Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA
TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA Päivämäärä 5.5.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Emilia Osmala, Lotta Sundström Kirsi Lehtinen Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Viite 82129133-07 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA SISÄLTÖ 1. TAUSTA 1 2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA 3 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 3 2.2 Rakentamisalueiden kuvaukset 4 3. LÄHTEET 18
1. TAUSTA Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimahankkeen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä on laadittu monivaiheisesti tuulivoimahankkeen sijoitussuunnitelmien etenemisen ja vuodenaikaisvaatimusten mukaisesti sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn että osayleiskaavoituksen aikana. Suunnittelualueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset aloitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana kesäkaudella 2010 ja 2011 ja ne on esitetty kesäkuussa 2012 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll Finland Oy 2012). Tuulivoimahankkeen liityntävoimajohdon luontoarvot on selvitetty heinäkuussa 2012 valmistuneessa sähkömarkkinalain mukaisessa 110 kv voimajohdon ympäristöselvityksessä (FCG 2012). YVA-menettelyn päättymisen ja osayleiskaavaluonnosvaiheen jälkeen tuulivoimahankkeen rakentamisalueiden sijoitussuunnitelmia on päivitetty. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä täydennettiin elokuussa 2012 ja edelleen toukokuussa ja elokuussa 2013. Toukokuussa 2013 selvitettiin kaavaehdotuksen (Kuva 1-1) mukaiset tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet, jotka olivat sijainniltaan muuttuneet tai laajentuneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikaiseen sijoitussuunnitelmaan nähden. Huhti-toukokuun 2014 vaihteessa selvitettiin vielä 2 kaavaehdotuksen tv-alueen 1 eteläinen laajennusosa. Selvityksissä tarkasteltiin rakentamisalueiden metsätyyppejä ja lajistoa, sekä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnonsuojelulain 29 :n mukaisiin luontotyyppeihin, metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 :n mukaisiin kohteisiin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin. Lisäksi rakentamiseen osoitetuilla alueilla tarkistettiin uhanalaisen (VU), luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajin liito-oravan esiintyminen. Osayleiskaava-alueella tehty liito-oravaselvitys on raportoitu osana ympäristövaikutusten arviointiselostusta. Selvityksen laadinnasta ovat vastanneet FM, biologi Emilia Osmala ja FM, biologi Lotta Sundström Ramboll Finland Oy:stä. Raportointiin on osallistunut lisäksi FM, luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen.
Kuva 1-1. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitussuunnitelma 2. osayleiskaavaehdotuksessa. Tuulivoimaloiden numerointi perustuu osayleiskaavakartan mukaisiin tv-alueiden numeroihin.
2. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALU- EILLA 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualueen metsät ovat enimmäkseen intensiivisesti metsätaloustoimin hoidettuja (Ramboll Finland Oy 2012). Metsärakenne on monin paikoin erittäin pirstaleinen sarkamaisesta tilajaosta johtuen. Puuston keski-ikä on alueella alhainen. Etenkin suunnittelualueen pohjoisosassa on myös runsaasti taimikko- ja avohakkuualoja. Vallitsevia metsätyyppejä suunnittelualueella ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat ja mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Kangasmetsien puusto on tavallisimmin nuorta talousmännikköä, mutta nuoria ja varttuneita kuusikoitakin esiintyy suhteellisen yleisesti. Laajimmat yhtenäiset kuusikot sijoittuvat sekä pohjoisessa, että etelässä peltojen lähiympäristöön. Kuusikot ovat kasvupaikkatyypiltään yleensä tuoretta kangasta (MT), harvemmin lehtomaista kangasta (OMT). Rehevimmillä metsäalueilla kasvaa toisinaan sekapuuna koivua, haapaa ja pihlajaa. Lehtipuuvaltaiset alueet ovat vähäisiä ja niitä tavataan taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien muodossa lähinnä suunnittelualueen pohjoisosissa. Rehevimpien metsätyyppien osuus vaikuttaisi olevan suurempi suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella kuin itse suunnittelualueella. Suunnittelualueen kaakkoiskulmaan sijoittuvan Kräsmosannevan pohjois- ja kaakkoisreunoja on ojitettu, mutta keskeisiltä osiltaan suo on ojittamaton. Suunnittelualueella on myös useita pienialaisia korpisoistumia. Korpilaikut ovat kuitenkin poikkeuksetta ojitettu ja rahkasammalet enemmän tai vähemmän korvautuneet metsäsammalilla. Suunnittelualueen korpimuuttumat ovat tyypiltään puolukkakorpia, mustikkakorpia ja kangaskorpia. Metsätalouskäytössä olevat karut korpimuuttumat ja turvekankaat ovat yleensä aluskasvillisuudeltaan niukkoja ja vähälajisia. Metsäojien kuivattamien korpien lisäksi suunnittelualueella esiintyy pieninä laikkuina korpiräme-, kangasräme- ja isovarpurämemuuttumia sekä turvekankaita. Koillisessa suunnittelualue rajautuu laajaan Kaakkurinnevan ja Mankanevan suoalueeseen. Kalliopaljastumat ovat suunnittelualueella vähäisiä ja pienikokoisia. Rannikkoalueelle tyypilliset kivikot ja louhikot ovat epäyhtenäisiä, harvalohkareisia ja sammalpeitteisiä. Metsänhoitotoimet ovat ulottuneet myös kivikoiden ja louhikoiden alueelle. Suunnittelualueen virtavedet, kuten Teinijärvenoja latvavesineen sekä Korpijärvenoja, eivät ole säilyneet luonnontilaisina, vaan uomia on suoristettu ja perattu ja niiden ympäristö on metsätaloustoimin hoidettua. Virtavesien tarjoama elinympäristöjen kirjo ja erityisluonteisuus on vähäinen verrattuna luonnontilaisten purojen ja jokien monimuotoisuusvaikutuksiin.
2.2 Rakentamisalueiden kuvaukset Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden suunnitelluilla rakentamisalueilla ei sijaitse luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä tai metsälain 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Alueilla ei myöskään tehty havaintoja uhanalaisista kasvilajeista. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet ovat pienialaisia ja sijoittuvat rakentamisalueiden ulkopuolelle (Ramboll Finland Oy 2012). Tuulivoimalat ja huoltotiet sijoittuvat metsätalousalueille, joissa metsien ekologiset ominaispiirteet ovat laadultaan heikentyneet luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Rakentamisalueilla ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköaseman rakentamisalueiden kuvaukset on esitetty ohessa. Tuulivoimaloiden alue 1 Tv-alueen pohjoisosassa kasvaa mustikkatyypin (MT) vaihtelevanikäistä kuusitaimikkoa ja nuorta kuusikkoa. Koivu vesoo paikoin runsaana. Mustikan lisäksi kenttäkerroksessa kasvavat mm. puolukka ja metsätähti. Alueen itäosassa on tehty laaja metsänuudistus ja länsiosassa kasvaa turvekankaalle istutettu nuori kuusitaimikko. Alueella on kunnostusojitetut ojat. Tv-alueen keskiosa on rehevää ja eri-ikäisrakenteista tuoreen ja lehtomaiseman kankaan (MT, OMT) kuusivaltaista sekametsää, jossa on joitakin kosteampia painanteita. Aivan itäisimmässä osassa kuusimetsä vaihettuu mäntyvaltaiseksi rämeeksi. Kuviolla on myös jonkin verran lahopuuta ja järeitä haapoja. Kasvillisuudessa valtalajeina ovat mustikka, käenkaali, metsäalvejuuri, metsätähti, oravanmarja, suo-orvokki, metsäimarre ja kosteammilla paikoilla myös rentukka, koiranheisi ja tervaleppä. Kuva 2-1. Tv-alueen pohjoisosaa. Kuva 2-2. Tv-alueen läntistä eteläosaa.
Tv-alueen eteläosassa vanhalla metsänuudistusalueella kasvaa varttunutta kuusitaimikkoa, jonka pohja on heinittynyt ja pensoittunut, sekä varttunutta ojitettua mustikkatyypin kuusikkoa. Kuva 2-3. Tv-alueen eteläistä osaa. Huoltotieyhteys on suunniteltu rakennettavan Kirkkotien metsätieltä koilliseen kiinteistörajan myötäisesti. Huoltotieyhteys sijoittuu pääasiassa taimikkoalueille. Ainoastaan Karjakorvenojan ympäristö on puustoinen. Karjakorven ojaa reunustava kuusikko on harvennushakattu ja maasto on paikoin hakkuutähteiden peitossa. Karjakorvenojan läheisyydessä aluskasvillisuus on ympäröiviä alueita rehevämpää. Kenttäkerroksen lajistoon kuluu muun muassa mesiangervo, kortteita, käenkaali, suo-ohdake, rentukka, lehtovirmajuuri, vadelma, oravanmarja, imarteita ja rehevänpaikan heiniä kuten esimerkiksi tesmaa. Huoltotien lounaisosa sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) varttuneeseen mäntytaimikkoon. Soistunut koillisosa on istutettu kuuselle. Tuulivoimaloiden alue 6 Tv-aluetta luonnehtii nuori, kuivan kankaan kuusitaimikko, kuivahkon kankaan mäntytaimikko sekä ojitettu isovarpuräme, jossa kasvaa varttuneempaa mäntyä. Kuusi- ja mäntytaimikoiden kenttäkerroksessa kasvavat mm. puolukka, kanerva, kevätpiippo sekä mustikka. Pensaskerroksessa on myös koivun taimia. Isovarpurämeellä kasvaa suopursua, juolukkaa, puolukkaa, mustikkaa sekä maitohorsmaa. Tuulivoimala-alueen länsiosassa on männylle ja kuuselle istutettu taimikko, jossa on myös vesasyntyistä koivua. Alueen kenttäkerroksessa vallitsevat metsäkastikka, kevätpiippo, metsätähti, vadelma, maitohorsma, metsäalvejuuri, puolukka, lillukka sekä oravanmarja. Kuva 2-4. Tv-alueen sekapuutaimikkoa.
Tuulivoimaloiden alue 7 Tv-alue sijoittuu nuoreen kasvatusmännikköön. Kasvatusmännikkö on harvennushakattu ja maassa on runsaasti hakkuutähteitä. Lännempänä soistuneella laikulla varttunut puusto on mäntyvaltaista. Tv-alueen länsilaidalla sijaitsee pienen mäntytaimikon ja varttuneen taimikon raja. Mäntyä ja koivua kasvava varttunut taimikko on harvennettu ja maassa on runsaasti hakkuutähteitä. Huoltotieyhteys tv-alueelle on suunniteltu rakennettavan Kirkkotien metsätieltä länteen. Kirkkotien metsätien länsipuolella on tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusikkoa, joka on harvennushakattu. Kuva 2-5. Tv-alueen sekapuutaimikkoa. Tuulivoimaloiden alue 9 Aluetta luonnehtii nuori, harvennettu kuivahkon kankaan kasvatusmännikkö. Alueen itäosassa kasvaa hieman varttuneempaa kuivahkoa istutusmännikköä. Nuoria vesasyntyisiä koivuja on kaadettu maahan. Pohja on nuorten koivun vesojen sekä hakkuutähteiden peittämää ja aluskasvillisuus niukkaa. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, puolukka, metsätähti, metsäkastikka, kevätpiippo, riidenlieko, vanamo, oravanmarja sekä kanerva. Metsäkoneen ajourilla kasvaa metsäalvejuurta, metsäkastikkaa, metsäkortetta ja vadelmaa. Alueella ei ole tarvetta erillisen huoltotieyhteyden rakentamiselle. Kuva 2-6. Tv-alueen itäosan varttunutta ja avointa mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 10 Tv-alueella kasvaa nuorta kuivahkon kankaan (VT) kasvatusmännikköä ja alikasvoksena koivua. Kenttäkerroksessa esiintyy kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa. Kuusi runsastuu alueen eteläosassa. Tv-alueen länsiosassa on metsäuudistusalue. Huoltotieyhteys tvalueelle sijoitetaan Mankiluodon metsätietä pitkin. Kuva 2-7. Tv-alueen nuorta ja tiheäkasvuista mäntymetsää. Tuulivoimaloiden alue 11 Tv-alueella kasvaa varttunutta mustikkatyypin (MT) sekametsää. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, metsäalvejuurta, käenkaalia ja metsätähteä. Tv-alueen itäosassa kasvaa kuivahkon kankaan kasvatusmännikköä ja lounais- ja pohjoispuolella nuorta koivutaimikkoa. Luoteisosaa luonnehtii harventamaton varttunut kuusitaimikko. Tv-alueiden 10, 11 ja 12 välille rakennetaan uusi tieyhteys. Tie sijoittuu kuivahkoon mäntymetsään (VT), harventamattomaan kuusitaimikkoon, nuoreen koivutaimikkoon sekä kasvatusmännikköön. Kuva 2-8. Tv-alueen nuorta tiheäkasvuista mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 12 Tv-alue sijoittuu lehtomaisen kankaan (OMT) nuoreen talousmetsään. Valtapuuston muodostavat kuusi ja koivu. Alueen eteläosa on vanhempaa harvennettua, rehevää OMT-kuusikkoa. Vesasyntyistä koivua on paikoin kaadettu maahan. Heinät ja ruohot hallitsevat kenttäkerrosta. Runsaslukuisempia lajeja ovat käenkaali, oravanmarja, metsätähti, metsäimarre, vadelma, metsäalvejuuri, kevätpiippo, metsäkastikka ja nurmilauha. Aukkoisessa lehtikarikkeen peittämässä pohjakerroksessa kasvaa suikerosammalia. Voimalapaikalla sijaitsevan ojan ympäristössä rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy myös lehtolajeja kuten tesmaa, hiirenporrasta ja lehtotähtimöä. Voimala sijoittuu kirkkotien metsätien viereen eikä erillistä huoltotietä tarvita. Kuva 2-9. Tv-alueen lehtomaista kangasta. Tuulivoimaloiden alue 13 Tv-alueen länsiosa on varttunutta mäntytaimikkoa. Heinävaltaisen kenttäkerroksen runsaslukuisempia lajeja ovat metsäkastikka, metsälauha ja vadelma. Lisäksi esiintyy oravanmarjaa, metsäimarretta ja metsäalvejuurta. Alueen itäosa on pääosin nuorta MT-tyypin kuusikkoa, jonka sekapuuna kasvaa paikoin runsaasti koivua, myös hieman mäntyä. Alue on ojitettu. Kenttäkerroksen kasvilajeja ovat: mustikka, puolukka, metsätähti, kevätpiippo, metsäkastikka, metsämaitikka, vadelma, oravanmarja, lillukka sekä hiirenporras. Kirkkotien metsätien vieressä huoltotie sijoittuu tuoreen kankaan (MT) varttuneeseen kuusikkoon. Lännempänä huoltotiereitti kulkee nuoren kasvatusmännikön poikki. Puolukkatyypin (VT) kangasmetsään on nousemassa kuusialikasvos. Metsäojien läheisyydessä on talouskuusikkoa ja varttunutta kuusitaimikkoa. Läntisin osuus huoltotietä sijoittuu nuoreen soistuneeseen kangasmetsään, jonka mäntyvaltainen puusto on erittäin tiheää. Huoltotie ylittää useita metsäojia. Kuva 2-10. Tv-alueen itäosan tuoreen kankaan sekapuustoista kuusikkoa.
Tuulivoimaloiden alue 16 Tv-alueen pohjoisosassa kasvaa kuivahkon kankaan mäntymetsää. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, mustikkaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, metsäimarretta sekä metsätähteä. Valtaosa tv-alueesta sijoittuu soistuneelle mustikkatyypin (MT) tuoreelle kankaalle, joka kasvaa nuorta ja varttunutta kuusta sekä hieskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja oravanmarja. Vähäisempänä tavataan käenkaalia, metsätähteä, pallosaraa, metsäalvejuurta, viitakastikkaa, metsäkortetta ja talvikkeja. Pohjakerroksen muodostavat seinäsammal, kerrossammal, korpikarhunsammal, rämerahkasammal ja korpirahkasammal. Lyhyt huoltotieyhteys sijoittuu samalle metsäkuviolle kuin tv-alue. Kuva 2-11. Tv-alueen varttunutta kuusikkoa. Tuulivoimaloiden alue 17 Tv-sijoittuu rehevään (MT) istutusmännikköön. Mustikan lisäksi kenttäkerroksen kasveja ovat mm. oravanmarja, käenkaali, vanamo, metsäkastikka, metsäimarre, puolukka, riidenlieko, vadelma, metsäalvejuuri, metsätähti sekä suo-orvokki. Pensaskerroksessa vallitsevat pihjalan, koivun ja kuusen taimet. Alueen länsilaidalla metsittynyt peltoalue, jossa kasvaa tiheää nuorta kuusta, koivua ja mäntyä. Osin peltomaalla puusto ei ole vielä sulkeutunutta ja kenttäkerroksen kasvillisuus on heinä ja ruohovaltaista. Runsaslukuisimpia lajeja ovat nurmilauha, lehtotähtimö ja mesimarja. Alueen itäosa on kokonaisuudessaan rehevää (MT) istutusmännikköä. Huoltoyhteyden järjestämisessä hyödynnetään osin olemassa olevaa tiepohjaa Kirkkotien metsätieltä länteen. Tietä reunustavat pääasiassa nuorta mäntyä ja kuusta kasvavat havusekametsät. Länsiosistaan huoltotiereitti sijoittuu nuorta koivua ja mäntyä kasvavaan talousmetsään. Reheväkasvuisen kenttäkerroksen yleisimpiä lajeja ovat vadelma, metsäalvejuuri, käenkaali, oravanmarja, metsäkastikka ja metsätähti. Maassa on runsaasti hakkuutähteitä. Huoltotiereitti ylittää lännessä Trolssinjoen. Trolssinjoen länsipuolella huoltotiereitillä on metsittynyttä peltoa. Kuva 2-12. Tv-alueen itäosan tuoreen kankaan mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 19 Tv-alue sijoittuu 20-25 vuoden ikäiseen mäntymetsään, joka on metsätyypiltään puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Tiheäpuustoisessa metsässä puolukan varvusto on harvaa ja pohjakerros on heikosti kehittynyt. Puolukan lisäksi tavataan metsälauhaa ja kevätpiippoa. Pensaskerroksessa on runsaasti koivun vesoja. Huoltotie on suunniteltu rakennettavan Mankaluodon metsätieltä itään. Huoltotie sijoittuu itäosistaan samalle nuorelle metsäkuviolle kuin tv-alue. Lännessä huoltotie kulkee pitkin kuusta, mäntyä ja koivua kasvavaa pientä taimikkoa. Taimikko on länsiosistaan soistunut. Huoltotien keskiosissa on tuoreen kankaan (MT) varttunutta havusekametsää. Kuva 2-13. Tv-alueen kuivahkon kankaan mäntymetsää. Tuulivoimaloiden alue 20 Tv-alueen itäosassa kasvaa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa. Metsänpohjaa peittävät kerros-, seinä ja karhunsammalet sekä valoisissa kohdin mustikka, käenkaali sekä puolukka. Tvalueen länsiosa sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) nuoreen kasvatusmännikköön, jossa on sekapuuna vähän kuusta. 20-25-vuotiaan männyn läpimitta rinnankorkeudelta on noin 10 senttimetriä. Kenttäkerroksessa esiintyy puolukan lisäksi varsin yleisesti mustikkaa. Varvusto on harvahkoa. Pohjakerroksen muodostavat seinä- ja kerrossammal. Uusi huoltotieyhteys sijoittuu kokonaisuudessaan tv-alueen metsikkökuvioille. Kuva 2-14. Tv-alueen tuoreen kankaan kuusikkoa ja kuivahkon kankaan mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 22 Tv-alueen itäosa sijoittuu nuoreen kuusivaltaiseen talousmetsään, joka on kasvupaikkatyypiltään tuoretta kangasta (MT). Harvennushakatussa metsikössä on maassa hakkuutähteitä. Tv-alueen länsiosa on kuivahkon kankaan mäntymetsää. Sekapuuna kasvaa myös kuusen ja koivun taimia. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. puolukka, mustikka, kevätpiippo, metsätähti ja oravanmarja. Tuulivoimalalle rakennettava huoltotie sijoittuu mäntykankaalle metsäkoneajouralle. Kuva 2-15. Tv-alueen kuivahkon kankaan mäntymetsää. Kuva 2-16. Tv-alueen länsiosan tiheää kasvatuskuusikkoa. Tuulivoimaloiden alue 24 Tv-alue sijoittuu ojitetulle varputurvekankaalle. Varttuneiden mäntyjen alikasvoksena kasvaa nuoria koivuja ja yksitäisiä kuusia. Aluskasvillisuudessa vallitsevat suopursu, kanerva ja puolukka. Tv-alueen itäosaa luonnehtii varttunut kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikko, jossa kasvaa runsaasti vesasyntyistä koivua. Lännessä tv-alue rajautuu nuoreen tiheäkasvuiseen mäntymetsään. Huoltotieyhteys sijoittuu varttuneeseen mäntytaimikkoon, jonka aukkopaikoilla kasvaa runsaasti koivua.
Kuva 2-17. Tv-alueen ojitettua varputurvekangasta ja itäosan varttunutta mäntytaimikkoa. Tuulivoimaloiden 25 alue Tv-alueen itäosassa kasvaa mäntyvaltainen tuoreen kankaan metsä, jossa kasvaa myös uudistuskypsiä kuusia ja koivuja. Koivua esiintyy myös alikasvoksena. Myös pihlajan ja haavan taimia esiintyy. Metsän pohjalla kasvaa puolukkaa, mustikkaa, oravanmarjaa, metsätähteä, metsäkortetta, metsämaitikkaa ja metsäalvejuurta. Itäosassa kasvaa ympäröivistä alueista poiketen lisäksi pallosaraa, metsäkortetta, nuokkutalvikkia, metsäalvejuurta ja muutamia hieskoivuja maaston painanteessa. Lisäksi mustikka ja kuusi ovat runsaslukuisempia kuin lähiympäristön männyn hallitsemassa metsässä. Puolukkavaltaisessa kenttäkerroksessa kasvaa myös metsälauhaa, vanamoa, metsätähteä ja hieman oravanmarjaa. Seinäsammalvaltainen pohjakerros on osin karhunja rahkasammalten soistamaa. Puusto on varttunutta. Huoltoyhteyden toteutuksessa hyödynnetään vanhaa heinittynyttä tiepohjaa, joka haarautuu Korpimatintieltä itään. Tietä reunustavat pääasiassa nuorta ja varttunutta mäntyä kasvavat puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat. Tien eteläpuolella sijaitsee myös varttuneita taimikoita. Pienialaisena esiintyy rehevämpääkin kasvillisuutta ojien ympäristössä, tien keskivaiheilla. Ojien ympäristössä puusto on molemmin puolin tietä kuusivaltaista ja varttunutta. Sekapuuna kasvaa hieskoivua. Tv-alueen länsiosa sijoittuu metsänuudistusalueelle nuoren ja varttuneen kasvatuskuusikon reunaan. Tv-alueen länsiosassa on lisäksi kuivahkon kankaan mäntykangasta. Tv-alueen keskiosissa kasvaa uudistuskypsää mustikkatyypin (MT) kuusimetsää, joka vaihettuu itää kohti varttuneeksi sekametsäksi. Kuva 2-18. Tv-alueen länsiosan nuorta koivutaimikkoa.
Tuulivoimaloiden alue 27 Tv-alueen länsiosa sijoittuu puolukkatyypin (VT) kuivahkolle kankaalle. Kenttäkerroksessa kasvaa vähälukuisempana vanamoa, mustikkaa, kevätpiippoa, metsätähteä, metsälauhaa ja metsäkastikkaa. Pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Varttuneessa männikössä on kuusialikasvos. Pensaskerroksessa tavataan joitakin virpapajun ja hieskoivun vesoja. Huoltoyhteyden toteutuksessa hyödynnetään Susinevan metsätietä. Susinevan metsätien lounaispuolella huoltotie sijoittuu nuoreen kasvatusmännikköön, joka on kasvupaikkatyypiltään kuivahkoa kangasta. Tv-alueen itäpuolisella alueella on puolukkatyypin (VT) osin harvennettua mäntykangasta, jossa kasvaa koivua alikasvoksena. Maastossa on irtolohkareita. Tv-alueen itäosissa kuusi ja koivu runsastuvat laikuittain. Kuva 2-19. Tv-alueen länsiosan varttunutta mäntymetsää. Tuulivoimaloiden alue 28 Tv-alueen puusto on pääosin varttunutta mäntyä. Sekapuuna ja alikasvoksena kasvaa kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja mustikka, lisäksi kasvaa hieman juolukkaa, metsämaitikkaa ja kanervaa. Uusi tieyhteys sijoittuu mäntyvaltaiselle turvekankaalle, jossa kasvaa uudistuskypsää mäntyä harvakseltaan. Kenttäkerrosta hallitsee suopursu ja juolukka. Myös mustikkaa, puolukkaa, suomuurainta, tupasvillaa, kanervaa ja variksenmarjaa esiintyy. Kuva 2-20. Tv-alueen tuoreen kankaan avointa ja varttunutta mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 29 Tv-alueen länsiosassa sijaitsee pieni, ojitettu suopainanne. Suolaikulla kasvaa kookkaamman hieskoivun lisäksi kuusen ja männyn taimia sekä virpapajua. Kenttäkerroksessa esiintyy tupasvillaa, isokarpaloa, kurjenjalkaa ja metsäkortetta. Soistumaa ympäröivät talousmetsäalueet ovat nuorta mäntyä kasvavaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Tv-alueen itäosa sijoittuu puolukkatyypin (VT) kasvatusmännikköön sekä osin pellolle. Tv-alueelle johtavan huoltotieyhteyden rakentamisessa voidaan hyödyntää Kirkkotieltä haarautuvaa metsätietä eikä erillistä huoltotietä tarvita. Kuva 2-21. Tv-alueen kuivahkon kankaan mäntymetsää. Tuulivoimaloiden alue 30 Tv-alueen länsiosa sijoittuu varttuneeseen mäntytaimikkoon. Maasto on kallioista ja taimikon pohjalla kasvaa kanervaa, juolukkaa, suopursua, variksenmarjaa ja puolukkaa. Alueella ja etenkin sen länsilaidalla esiintyy suokasveja, kuten tupasvillaa ja suokukkaa. Tv-alueen itäosassa kasvaa koivua, vadelmaa ja maitohorsmaa edellä mainittujen lisäksi. Huoltotieyhteyden toteutuksessa hyödynnetään Susinevan metsätieltä länteen johtavaa vanhaa tiepohjaa. Tiepohja on heinittynyt ja osin pensoittunut. Tietä reunustavat taimikkoalueet sekä havupuuvaltaiset karut kasvatusmetsät. Kuva 2-22. Tv-alueen varttunutta mäntytaimikkoa.
Tuulivoimaloiden alue 32 Tv-alue sijoittuu nuoreen harvennushakattuun kasvatusmännikköön, joka on metsätyypiltään puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Noin 30 vuoden ikäisen männikön pensaskerroksessa vesoo koivu. Kenttäkerroksessa kasvaa harvahkon puolukan varvuston seassa vähän mustikkaa, metsälauhaa ja soistuneilla paikoilla myös pallosaraa. Maassa on hakkuutähteitä. Huoltotieyhteys on suunniteltu rakennettavan Kirkkotien metsätieltä koilliseen kiinteistörajan mukaisesti. Huoltotie sijoittuu lounaisosistaan kuivahkon kankaan (VT) varttuneeseen mäntytaimikkoon. Taimikon vesasyntyiset koivut on kaadettu maahan. Tiheään ojitetulla alueella varttunut taimikko kasvaa koivua sekä paikasta riippuen myös kuusta ja mäntyä. Huoltotien koillisosa sijoittuu samalle nuorta mäntyä kasvavalle metsäkuviolle kuin Tv-alue. Kuva 2-23. Tv-alueen varttunutta harvennettua kasvatusmännikköä. Tuulivoimaloiden alue 33 Tv-alue sijoittuu varttuneeseen kasvatusmännikköön, jossa kasvaa alikasvoksena koivua. Mustikka, puolukka ja kanerva hallitsevat kenttäkerrosta. Tuulivoimalan rakennuspaikalle vie metsätie. Metsätie on heinittynyt ja kulkee sekä uudistuskypsän kuusikon että kasvatusmännikön halki. Kuva 2-24. Tv-alueen varttunutta harvennettua kasvatusmännikköä.
Tuulivoimaloiden alue 34 Tv-alue sijoittuu tuoreen kankaan (MT) varttuneeseen kuusivaltaiseen metsään, pienen taimikon reunaan. Harvennushakatun metsikön puustossa on kuusen lisäksi mäntyä, koivua ja haapaa. Aukkoisessa kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa yhtä runsaana kuin mustikkaa. Pohjakerroksen muodostavat seinä-, kerros- ja kynsisammalet. Huoltotieyhteys on suunniteltu toteutettavan Mankaluodon metsätieltä länteen. Huoltotie ylittää kaksi vesasyntyistä koivua kasvavaa pientä mäntytaimikkoa ja sivuaa varttunutta havusekametsää. Huoltotien itäosa on mäntyvaltaista nuorta kangasmetsää. Kuva 2-25. Tv-alueen varttunutta tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Tuulivoimaloiden alue 36 Tv-alue on varttunutta VT-tyypin kasvatusmännikköä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, mustikkaa, kanervaa, variksenmarjaa, juolukkaa ja kevätpiippoa. Alueen itäpuolella on myös joitain matalia jäkäläkallioita, joissa kasvaa mm. poronjäkäliä ja hirvenjäkälää. Kuva 2-26. Tv-alueen kuivahkon kankaan mäntymetsää.
Tuulivoimaloiden alue 37 Tv-alueella kasvaa varttunut koivutaimikko. Taimikon reunoilla kasvaa myös kuusen ja pihlajan taimia. Metsän uudistuksessa alueelle on jätetty muutama siemenpuumänty, jättöhaapa ja kelo. Tv-alue sijaitsee Kirkkotien metsätien varressa, eikä erillistä huoltotieyhteyttä tarvita. Kuva 2-27. Tv-alueen varttunutta koivutaimikkoa. Sähköasema Sähköasema sijoittuu kuivahkon kankaan mäntymetsään, jossa kulkee metsäkoneen ajouria. Kuva 2-28. Sähköaseman alueen varttunutta mäntymetsää.
3. LÄHTEET FCG 2012: Ylikylä-tuulipuisto 110 kv voimajohto ympäristöselvitys. Empower Oy Metsälaki 1996/1093 Ramboll Finland Oy 2012: Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Suomen Hyötytuuli Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Tuuliwatti Oy 2012. Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A. Schulman, A. & T. Kontula (toim.): Suomen luonnon luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Vesilaki 2011/587 Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu: wwws.ymparisto.fi