HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 Liittokokous Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE JÄSENMAKSUN JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS SYL on riippuvainen jäsenmaksuista, sillä noin kaksi kolmasosaa järjestön kuluista katetaan jäsenmaksuilla. Muita tuottoja ovat opetusministeriön nuorisolain perusteella maksama valtionapu, sijoitustoiminnan tuotot sekä sektoreiden tuotot, jotka suurimmaksi osaksi ovat SYL:n jäsenjärjestöille kohdennettujen palvelujen käyttömaksuja. Syksyllä 2008 ylioppilaskuntien jäsenmäärässä tapahtui notkahdus, jonka ennakoitiin olevan alkua jäsenmäärien laskulle. Syksyllä 2009 jäsenmäärä nousi tilapäisesti. Vuonna 2010 laskua oli 2643 henkilöä, ja vuodelle 2011 pudotus tulee olemaan noin 500 henkilöä. Varautumalla vuosittain jäsenmaksun tarkistamiseen talouden suunnittelu helpottuu huomattavasti. Suunnitteessa on asetettu etusijalle pienet vuosittaiset korotukset harvemmin tapahtuvien suurempien kertakorotusten sijasta. SYL arvioi jäsenmääränsä kehitystä vuosittain. Jäsenmäärän arvioidaan opetusministeriön koulutuksellisten tavoitteiden perusteella laskevan :een vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 tekniikan ja lääketieteen alan tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen ei ole tiedossa suurempia yksittäisiä jäsenmäärään vaikuttavia tekijöitä, joten vuodesta 2011 alkaen jäsenmäärän laskun voidaan olettaa olevan suhteellisen tasaista. Valtiovallan työuran pidentämiseksi tekemien koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia jäsenmäärään on edelleen erittäin vaikea arvioida. Henkilökunnan vaihtumisen myötä pyritään laajempaan yhteistyöhön toiminnan tukipalvelujen osalta. Nämä kehittämisprosessit ovat pitkäkestoisia ja niiden edistämiseksi työskennellään järjestöissä jatkuvasti. Yhteisen hallintopalveluyrityksen, OSS-järjestöpalvelut Oy:n toiminta vakiintuu edelleen; SYL:n hallintopäällikkönä pääaikaisesti työskentelevän toimitusjohtajan jatkuva paikallaolo on yksi esimerkki tästä. Toimistopalvelut sekä tieto- ja taloushallinnon palvelut on tehty jo suuri määrä yhdistelyä. Viestintä- ja tietopalveluissa pyritään syventämään yhteistyötä edelleen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käännöstöissä ja mediaseurannassa, joissa jo nyt tehdään jonkin verran yhteistyötä. Yhteistyö OSS-järjestöjen kanssa avaa mahdollisuuksia henkilöstörakenteen kehittämiseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Liiton tehtäväkenttä on korkeakoululaitoksen laajenemisen ja kansainvälisen ulottuvuuden kasvun myötä merkittävästi lisääntynyt ja painoarvomme syvimmän asiantuntemuksemme alueilla on korkea. Erityisesti Bologna-prosessin ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueyhteistyön syventymisen myötä koko ajan merkittävämpi koulutuspolitiikan kansainvälisen ulottuvuus on tuonut liitolle haasteita, joihin vastaaminen on vaatinut ja vaatii edelleen aktiivista sektorien välistä yhteistoimintaa. Seuraavasta taulukosta ilmenee jäsenmäärän ja jäsenmaksukertymän kehitys. Indeksitarkistuksessa on käytetty elinkustannusindeksiä, jonka nousu on ollut vähäistä 2000-luvulla. SYL:n kaltaisen asiantuntijaorganisaation kulurakenteessa palkkojen jotka tyypillisesti ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin vaikutus on huomattava. Elinkustannusindeksiksi on merkitty vuodelle 20113,7 %, vuodelle 2012 kolme prosenttia ja siitä eteenpäin kaksi prosenttia.

2 2/ Jäsenmäärän ja jäsenmaksukertymän kehitys Indeksitarkistettu 2006 arvoon Jäsenmäärä Jäsenmaksukertymä Liiton jäsenmaksukehitys opiskelijaa kohden elinkustannusindeksillä tarkastettuna on kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti. Jäsenmaksun indeksitarkistettu (2006) arvo 6 5,5 5 4, , Jäsenmaksua tarkasteltaessa on otettava huomioon että SYL on ollut vuodesta 2009 alkaen Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsen, ja OLL:n jäsenmaksun perintä tapahtuu SYL:n jäsenmaksun yhteydessä. Vuonna 2009 elinkustannusindeksin kehitys on ollut lähes nolla, jopa negatiivinen. Tämän

3 3/ vuoksi OLL:n jäsenmaksun aiheuttama jäsenmaksuperusteen korotus näkyy nimelliskorotuksen suuruisena myös jäsenmaksun reaaliarvoa vertailtaessa. Tässä suunnitteessa esitetyllä jäsenmaksukehityksellä voidaan turvata liiton jäsenmaksukehityksen niin kokonaiskertymänä kuin yksittäisen opiskelijan kannalta tarkasteltuna säilyminen nykyisellä tasolla. Automaatiojäsenyyden säilyminen on keskeinen rakenteellinen tekijä jäsenmaksukehityksen osalta. Mikäli automaatiojäsenyys poistuu, tulee liiton taloudellinen rakenne pohtia uudestaan ja ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä merkittävästi. 2. VALTIONAPU Valtionapu toimintavuodelle 2011 on euroa. Nuorisolain mukaisesti valtionapuja jaetaan toiminnan laajuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mukaan. SYL:n toiminta on näillä kriteereillä ollut huomattavan korkeatasoista suhteessa muihin tuettuihin järjestöihin ja niiden valtionapuihin. Nuorisojärjestöjen avustuksiin kohdennettu määräraha kasvoi merkittävästi vuosina 2009 ja Vuodesta 2011 määräraha ei kuitenkaan nouse juuri lainkaan eikä jatkossakaan merkittävää kasvua ole ennakoitavissa tällä hetkellä näyttää siltä, että yleisavustuksiin on kohdistumassa jopa leikkauksia, joiden tarkkaa kohdentumista on vaikea ennakoida vielä tällä hetkellä, kun tarkoista kriteereistä ei ole lopullisia päätöksiä. Huonoimmassa tapauksessa SYL arvioidaan vakavaraiseksi automaatiojäsenyytensä sekä olemassa olevan varallisuuden perusteella, jolloin avustuksia uudelleen kohdennettaessa, SYL ei välttämättä olisi ensisijaisessa asemassa tai saattaa joutua keskimääräistä jopa suuremmaksi kärsijäksi. Toisaalta SYL:n valtionapu on useaan muuhun järjestöön verrattuna ollut nuorisolain mukaisilla kriteereillä arvioituna melko alhainen. Avustus maksetaan veikkausvoittovaroista, joiden kehityksen ennustetaan tällä hetkellä polkevan paikallaan vaalikauden ajan. Tämän vuoksi suunnittelussa ei ole syytä olettaa avustussumman positiivista kehitystä, mikä aiheuttaa painetta indeksitarkistetun jäsenmääräkertymän kasvattamiselle. 3. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Edellisten toimitilojen myynti tammikuussa 2010 mahdollisti SYL:lle aiempaa laajamittaisemman sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja omarahoituspohjan vahvistamisen pitkällä aikavälillä tätä kautta. Kesäkuussa 2010 sijoitettiin euron pääoma varainhoitopalveluun. Varainhoitajana toimii Icecapital Oy. SYL:n sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoitusstrategia ja siitä vastaa pääsihteeri hallituksen tehdessä keskeiset sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Liiton taloustoimikunta toimii tarpeen mukaan konsultoivassa roolissa. Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä mahdollisuus tukea omarahoitusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta. Strategian mukaan vuodessa voidaan tulouttaa enintään 2 % pääomasta edellyttäen, että vähintään tämä tuotto on vuoden aikana toteutunut. Sijoitusvarallisuus kehittyy sen verran hitaasti, että suunnitelmakaudella ei ole syytä olettaa tuloutettavan summan kasvavan olennaisesti. Vuonna 2011 tulouttaminen ei ole mahdollista maailmantalouden turbulenssin vuoksi, ja tilanne vuoden 2012 osalta ei näytä merkittävästi paremmalta. Varainhoitajan ohjauksesta vastaa liiton pääsihteeri. Hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportti varallisuuden kehityksestä. Reaalitalousarvion yhteydessä hallitus päättää vuosittain tuloutettavasta summasta edellisen vuoden tuoton perusteella. Samassa yhteydessä varainhoitaja esittää, miten salkun tilanne vastaa SYL:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja millä toimenpiteillä vastuullista sijoittamista SYL:n sijoitussalkussa voidaan edelleen kehittää. 92

4 4/ HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUT Seuraavassa kuvaajassa esitetään liiton kulujen ja jäsenmaksutulojen kehitystä ja tästä seuraavaa liiton muun rahoituksen tarvetta. Toimintakulujen kasvupainetta on helpottanut viime vuosien alhainen inflaatio, pois lukien vuosi 2011 (syyskuussa 3,7 %) mutta myöskään jatkossa ei ole tarpeen omalähtöisesti kasvattaa toimintakuluja merkittävästi, ellei uusia toiminta-aloja haluta avata. Henkilöstökustannusten kasvu tasaantuu 2012 liiton uusien henkilöstöjärjestelyjen vuoksi, eikä palkkainflaatio pois lukien mainittavaa kasvua ole odotettavissa. Lisäksi osa aiemmista henkilöstökuluista on siirtynyt toimintakuluiksi kyseisten palveluiden siirtyessä OSS:n kautta ostettavaksi Rahoitustarve Omatoiminen kulujäämä Jäsenmaksukertymä

5 5/6 104 Seuraavassa liiton talouden kehitystä kuvaavat tunnusluvut suunnittelukaudelle. Jäsenmaksukehitys Peruste % Jäs.määr.(oletus) kertymä % ,00 0,00 % ,34 % ,20 5,00 % ,31 % ,30 2,38 % ,79 % ,30 0,00 % ,17 % ,40 2,33 % ,33 % ,80 9,09 % ,27 % 2010 (TA) 4,90 2,08 % ,98 % ,90 0,00 % ,08 % ,10 4,08 % ,66 % ,20 1,96 % ,43 % ,30 1,92 % ,54 % ,50 3,77 % ,00 % Valtionapu ,15 % ,00 % ,92 % ,00 % ,13 % ,21 % 2010 (TP) ,31 % ,58 % ,58 % ,00 % ,00 % ,00 % Henkilöstökulut ,39 % ,95 % ,71 % ,48 % ,09 % 2010 (TA) ,36 % ,07 % ,19 % ,50 % ,50 % ,50 % Toimintakulut:

6 6/ ,94 % ,79 % ,98 % ,30 % ,60 % 2010 (TA) ,78 % ,34 % ,15 % ,00 % ,00 % ,00 % Sijoitustoiminta: ,58 % ,77 % ,81 % ,72 % ,10 % 2010 (TP) ,16 % ,95 % ,67 % ,00 % ,33 % ,00 % 105 TULOS Kulut: Tulot: Tulos ennen rahastosiirtoja (TA)