Hallituksen toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 Hallituksen toimintakertomus 2009

2 1 Sisältö Toimintaympäristö 2 Säädösmuutokset 2 Asiakkuudet 3 Maksutulo 3 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus 4 Sijoitustoiminta 7 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 10 Eläkevastuurahasto 10 Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo 10 Toimintakulut ja poistot 10 Hallinto 10 Henkilöstö 11 Tietohallinto 11 Sisäinen valvonta 12 Tulevaisuudennäkymät 13

3 2 Toimintaympäristö Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristössä tapahtui varsin paljon vuonna Eläkepolitiikassa tehtiin merkittäviä avauksia. Vanhasen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa maaliskuussa 2009 asetettiin tavoitteeksi nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Syksyn kuluessa jännitettiin, miten uskottavia ratkaisuja tehtävää varten nimetyt työryhmät saavat aikaan. Helmikuussa 2010 julkistettu lopputulos jäi kuitenkin varsin laihaksi: vaikka pehmeistä keinoista työelämän kehittämiseksi päästiinkin jonkinlaiseen sopuun, varsinaiset eläketurvaa koskevat ratkaisut jäivät vielä auki. Työelämään liittyvät kysymykset olivat muutenkin vuoden aikana esillä, ja ikääntymiseen ja eliniän pitenemiseen liittyvät ongelmat nousivat jatkuvasti julkiseen keskusteluun mahdollisesti vuoden 2010 alussa voimaan tulleen elinaikakertoimen innoittamina. Tilanne työelämän kehittämisen ja työssä jatkamisen osalta on hyvin ristiriitainen, koska laajasti hyväksytyt pitkän aikavälin tavoitteet ja työpaikkojen arkitodellisuus eivät taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa näytä kohtaavan. Kuntien eläkevakuutuksen operatiivisen toiminnan toimintaympäristössä ei vuonna 2009 tapahtunut suuria yllätyksiä. Eläkeratkaisu- ja kuntoutustoiminta sujuivat edelleen nopeasti ja laadukkaasti, ja suuret tietojärjestelmäprojektit etenivät suunnitelmien mukaisesti. Valmistautuminen valtion eläkeasioiden hoidon siirtämiseksi Kuntien eläkevakuutukseen eteni myös suunnitellusti, mutta keskeiset organisaatiota ja käytännön toimintaa koskevat ratkaisut alkavat toden teolla hahmottua vasta vuonna Talousongelmat alkoivat katsausvuonna näkyä yhä selvemmin myös kuntakentässä. Monessa kunnassa huomio onkin kääntynyt toiminnan ja palvelujen kehittämisestä siihen, miten heikosta taloudellisesta tilanteesta ylipäätään selviydytään. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta tilanne on huolestuttava, sillä kuntien taloustilanne hidastaa palkkasumman ja siten myös maksutulon kasvua. Samalla kuntasektorilla on menossa voimakas palvelurakenteiden muutos, joka saattaa ohjata yhä suuremman määrän nykyisistä kuntatyöntekijöistä yksityisten palvelutuottajien palvelukseen. Maailmanlaajuisen finanssikriisin helpottuminen alkoi näkyä jo maaliskuussa, kun osakekurssit alkoivat elpyä. Sijoitusmarkkinat ovatkin nousseet voimakkaasti keväästä 2009, ja Kuntien eläkevakuutus pystyi loppuvuoden aikana paikkaamaan valtaosaltaan vuoden 2008 negatiiviset sijoitustuotot. Erityisen hyviä tuottoja saatiin osake- ja yrityslainamarkkinoilla. Sijoitusympäristön tilanne vaikutti kuitenkin olevan ristiriidassa muiden taloudellista toimintaympäristöä koskevien havaintojen kanssa. Valtiot velkaantuivat finanssikriisiä hoitaessaan ennätysvauhtia, bruttokansantuotteet laskivat ja työttömyysluvut kasvoivat. Näiden indikaattoreiden valossa vuosi 2009 ei vielä merkinnyt alkua uudelle nousukaudelle. Säädösmuutokset Kunnalliseen eläkelakiin tehtiin vuonna 2009 useita muutoksia, jotka tulivat voimaan 2010 alussa. Työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa parannettiin monella tavalla vuotiaiden tulevan ajan karttumisprosentti korotettiin 1,5 %:iin, kun se aiemmin oli 1,3 %. Tulevan ajan ansioissa otetaan vuodesta 2010 alkaen huomioon myös tutkintoon johtava opiskelu sekä alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Työkyvyttömyyseläkkeiden kertakorotuksen määrää nostettiin. Elinaikakertoimen soveltamista muutettiin siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin elinaikakerrointa ei sovelleta lainkaan. Vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa, mutta vain siihen osaan eläkettä, joka on karttunut työssäoloajalta. Perhe-eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin. Perheeläke lasketaan suoraan edunjättäjän kuolinhetkellä saaman eläkkeen perusteella siten, että siihen on jo sovellettu elinaikakerrointa. Perhe-eläkettä ei erikseen tarkisteta elinaikakertoimella. Leskeneläkkeen määräämisessä käytetään aikaisempien useiden ansiorajojen sijasta vain yhtä vähennysperustetta. Vuorottelukorvauksen perusteella karttuvan eläkkeen määrää pienennettiin, jotta vuorotteluvapaalta ei kartu parempaa eläkettä kuin esimerkiksi sairauslomalta. Vuonna 2011 tulevat voimaan osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset. Osa-aikaeläkkeen alaraja nousee nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettiin. Muutos koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1953 tai sen jälkeen. Viimeisen eläkelaitoksen määräytymiseen liittyviä säännöksiä muutettiin niin ikään vuonna 2009, ja muutokset tulevat voimaan 2012 alusta. Viimeinen eläkelaitos määräytyy pääsääntöisesti sen perusteella, minkä eläkejärjestelmän piirissä eläkkeenhakijalla on ollut eniten ansioita eläketapahtumaa edeltäneiden kahden viimeisen kalenterivuoden aikana.

4 3 Asiakkuudet Asiakkuuksien kehittämisen tavoitteena on kumppanuus, joka hyödyttää sekä kuntatyönantajia että Kuntien eläkevakuutusta. Yhteydenpitoa tiivistettiin katsausvuonna erityisesti kuntapäättäjiin. Lisäksi tavattiin keskisuurten ja pienten kuntien johtoryhmiä. Toimintaympäristön muutoksia pyrittiin ennakoimaan aiempaa tehokkaammin. Tietoa kuntien tilanteesta saatiin mm. uudella toimintaympäristötutkimuksella. Kuntakohtaista tietoa kerättiin myös asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdennetuilla tutkimuksilla. Työnantaja-asiakkaille tarjottiin monia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja muutosjohtamiseen liittyviä palveluita. Loppuvuonna Kuntien eläkevakuutuksessa aloitettiin asiakkuusjohtamisen kehittämishanke. Kuntatyönantajille suunnatussa tutkimuksessa 88 % vastaajista antoi Kuntien eläkevakuutuksen palveluista kouluarvosanan Tulos laski edellisvuodesta 4 prosenttiyksikköä. Kuntien muutosten ennakointia ja niiden perusteella tarjottujen palvelujen onnistumista mittaava tulos sen sijaan parani, 62 % kuntajohdon edustajista antoi arvosanan 4,5 (asteikko 1 5). Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2009 lopussa noin työntekijää eli noin puoli prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuELpalkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 642 milj. euroa (4,8 %) enemmän kuin vuonna KuEL-maksutuloa kertyi vuonna 2009 kaiken kaikkiaan milj. euroa (3 788 milj. euroa vuonna 2008), mikä oli 28,2 % palkkasummasta. Maksutulo kasvoi edellisvuoteen verrattuna 195 milj. euroa (5,1 %). KuEL-maksutulo koostui neljästä eri osasta eli työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta maksusta sekä työantajalta perittävistä eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä oli 5,3 % enemmän kuin vuonna Työntekijöiden osuus maksusta oli 653 milj. euroa ja työnantajien milj. euroa. Vuonna 2009 palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 20,5 % palkoista eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että alle 53-vuotiailta työntekijöiltä perittiin maksua 4,3 %, 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % ja työnantajilta 15,9 %. KuEL-maksuprosentti Vuosi Palkansaajan eläkemaksuprosentti Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Työnantajan osuus Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Omavastuumaksut Yhteensä Yhteensä keskimäärin ,90 6,60 1,10 23,60 4,62 1) 28, ,00 6,62 1,08 23,70 4,42 2) 28, ,50 6,54 0,79 23,83 4,61 3) 28, ,10 6,11 0,50 23,71 4,60 3) 28, ,10 5,55 0,56 23,21 4,90 4) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26,36 1) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 2) alle 53-vuotiailla 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,2 % 3) alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4 % 4) alle 53-vuotiailla 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneillä 5,8 %

5 4 Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 931 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 6,6 %. Maksu kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 39 milj. euroa eli 4,4 %. Varhaiseläkemenoperusteista maksua perittiin valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 155 milj. euroa, mikä oli 1,1 % palkkasummasta. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2009 lopussa taloudellisen tuen oli järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 576 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2009 noin 5 milj. euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Työttömyysvakuutusrahastolta saatiin vakuutusmaksua 125 milj. euroa eli 43 milj. euroa enemmän kuin vuonna Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus Eläkehakemukset ja -ratkaisut Kuntien eläkevakuutuksessa ratkaistiin vuonna 2009 yhteensä eläkehakemusta. Näistä oli varsinaisia eläkehakemuksia ja loput muita hakemuksia (muut eläkeasiat ja kuntoutushakemukset). Edellisvuoteen verrattuna ratkaistujen hakemusten määrä kasvoi 4 118:lla (8 %). Selvästi eniten lisääntyivät vanhuuseläkeratkaisut (32 %). Myös osatyökyvyttömyyseläkkeiden, osa-aikaeläkkeiden, kuntoutuspäätösten ja muiden eläkeasioiden määrät kasvoivat vuonna Sen sijaan täysien työkyvyttömyyseläkeratkaisujen määrä väheni yli 7 %. Uusia eläkehakemuksia eli ensimmäistä kertaa jotakin eläkelajia hakeneita oli , mikä oli 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläke myönnettiin hakemukseen. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 19,8 %, vuotta aiemmin hylkäyspäätöksiä oli 20,3 %. Kuntien eläkevakuutuksen ns. palvelutasotavoitteena oli vuonna 2009, että 92 % päätöksistä saadaan annettua ajoissa. Palvelutasomittarin mukaan 92,8 % eläkepäätöksistä annettiin ajoissa (92,7 % vuonna 2008). Työkyvyttömyyseläkkeiden, osa-aikaeläkkeiden ja perheeläkkeiden käsittelyajat lyhenivät. Nopeimmin ratkaistiin työttömyyseläkehakemukset, ja hakijat saivat päätöksensä keskimäärin 17 päivässä. Työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyaika oli pisin eli 43 päivää. Vanhuuseläkkeet ratkaistiin keskimäärin 27 päivässä. Kunta-alan vakuutetut Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu puoli miljoonaa vakuutettua, joista naisia on noin 77 %. Vakuutettujen keski-ikä on kunta-alalla suhteellisen korkea eli 45,2 vuotta. Kunta-alan eläkepoistuma Kunta-alalta siirtyi vuonna 2009 eläkkeelle henkeä, mikä oli 820 enemmän kuin vuonna 2008 ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi katsausvuonna 0,7 vuodella ja oli 59,4 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2008). Keski-iän nousua selittää osittain se, että vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvoi. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi 25-vuotiaalla 0,3 vuodella vuodesta 2008 ja oli 60,2 vuotta. Eläkkeellesiirtymis iän odote oli 50-vuotiaalle vakuutetulle 62,4 vuotta vuonna Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain 2009 ja 2008 Eläkelaji Kaikki hakemukset, kpl v v Muutos, % joista uusia eläkehakemuksia v Vanhuuseläke , Täysi työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut eläkeasiat ,0 Kuntoutuspäätös ,5 Kaikki ,

6 5 2009, missä oli nousua 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa, minkä ikäisenä 25- tai 50-vuotiaat vakuutetut siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa juuri samalla tavalla kuin tarkasteluvuonna. Koko työeläkesektorilla eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle vuonna 2009 oli 59,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti vuotiaana. Katsausvuonna henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä myöhemmin eläkkeelle siirtyneiden osuus oli 32 % (27 % vuonna 2008) eli henkeä kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä aikaisemmin eläkkeelle siirtyi henkeä eli 17 % (19 % vuonna 2008) vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt vuonna 2009 olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, jotka kattoivat 69 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi ja kuntoutustuet mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin voi hakea muutosta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, jonka päätöksistä puolestaan voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi joko oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Vuonna 2009 Kuntien eläkevakuutus käsitteli päätöksiään koskevaa valitusta (1 439 vuonna 2008), joista 998 (1 199) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 10,7 % (14,0 %) ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista 9,1 % (14,1 %). Kuntien eläkevakuutus käsitteli 432 (447 vuonna 2008) Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamaa päätöstä, joista oli valitettu vakuutusoikeuteen. Valituksista 390 (409) koski työkyvyn arviointia ja niistä Kuntien eläkevakuutus oikaisi 3,6 % (3,9 %). Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden määrä väheni 4 % vuonna Uusia ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita oli Asiakkaiden keski-ikä nousi 47,6 vuoteen (47,2 vuonna 2008). Edellisvuosien tapaan kuntoutujien yleisimpiä ammatteja olivat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, sairaala- ja hoitoapulaiset sekä keittiöapulaiset. Kuntoutuspäätöksiä annettiin vuoden aikana 3 590, joista koski oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutuspäätösten määrä nousi 4,5 %. Kuntoutushakemuksien käsittelyaika lyheni 12 päivään (15 päivää vuonna 2008). Hylkäävien päätösten osuus oli 15,9 % (18,5 %). Hakijoista 48 prosentilla työkykyä alensi tuki- ja liikuntaelinsairaus ja toiseksi eniten oli mielenterveyden häiriöitä (28 %). Ammatillisen kuntoutuksen ohjelman sai päätökseen 841 kuntoutujaa, joista ansiotyöhön palasi 83 % Työllistyneiden osuus parani edellisestä vuodesta 2 prosenttiyksikköä. Maksetut eläkkeet Vuoden 2009 KuEL-eläkemeno oli milj. euroa, mikä oli 288 milj. euroa eli 10,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä eli vajaa 3 % enemmän kuin vuonna Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika 2009 ja 2008 Eläkelaji Käsittelyaika, päivää Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Kuntasektorilta eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä ja keskieläke eläkelajeittain 2009 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Täysi työkyvyttömyyseläke , Täysi kuntoutustuki ,1 969 Osatyökyvyttömyyseläke ,8 678 Työttömyyseläke ,3 903 Kaikki ,

7 6 Vakuutetut iän ja sukupuolen mukaan Ikä, v. Miehet Naiset Kaikki Kaikki Taulukon tiedot ovat vuodelta 2008, koska vuoden 2009 tiedot ovat saatavissa vasta kesällä Päätöksen oikeudesta kuntoutukseen saaneet diagnoosiluokittain vuonna 2009 Tuki- ja ja liikuntaelinsairaudet 48 % 48 % Mielenterveyshäiriöt 28 % 28 % Hermoston sairaudet 4 % 4 % Muut 20 % Muut 20 % Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet sairausryhmän mukaan 2009 Sairausryhmä Täysi työkyvyttömyyseläke Osuus kaikista, % Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 34,0 32,8 57,9 41,5 Mielenterveyden häiriöt 23,6 38,8 18,4 27,4 Kasvaimet 10,6 7,5 3,1 7,0 Verenkiertoelinten sairaudet 9,4 4,3 4,4 5,9 Hermoston sairaudet 8,1 3,4 5,4 5,5 Muut sairaudet 14,4 13,1 10,8 12,7 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,0 Kaikki KuEL-eläkemeno eläkelajeittain Milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki Valtiolle maksettavat osuudet Yhteensä

8 7 Eläkehakemukset ja eläkkeelle siirtyneet Ratkaistut eläkehakemukset Ratkaistut uudet eläkehakemukset Jatko-, tarkastus- ja maksupäätökset Myönnetyt uudet eläkkeet Hylätyt eläkehakemukset Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika ja perhe-eläkkeet Muualta kuin suoraan KuEL-palveluksesta eläkkeelle siirtyneet Sijoitustoiminta Toimintakertomuksessa vuodelta 2008 totesimme vuoden olleen sijoittajan kannalta historiallisen heikko. Kuntien eläkevakuutuksenkin sijoitustulos päätyi voimakkaasti negatiiviseksi, sillä etenkin osakesijoituksille vuosi oli vaikea. Omaisuuslajeista vain korkosijoitusten ja kiinteistösijoitusten tuotot olivat positiiviset. Maailmantalouden ongelmat alkoivat jo vuonna 2007, ja ne pahenivat vuoden 2008 aikana. Taustalla oli monia tekijöitä, joista keskeisin oli monen talouden sektorin ylivelkaantuminen. Kansainvälinen pankkijärjestelmä oli suurissa vaikeuksissa, ja ilman julkisten toimijoiden erittäin mittavia tukijärjestelyjä seuraukset olisivat olleet vielä vakavammat kuin nyt koettiin. Vuoden 2009 kuluessa finanssimarkkinoiden ja pankkijärjestelmän tapahtumat alkoivat osaltaan heikentää myös reaalitaloutta. Aiemmin toivottiin, että kehittyneiden maiden talouksien heikentyessä kehittyvien maiden taloudet voisivat pitää yllä maailmantalouden kasvua, mutta talouskriisi puri myös näiden maiden talouksiin. Kehittyvät maat ovat kuitenkin suurelta osin selvinneet kehittyneitä maita vähäisemmin vaurioin kriisistä. Euroopan unionissa monen maan talous on vaikeuksissa. Valtiot ovat velkaantuneet nopeasti, eikä pikaista helpotusta ole näkyvissä suurten budjettivajeiden vuoksi. Esimerkiksi Kreikalla on syviä rakenteellisia ongelmia, ja se on saamassa seurakseen Italian, Irlannin, Portugalin ja Espanjan, joiden kaikkien tilanne on pikku hiljaa huonontunut. Talousvaikeuksista huolimatta vuodesta 2009 muodostui sijoitustuoton osalta poikkeuksellisen hyvä. Kuntien eläkevakuutuksen kokonaistuotto oli kulujen jälkeen peräti 18,9 %. Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 35,5 %. Myös joukkovelkakirjasijoitusten tuotto oli korkea eli 15,1 %. Vuosi 2010 tulee olemaan sijoittajille haastava, sillä reaalitalouden näkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Maailmantaloudesta on saatu monia positiivisia indikaatioita, mutta osin vain siksi, että aiempien vuosien tapahtumat olivat niin synkkiä. Niihin verrattuna nykynäkymät ovatkin myönteisiä. Vuonna 2010 todennäköisesti selkiytyy, miten maailmantalous alkaa ehkä toipua kokemastaan takatalvesta. Kuntien eläkevakuutuksella oli vuoden 2009 alkaessa sijoituksia markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa eli 25 % enemmän kuin vuoden 2008 vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko-, osake-, kiinteistö-, pääoma- ja hyödykesijoituksiin sekä hedge-rahastoihin. Korkosijoituksia ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset. Tuottotavoitteen toteutumista suojataan myös johdannaisinstrumentein, joiden vaikutukset omaisuuslajiallokaatioon otetaan huomioon sijoitusomaisuuden riskikorjattua jakaumaa kuvaavissa luvuissa.

9 8 Markkina-arvoinen tuotto kulujen jälkeen päätyi 18,9 prosenttiin vuonna Sijoitusten kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2009 loppuun oli vuotta kohti 3,3 %. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin sisältää edellä mainittujen varojen lisäksi siirtosaamisiin sisältyvät siirtyvät korot sekä muut tuoton laskennassa käytetyt erät 64,3 milj. euroa. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin on nämä erät huomioon ottaen yhteensä milj. euroa. Korkosijoitukset Vuosi 2009 oli varsin poikkeuksellinen myös korkosijoitusten osalta. Korkosijoitusten kokonaistuotto oli lopulta erittäin korkea. Erityisesti yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat tuottivat hyvin. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastoihin olivat vuoden 2009 lopussa markkina-arvoltaan yhteensä milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta oli milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä milj. euroa eli 26,5 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 15,1 %. Velkakirjalainoja (lukuun ottamatta Kuntien eläkevakuutuksen omille yhtiöille myönnettyjä lainoja) oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 930 milj. euroa. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 81 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 33 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran yli 14 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2009 lopussa 594 milj. euroa. Korkosalkuista kirjattiin korkotuottoja yhteensä 402 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 13,3 %. Osakesijoitukset Osakesijoituksille vuosi 2009 oli kaksijakoinen. Osakekurssit jatkoivat maaliskuuhun saakka jo pitkään jatkunutta laskuaan eli käytännössä romahdustaan. Tuolloin tapahtui osakemarkkinoilla käänne, jolloin markkinat hengähtivät ja kääntyivät sitten nousuun. Yksittäistä syytä kansainvälisten osakemarkkinoiden käännökseen on mahdotonta sanoa. Merkittävimmät valtiot ja keskuspankit olivat pumpanneet markkinoille mittavat määrät likviditeettiä eri muodoissa. Kaiken tuon jälkeen markkinat maaliskuussa 2009 päätyivät siihen lopputulokseen, että maailmanloppu ei taidakaan tulla. Tuon oivalluksen jälkeen osakemarkkinat lähtivät kovaan nousuun, joka jatkui käytännössä koko loppuvuoden. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) päätyi vuonna 2009 tasolle 25,6 %, kun se vuotta aiemmin oli ollut -37,3 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600 -tuottoindeksillä mitattuna 32,4 % (-43,8 % vuonna 2008). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 32,9 % (-38,5 %). Kuntien eläkevakuutuksen noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen yhteismäärä oli vuoden 2009 lopussa milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä milj. euroa eli 67 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 163 milj. euroa. Noteerattujen osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 35,5 % (-41,9 % vuonna 2008). Kiinteistösijoitukset Kuntien eläkevakuutuksen kiinteistösalkku koostuu pääasiassa suorista sijoituksista kotimaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöosakkeisiin. Vuodesta 2004 alkaen on lisäksi tehty sekä koti- että ulkomaisia kiinteistörahastosijoituksia. Kiinteistörahastosijoitusten osuus on kasvanut varsin nopeasti, mutta rahastosijoitusohjelman sitoman pääoman kasvu tulee viiveellä. Suorille kiinteistösijoituksille katsausvuosi oli edeltävää vuotta vaikeampi. Nousseet tuottovaateet markkinoilla johtivat tilinpäätökseen liittyvässä arvostusprosessissa siihen, että osa kiinteistökohteista alaskirjattiin. Kiinteistörahastoille vuosi oli vaikea, sillä niiden toimintaa hankaloittivat sekä yleinen heikentynyt taloudellinen tilanne että velkarahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat, mitkä johtivat myös merkittäviin arvonalentumisiin. Kiinteistörahastosijoitusten tuotto painuikin selvästi negatiiviseksi, -16,2 prosenttiin. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 364 milj. euroa. Näiden lisäksi kiinteistöyhtiöihin oli sitoutunut perinteisinä velkakirjalainoina 175 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 719 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä oli 213 milj. euroa. Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 120 kiinteistöyhtiöiden vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin m2, ja niissä oli vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 89 milj. euroa. Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 0,3 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,6 %. Kaikkien kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli -2,9 %. Pääoma-, hedge-rahasto- ja hyödykesijoitukset Pääomamarkkinoiden ongelmat heijastuivat voimakkaasti myös pääomasijoitusmarkkinoihin. Sijoitus- ja irtaantumisaktiviteetti oli hidastunut selvästi aiemmista vuosista jo vuonna

10 Lisäksi yritysten ja sitä kautta pääomasijoitusrahastojen arvostukset olivat kääntyneet laskuun. Merkkejä pääomasijoitustoiminnan elpymisestä alkoi ilmaantua vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Hedge-rahastojen toimintaympäristö oli ollut vuonna 2008 erittäin haasteellinen. Valtaosa markkinoilla toimivista rahastoista päätyikin tuolloin tuotoissaan negatiivisiksi. Sijoittajat vetivät myös kiihtyvässä vauhdissa sijoituksiaan pois näistä rahastoista. Vuonna 2009 tilanne kääntyi. Valtaosa hedge-rahastoista tuotti hyvin ja myös pääomavirrat kääntyivät takaisin näihin rahastoihin. Koska eläkelaitoksen hyödykesijoitukset oli purettu syksyllä 2008, vuoden 2009 alussa hyödykesijoituksia ei laitoksella ollut lainkaan. Vuoden 2009 aikana hyödykesijoitusten altistumaa nostettiin vaiheittain. Hyödykesijoitusten tuotto olikin lopulta erittäin hyvä. Kuntien eläkevakuutuksella oli pääomasijoituksia vuoden lopulla 807 milj. euroa (markkina-arvo) ja lisäksi 4 suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoissa oli vuoden lopussa yhteensä 285 milj. euroa (markkina-arvo). Hyödykesijoitusten riskikorjattu allokaatio-osuus oli 212 milj. euroa (markkina-arvo 7 milj. euroa). Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 922 milj. euroa. Pääomasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli -3,6 %. Hedge-rahastojen markkina-arvoinen tuotto oli 17,4 % ja hyödykesijoitusten 45,5 %. Sijoitusstrategia Kuntien eläkevakuutuksen rahoitusstrategiassa määritellään keskeiset kuntien eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvät periaatteet, joista johdetaan myös sijoitustoiminnalle asetettavat strategiset tavoitteet. Hallitus ohjaa Kuntien eläkevakuutuksen pitkän aikavälin sijoitustoimintaa sijoitusstrategialla. Lyhyemmällä aikavälillä sijoitustoimintaa ohjataan kullekin vuodelle hyväksyttävällä sijoitussuunnitelmalla, joka sisältää myös sijoitusvaltuudet. Sijoitusstrategiassa kuvataan ne periaatteet ja menettelytavat, joilla pyritään saavuttamaan rahoitusstrategiassa sijoitustoiminnalle asetetut tavoitteet. Keskeisin osa sijoitusstrategiaa on määritellä sijoitustoiminnan yleisessä ja etenkin sen allokaatio-ohjauksessa noudatettavat periaatteet. Vuonna 2009 oli voimassa eläkelaitoksen hallituksen hyväksymä strategiakokonaisuus, joka sisältää myös sijoitusstrategian. Hallitus käynnisti vuonna 2009 strategisen valmistelutyön, joka tähtää uuden strategiakokonaisuuden hyväksymiseen vuonna Yhteiskuntavastuu Kuntien eläkevakuutuksen hallitus on päättänyt keskeisimmistä sijoitustoiminnassa noudatettavista yhteiskuntavastuullisuuden periaatteista. Hallitus on myös linjannut ne toimintatavat ja menettelyt, joilla pyritään varmistamaan yhteiskuntavastuullisuus osana sijoitusprosessia. Hallitukselle raportoidaan säännönmukaisesti, miten yhteiskuntavastuu on sijoitustoiminnassa toteutunut. Sijoitusprosessiin liittyviä omia toimintatapoja täydentää se informaatio, jota Kuntien eläkevakuutus saa ulkopuoliselta yritystoiminnan yhteiskuntavastuullisuuden arvioimiseen keskittyvältä palveluntarjoajalta. Osana hallituksen raporttia kuvataan myös ne käytännön toimet, joihin on ryhdytty havaintojen johdosta. Sijoitukset käyvin arvoin milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Pääomasijoitukset Hedge-rahastot Hyödykesijoitukset 7 0 Yhteensä Sijoitusomaisuuden valuuttajakauma käyvin arvoin milj. euroa % EUR ,2 USD ,0 GBP 791 3,2 JPY 427 1,7 CHF 267 1,1 SEK 178 0,7 Muut 276 1,1 Yhteensä Sijoitusomaisuuden maantieteellinen jakauma käyvin arvoin milj. euroa % Suomi ,2 Eurooppa (pl. Suomi) ,3 Pohjois-Amerikka ,3 Kehittyvät markkinat ,4 Aasia (pl. Japani) 741 3,0 Japani 766 3,1 Muut 172 0,7 Yhteensä

11 10 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kuntien eläkevakuutus omisti vuoden 2009 lopussa kokonaan tai osittain 120 kotimaista kiinteistöyhtiötä, joiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Kiinteistöyhtiöistä omistettiin kokonaan 100 ja enemmistöosuus 11:stä. Osakkuusyhtiöitä, joissa Kuntien eläkevakuutuksen omistusosuus oli %, oli neljä. Viidessä kiinteistöyhtiössä osuus oli tätäkin pienempi. Kiinteistöyhtiöiden lisäksi Kuntien eläkevakuutus omisti kokonaan Kuntasijoitus KE Oy:n, 30,65 % osuuden Kuntarahoitus Oyj:stä sekä 25 % osuuden Exilion Capital Oy:stä, joka hallinnoi Exilion Capital Kiinteistörahastoa. Eläkevastuurahasto Kuntien eläkevakuutuksen vuosittaisten tulojen ja menojen erotus lisätään tai vähennetään eläkevastuurahastoon tai -rahastosta. Vuoden 2009 lopussa rahaston koko oli milj. euroa, mikä oli milj. euroa eli noin 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnallisen eläkejärjestelmän karttuneiden etuuksien pääoma-arvo Eläkesäädösten perusteella kunnalliseen eläkejärjestelmään on karttunut huomattavasti eläkevastuurahaston määrää enemmän etuuksia, joita ei ole vielä maksettu. Näiden karttuneiden etuuksien pääoma-arvon arvioitiin olevan vuoden 2008 lopussa 84 miljardia euroa. Vuoden 2009 aikana määrä kasvoi 3 miljardilla eurolla eli 87 miljardiin euroon. Koska eläkevastuurahaston kasvu siis ylitti vuonna 2009 etuuksien pääoma-arvon kasvun, kattamattoman pääomaarvon määrä aleni vuoden aikana vajaalla 2 miljardilla eurolla. Karttuneiden etuuksien pääoma-arvo arvioidaan parhaan käytettävissä olevan kuolevuuden ja muiden tekijöiden kehitystä kuvaavan tiedon perusteella. Kyseessä on silti vain suuntaa antava arvio eläkejärjestelmän tilanteesta. Muutokset laskennassa käytetyissä oletuksissa voivat muuttaa sitä merkittävästi. Tästä syystä luvun perusteella tehtävissä johtopäätöksissä on syytä käyttää suurta harkintaa. Toimintakulut ja poistot Kuntien eläkevakuutuksen toimintakulut vuonna 2009 olivat 63 milj. euroa, mikä oli 5,8 milj. euroa eli 10,2 % enemmän kuin vuonna Nettotoimintakulut, joissa huomioidaan saadut korvaukset esim. Kirkon keskusrahastolta ja valtiolta, kasvoivat 3,9 milj. euroa eli 6,8 %. Toimintakulujen suurimman erän muodostivat henkilöstökulut 26,6 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 2 milj. euroa eli 7,9 %. Tietohallinnon ulkoisista palveluhankinnoista aiheutuvat käyttömenot olivat 18 milj. euroa, mikä oli 3,8 milj. euroa eli 26,4 % edellisvuotta enemmän. Lisäys johtui pitkälti Arek Oy:n laskutuksen kasvusta. Ostopalvelut olivat 14,4 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa eli 1,4 % vähemmän kuin vuonna Ostopalveluiden merkittävin erä olivat sijoitusten omaisuudenhoito-, säilytys- ja laskentapalkkiot. Muut toimintakulut olivat 4 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toiminnoittain tarkasteltuna eläketoiminnon kulut olivat 30,5 milj. euroa, mikä oli 14,3 % edellistä vuotta enemmän. Kun saadut korvaukset otetaan huomioon, kasvu oli 9,2 %. Sijoitustoiminnon kulut olivat 18,5 milj. euroa, lisäystä vuoteen 2008 verrattuna oli 3,7 %. Hallinnon kulut kasvoivat 14,1 milj. euroon, missä oli kasvua 10,5 % edellisvuoteen verrattuna. Kun saadut korvaukset otetaan huomioon, kasvua oli 6,2 %. Investoinnit koneisiin, kalustoon ja atk-ohjelmiin olivat 14 milj. euroa, mikä oli 8,8 milj. euroa vuotta 2008 enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2009 olivat 3,7 milj. euroa, mikä oli 3,2 milj. euroa eli 46 % vähemmän kuin vuonna Hallinto Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vaihtui Valtiovarainministeriö määräsi joulukuussa 2008 jäsenet valtuuskuntaan toimikaudeksi Uusi valtuuskunta piti järjestäytymiskokouksensa , jossa se valitsi puheenjohtajakseen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen Suonenjoelta ja varapuheenjohtajakseen erityisopettaja Varpu-Leena Malmgrenin Vihdistä. Nelivuotiskaudeksi valittu hallitus, jonka puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Kari Nenonen, jatkoi toimintaansa siihen asti, kun valtuuskunta valitsi uuden hallituksen. Vanhassa kokoonpanossa hallitus kokoontui yhden kerran. Kunnallisen eläkelain muutoksen vuoksi uuden hallituksen toimikausi kestää aikaisemman nelivuotiskauden sijasta

12 11 kaksi vuotta eli vuodet Uusi hallitus piti vuoden aikana 14 kokousta. Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja, asian ajaja Sampsa Kataja ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Muut varsinaiset jäsenet olivat puheenjohtaja Merja Ailus, kaupunginjohtaja Mauri Gardin, neuvottelujohtaja Risto Kangas, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, tiedotuspäällikkö Sallamaari Repo, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja toimitusjohtaja Harri Virta. Hallituksen jäsenistä Kangas ja Santamäki-Vuori ovat lain edellyttämiä kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen ehdottamia jäseniä. Ailus ei osallistunut hallituksen työskentelyyn sen jälkeen, kun hänet valittiin Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajaksi. Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajana toimi yhteiskuntatieteiden tohtori Markku Kauppinen saakka. Hän pyysi eroa sen jälkeen, kun hänen toimintansa ja Rovaniemelle tehty kiinteistösijoitus oli julkisuudessa liitetty vaalirahoitukseen. Kuntien eläkevakuutus teki poliisille tutkintapyynnön siitä, onko tapahtunut rikosta, kun toimitusjohtaja Kauppinen oli jälkikäteen muuttanut vuoden 2007 kirjanpitotositteessa ollutta tilaisuuden osanottajaluetteloa. Asian viranomaiskäsittely on kesken. Toimitusjohtajan tehtäviä hoiti loppuvuoden ajan vt. toimitusjohtajana varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin valtuuskunnan kokouksessa oikeustieteen kandidaatti, puheenjohtaja Merja Ailus, joka aloitti tehtävässä Valtuuskunnan ja hallituksen lisäksi Kuntien eläkevakuutuksessa on lakisääteisenä toimielimenä sijoitusneuvottelukunta, jonka jäsenet hallitus kutsuu toimikaudekseen. Sijoitusneuvottelukunnassa on kymmenen jäsentä, mukana palkansaajajärjestöjen, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustus. Uuden hallituksen toimikaudeksi valitun sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimi rahoitusjohtaja Seppo Juntti ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Terttu Savolainen. Henkilöstö Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa oli vuoden 2009 päättyessä 408 henkilöä (403 vuonna 2008), joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 396 (391) henkilöä ja määräaikaisessa 12 (12) henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta oli 65 % (72,1 % ). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden päättyessä 46,6 vuotta (naisten keski-ikä oli 47,7 vuotta, miesten 45,0). Sairauspoissaolojen määrä oli 4,3 % työajasta (3,6 % vuonna 2008). Henkilöstön työkyvyn kehittymistä seurataan työterveyshuollon kausitarkastusten yhteydessä sekä työterveyshuollolta saaduin raportein. Henkilöstökoulutukseen panostettiin noin euroa eli 2,12 % palkkasummasta ilman sivukuluja. Koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,5 työpäivää/henkilö. Kuntien eläkevakuutuksessa palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen sekä ammattialakohtaiset kilpailutekijät. Työn vaativuuden arvioinnissa on käytössä Hay-järjestelmä, joka uudistettiin vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan toimiperheanalyysiin perustuvaksi. Toimiperheittäin arvioitiin erikseen eläke-, sijoitus- ja tietohallintotoiminnot sekä tukitoiminnot. Palkkakilpailukykyä seurataan suhteessa vakuutusalaan. Käytössä on vuodesta 2001 alkaen ollut tulospalkkiojärjestelmä, jossa tuloksen mittaamisen perusteina ovat eläketoiminnon palvelutaso, sijoitustoiminnon tuotto ja toiminnan kustannustehokkuus. Katsausvuonna alettiin valmistella Valtiokonttorin eläketoiminnon henkilöstön siirtymistä Kuntien eläkevakuutukseen vuoden 2011 alusta. Valmistelutyö jatkuu vuonna Tietohallinto Tietohallinnon keskeisimmät tehtävät liittyivät katsausvuonna muutaman edellisvuoden tapaan nykyjärjestelmien ylläpitoon ja käytettävyyden varmistamiseen sekä uuden eläkeasioiden käsittelyjärjestelmän (Kasper) kehittämiseen. Lisäksi valmistauduttiin niihin tietoteknisiin toimenpiteisiin, joita vastuu valtion työntekijöiden eläkeasioiden hoitamisesta edellyttää vuodesta 2011 alkaen. Kasper-hanke jakautuu kahteen osaan: Eläkeratkaisijan käyttämän käsittelyjärjestelmän kehittämiseen Kuntien eläkevakuutuksen omana projektina (Elmo) ja laskentapalvelujärjestelmään, jota kehitetään yhteistyössä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Elmo-projektin toimittaja vaihdettiin vuonna 2009 projektiin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Vuonna 2009 otettiin käyttöön uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä jäsenyhteisöasiakkaita koskevien tietojen hallintaan. Käyttövaltuushallinnan ja infrastruktuurin kehittämisprojekteja jatkettiin. Uusi tuotepohjainen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä otettiin käyttöön. Sen avulla henkilöstöön liittyvät tiedot saadaan aiempaa paremmin esimiesten ja henkilön itsensä käyttöön. Uuden verkkopalveluratkaisun käyttöönotto siirtyi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vuoden 2010 alkupuolelle. Samalla otetaan käyttöön ryhmätyötilat ja uudistetaan eläkelaitoksen dokumenttien

13 12 hallinta. Myös johdon tietovarastointi- ja raportointiratkaisun kehittämistä jatkettiin. Kuntien eläkevakuutuksen tietohallintosuunnitelma päivitettiin. Uuden maksuosuusjärjestelmän kehittämishanke (Malla) käynnistettiin. Malla tullaan ottamaan käyttöön kahdessa vaiheessa vuoden 2012 loppuun mennessä. Maksuosuusjärjestelmän avulla lasketaan jäsenyhteisöiltä perittävät maksut (maksuosuudet) sekä kunkin jäsenyhteisön eläkemenot. Uuden järjestelmän avulla voidaan hallita myös mahdolliset tulevaisuudessa käyttöön otettavat uudet maksuperusteet. Tietohallinnon käyttömenot olivat vuonna ,0 milj. euroa ja taseeseen investoinneiksi kirjattiin 14,3 milj. euron suuruiset hankinnat. Sisäinen valvonta Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla johto pyrkii varmistamaan eläkelaitoksen toiminnan tehokkuuden, taloudellisen ja luotettavuuden. Sisäisen valvonnan keskeisiä osa-alueita ovat riskienhallinta ja sisäinen tarkastus. Riskienhallinnan yleinen kehittäminen Riskienhallinnan keskeisenä painoalueena vuonna 2009 oli vahvistaa edelleen organisaation riskitietoisuutta sekä jatkaa riskienhallintatyön viemistä käytäntöön. Riskienhallintaprosessin seuranta- ja raportointimenettelyjä sekä niihin liittyvää teknistä tukea kehitettiin ja dokumentaatiota täydennettiin. Riskikartoitukset raportoitiin toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle puolivuosittain. Tietoturvallisuuden kehittämiseksi tietoturvallisuusohjeiden ajantasaisuus tarkistettiin ja henkilöstölle järjestettiin koulutusta. Käyttövaltuushallinnan kehittämisprojekti käynnistettiin. Lisäksi toteutettiin tietoturva-auditointeja. Hallituksen hyväksymään eläkelaitoksen valmiussuunnitelmaan pohjautuvat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat päivitettiin. Eläkelaitos osallistui finanssialan kriisivalmiutta ja varautumisjärjestelyjä testaavaan FATO harjoitukseen. Sijoitustoiminnan riskienhallinnassa kehitettiin mm. riskiraportointia, limiittiseurantaa, sijoitusprosesseja sekä näihin liittyvää dokumentaatiota. Hallitus hyväksyi Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja suunnitelma asiakirjan alkuvuodesta Hallitus hyväksyi joulukuussa eläkelaitoksen riskienhallintasuunnitelman vuodelle 2010 ja suunnitelman liitteenä olevat riskikartat. Merkittävimmät strategiset riskit Merkittävimmäksi strategiseksi riskiksi arvioitiin vuonna 2009 sijoitustoiminnan pitkän aikavälin reaalituoton jääminen selvästi alle 4 % tavoitetason. Markkinaympäristö arvioitiin sijoitustoiminnan kannalta edelleenkin haasteelliseksi. Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin reaalituotto oli 3,3 %. Keinoja hallita tätä riskiä olivat sijoitusstrategian jatkuva kriittinen arviointi, rahoitusaseman kehityksen ennakointi, sijoitussalkun riskituottosuhteen optimointi, ALM-mallinnukset sekä näistä seuranneet sijoitusallokaatiorakenteen toimintaperiaatteiden sekä sijoitussuunnitelman tarkistukset. Kunnallisen eläkelain piirissä olevan henkilömäärän aleneminen ja sitä seuraava maksupohjan merkittävä heikkeneminen arvioitiin pitkällä aikajänteellä eläkelaitoksen suureksi strategiseksi riskiksi. Maksutulo voi heikentyä, mikäli KuEL-vakuutettujen määrä supistuu esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden tai kunnallisten palveluiden ulkoistamisen vuoksi. Tästä voi puolestaan syntyä paineita korottaa eläkemaksua. Maksutulon kehittymisen haasteet pitkällä aikavälillä ovat merkittävät. Tämän vuoksi jäsenyhteisöjen tietämystä eläkejärjestelmän rahoituskysymyksistä vahvistettiin aktiivisesti. Eläketoiminnon keskeiset tietojärjestelmät ja työprosessit uudistetaan lähivuosien aikana. Hankkeeseen liittyy myös laajaa eläkelaitosyhteistyötä. Koska kyse on hyvin keskeisistä ja laajoista uudistuksista, hankkeisiin liittyvät riskit nähdään strategisina. Riskienhallintakeinoina olivat systemaattisesti hallitut ja johdetut hanke-, projekti-, toimittajavalinta- ja sopimushallintaprosessit. Erityistä huomiota kiinnitettiin lisäksi henkilöstön koulutukseen ja jaksamiseen. Merkittävimmät operatiiviset riskit Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyivät prosessien sujuvuuteen ja oikeellisuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja osaamisen ylläpitoon. Riskienhallintakeinoissa panostettiin mm. prosessien suunnitelmalliseen kehittämiseen, operatiivisen toiminnan kuvaamiseen, henkilöstö- ja muutoshallintasuunnitelmiin sekä (liike)toiminnan edustajien aktiiviseen osallistumiseen järjestelmien ylläpito- ja kehitystyöhön. Markkina- ja likviditeettiriskit Sijoitusten lyhyen aikavälin riskinä on markkina-arvojen heilahtelu. Tätä riskiä voidaan kuvata Value-at-Risk-luvulla (VaR). Kahden vuoden kuukausituottojen perusteella laskettu eläkelaitoksen sijoitusten VaR-luku oli vuoden 2009 lopussa miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 97,5 %:n todennäköisyydellä koko sijoitussalkun suurinta mahdollista tappiota

14 13 yhden kuukauden aikajänteellä. Riski on kasvanut entisestään, sillä edellisen vuoden lopussa VaR-luku oli milj. euroa. Syynä riskiluvun kasvuun oli sekä kasvanut sijoituspääoma että se, että kahden vuoden tarkastelujaksolle osui entistä useampi kuukausi, jolloin lähinnä osakesijoitusten arvot muuttuivat voimakkaasti. Koska eläkelaitoksen saama maksutulo ylitti eläkemenon, likviditeettiriskin merkitys oli tässä mielessä vähäinen. Likviditeettiriskiä hallittiin mm. pitämällä osa sijoituksista kassavaroissa. Lisäksi kehitettiin likviditeetin hallintaa liittyviä prosesseja ja vastuukysymyksiä mukaan lukien markkinahäiriötilanteet. Varautumissuunnitelmat Toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi Kuntien eläkevakuutuksessa on laadittu vakuutusalan varautumisohjeiden mukainen laitostason valmiussuunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat. Sisäpiiriohje Kuntien eläkevakuutuksella on hallituksen vahvistama sisäpiiriohje. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen toiminta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmaan. Toiminto raportoi toimintaohjeen mukaisesti vuoden aikana tekemästään tarkastustyöstä ja johtopäätöksistä toimitusjohtajalle sekä hallitukselle. Tulevaisuudennäkymät Kunnallinen eläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan sidottu yleisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen kehitykseen. Tästä syystä lähitulevaisuuden toimintaympäristöä määrittävät ennen kaikkea kuntasektorin ja yleisen talouskehityksen suunnat. Talousnäkökulmasta katsoen lähivuodet vaikuttavat huolestuttavilta. Kehittyneet valtiot ovat lähes poikkeuksetta joutuneet rahoitusjärjestelmän toimivuutta tukiessaan velkaantumiskierteeseen, joka voi lamaannuttaa kasvua vuosien ajan. Odotettavissa on jo vuonna 2010 selvä korkotason nousu, joka ei tällä kertaa johdu perinteiseen tapaan talouskasvun kiihtymisestä vaan lähinnä edellä mainituista velkaongelmista. Samalla nousevat esille kysymykset inflaation kasvusta ja siitä, mihin suuntaan yritysten tulokset lähtevät kehittymään. Varsinainen noususuhdanne antanee joka tapauksessa vielä odottaa itseään pitkään. Talousasiat painottuvat myös kuntien toiminnassa lähiaikoina. Odotettavissa on osin suuriakin haasteita pitää yllä palveluja. Veronkorotukset ovat valtaosalla kuntia välttämätön keino tasapainottaa taloutta, ja palvelurakenteiden hallittu kehittäminen on vaarassa muuttua palvelujen karsimiseksi tai ainakin niiden ulkoistamiseksi. Kunnallisen eläkejärjestelmän näkökulmasta kehitys olisi erittäin ongelmallinen, koska eläkkeiden rahoitus perustuu rahastoista huolimatta edelleen valtaosiltaan kuntien maksamista palkoista perittävään eläkemaksuun. Parhaimmassa tapauksessa palkkasumman kasvun voi olettaa heikkenevän, mutta säilyvän kuitenkin tasolla, jolla eläkemaksuun ei vielä kohdistu välitöntä nousupainetta. Kuntien heikko taloudellinen tilanne korostaa asiakkuussuhteiden hoitamisen tärkeyttä. Sijoitustoiminnalle vallitsevat taloudelliset olosuhteet merkitsevät melkoista epävarmuutta. Vuoden 2009 kaltainen, riskinottoa palkitseva ilmapiiri tuskin voi kestää pitkään, koska talouden perusteet eivät kaikilta osin ole kunnossa. Toisaalta yritysten tulokset ovat tarjonneet myös positiivisia yllätyksiä, joten on mahdollista, että sijoitusmarkkinoilla lähiajat muodostuvat kuitenkin varsin siedettäviksi. Yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä ovat vuoden 2009 ajan olleet työelämän ja eläketurvan kehitys. Vaikka näidenkään osalta ei lyhyen aikavälin talousnäkymiä voida sivuuttaa, haasteet ovat kuitenkin luonteeltaan pitkäaikaisempia. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen jatkuu ja keskimääräinen elinaika jatkaa kasvuaan luoden painetta eläkejärjestelmien taloudelliseen kestävyyteen. Ongelmien ratkaisemiseksi on esitetty useita, erityisesti työssä jaksamisen tärkeyttä korostavia toimenpiteitä. Jos nämä eivät odotetulla tavalla pidennä työuria, on arvioitavissa, että ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia joudutaan jatkossa ratkomaan myös eläketurvaa heikentävin toimenpitein. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa parin seuraavan vuoden jaksoa hallitsee julkisen sektorin eläketoimintojen yhdistäminen. Sillä on syvällisiä vaikutuksia eläkelaitoksen organisaatioon ja toimintaan. Kun samaan aikaan pyritään viemään hallitusti päätökseen eläkkeiden käsittely- ja laskentajärjestelmien uudistukset sekä parantamaan entisestään yhteistyötä muiden työeläkelaitosten kanssa, johtamisessa ja päivittäisessä työssä riittää haasteita.

15 Kuntien eläkevakuutus PL Helsinki puhelin