Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Transkriptio

1 Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari Työmarkkinalakimies Markus Mankin

2 Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen tavoitteen: eläkkeellesiirtymisiän tulisi nousta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen eli kolme vuotta vuoden 2008 tasosta. Eläkepolitiikan ajankohtainen perusongelma on, että eläkkeiden maksajien määrä pienenee samalla kun eläkkeen saajien määrä kasvaa. Ongelma on mahdollista ratkaista joko eläkkeitä pienentämällä, eläkemaksuja korottamalla tai työllisten määrää kasvattamalla. Työn kilpailukykyyn ja kysyntään vaikuttavat oleellisesti työn tuottavuus ja palkkakustannus. Nimellispalkan lisäksi sivukulut ja verot lisäävät työn kustannusta ja muodostavat verokiilan, joka on Suomessa korkea ja siten esteenä esimerkiksi kuluttajapalveluiden kysynnän kasvulle. Eläkemaksut ovat merkittävä verokiilan osa. Työeläkejärjestelmässä maksut kerätään palkkasummasta ja etuudet määräytyvät työuran aikaisten ansioiden perusteella. Näin sekä maksutulo että eläkemenot ovat vahvasti sidoksissa kansantalouden kasvuun. Toisaalta kasvuvauhdin muutokset aiheuttavat työeläkejärjestelmän kautta merkittäviä tulonsiirtoja sukupolvien välillä

3 Työllisyys- ja kasvusopimus Uudistuksesta ja sen agendasta ja aikataulusta sovittu työurasopimuksessa Eläkeuudistus tarkoitus saada voimaan Aikataulua nyt tarkennettu: Eläkeuudistus neuvotellaan syksyyn 2014 mennessä Lakiesitykset eduskuntaan v vaalien jälkeen Tasoitusmäärä ja emu-puskurit käsitellään uudistuksessa, samoin vanhuuseläkerahastoinnin kehitys

4 Neuvoteltavat asiat Selvitystyön pohjalta tehtävässä työeläkejärjestelmän uudistuksessa päätetään, miten elinajan odotteen kasvu otetaan huomioon työeläkejärjestelmän kehittämisessä. Tarkastelun lähtökohtana pidetään 62-vuotiaan elinajan odotetta, jollei muusta sovita. Lainsäädännön perustaksi työmarkkinaosapuolet neuvottelevat eläkejärjestelmän uudistuksen, jossa neuvottelujen kohteena ovat: eläkejärjestelmän ikäraja, varhaiseläkejärjestelmät työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika perhe-eläke palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen, indeksit ja eläke-edut turvaava maksukehitys. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään

5 Neuvottelumekanismi TyEL-järjestelmän uudistuksista neuvotellaan kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, SAK, STTK ja Akava) sekä STM:n kanssa Eläkepolitiikka on perinteisesti ollut osa työmarkkinapolitiikkaa, jossa käsitellään osaa työvoimakustannuksista ja se voi liittyä myös palkkaneuvottelujen raamin määrittämiseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöille kuuluu päätöksenteko eläkemaksuista Kuntaeläkkeiden neuvottelujärjestelmää tarpeen uudistaa Tällä hetkellä kuntasektori seuraa TyEL-järjestelmän muutoksia Eläkkeiden rahoituksen omanlaisia erityisongelmia myös kuntapuolella Tähän saakka lainsääntöä on valmisteltu Kevan ja STM:n kiinteässä yhteistyössä, myös kunta-alan pääsopijajärjestöjä on kuultu KT:n valtuuskunta on linjannut, että KT:n tulee olla mukana neuvottelemassa merkittävistä eläkepolitiikkaa koskevista ratkaisuista Kevalla on luonnollisesti oma kiistämätön roolinsa eläketuvan asiantuntijana myös lainvalmistelutyössä

6 Kehittämisehdotusten arviointikriteerit Muutoksen kustannusvaikutukset kokonaisuutena maksajille? Vaikutus työurapituuteen? Lisääkö ehdotus työllisen ajan odotetta? Kohoaako eläkkeellesiirtymisiän odote? Vaikutuksen eläketurvan korvausasteeseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Vaikutukset eläkemenoon lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä; syökö esim. myöhemmin karttuva eläke myöhemmin lyhyellä aikavälillä saatavan säästön eläkemenossa? Vaikutukset muihin etuuksiin (yhteensovitus) ja niistä aiheutuviin menoihin? Tietojärjestelmävaikutukset ja kustannukset? Eläkelainsäädännön selkeytyminen; mahdollistaako lainsäädännön yksinkertaisemman toimeenpanon?

7 Kuntaeläkkeiden rahoituksen haasteet Kun KuEL:a edeltänyt KVTEL-järjestelmä 1960-luvulla luotiin, maailma oli monessa suhteessa toisenlainen. Kuntasektorin ja yksityisten alojen työn välillä ei ole entisen enää sellaisia eroja kuin KuEL-järjestelmää luotaessa. Itse asiassa eläketurvan erot ovat 1990-luvun ja erityisesti 2000-luvun uudistuksien jälkeen vähäisiä ja KuEL-eläke on selvästi osa suomalaista työeläkejärjestelmää. Sen sijaan yksityisen ja kunnallisen eläkejärjestelmien rahoitusperiaatteet ovat hyvinkin erilaisia. Kunnallinen eläkejärjestelmä on lähinnä historiallisista syistä kokonaisuutena merkittävästi kalliimpi kunta-työnantajalle kuin TyELjärjestelmä yksityisen sektorin työnantajalle

8 Kuntaeläkkeiden rahoituksen haasteet Kuntien ja kuntayhtymien palveluostot ovat kasvaneet, ja muut kuin kunnan tai kuntakonsernin omat organisaatiot tuottavat merkittävän määrän palveluja kuntalaisille. Kuntien ulkoistaessa palvelujaan työnantajan ja työntekijän eläkemaksut menevät kunnallisen eläkejärjestelmän sijasta yksityisalojen eläkejärjestelmään. Tämä heikentää kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Toistaiseksi KuEL-palkkasumma on vielä kasvanut, mutta sen kasvu voi pysähtyä tai se ainakin hidastunee lähivuosina. KuEL-palkkasumma 2012 oli miljoonaa euroa, mikä oli 746 miljoonaa euroa (4,9 prosenttia) enemmän kuin vuonna Kunta-alan työeläkevakuutettujen määrä on kasvanut maltillisesti. Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Kevan tilastojen mukaan kunta-alalla oli työeläkevakuutettuja vuoden 2012 lopussa kaikkiaan henkeä. Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaan vakuutettujen työntekijöiden määrä nousi noin hengellä eli 1,2 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna

9 Kuntaeläkkeiden rahoituksen haasteet Kunnat ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta noin 9 mrd eurolla vuosittain; tämä on lähes puolet palkkasummasta. Kasvua on ollut vuosittain jopa 9,5 % Ulkoistamiskehityksen voimistuminen pakottaa jollakin aikavälillä muuttamaan kuntaeläkkeiden rahoitusjärjestelmää Jos oletetaan, että KuEL-palkkasumma pienenisi 50 %:a, nykyisillä maksuperusteilla se aiheuttaisi vähintään 1,5 %-yksikön nousupaineen kuntaveroprosenttiin 50 vuoden ajaksi. Kunnat maksavat TyEL-eläkemaksut ostopalveluiden hinnassa yksityisen sektorin palkkasumman kasvaessa TyEL-maksun nousupaine helpottaa, mutta kunnat joutuvat maksamaan joka tapauksessa lisää emp-maksua

10 Yhtiöittäminen pienentää palkkasummaa Osakeyhtiön liittyminen KEVA:n jäsenyhteisöksi edellyttää mm, että kunnilla ja/tai kuntayhtymillä on määräysvalta ja työntekijöiden enemmistö on välittömästi ennen perustamista kuulunut KuEL:n alaisuuteen. Henkilöstön kannalta katsottuna henkilöstöllä säilyy ns. lisäeläketurva samalla tavalla kuin kunnallisessa palvelussuhteessa, eli jos palvelussuhteen yhdenjaksoisuusedellytykset täyttyvä KuEL:n piirissä henkilökohtaiseen eläkeikään asti. Henkilökohtaisella eläkeiällä on eläkkeen määrän kannalta edelleen merkitystä, vaikka varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää olekaan. Yhtäjaksoisessa kunnallisessa palvelussuhteessa lähtien olleiden henkilökohtaisen eläkeiän säilyminen ja oikeus parempien ehtojen mukaiseen eläkkeeseen (lisäeläketurva) edellyttää KuEL eläkelain piiriin kuuluvan palveluksen jatkumista yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen eläkeiän täyttämiseen saakka

11 Yhtiöittäminen pienentää palkkasummaa KT ja Kuntaliitto suosittavat, että perustettava kuntayhtiö järjestää henkilöstönsä työeläketurvan Kevassa, jos se säännösten perusteella mahdollista. Kannattaa hyödyntää Kevan asiantuntemusta taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa

12 Johtopäätöksiä Kuntaeläkkeiden rahoitus on kestävällä pohjalla, jos KuELpalkkasumman kehitys ei oleellisesti muutu Rahoitusmalli on kuitenkin herkkä ulkoistamisen (ostopalvelut, yhtiöittäminen) aiheuttamalle henkilömäärän vähennykselle (jolloin palkkasumma pienenee). Ikääntymisen aiheuttaman peruspalvelujen tarpeen kasvun uskotaan kompensoivan ulkoistamisesta aiheutuvaa palkkasumman pienenemistä; vaikutuksen määrä on epäselvä. Palkkasumman kehitystä täytyy kuitenkin aktiivisesti seurata. Kevan perusskenaarion mukaan ns. kestävä maksutaso on 29,1% kuntasektorin KuEL-palkkasummasta. Eläkemenoperustaisen maksuosan määräytymisperusteet tulee uudistaa

13 Yhteystiedot Työmarkkinalakimies Markus Mankin KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, Helsinki puh