinto 12 Sisäinen valvonta 13 Tulevaisuudennäkymät 14
2 Toimintaympäristö Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristö oli melko tapahtumarikas vuonna 2010. Keskeisiä tapahtumia olivat muun muassa valtion eläkkeiden siirtymiseen liittyvä valmistelu, joidenkin EU-maiden julkisen talouden vajeet ja niistä johtuneet velkaongelmat sekä EU:n eläkkeitä koskevan vihreän kirjan julkistaminen. Lisäksi työurat aiheuttivat paljon keskustelua. Kuntien palvelurakenteen uudistaminen ja ulkoistaminen jatkuivat. Parin vuoden takainen finanssikriisi oli muuttumassa toisen tyyppisiksi ongelmiksi. Valtioiden ankarat rahoitussektoriin kohdistuneet hoitotoimet aiheuttivat mittavan velkaantumiskehityksen. Samalla ilmeni, että osa Euroopan valtioista oli jo ennen finanssikriisin puhkeamista hoitanut julkista talouttaan varsin huolettomasti. Kovimmin tämä realisoitui Kreikassa ja Irlannissa, jotka joutuivat turvautumaan ulkopuoliseen apuun velkaongelmiensa hoitamisessa. Sijoitusvuoden 2010 tapahtumia leimasivat myös EUvaltioiden eriytyvä talouskehitys velkakriiseineen, USA:n vajeongelmat sekä Kiinan ja muiden kehittyvien maiden kasvanut rooli maailmantaloudessa. Ahneuden ja pelon vaihtelu oli markkinoilla suurta, mutta lopuksi yritysten talousnäkymien parantuessa tilanne kääntyi erityisesti osakemarkkinoilla varsin positiiviseksi. Eläkepolitiikassa kulunut vuosi jäi melko tapahtumaköyhäksi, vaikka eläkkeiden riittävyys ja rahoittaminen olivatkin paljon esillä. Erityisen runsaasti käytiin keskustelua elinajan pitenemisen vaikutuksista ja eläkkeellesiirtymisiästä. Keväällä 2011 pidettävien eduskuntavaalien läheisyys saattoi olla osasyynä siihen, että valmiuksia tehdä ratkaisuja eläketurvaan ei riittävästi ollut. Odotettavissa on, että eri kokoonpanoissa tehdyt työuria ja eläketurvaa koskevat selvitystyöt muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi pian vaalien jälkeen. Kansainvälisellä rintamalla EU:n eläkkeitä koskevan vihreän kirjan julkistaminen lienee ollut vuoden 2010 merkkipaalu. Vaikka kyseinen asiakirja on luonteeltaan vielä luonnosmainen, siitä voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että EU:lla on entistä suurempi huoli eläkkeistä jäsenmaille aiheutuvan taloudellisen rasituksen vaikutuksista. Odotettavissa onkin, että alustavat ehdotelmat tarkentuvat toimenpide-ehdotuksiksi kuluvan vuoden aikana. Euroopan Unionilla on keskeinen rooli myös finanssimarkkinoiden valvonnan tehostamisessa ja kiristämisessä. Vaikka Suomen työeläkejärjestelmä onkin kansallisen päätöksenteon piirissä, laajemmalla kehityksellä voi olla vaikutuksia myös meille. Kuntakentällä keskustelua käytiin viime vuonna paljolti palvelujen järjestämistavoista. Useat tahot etunenässä Elinkeinoelämän keskusliitto ovat vaatineet kuntapalvelujen tuottajiksi enemmän yksityissektorin toimijoita. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen näkökulmasta kehityskulku ei kuitenkaan vielä ole hälyttävää, koska kuntien palkkasumma kasvoi edelleen kohtuullista vauhtia. Myös työssä jatkamisen osalta tilanne vaikuttaa olevan hallinnassa. Eläkkeellesiirtymisikä jatkoi kohoamistaan ja työnantajien tietoisuus työssä jatkamisen ja jaksamisen merkityksestä lisääntyi selvästi paitsi Kuntien eläkevakuutuksen toimenpiteiden, myös julkisen keskustelun kautta. Valtion eläkeasioiden käsittely siirrettiin henkilöasiakkaiden osalta Valtiokonttorista Kuntien eläkevakuutukseen, mikä merkitsi Kuntien eläkevakuutuksen operatiivisen toiminnan suurinta muutosta pitkään aikaan. Keva käsittelee vuoden 2011 alusta alkaen valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksesta, hoitaa asiakasneuvonnan ja otepalvelun sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvissa palvelussuhteissa on noin 180 000 henkilöä ja valtiolta saa eläkettä noin 280 000 henkilöä. Muutoksen tavoitteena on saada aikaan molemmille eläkejärjestelmille merkittäviä kustannussäästöjä sekä parantaa valtion eläketurvan piiriin kuuluvien henkilöiden asiakaspalvelua. Tehtävien siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta eikä eläkevarojen sijoittamista. Keva vastaa edelleen kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta ja kunnallisten eläkevarojen sijoittamisesta. Valtion eläkkeet rahoitetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto (VER) huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Kun vuoden 2010 aikana uusiutuivat myös Kuntien eläkevakuutuksen ylin johto ja strategia sekä vuoden 2011 alussa Kuntien eläkevakuutuksen nimi muuttui Kevaksi, vuoteen 2011 siirryttiin varsin uudennäköisenä. Säädösmuutokset Vuonna 2010 kunnallisen eläkelain muutoksilla siirrettiin valtion sekä kansaeläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioiden käsittely Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi. Samalla muutettiin Kuntien eläkevakuutuksen nimi Kevaksi ja siirrettiin sen palvelukseen Valtiokonttorin valtion eläketurvan toimeenpanon tehtävissä työskentelevä henkilöstö. Valtion osalta muutokset tulivat voimaan vuoden 2011 alusta ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön osalta muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 alusta.
3 Asiakkuudet Asiakkuuksien kehittämisen tavoitteena on kumppanuus, joka hyödyttää sekä kuntatyönantajia että Kuntien eläkevakuutusta. Yhteydenpitoa tiivistettiin erityisesti suurten jäsenyhteisöjen johtoryhmiin. Koulutuskuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien työnantajatapaamiset aloitettiin. Asiakkuustoiminnan jäntevöittämiseksi valmistui asiakkuussuunnitelma. Tavoitteena on, että kunnat pitävät Kevaa entistä halutumpana yhteistyökumppanina. Vuonna 2010 asiakkuussuunnitelman painopistealueina olivat työssä jatkamisen tukeminen ja palvelurakenteiden muutostilanteissa jäsenyhteisöille annettu tuki. Erityistä huomiota kiinnitettiin niihin vaikutuksiin, joita kuntien toimintojen ulkoistamis- ja yhtiöittämishankkeilla on eläkemaksuihin ja eläkkeiden rahoitukseen. Tässä yhteydessä korostettiin vakuutettupohjan säilymisen tärkeyttä ja järjestelmän yhteisvastuuta. Kuntatyönantajille suunnatut verkkopalvelut uudistettiin ja niiden nimeksi tuli Asta-palvelut. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksista johdettiin entistä kohdennetumpaa ja ennakoivampaa palvelua työnantaja-asiakkaille. Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2010 lopussa noin 495 000 työntekijää eli hieman edellistä vuotta enemmän. KuEL-palkkasumma oli 14 733 milj. euroa, mikä oli 623 milj. euroa (4,4 %) enemmän kuin 2009. KuEL-maksutuloa kertyi vuonna 2010 kaiken kaikkiaan 4 187 milj. euroa (3 982 milj. euroa vuonna 2009), mikä oli 28,4 % palkkasummasta. Maksutulo kasvoi edellisvuoteen verrattuna 205 milj. euroa (5,1 %). KuEL-maksutulo koostui neljästä eri osasta eli työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta maksusta sekä työnantajalta perittävistä eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteista maksua kerättiin 3 016 milj. euroa, mikä oli 4,1 % enemmän kuin vuonna 2009. Työntekijöiden osuus maksusta oli 717 milj. euroa ja työnantajien 2 299 milj. euroa. Vuonna 2010 palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 20,5 % palkoista eli hieman pienempi kuin vuonna 2009. Maksu jakaantui siten, että alle 53-vuotiailta työntekijöiltä perittiin maksua 4,5 %, 53 vuotta täyttäneiltä 5,7 % ja työnantajilta 15,6 %. KuEL-maksuprosentti 2001 2010 Työnantajan osuus Varhais- Vuosi Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu eläkemenoperusteinen maksu Omavastuumaksut Yhteensä Palkansaajan eläkemaksuprosentti Yhteensä keskimäärin 2010 15,60 6,66 1,29 23,55 4,87 1) 28,42 2009 15,90 6,60 1,10 23,60 4,62 2) 28,22 2008 16,00 6,62 1,08 23,70 4,42 2) 28,12 2007 16,50 6,54 0,79 23,83 4,61 3) 28,44 2006 17,10 6,11 0,50 23,71 4,60 4) 28,31 2005 17,10 5,55 0,56 23,21 4,90 5) 28,11 2004 17,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27,67 2003 17,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27,33 2002 17,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26,92 2001 17,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26,68 1) alle 53-vuotiailla 4,5 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,7 % 2) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 3) alle 53-vuotiailla 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,2 % 4) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 5) alle 53-vuotiailla 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,8 %
4 Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 981 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 6,7 %. Kasvua edellisestä vuodesta oli 50 milj. euroa (5,4 %). Varhaiseläkemenoperusteista maksua perittiin valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 190 milj. euroa, mikä oli 1,3 % palkkasummasta. KuEL-maksutuloon kohdistuvat luottotappiot ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta vuonna 2010 yksi jäsenyhteisö (Adulta Oy) haettiin konkurssiin. Kuntien eläkevakuutuksen saamiset ovat noin 0,5 milj. euroa, josta todennäköisesti osa jää saamatta. Todennäköinen luottotappiokirjaus tehdään vuoden 2011 kirjanpitoon vuoden 2010 lopullisten maksuosuuksien selvittelyn yhteydessä. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2010 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 576 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2010 noin 5 milj. euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysvakuutusrahastolta saatiin vakuutusmaksua 135 milj. euroa, mikä oli 10 milj. euroa enemmän kuin 2009. Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus KuEL-eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2010 ratkaistiin yhteensä 57 779 KuEL-etuusasiaa, joista 49 604 oli varsinaisia eläkeasioita ja loput muita eläkeasioita ja kuntoutushakemuksia. Edellisvuoteen verrattuna ratkaistujen hakemusten määrä kasvoi 485:llä (0,8 %). Eniten lisääntyivät osa-aikaeläkeratkaisut (21,3 %) ja vanhuuseläkeratkaisut (11,9 %). Myös osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja kuntoutushakemuksia ratkaistiin edellisvuotta enemmän. Työttömyyseläkeratkaisujen määrä sen sijaan laski (75,1 %), sillä vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen. Myös täysiä työkyvyttömyyseläke- ja perhe-eläkeratkaisuja oli edellisvuotta vähemmän. Uusia eläkehakemuksia eli ensimmäistä kertaa jotakin eläkelajia hakeneita oli 33 804, mikä oli 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläke myönnettiin 30 820 hakemukseen. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 17,4 %, vuotta aiemmin hylkäyspäätöksiä oli 19,8 %. Kuntien eläkevakuutuksen tavoitteena oli vuonna 2010, että 92 % päätöksistä saadaan annettua ajoissa (ns. palvelutasotavoite). Palvelutasomittarin mukaan eläkepäätöksistä 92,9 % annettiin ajoissa (92,8 % vuonna 2009). Vanhuuseläkkeiden ja osa-aikaeläkkeiden käsittelyajat lyhenivät. Nopeimmin ratkaistiin perhe-eläkehakemukset, joissa päätös annettiin keskimäärin 18 päivässä. Työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyaika oli pisin eli 47 päivää. Vanhuuseläkkeet ratkaistiin keskimäärin 25 päivässä. KuEL-vakuutetut Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu miltei puoli miljoonaa vakuutettua, joista naisia on noin 78 %. Kunta-alalla vakuutettujen keski-ikä on suhteellisen korkea eli 45,3 vuotta. KuEL-eläkkeelle siirtyneet Kunta-alalta siirtyi vuonna 2010 eläkkeelle 13 576 henkeä. Eläkkeelle siirtyneitä oli 3,4 % (473 henkilöä) vähemmän kuin vuonna 2009, mikä johtuu ennen kaikkea työttömyyseläkkeiden vähenemisestä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (7 820 henkilöä) ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden (2 870 henkilöä) määrät sen sijaan kasvoivat. Vanhuuseläkkeelle Ratkaistut eläkeasiat eläkelajeittain 2010 ja 2009 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl v. 2010 v. 2009 Muutos, % joista uusia eläkehakemuksia v. 2010 Vanhuuseläke 20 327 18 170 11,9 17 880 Täysi työkyvyttömyyseläke 15 036 15 926-5,6 7 051 Osatyökyvyttömyyseläke 5 938 5 567 6,7 2 578 Työttömyyseläke 582 2 335-75,1 483 Osa-aikaeläke 3 652 3 010 21,3 3 100 Perhe-eläke 4 069 4 194-3,0 2 712 Muut eläkeasiat 4 518 4 507 0,2 Kuntoutuspäätös 3 657 3 585 2,0 Kaikki 57 779 57 294 0,8 33 804
5 siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä oli ennätyksellisen korkea, 58 % (51 % vuonna 2009). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle (sis. osakuntoutustuen) siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä kasvoi edelleen 36 prosenttiin (33 % vuonna 2009). Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta, kun se vuonna 2009 oli 59,4 vuotta. Keski-ikä nousi noin 0,3 vuotta. Keski-iän nousua selittää työttömyyseläkkeiden väheneminen ja vanhuuseläkkeiden osuuden nousu kaikista eläkkeistä. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi 25-vuotiaalla kuntatyöntekijällä noin 0,3 vuodella ja oli 60,6 vuotta. 50-vuotiaan kuntatyöntekijän eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,7 vuotta, missä oli nousua noin 0,4 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat työntekijät siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Koko työeläkesektorilla eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle vuonna 2010 oli 60,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 68-vuotiaana. Katsausvuonna henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä myöhemmin eläkkeelle siirtyneiden osuus oli 33 % eli 2 589 henkeä kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä aikaisemmin eläkkeelle siirtyi 1 130 henkeä eli 15 % vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt vuonna 2010 olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, jotka kattoivat 68 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja kuntoutustuet mielenterveyden häiriöiden vuoksi. KuEL-eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin voi hakea muutosta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, jonka päätöksistä puolestaan voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukseen, joka voi Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika 2010 ja 2009 Käsittelyaika, päivää Eläkelaji 2010 2009 Muutos Vanhuuseläke 25 27-2 Osa-aikaeläke 35 39-4 Työkyvyttömyyseläke 47 43 4 Työttömyyseläke 20 17 3 Perhe-eläke 18 18 0 joko oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Vuonna 2010 Kuntien eläkevakuutus käsitteli yhteensä 1 091 KuEL-päätöksiään koskevaa valitusta (1 221 vuonna 2009), joista 920 (998 vuonna 2009) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 11,0 % (10,7 %) ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista 9,3 % (9,1 %). Kuntien eläkevakuutuksessa käsiteltiin vuonna 2010 niistä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamista KuEL-päätöksistä, joista oli valitettu vakuutusoikeuteen, yhteensä 357 valitusta (432 vuonna 2009). Valituksista 316 (390) koski työkyvyn arviointia ja niistä Kuntien eläkevakuutus oikaisi 3,2 % (3,6 %). Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen tuli 2 334 uutta asiakasta vuonna 2010, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna 2009. Asiakkaiden keski-ikä oli 47,5 vuotta (0,1 vuotta vähemmän kuin vuonna 2009). Edellisvuosien tapaan kuntoutujien yleisimpiä ammatteja olivat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset sekä sairaala- ja hoitoapulaiset. Kuntoutuspäätöksiä annettiin 3 657, joista 1 660 koski oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja 1 997 ammatillisen kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutuspäätösten määrä nousi 2 % vuoteen 2009 verrattuna. Kuntoutuspäätösten käsittelyaika oli 14 päivää. Hylkäävien päätösten osuus oli 18,5 % (15,9 % vuonna 2009). Yleisin hylkäyksen syy oli vähäinen työkyvyttömyyden uhka, mutta tarkoituksenmukaisuussyiden perusteella tehtyjen hylkäävien päätösten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Hakijoista 43 %:lla työkykyä alensi tuki- ja liikuntaelinsairaus ja 23 %:lla mielenterveydelliset syyt. Ammatillisen kuntoutuksen ohjelman sai vuoden aikana päätökseen 910 kuntoutujaa, joista 81 % palasi ansiotyöhön. Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika 2010, Kuntien eläkevakuutus ja yksityiset eläkelaitokset Käsittelyaika, päivää Eläkelaji Kuntien eläkevakuutus Yksityiset eläkelaitokset Vanhuuseläke 25 49 Osa-aikaeläke 35 59 Työkyvyttömyyseläke 47 58 Työttömyyseläke 20 20 Perhe-eläke 18 21
6 Maksetut eläkkeet Vuoden 2010 KuEL-eläkemeno oli 3 321 milj. euroa, mikä oli 180 milj. euroa (5,7 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa oli yhteensä noin 339 900 maksussa olevaa eläkettä eli vajaa 3 % enemmän kuin vuonna 2009. Sähköiset palvelut asiakkaille Kuntien eläkevakuutuksen kuntatyöntekijöille ja kuntatyönantajille tarjoamia verkkopalveluja käytettiin ahkerasti vuonna 2010. Kunta-alan vakuutettujen käytössä olevaan Eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun kirjautui vuoden aikana noin 101 500 henkilöä (90 000 vuonna 2009). Sähköinen vanhuuseläkelaskuri oli suosituin palvelu, sitä käytti vuonna 2010 yli 65 000 henkilöä. Osa-aikaeläkelaskuria käytti noin 14 000 henkilöä. Rekisteriotepalvelussa oli noin 60 000 kävijää. Sähköistä eläkehakemuspalvelua, joka on eläkeasiamiesten käytössä oleva palvelu, käytettiin ennätyksellisen paljon. Kunta-alan eläkkeelle siirtyneistä 73 % haki vanhuuseläkettä sähköisesti (68 % vuonna 2009). Osa-aikaeläkettä hakeneissa osuus oli tätäkin suurempi, sillä 84 % hakemuksista tuli Kuntien eläkevakuutukseen verkon kautta (76 % vuonna 2009). Vakuutetut iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2009 Ikä, v. Miehet Naiset Kaikki 18 19 935 2 268 3 203 20 24 4 483 14 419 18 902 25 29 8 516 29 961 38 477 30 34 11 322 39 279 50 601 35 39 11 976 41 606 53 582 40 44 13 033 46 969 60 002 45 49 15 501 56 804 72 305 50 54 16 499 61 086 77 585 55 59 16 184 55 842 72 026 60 64 11 077 31 689 42 766 65 1 440 3 040 4 480 Kaikki 110 966 382 963 493 929 Taulukon tiedot ovat vuodelta 2009, koska vuoden 2010 tiedot ovat saatavissa vasta kesällä 2011. KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2010 Kuntoutustuki 1 934 kpl eli 36 % Osakuntoutustuki 314 kpl eli 6 % Täysi työkyvyttömyyseläke (sis. yve) 1 499 kpl eli 28 % Osatyökyvyttömyyseläke 1 580 kpl eli 30 % Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet sairausryhmän mukaan 2010 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osuus kaiksista, % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 33,9 30,2 59,7 41,7 Mielenterveyden häiriöt 23,9 38,9 15,4 26,4 Kasvaimet 8,9 8,4 3,4 6,8 Verenkiertoelinten sairaudet 8,9 5,0 4,8 6,0 Hermoston sairaudet 8,5 4,0 5,6 5,8 Vammat, myrkytykset yms. 4,9 7,8 2,1 5,0 Muut sairaudet 10,9 5,6 9,1 8,3 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0
7 Ratkaistut eläkeasiat ja eläkkeelle siirtyneet 2010 49 604 Ratkaistut eläkeasiat 33 804 Ratkaistut uudet eläkehakemukset Jatko-, tarkastus- ja maksupäätökset 30 820 Myönnetyt uudet eläkkeet Hylätyt eläkehakemukset 13 576 4 621 Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika ja perhe-eläkkeet Muualta kuin suoraan KuEL-palveluksesta eläkkeelle siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä ja keskieläke eläkelajeittain 2010 Henkilöä Keski-ikä, Keskieläke, Eläkelaji v. e/kk Vanhuuseläke 7 820 63,5 1 722 Täysi työkyvyttömyyseläke 1 499 57,8 1 131 Täysi kuntoutustuki 1 934 49,1 1 019 Osatyökyvyttömyyseläke 1 894 56,0 699 Työttömyyseläke 429 60,8 911 Kaikki 13 576 59,7 1 388 KuEL-eläkemeno eläkelajeittain 2006 2010 Milj. euroa 2010 2009 2008 2007 2006 Vanhuuseläke 2 503 2 322 2 079 1 930 1 796 Varhennettu vanhuuseläke 113 109 94 82 74 Työkyvyttömyyseläke 398 395 373 350 322 Yksilöllinen varhaiseläke 1 3 5 9 15 Työttömyyseläke 30 40 42 40 40 Perhe-eläke 169 168 159 154 148 Osa-aikaeläke 63 61 59 57 54 Kuntoutustuki 41 40 40 41 42 3 318 3 138 2 851 2 663 2 491 Valtiolle maksettavat osuudet 3 3 2 2 3 Yhteensä 3 321 3 141 2 853 2 665 2 494
8 Työssä jatkamisen tukeminen Työssä jatkamisen tukeminen on Kuntien eläkevakuutuksen vuonna 2010 uudistetussa strategiassa keskeinen painoalue. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä jatkaisi omaan eläkeikäänsä tai sen yli tai jatkaisi työssä työkyvyn alenemisesta huolimatta ja että työkyvyttömyyseläkkeitä alkaisi mahdollisimman vähän. Työssä jatkamisen tukemiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtiin yhteistyötä yli 100 kuntatyönantajan kanssa. Yhteistyö sisälsi työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämiseen liittyviä valmennuksia, konsultaatioita ja koulutusta sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää koulutusta. Yhteistyötä tehtiin myös kunta-alan työpaikkojen työterveyshuoltojen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että kuntatyönantajien edustajat ymmärtäisivät mahdollisimman hyvin, miten varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy. Sen vuoksi maksusta laadittiin konkreettisia esimerkkejä sisältävä esitys. Kuntien eläkevakuutus tarjosi työntekijöille ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja sekä hylkäävän eläkepäätöksen saaneille tilanneselvittelyä. Tutkimuksilla seurattiin työhyvinvoinnin, työssä jatkamisen ja niiden edellytysten kehitystä kunta-alalla. Tutkimusten mukaan erilaiset jatkamista tukevat toimintatavat kuten esimerkiksi varhaisen tukemisen mallit ovat lisääntyneet kuntatyöpaikoilla. Työntekijöiden jatkamista koskevissa suunnitelmissa tapahtui hienoista myönteistä kehitystä. Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijat olivat vuonna 2010 mukana erilaisten työurien pidentämiseen tähtäävien työryhmien taustaryhmissä ja kuulemistilaisuuksissa. Yhteydenpitoa jatkamisasioissa tiivistettiin Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Uudeksi yhteistyön muodoksi jäsenyhteisöjen kanssa perustettiin ns. jatkamispaneeli, johon osallistuu jäsenyhteisöistä eri tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Kuntien eläkevakuutuksen organisoima Pohjois-Karjalan maakunnallinen työhyvinvoinnin, kuntoutuksen ja työterveyshuollon edistämisen hanke (PoKa-hanke) eteni tavoitteiden mukaisesti vuonna 2010. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat aktiivisen aikaisen puuttumisen ja sairauspoissaolokäytäntöjen toimintatavan kehittäminen, kuntatyönantajien, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyön syventäminen, osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamismahdollisuuksien selvittäminen sekä kuntoutusyhteistyön tiivistäminen ja oikea-aikaistaminen. Uutena toimintamallina kokeillaan alueellista kuntoutusohjaajaa. Hankkeen myötä kehitettäviä malleja tullaan levittämään kunta-alalle laajemmin. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan määräaikainen laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää ja eläke jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Keskeytyksen aikana voi työskennellä ilman ansiorajoja. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman työkyvyn arviointia, kun eläkkeensaaja ilmoittaa työskentelyn päättymisestä tai ansioiden vähentymisestä enintään ansiorajan suuruisiksi. Vuonna 2010 täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä jätettiin lepäämään 89 kpl ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä 173 kpl. Työssä jatkaminen kunta-alalla kehittyi myönteisesti. Jo 33 % vanhuuseläkkeille siirtyneistä jäi eläkkeelle omaa henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä myöhemmin. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut kunta-alalla voimakkaasti. Kun osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli vuonna 2000 noin 17 %, vuonna 2010 vastaava luku oli peräti 36 %. Sijoitustoiminta Viime vuodet ovat olleet sijoitustoiminnan kannalta hyvin vaihtelevia. Finanssikriisin vuoksi vuosi 2008 oli kaikkien aikojen kehnoin sijoitustoiminnassa. Vuodesta 2009 muodostui puolestaan erittäin hyvä, kun alkukeväästä markkinoilla oli koettu varsinainen täyskäännös. Tilivuosi 2010 osoittautui sijoitustoiminnan näkökulmasta myös erinomaiseksi. Vuotta 2010 varjostivat kuitenkin monet tekijät. Etenkin vuoden alkupuolella levottomuutta aiheuttivat huolet maailmantalouden kasvun kestävyydestä. Talouskasvusta tulikin kaksijakoinen. Kehittyvät maat ja muutamat kehittyneistä maista saivat nauttia nopeutuvasta kasvusta. Sen sijaan monissa kehittyneissä maissa talouskasvu jäi heikoksi. Euroalueella ns. reunavaltioiden heikko taloudellinen tilanne korostui vuoden 2010 aikana. Ensimmäisenä syviin vaikeuksiin ajautui Kreikka, joka joutuikin turvautumaan muiden euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukeen varmistaakseen rahoituksensa. Sittemmin muiden tuettavaksi päätyi myös Irlanti. Pahojen velkaongelmien kourissa painiskelevat myös Portugali, Espanja ja Italia. Näistä todennäköisesti Portugali on seuraava tukea tarvitseva valtio. Euroalueella kehiteltiinkin erilaisia valtioiden tukimekanismeja pitkin vuotta. Edellä kuvatuista ongelmista huolimatta vuodesta 2010 muodostui sijoitustuoton osalta erinomainen. Kaikki omaisuuslajit tekivät positiivisen tuloksen. Tuotossa kärjessä olivat noteeratut osakkeet, hyödykesijoitukset ja pääomarahastot. Kuntien eläkevakuutuksen kokonaistuotto oli kulujen jälkeen peräti 12,3 %. Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli
9 20,0 %, hyödykesijoitusten 19,1 % ja pääomarahastojen 18,7 %. Kuntien eläkevakuutuksella oli vuoden 2010 alkaessa sijoituksia markkina-arvoltaan 24 703 milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo oli 28 643 milj. euroa eli 16 % enemmän kuin vuoden 2009 vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko-, osake-, kiinteistö-, pääoma- ja hyödykesijoituksiin sekä hedge-rahastoihin. Korkosijoituksia ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset. Osaa sijoituksista Kuntien eläkevakuutus hallinnoi itse ja osaa omaisuudenhoitajien välityksellä (esim. osake- ja korkorahastot). Tuottotavoitteen toteutumista suojataan myös johdannaisinstrumentein, joiden vaikutukset omaisuuslajiallokaatioon otetaan huomioon sijoitusomaisuuden riskikorjattua jakaumaa kuvaavissa luvuissa. Markkina-arvoinen tuotto kulujen jälkeen päätyi 12,3 prosenttiin vuonna 2010. Sijoitusten kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2010 loppuun oli vuotta kohti 3,9 %. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin sisältää edellä mainittujen varojen lisäksi siirtosaamisiin sisältyvät siirtyvät korot sekä muut tuoton laskennassa käytetyt erät 135,8 milj. euroa. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin on nämä erät huomioon ottaen yhteensä 28 778 milj. euroa. Korkosijoitukset Vuotta 2010 leimasi korkomarkkinoilla useiden euromaiden ongelmallinen tilanne. Huonoimmiksi arvioitujen euromaiden joukkovelkakirjalainojen hintaerot suhteessa riskittömimpään valtioon, eli Saksaan, nousivatkin ennätyskorkeiksi. Näistä markkinahäiriöistä huolimatta korkosijoitusten kokonaistuotto oli hyvä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastoihin olivat vuoden 2010 lopussa markkina-arvoltaan yhteensä 10 677 milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 591 milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä 3 974 milj. euroa eli 37,2 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 7,0 %. Velkakirjalainoja (lukuun ottamatta Kuntien eläkevakuutuksen omille yhtiöille myönnettyjä lainoja) oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 864 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden aikana 66 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 21 milj. euroa. Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2010 lopussa 479 milj. euroa. Korkosijoituksista kirjattiin korkotuottoja yhteensä 333 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 6,3 %. Osakesijoitukset Osakesijoitukset tuottivat toisena peräkkäisenä vuotena erittäin hyvin. Eurooppalaisia osakkeita varjostivat muun muassa huolet siitä, miten velkaongelmien hoito syö talouskasvua. Silti eurooppalaisille osakkeillekin saatiin lopulta kaksinumeroinen tuottoluku. Erityisen hyvin tuottivat kehittyvien maiden osakkeet. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) päätyi vuonna 2010 tasolle 20,5 %, kun se vuotta aiemmin oli ollut 25,6 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600 -tuottoindeksillä mitattuna 11,6 % (32,4 % vuonna 2009). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 26,2 % (32,9 %). Kuntien eläkevakuutuksen noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen yhteismäärä oli vuoden 2010 lopussa 12 534 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä 9 125 milj. euroa eli 73 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 185 milj. euroa. Noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 20,0 % (35,5 % vuonna 2009). Kiinteistösijoitukset Kuntien eläkevakuutuksen kiinteistösalkku koostuu pääasiassa suorista sijoituksista kotimaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöosakkeisiin. Vuodesta 2004 alkaen on lisäksi tehty sekä koti- että ulkomaisia kiinteistörahastosijoituksia. Kiinteistörahastosijoitusten osuus on kasvanut varsin nopeasti, mutta rahastosijoitusohjelman sitoman pääoman kasvu tulee viiveellä. Suorille kiinteistösijoituksille katsausvuosi oli edeltävää vuotta parempi. Myös kiinteistörahastot tekivät positiivisen tuloksen, edeltävänä vuonna 2009 kiinteistörahastot olivat painuneet selkeästi tappiollisiksi. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa 2 075 milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 472 milj. euroa. Näiden lisäksi kiinteistöyhtiöihin oli sitoutunut perinteisinä velkakirjalainoina 154 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 801 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä oli 193 milj. euroa. Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 120 kiinteistöyhtiöiden vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin 720 000 m 2, ja niissä oli 3 438 vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 84 milj. euroa. Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 7,2 %. KTI-kiinteistöindeksin mukaisesti laskettu suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 7,5 %. Kaikkien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 7,2 %.
10 Pääoma-, hedge-rahasto- ja hyödykesijoitukset Pääomamarkkinoiden tilanne kohentui merkittävästi vuonna 2010. Sijoitus- ja irtaantumisaktiviteetti nousi selvästi edeltävästä vuodesta. Lisäksi yritysten ja sitä kautta pääomasijoitusrahastojen arvostukset kääntyivät nousuun. Vuosi 2010 oli hyvä myös hedge-rahastoille. Valtaosa markkinoilla toimivista rahastoista teki vähintäänkin kohtuullisen tuloksen. Sijoittajien pääomavirrat olivat myös positiivisia hedge-rahastojen kannalta. Hyödykesijoitusten tuotto oli erittäin hyvä. Hyödykemarkkinat nousivat viriävän talouskasvun myötä. Runsaasti raaka-aineita käyttävän Kiinan vahva talouskasvu tuki myös hyödykemarkkinoita. Kuntien eläkevakuutuksella oli pääomasijoituksia vuoden lopulla 1 144 milj. euroa (markkina-arvo) ja lisäksi 2 suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoissa oli vuoden lopussa yhteensä 492 milj. euroa (markkina-arvo). Hyödykesijoitusten riskikorjattu allokaatio-osuus oli 230 milj. euroa (markkina-arvo 10 milj. euroa). Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1 025 milj. euroa. Pääomasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 18,7 %. Hedge-rahastojen markkina-arvoinen tuotto oli 6,9 % ja hyödykesijoitusten 19,1 %. Sijoitukset käyvin arvoin 31.12.2010 milj. euroa % Korkosijoitukset 12 196 42 Osakesijoitukset 12 573 44 Kiinteistösijoitukset 2 228 8 Pääomasijoitukset 1 144 4 Hedge-rahastot 492 2 Hyödykesijoitukset 10 0 Yhteensä 28 643 100 Sijoitusstrategia Kuntien eläkevakuutuksen rahoitusstrategiassa määritellään keskeiset kuntien eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvät periaatteet, joista johdetaan myös sijoitustoiminnalle asetettavat strategiset tavoitteet. Hallitus ohjaa Kuntien eläkevakuutuksen pitkän aikavälin sijoitustoimintaa sijoitusstrategialla. Lyhyemmällä aikavälillä sijoitustoimintaa ohjataan kullekin vuodelle hyväksyttävällä sijoitussuunnitelmalla, joka sisältää myös sijoitusvaltuudet. Sijoitusstrategiassa kuvataan ne periaatteet ja menettelytavat, joilla pyritään saavuttamaan rahoitusstrategiassa sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet. Keskeisin osa sijoitusstrategiaa on määritellä sijoitustoiminnan ohjauksessa noudatettavat periaatteet. Eläkelaitoksen hallitus hyväksyi 22.9.2010 uuden sijoitusstrategian. Yhteiskuntavastuu Kuntien eläkevakuutuksen hallitus on päättänyt keskeisimmistä sijoitustoiminnassa noudatettavista yhteiskuntavastuullisuuden periaatteista. Hallitus on myös linjannut ne toimintatavat ja menettelyt, joilla pyritään varmistamaan yhteiskuntavastuullisuus osana sijoitusprosessia. Hallitukselle raportoidaan säännönmukaisesti, miten yhteiskuntavastuu on sijoitustoiminnassa toteutunut. Sijoitusprosessiin liittyviä omia toimintatapoja täydentää se informaatio, jota Kuntien eläkevakuutus saa ulkopuoliselta yritystoiminnan yhteiskuntavastuullisuuden arvioimiseen keskittyvältä palveluntarjoajalta. Osana hallituksen raporttia kuvataan myös ne käytännön toimet, joihin on ryhdytty havaintojen johdosta. Sijoitusomaisuuden valuuttajakauma käyvin arvoin 31.12.2010 milj. euroa % EUR 17 797 62,1 USD 8 603 30,0 GBP 848 3,0 JPY 505 1,8 CHF 302 1,1 SEK 230 0,8 Muut 358 1,2 Yhteensä 28 643 100 Sijoitusomaisuuden maantieteellinen jakauma käyvin arvoin 31.12.2010 milj. euroa % Suomi 4 783 16,7 Eurooppa (pl. Suomi) 10 884 38,0 Pohjois-Amerikka 6 531 22,8 Kehittyvät markkinat 3 695 12,9 Aasia (pl. Japani) 1 575 5,5 Japani 888 3,1 Muut 287 1,0 Yhteensä 28 643 100
11 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2010 lopussa kokonaan tai osittain 120 kotimaista kiinteistöyhtiötä. Määrä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna ennallaan. Uusia omistuksia hankittiin ostamalla tai perustamalla 4 yhtiötä, 2 yhtiötä myytiin ja 2 yhtiötä fuusioitiin jo ennestään omistettuun kiinteistöyhtiöön. Kuntien eläkevakuutus omisti 100 kiinteistöyhtiötä kokonaan ja 11 yhtiöstä enemmistöosuuden. Osakkuusyhtiöitä (omistusosuus 20 50 %) oli neljä. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätäkin pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus KE Oy:n, 30,66 prosentin osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä sekä 25 prosentin osuuden Exilion Capital Oy:stä, joka hallinnoi Exilion Capital Kiinteistörahastoa. Eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään eläkevastuurahastoon tai vähennetään eläkevastuurahastosta. Vuoden 2010 lopussa rahaston koko oli 29 440 milj. euroa, mikä oli 4 068 milj. euroa (16 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo Eläkesäädösten perusteella kunnalliseen eläkejärjestelmään on karttunut huomattavasti eläkevastuurahaston määrää enemmän etuuksia, joita ei ole vielä maksettu. Näiden karttuneiden etuuksien pääoma-arvon arvioidaan vuoden 2009 lopussa olleen 86 miljardia euroa. Vuosi sitten kyseinen pääoma-arvo arvioitiin 87 miljardiksi euroksi eli arvio on tarkentunut hieman alaspäin. Vuoden 2010 aikana määrä kasvoi 3 miljardilla eurolla 89 miljardiin euroon. Koska eläkevastuurahaston kasvu ylitti vuonna 2010 etuuksien pääoma-arvon kasvun, kattamattoman pääomaarvon määrä aleni vuoden aikana noin yhdellä miljardilla eurolla. Karttuneiden etuuksien pääoma-arvon arviointi perustuu parhaalle käytettävissä olevalle tiedolle, joka kuvaa kuolevuuden ja muiden tekijöiden kehitystä. Kyseessä on silti vain suuntaa antava arvio eläkejärjestelmän tilanteesta. Muutokset laskennassa käytetyissä oletuksissa voivat muuttaa sitä merkittävästi. Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen bruttotoimintakulut olivat 73,0 milj. euroa, mikä oli 10,0 milj. euroa (15,8 %) enemmän kuin vuonna 2009. Nettotoimintakulut, joissa huomioidaan poistot sekä saadut korvaukset esim. Kirkon keskusrahastolta ja valtiolta, olivat 71,2 milj. euroa. Ne kasvoivat 6,8 milj. eurolla eli 10,5 % vuodesta 2009. Saatuihin korvauksiin sisältyvät myös ns. siirtymäkauden kustannukset, jotka tarkoittavat valmistautumiskuluja valtion henkilöasiakkaiden eläkepalveluiden siirtoon Kevan vastuulle vuoden 2011 alusta. Siirtymäkauden kuluja aiheutui 1,5 milj. euroa vuonna 2010 ja vuonna 2009 näitä oli aiheutunut 0,2 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi valtio korvaa aikaisemmin tehtyjä itinvestointeja 1 milj. eurolla. Bruttotoimintakulujen suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 28,1 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,5 milj. euroa (5,7 %). It-kulut olivat 25,9 milj. euroa (7,9 milj. euroa ja noin 44 % vuotta 2009 enemmän). It-kulujen kasvusta 3,5 milj. euroa johtui päätetystä kirjauskäytännön tarkistamisesta, minkä vuoksi tiettyjä aiempien vuosien investoinneiksi kirjattuja menoja kirjattiin vuoden 2010 it-käyttökuluiksi. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tämä kulujen jaksotusmuutos ei kuitenkaan aiheuta kulujen kasvua aiempaan kirjaustapaan verrattuna. Myös valmistautuminen valtion eläketurvan toimeenpanoon lisäsi it-kuluja. Ostopalvelut olivat 14,7 milj. euroa (0,2 milj. euroa ja 1,7 % enemmän kuin vuonna 2009). Ostopalveluiden merkittävin erä olivat sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytysja laskentapalkkiot. Muut toimintakulut olivat 4,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toiminnoittain tarkasteltuna eläketoiminnon bruttotoimintakulut olivat 33,9 milj. euroa (28,4 %) edellistä vuotta enemmän. Saadut korvaukset huomioiva kasvu oli 19,9 %. Edellä kuvattu it-kulujen kasvu kohdistui lähinnä juuri eläketoimintoon. Sijoitustoiminnon kulut olivat 19,1 milj. euroa (lisäystä 3,4 % vuoteen 2009 verrattuna). Hallinnon kulut kasvoivat 20,0 milj. euroon (lisäystä 10,1 %). Saadut korvaukset huomioiva kasvu oli 4,7 %. Investoinnit koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin olivat 9,7 milj. euroa, mikä oli 4,3 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2010 olivat 2,5 milj. euroa (1,1 milj. euroa ja 31 % vähemmän kuin vuonna 2009).
12 Hallinto Kuntien eläkevakuutuksen ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jonka jäsenet määrää valtiovarainministeriö kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan. Kertomusvuosi oli nykyisen valtuuskunnan toinen toimintavuosi. Valtuuskunnan puheenjohtajana oli kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Suonenjoelta. Varapuheenjohtajana oli vuoden alussa erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren Vihdistä. Valtuuskunta valitsi hänet 18.3.2010 hallituksen jäseneksi eläkelaitoksen toimitusjohtajaksi siirtyneen Merja Ailuksen tilalle. Varapuheenjohtajaksi Malmgrenin tilalle valittiin kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahdelta. Valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Joulukuussa valtuuskunta muutti eläkelaitoksen johtosääntöä. Hallinnon kannalta merkittävin muutos oli se, että johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen siirtyi kokonaisuudessaan toimitusjohtajalle. Aikaisemmin kokoonpano oli määritelty osittain johtosäännössä ja osittain hallituksen päätöksellä. Näiden varsinaisten jäsenten lisäksi toimitusjohtajalla oli mahdollisuus kutsua johtoryhmään asiantuntijajäseniä. Samalla johtosäännöstä siirrettiin hallituksen päätettäväksi varatoimitusjohtajien vastuualueiden määrittely. Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja, asianajaja Sampsa Kataja ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Muut varsinaiset jäsenet olivat kaupunginjohtaja Mauri Gardin, neuvottelujohtaja Risto Kangas, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, erityisopettaja Varpu-Leena Malmgren 18.3. alkaen, tiedotuspäällikkö, sittemmin toimitusjohtaja Sallamaari Repo, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja toimitusjohtaja Harri Virta. Hallituksen jäsenistä Kangas ja Santamäki-Vuori ovat lain edellyttämiä kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen ehdottamia jäseniä. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Hallituksen toimikausi päättyi vuoden 2010 lopussa. Valtuuskunta valitsi 9.12.2010 pitämässään kokouksessa hallituksen toimikaudeksi 2011 2012. Hallituksen kokoonpano säilyi ennallaan. Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajan tehtäviä hoiti vuoden alussa vt. toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto. Valtuuskunnan 4.12.2009 valitsema toimitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Merja Ailus aloitti tehtävässä 14.1.2010. Sijoitustoiminnasta ja taloudesta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä jäi vuorotteluvapaalle 1.2.2010 ja irtisanoutui varatoimitusjohtajan virasta 1.9.2010 lukien. Virkaa ei tämän jälkeen täytetty, koska vireillä oli edellä mainittu johtosäännön muutos. Valtuuskunnan ja hallituksen lisäksi Kuntien eläkevakuutuksen lakisääteinen toimielin on sijoitusneuvottelukunta, jonka jäsenet hallitus kutsuu toimikaudekseen. Sijoitusneuvottelukunnassa on kymmenen jäsentä, mukana palkansaajajärjestöjen, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustus. Sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimi rahoitusjohtaja Seppo Juntti ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri, sittemmin ylijohtaja Terttu Savolainen. Henkilöstö Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden 2010 päättyessä 411 henkilöä (408 vuonna 2009), joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 394 (396) henkilöä ja määräaikaisessa 17 (12) henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta oli 71,8 % (72,0 %). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden päättyessä 47,3 vuotta. Naisten keski-ikä oli 48,3 ja miesten 44,9 vuotta. Vuoden 2010 keskeisin henkilöstöhanke oli Valtiokonttorin eläketoiminnon 137 henkilön siirtyminen Kevan palvelukseen vuoden 2011 alusta. Osa valtiokonttorilaisista muutti Kuntien eläkevakuutuksen tiloihin jo marraskuun alussa, pääosa joulukuun loppupuolella. TYÖkuntoon toimintatapa otettiin käyttöön yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen, kun samalla työtä ja työympäristöä parannetaan tehtyjen ehdotusten pohjalta. Henkilöstökoulutukseen satsattiin vuonna 2010 noin 336 000 euroa eli 1,54 % palkkasummasta ilman sivukuluja. Tietohallinto Vuosi 2010 oli tietohallinnon näkökulmasta erittäin kiireinen. Suurin työpanos käytettiin uuden eläkeasioiden käsittelyjärjestelmän (Kasper) kehittämiseen ja valtion työntekijöiden eläkeasioiden hoidossa käytettävien tietojen ja tietojärjestelmien siirtämiseen Valtiokonttorista Kuntien eläkevakuutukseen. Lisäksi turvattiin Kuntien eläkevakuutuksen operatiivinen toimintakyky ylläpitämällä nykyjärjestelmiä ja niiden tuotantoympäristöjä. Kasper-hanke jakautuu kahteen osaan: eläkeratkaisijan käyttämän käsittelyjärjestelmän (Elmo) kehittämiseen Kuntien eläkevakuutuksen omana projektina ja laskentapalvelujärjestelmään, jota kehitetään yhteistyössä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Hankkeessa valmistuvat järjestelmät otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2012 alussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.
13 Valtion eläkehakemusten ratkaisemiseen liittyvät tietojärjestelmät ja eläkkeiden maksatukseen liittyvät vastuut siirtyivät Kuntien eläkevakuutukseen vuoden 2010 lopulla. Tietohallinnossa tehtiin vuoden 2010 kuluessa suuri määrä työtä valtion eläkkeiden käsittelyn ja maksatuksen siirtämisen varmistamiseksi. Kuntien eläkevakuutuksen uudet verkkopalvelut otettiin käyttöön vuonna 2010. Verkkopalvelut kattavat julkisten internet-sivujen lisäksi tunnistettujen käyttäjien ekstranetpalvelut jäsenyhteisöille ja vakuutetuille sekä sisäisen intranetin. Tukeva-niminen intranet sisältää myös dokumenttien hallintaan ja ryhmätyötiloihin liittyvät ominaisuudet. Tietohallinnon käyttömenot olivat 25,9 milj. euroa ja taseeseen investoinneiksi kirjattiin 8,3 milj. euron suuruiset hankinnat. Sisäinen valvonta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla johto pyrkii varmistamaan eläkelaitoksen toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja luotettavuuden. Sisäisen valvonnan keskeisiä osa-alueita ovat riskienhallinta ja sisäinen tarkastus. Riskienhallinnan yleinen kehittäminen Riskienhallintatyön keskeisenä painoalueena vuonna 2010 oli valtion eläketurvan toimeenpanoon liittyvien tehtävien ja henkilöstön siirto Kuntien eläkevakuutukseen hallitusti ja aikataulussa. Riskienhallintanäkökulma sisällytettiin mahdollisimman tehokkaasti ja koordinoidusti tämän hankkeen valmistelu- ja toimeenpanotyöhön. Riskienhallintaprosessin seuranta- ja raportointimenettelyjä sekä niihin liittyvää teknistä tukea kehitettiin ja dokumentaatiota täydennettiin. Riskikartoitukset raportoitiin toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle puolivuosittain. Tietoturvallisuuden kehittämiseksi tietoturvallisuusohjeiden ajantasaisuus tarkistettiin. Henkilöstön tietoturvallisuustietoisuuden vahvistamiseksi käynnistettiin tietoturvaoppimisympäristön uudistamishanke. Uusi käyttövaltuushallintajärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Lisäksi toteutettiin tietoturva-auditointeja. Hallituksen hyväksymään eläkelaitoksen valmiussuunnitelmaan pohjautuvat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat päivitettiin. Sijoitustoiminnan riskienhallinnassa kehitettiin mm. riskiraportointia, limiittiseurantaa, sijoitusprosesseja sekä näihin liittyvää dokumentaatiota. Hallitus hyväksyi eläkelaitoksen riskienhallintasuunnitelman vuodelle 2011 ja suunnitelman liitteenä olevat riskikartat. Merkittävimmät strategiset riskit Merkittävimmäksi strategiseksi riskiksi arvioitiin vuonna 2010 sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tuoton jääminen alle sijoitusstrategiassa asetettujen tavoitetasojen. Markkinaympäristö arvioitiin sijoitustoiminnan kannalta edelleenkin haasteelliseksi. Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin reaalituotto 1988 2010 oli noin 3,9 %. Keinoja hallita tätä riskiä olivat sijoitusstrategian jatkuva kriittinen arviointi, rahoitusaseman kehityksen ennakointi, sijoitussalkun riskituottosuhteen optimointi suhteessa rahoitustasapainoon, ALM-mallinnukset sekä näistä seuranneet sijoitusallokaatiorakenteen toimintaperiaatteiden sekä sijoitussuunnitelman tarkistukset. Kunnallisen eläkelain piirissä olevan henkilömäärän aleneminen ja sitä seuraava maksupohjan merkittävä heikkeneminen arvioitiin pitkällä aikajänteellä eläkelaitoksen suureksi strategiseksi riskiksi. Maksutulo voi heikentyä, mikäli KuEL-vakuutettujen määrä supistuu esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden tai kunnallisten palveluiden ulkoistamisen vuoksi. Tästä voi puolestaan syntyä paineita korottaa eläkemaksua. Maksutulon kehittymisen haasteet pitkällä aikavälillä ovat merkittävät. Tämän vuoksi jäsenyhteisöjen tietämystä eläkejärjestelmän rahoituskysymyksistä vahvistettiin aktiivisesti. Eläketoiminnon keskeiset tietojärjestelmät ja työprosessit uudistetaan lähivuosien aikana. Hankkeeseen liittyy myös laajaa eläkelaitosyhteistyötä. Koska kyse on hyvin keskeisistä ja laajoista uudistuksista, hankkeisiin liittyvät riskit nähdään strategisina. Riskienhallintakeinoina olivat systemaattisesti hallitut ja johdetut hanke-, projekti-, toimittajavalinta- ja sopimushallintaprosessit. Erityistä huomiota kiinnitettiin lisäksi henkilöstön koulutukseen ja jaksamiseen. Merkittävimmät operatiiviset riskit Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyivät valtion eläketurvan toimeenpanotehtävien ja tehtävistä vastaavan henkilöstön (noin 140 henkilöä) siirtoon eläkelaitokseen. Samanaikaisesti käynnissä on ollut eläkeasioiden käsittely- ja laskentajärjestelmän kehittämisprojekti. Suurista muutoksista huolimatta eläkeratkaisutoiminnan häiriötön jatkuvuus oli turvattava. Muut operatiiviset riskit liittyivät prosessien sujuvuuteen ja oikeellisuuteen sekä henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Riskienhallintakeinoissa panostettiin mm. aktiiviseen tiedotukseen, henkilöstösuunnitelmiin, muutosvalmiuksien kehittämiseen sekä toimintojen edustajien aktiiviseen osallistumiseen järjestelmien ylläpito- ja kehitystyöhön.
14 Markkina- ja likviditeettiriskit Sijoitusten lyhyen aikavälin riskinä on markkina-arvojen heilahtelu. Tätä riskiä voidaan kuvata Value-at-Risk-luvulla (VaR). Kahden vuoden kuukausituottojen perusteella laskettu eläkelaitoksen sijoitusten VaR-luku oli vuoden 2010 lopussa 774 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 97,5 %:n todennäköisyydellä koko sijoitussalkun suurinta mahdollista tappiota yhden kuukauden aikajänteellä. Riski on laskenut merkittävästi, sillä edellisen vuoden lopussa VaR-luku oli 1 600 miljoonaa euroa. Syynä riskiluvun laskuun on ennen muuta se, että turbulentti vuosi 2008 on jäänyt laskennasta pois. Koska eläkelaitoksen saama maksutulo ylitti eläkemenon, likviditeettiriskin merkitys oli tässä mielessä vähäinen. Likviditeettiriskiä hallittiin mm. pitämällä osa sijoituksista kassavaroissa. Lisäksi kehitettiin likviditeetin hallintaan liittyviä prosesseja ja vastuukysymyksiä mukaan lukien markkinahäiriötilanteet. Varautumissuunnitelmat Toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi Kuntien eläkevakuutuksessa on laadittu vakuutusalan varautumisohjeiden mukainen laitostason valmiussuunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat. Sisäpiiriohje Kuntien eläkevakuutuksella on hallituksen vahvistama sisäpiiriohje. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi toimintaohjeen mukaisesti vuoden aikana tekemästään tarkastustyöstä ja johtopäätöksistä toimitusjohtajalle sekä hallitukselle. Tulevaisuudennäkymät Lähivuosien aikana kunnallinen eläkejärjestelmä joutuu yhdessä muiden eläkejärjestelmien kanssa vastaamaan moniin erittäin suuriin kysymyksiin, jotka liittyvät eläketurvan riittävyyden ja kestävyyden maailmanlaajuisiin haasteisiin. Eliniän piteneminen, työelämän muuttuminen ja valtioiden velkaantumiskehitys pakottavat tarkastelemaan eläketurvan mitoitusta ja kannustavuutta kriittisesti. Ilman merkittävää työurien pidentymistä edessä on eläketason väistämätön aleneminen siihen liittyvine ongelmineen. Eläketurva ja sen rahoitus ovat jatkossa entistä kiinteämmässä suhteessa myös julkisen talouden hoitamiseen ja kehittyneiden valtioiden velkaantumiskehitykseen. EU:ssa asia on tiedostettu ja vuonna 2010 julkaistun vihreän kirjan jatkoksi vuonna 2011 julkaistava valkoinen kirja esittänee jo konkreettisia ehdotuksia toimenpiteistä, joita jäsenmaissa tulisi tehdä tulevaisuuden eläketurvan turvaamiseksi. EU:n vaikutus myös Suomessa toteutettavaan eläkepolitiikkaan tullee jatkossa kasvamaan. Eläkesijoittajan näkökulmasta lähivuodet vaikuttavat jälleen kerran haasteellisilta. Yleisen talouskehityksen kannalta keskeisistä tekijöistä yrityssektorin tilanne näyttää suhteellisen hyvältä, mutta erityisesti monien kehittyneiden maiden julkiset taloudet ovat edelleen pahassa velka-ahdingossa. Ilman velkaongelman uskottavaa ratkaisua eivät sijoitusmarkkinatkaan lähivuosina rauhoitu, vaan pysyvät herkässä tilassa voimakkaine nousuineen ja laskuineen. Erityisesti korkosijoittamisen kannalta lähiajat eivät tarjonne kovin positiivisia yllätyksiä, koska korot ovat jo historiallisen matalalla tasolla. Sijoittajan kannalta lievää helpotusta tilanteeseen tuovat kehittyvät markkinat, jotka tarjonnevat edelleen kohtuullisia tuottoja erityisesti osakkeissa, jos ne onnistuvat välttämään kuplat, jotka ovat aina nopean talouskasvun uhkana. Kuntien kehityksessä tapahtuu lähivuosina paljon. Merkittävät, koko kuntakenttää koskevat rakenneratkaisut lienevät poliittisesti niin ongelmallisia, että niitä ei ole aivan pian tulossa. Palvelujen tuottamisessa tullaan varmasti soveltamaan erilaisia ratkaisumalleja ja keskustelu niiden keskinäisestä paremmuudesta säilyy vilkkaana. Yksityisen sektorin voimakas pyrkimys kuntapalvelujen laajoille markkinoille jatkunee edelleen mahdollisesti jopa voimistuen. Toisaalta kriisikuntien lukumäärän lisääntyminen saattaa johtaa myös siihen, että valtion rooli kuntakentällä kasvaa. Kuntien ja valtion tehtävienjakoakin saatetaan harkita uudelleen, millä voisi olla merkittäviä vaikutuksia kuntaeläkkeiden rahoituspohjaan. Kevan toiminnassa vuosi 2011 merkitsee ennen muuta Valtiokonttorista Kevaan siirtyneen henkilöstön myötä kasvaneen organisaation yhteen hioutumisen aikaa. Toinen painopiste liittyy suurten, jo useita vuosia käynnissä olleiden järjestelmähankkeiden käyttöönottoon valmistautumiseen. Näiden sisäisen toiminnan kannalta tärkeiden asioiden rinnalla säilyy tavoite työurien pidentämisestä kunta-alalla. Työssä jaksamisen ja jatkamisen edistämiseksi käynnissä olevia toimia jatketaan ja yleiseen eläkejärjestelmän kehittämis- ja valmistelutyöhön osallistutaan aktiivisesti.
Keva PL 425 00101 Helsinki puhelin 020 614 21 www.keva.fi