Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Transkriptio

1 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

2 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista, vaikka palveluita siirrettäisiin yksityissektorilla tuotettavaksi. Kuntatyönantajalle jää tällöinkin velvoite maksaa eläkemenoperusteisia maksuja työntekijän aikaisemmasta kuntapalveluksesta. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä kustannukset jaetaan kaikkien kuntatyönantajien kesken, ja pääasiallisena jakoperusteena ovat tällöin kuntien maksamat palkat. Mitä vähemmän työntekijöitä on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, sitä pienempi on kunnallinen palkkasumma ja sitä suuremmaksi nousee kuntatyönantajien eläkemaksuprosentti. Henkilökunnan määrän supistuminen pienentää eläkemenoja hyvin hitaasti, sillä kunnallinen eläkejärjestelmä vastaa kuntatyöstä yksityissektorille siirtyneiden työntekijöiden eläkkeistä siltä osin kuin ne ovat karttuneet kuntatyössä. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työntekijälle aiemmin mahdollisesti kuulunut lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityissektorilla toimivaan työeläkeyhtiöön eikä työntekijä enää palaa kuntapalveluun. Eläkekustannuksia kannattaa verrata. Eri eläkejärjestelmien kustannuksia vertailtaessa on kuitenkin muistettava, että järjestelmät eroavat rakenteiltaan jonkin verran toisistaan. Siksi on tärkeää, että laskelmissa verrataan keskenään oikeita ja vertailukelpoisia tietoja.

3 3 Johdanto Tämän esitteen tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten kuntien järjestämien palveluiden tuottamistapa heijastuu kuntatyönantajan eläkemaksuihin ja kuntatyöntekijän eläketurvaan. Nykyisin kunnat tarjoavat kuntalaisille palveluita monin eri tavoin: joko tuottamalla palveluita itse tai ostamalla niitä yksityisiltä yrityksiltä tai muilta toimijoilta kuten säätiöiltä tai yhdistyksiltä. Toimintoja varten myös perustetaan kunnallisia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai liikelaitoksia. Jos kuntatyönantaja siirtää toimintojaan kunnallisen yhtiön, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi, eläketurvan järjestämisessä on useita vaihtoehtoja. Yhteisö voi liittyä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöksi* tai ottaa työntekijöilleen eläkevakuutuksen yksityisestä työeläkeyhtiöstä tai perustaa työeläkesäätiön. Kunnallisen eläketurvan edut saavat kuitenkin vain Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöt ja niiden palveluksessa olevat työntekijät. Miten eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen vaikuttaa työntekijän eläke-etuihin? Suurella osalla kuntatyöntekijöistä on edelleen paremmat eläke-edut kuin yksityisalojen työntekijöillä. Jos kuntatyönantaja siirtää toimintojaan kunnallisen yhtiön, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi, työntekijän eläketurva pysyy ennallaan silloin, kun palvelut tuottava yhteisö on Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisö ja työntekijät siirtyvät yhteisön palvelukseen. Entiset eläke-edut säilyvät myös, jos työntekijät palkataan uudestaan esimerkiksi hakumenettelyn kautta. Sen sijaan, jos työntekijät vakuutetaan yksityisessä eläkevakuutusyhtiössä, yhteisöön siirtyneiden työntekijöiden kunnalliseen eläketurvaan mahdollisesti kuulunut lisäetu raukeaa. Tällainen lisäetu voi olla esimerkiksi alempi vanhuuseläkeikä tai suurempi eläkekarttuma. * Mitkä yhteisöt voivat liittyä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöiksi? Kaikki kunnat ja kuntayhtymät ovat automaattisesti Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjä. Kunnallinen yhdistys voi liittyä jäsenyhteisöksi, jos sen kaikki jäsenet ovat Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjä. Kunnallinen osakeyhtiö tai säätiö voi liittyä jäsenyhteisöksi silloin, kun kunnilla ja kuntayhtymillä on siinä määräysvalta. Yhtiön tai säätiön toimialan tulee tällöin liittyä kuntien lakiin perustuviin tai niitä välittömästi tukeviin tehtäviin. Toimialarajoitusta ei ole sellaisella perustettavalla yhtiöllä ja säätiöllä, jonka palvelukseen siirtyvistä henkilöistä yli puolet on jo aiemmin kuulunut kunnallisen eläkelain piiriin. Osakeyhtiöllä ei ole toimialarajoitusta, jos se on kokonaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen omistuksessa.

4 4 Eläke-etujen menetyksen voi kompensoida osittain lisävakuutuksella Jos työnantaja haluaa turvata henkilöstönsä eläke-edut, menetettyjä etuja on mahdollista kompensoida joko maksamalla edut omista varoista tai ottamalla lisävakuutus yksityisestä henkivakuutusyhtiöstä. Nämä järjestelyt kuitenkin lisäävät työnantajan kustannuksia. Ongelmana on myös se, että näissä järjestelyissä kunnallisen eläketurvan erityispiirteet voidaan ottaa huomioon vain rajallisesti eikä uusi järjestely näin ollen välttämättä täysin korvaa menetettyjä etuuksia. Miten palveluiden tuotantotapa vaikuttaa kuntatyönantajan eläkemaksuihin? Suomessa eläkkeestä vastaa se eläkejärjestelmä, jonka piirissä eläke on kartutettu. Eli kunnallinen eläkejärjestelmä vastaa kunnallisen eläkelain perusteella karttuneista eläkkeistä ja yksityisalojen eläkejärjestelmät yksityisen työnantajan palveluksessa kertyneistä eläkkeistä. Jos työntekijöitä siirtyy toiseen eläkejärjestelmään kuuluvan työnantajan palvelukseen, edellisen työnantajan palveluksessa karttunut eläke ja siihen liittyvä eläkevastuu eivät siirry työntekijöiden mukana, vaan niistä vastaa edelleen aiempi eläkejärjestelmä. On muistettava, että yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista vaikka siirtäisikin kuntalaisille tarjoamiaan palveluja yksityissektorilla tuotettavaksi. Eläkemenoperusteinen maksu säilyy edelleen kuntatyönantajalla Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, osa hänen eläkkeensä aiheuttamista kustannuksista peritään niiltä kuntatyönantajilta, joiden palveluksessa hän on aikanaan ollut. Tämän eläkemenoperusteisen maksun kuntatyönantaja joutuu maksamaan, vaikka henkilö olisi eläkkeelle siirtyessään muun työnantajan palveluksessa. Maksun maksaminen voi jatkua aiempien työsuhteiden perusteella useinkin vuosikymmenien ajan. Eläkemaksu saattaa nousta, jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee Kuntatyönantajalta perittävään eläkemaksuun vaikuttaa suoraan se, kuinka paljon kunnallisia palveluja tuottavia henkilöitä on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Näin siksi, että kuntatyönantajat vastaavat yhdessä kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta.

5 5 Kukin eläkejärjestelmä vastaa karttuneista eläkkeistään pääasiassa niillä eläkemaksuilla, joita peritään senhetkisten työntekijöiden ansioista. Jos kuntatyöntyöntekijöitä siirtyy toiseen eläkejärjestelmään, myös ne eläkemaksut, joilla aiemmin kuntatyössä karttuneet eläkkeet maksettaisiin, siirtyvät heidän mukanaan. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa työntekijän aiemman eläkejärjestelmän pitää kattaa aiemmin karttuneet eläkevastuut pienentyneillä tuloillaan. Työntekijän siirrosta hyötyy se eläkejärjestelmä, johon työntekijä siirtyy, sillä sen tulot kasvavat siirrossa, vaikka eläkemenot säilyvät ennallaan. Mitä tämä merkitsee kuntatyönantajan eläkemaksuille? Jos kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä vähenee, kuntatyönantajalta perittävä eläkemaksuprosentti nousee. Karkeasti voidaan arvioida, että 10 prosentin työntekijäpoistuma kuntasektorilta nostaa kunnilta perittävää eläkemaksua noin kaksi prosenttiyksikköä. Jos poistuma on hyvin suuri, maksutasoa jouduttaneen korottamaan huomattavasti enemmän. Esimerkiksi kunnallisen henkilöstön 40 prosentin poistuma nostaisi maksua selvästi yli 50 prosenttiin palkkasummasta vuoden 2020 vaiheilla. Mitä kustannuksia kannattaa verrata keskenään? Verrattaessa eri eläkejärjestelmien kustannuksia vertailukelpoisia eriä ovat kunnallisen eläkejärjestelmän palkkaperusteinen maksu ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu yhdessä ja yksityisen sektorin työkyvyttömyysmaksun sisältävä palkkaperusteinen maksu. Kunnallisen eläkejärjestelmän eläkemenoperusteista maksua ei pidä ottaa vertailussa huomioon. Maksun perintä alkaa vasta silloin, kun työntekijä on jo siirtynyt eläkkeelle, ja sitä peritään vain siitä eläkkeestä, joka on karttunut ennen vuotta Eläkemenoperusteista maksua eivät maksa lainkaan esimerkiksi ne uudet kunnalliset osakeyhtiöt, jotka on perustettu vuoden 2004 jälkeen. Käytännössä myös ennen vuotta 2004 perustetuilla yhtiöillä maksu on hyvin pieni. Jos tutkitaan, mikä kustannus kuntasektorille aiheutuu omien toimintojen lopettamisesta ja vastaavien palvelujen hankkimisesta yksityisiltä yrityksiltä, pitää ottaa huomioon, että kunnallisen eläkejärjestelmän menot eivät alene muutoksen johdosta kuin lähes 30 vuoden viiveellä. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa kuntasektori maksaa eläkemaksuja kahteen järjestelmään: vanhoista vastuista kunnalliseen eläkejärjestelmään ja ostettavan palvelun hinnassa eläkemaksua yksityiseen eläkejärjestelmään.

6 6 Kysy asiantuntijoiltamme! Palvelujen ulkoistamista pohdittaessa kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme. Taustatietoa antavat johtaja Pekka Alanen, puhelin , suunnittelujohtaja Jari Sokka, puhelin , Tietoja ulkoistamisen vaikutuksista eläkemaksuihin ja eläketurvan sisältöön sekä jäsenyhteisöksi liittymisen merkityksestä antavat tarkastuspäällikkö Jarmo Helminen, puhelin , päämatemaatikko Allan Paldanius, puhelin , Tietoja jäsenyhteisöksi liittymisen käytännön toteutuksesta antaa lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala, puhelin , Tietoa saa myös Internet-sivuiltamme kohdasta Työnantaja-asiakkaat/Vaihtoehtoiset palvelujen tuotantotavat.

7 7 Kunnallisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän rakenteet erilaiset Kunnallinen ja yksityinen eläkejärjestelmä eroavat jonkin verran toisistaan. Kunnallinen eläkemaksu koostuu kolmesta komponentista: palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta ja varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvästä varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksu on kaikille kuntatyönantajille sama, mutta varhaiseläkemenoperusteinen maksu ja eläkemenoperusteinen maksu vaihtelevat. Kuntatyönantaja voi vaikuttaa eniten toimillaan varhaiseläkkeistä aiheutuvan maksun kustannuksiin mm. panostamalla työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon. Yksityisalojen työnantajan eläkemaksut kerätään kokonaisuudessaan palkkojen perusteella. Yksityisalojen palkkaperusteinen maksu sisältää yrityksen työkyvyttömyyseläkehistorian mukaan määräytyvän työkyvyttömyysmaksun. Kuntasektorilla tämän maksurakenteen vastineen muodostavat palkkaperusteinen ja varhaiseläkeperusteinen maksu yhdessä. Kuntien eläkevakuutuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntatyön palkoista perittävät maksut määrältään ja rakenteeltaan yksityisen sektorin maksujen kanssa muuttamalla maksukomponenttien keskinäistä painoarvoa. Tavoitteena on myös vakauttaa eläkemaksut niin, että eläkemaksujen kokonaismäärä suhteessa KuEL-palkkasummaan pysyy tulevina vuosina vuoden 2007 tasolla.

8 8 Kuntien eläkevakuutus PL Helsinki Puhelin Sähköposti KEVA 9028/08/4000