1 2010 Naisrahtari miesten maailmassa s. 8 Älytekniikka palvelee kaikenikäisiä kuljettajia s. 24 Miehen rankka rooli s. 16
Turvavöissä olet symppis Takapenkillä on tiivis tunnelma kun lähdetään äijäporukalla liikenteeseen. Tosimies ei unohda turvavöitä missään tilanteessa vaikka niiden kiinni vetäminen Jarin ja Markon välissä hiukan hankalaa onkin. Sulassa sovussa toimien jokainen kuitenkin mahtuu kiinnittämään itsensä asianmukaisesti ja lisää näin oleellisesti sekä itsensä että etupenkin kaverinsa turvallisuutta. Kuskina vuorossa oleva Janne ei halua äkkijarrutuksessa niskaansa 90-kiloista kaveriaan, jonka törmäyspaino jo taajama-alueen nopeudella kasvaa 40-kertaiseksi. Vyöt kiinni edessä ja takana ja matka sujuu turvallisesti kohti mökkisaunaa ja mateiden kutupaikkoja. 2 LIIKENNEVILKKU 1 2010
TIEN PÄÄLLÄ Info Törmäyksessä turvavöihin kiinnittämätön matkustaja jatkaa matkaansa auton pysäh dyksen jälkeen vasten etupenkin selkä nojaa tai sen ja tuuli lasin läpi. Törmäys tilanteessa tapahtuu kolmenlaisia törmäys iskuja. Ensin törmää auto, sitten ihminen ja lopuksi vielä ihmisen sisäelimet. Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan liikenneonnettomuuksissa turvavyön käyttö vähentää kuolemat puoleen ja loukkaantumiset lievenevät tai estyvät kokonaan. Istuinpaikalle asennettua turvavyötä on käytettävä aina myös takapenkillä sekä busseissa ja takseissa. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 3
SISÄLLYS 1 2010 2 Turvavyöt kiinni takapenkillä 12 Miehet liikennetilastojen kärkisijoilla 15 Iäkkäät liikenteessä 16 Miehen rankka rooli 22 Kuljettajakoulutus yksilöllisemmäksi 24 Älytekniikka palvelee kaikenikäisiä kuljettajia 26 Leidit liukkailla 28 Moskovan liikenneseminaari VAKIOT 5 Pääkirjoitus: Matti Järvinen 6 Lyhyesti 8 Henkilö: Rita Inkiläinen 29 Näkökentässä: Paavo Tukkimäki 30 Svensk resumé 26 2 2 JUHA POUTANEN 4 LIIKENNEVILKKU 1 2010
PÄÄKIRJOITUS LIIKENNE VILKKU Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303 s-posti: etunimi.sukunimi@ liikenneturva.fi www.liikenneturva.fi Päätoimittaja Matti Järvinen Toimituskunta Matti Järvinen, Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Taitto Legendium Oy Melkonkatu 28 D, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 420 Kansi Kuva: Johanna Kannasmaa Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, 00421 Helsinki Faksi 020 7282 303 s-posti: tarja.hamalainen@ liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, 00011 Posti Puh. 020 4517 188 faksi 020 4517 578 ISSN 0355-6689 57. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Keppi porkkanassa... Viime vuonna valettiin aiempia vuosia selvästi kirkkaampi tieliikenteen turvallisuuden kolikko. Liikennekuolemien määrä putosi alle 300:n. Kolikon kääntöpuolelle jäi kuitenkin synkkiä sävyjä nuorten kuljettajien ja rattijuoppojen onnettomuuksista. Niissä yhteisenä nimittäjänä olivat nuoret miehet. Nuorten kuljettajien rajut kolarit nousevat säännöllisesti lööppeihin ja sitä myöten keskusteluun. Yhä uudelleen esiin kaivetaan jotakuinkin sama keinovalikoima. Osa siitä hylätään jo kättelyssä liian kivuliaina, ja jäljelle jäävien käyttökelpoistenkin ideoiden toteuttaminen lopahtaa vähitellen tahdon puutteeseen. Nyt liikenneministeri Anu Vehviläinen on pannut työryhmän kaivamaan aiemmin hylättyjä kovia keinoja uudelleen arvioitaviksi. Listalla ovat muun muassa kahdeksankympin lätkä, 0,2 promillen raja ja yöajokielto. Myös älyliikenteen mahdollisuudet halutaan ottaa esille. Erilaisten teknisten laitteiden kaupustelijat ustelijat ovat jo olleet ahkerasti liikkeellä. Turvallisuustyön haasteena on löytää sellaisia a tehokkaita keinoja, jotka voidaan myös tävän hyvin perustella tienkäyttäjille ja saada niille heidän ymmärtämyksensä. Nuorille on tärkeää, ettei koko porukkaa kuriteta sen vuoksi, että osa heistä aiheuttaa ongelmia liikenteessä. Olisiko siis luotavissa por- riitrastettu järjestelmä, jossa säntillinen noviisi saa ajokortin normaalin kaavan mukaan, mutta rikkeet tuovat hänelle asteittain tiukentuvia rajoituksia? Tarjolla olisi porkkanalla päällystetty y keppi. Nykyinen kaksivaiheinen kuljettajaopetus mahdollistaisi tällaisen porrastuksen. Sen askelmat voisi rakentaa virhe pisteistä, teknisistä laitteista, lisäkoulutuksesta ja pitkittyneestä harjoitteluajasta. Vaikka ensi hätään löytyisikin yksittäisiä keinoja nuorten turvallisuuden hyväksi, pätee vanha totuus, että tehokkainta on ajan mittaan koko liikennejärjestelmän kohentaminen. Hyvä on myös muistaa, että nuorten ongelmia ei ratkaista yksinomaan liikenneturvallisuuskeinoin. Nuori on nuori muillakin elämänaloilla kuin liikenteessä. Liikenteen ongelmia ratkottaessa tulisi käyttää hyväksi muilla aloilla jo hyviksi koettuja nuorisotyön keinoja. LIIKENNETURVA MATTI JÄRVINEN TOIMITUSJOHTAJA 1 2010 LIIKENNEVILKKU 5
Uusi koulutusmalli motoristeille SHUTTERSTOCK MOTORISTIEN liikenneturvallisuutta parantamaan kehitetty uusi koulutusmalli esiteltiin Lahdessa 5 7.2.2010. Kolmepäiväisen moottoripyöränäyttelyn aikana Liikenneturvan messuosastolla vierailleet motoristit ja moottoripyöräkerhojen kouluttajat saivat kuulla kevään aikana leviävästä uudesta koulutusmallista, joka haastaa motoristit pohtimaan omaa ajamistaan ja sen mahdollisia riskejä onnettomuusesimerkkien avulla. Laaja onnettomuustapauk sien läpikäynti osoitti, että motoristien ns. aidot vahingot olivat tutkituissa kuolonkolareissa harvinaisempia kuin mitä oletettiin. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä kuljettajan oma käyttäytyminen oli lisännyt onnettomuusriskiä ja ainakin osittain aiheuttanut sen, että onnettomuuteen ajauduttiin. Motoristin turvallisuus on pitkälti hänen omissa käsissä, kertoo näyttelystä tavoitettu koulutuspäällikkö Antero Lammi. Alkutalven kampanjan tavoite on lisätä kuljetusalan ammattilaisten handsfree-laitteiden käyttöä. Korvaa kätesi, käytä korvaa TAMMIKUUN LOPUSSA käynnistettiin Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n aloitteesta Korvaa kätesi, käytä korvaa -kampanja, jonka tavoitteena on lisätä kuljetusalan ammattilaisten handsfree-laitteen käyttöä. Samalla tärkeää viestiä saadaan muidenkin autoilijoiden tietoon. Kampanjalla pyritään kohentamaan liikenneturvallisuutta ja muistuttamaan autoilijoille myös, että handsfreen käyttö helpottaa puhelimen käsittelyä, mutta itse puhumisesta aiheutuva riski jää edelleen. Kuljetusyrittäjien lisäksi kampanjassa ovat mukana Liikenneturvan Kouvolan-aluetoimisto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, liikkuvan poliisin Kouvolan yksikkö, Rahtarit sekä Elisa ja Sonera. Virastouudistus mylläsi valtionhallintoa VUODEN ALUSTA voimaan tulleen virastouudistuksen jälkeen työnsä aloittivat sekä Liikenteen turvallisuusvirasto että Liikennevirasto. Myös aluehallinto uudistui kun lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Liikenneturvan Etelä-Suomen aluepäällikkö Satu Tuomikoski kertoo oman alueensa yhteistyö- kuvion mullistuneen Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneasioiden siirryttyä uudistuksen myötä Hämeen tiepiiristä Uudenmaan ELYyn. Uusien organisaatioiden todellinen työnjako nähdään vasta käytännön työssä, Tuomikoski jatkaa. 6 LIIKENNEVILKKU 1 2010
Liikenneturva ETSC:n jäseneksi LYHYESTI Palkittua radiomainontaa Palkinnon Liikenneturvalle vastaanottivat tiedottajat Kaisa Hara, Karita Kontula-Sokka ja viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi. LIIKENNETURVASTA tuli vuoden 2009 lopussa European Transport Safety Councilin (ETSC) 43. jäsen. Yhteistyötä on tehty jo aikaisemminkin muun muassa tilastoja jakamalla. Nyt sen toivotaan laajenevan tutkimusprojektien ja maakohtaisen benchmarkingin kautta. ETSC on Brysselistä käsin toimiva itsenäinen voittoa tavoittelematon liikenneturvallisuuden etujärjestö. Se pyrkii vähentämään sekä liikenneonnettomuuksien määrää että lieventämään niiden seurauksia Euroopassa. Järjestön esittämät toimenpiteet perustuvat alan tutkimustietoon. WWW.ETSC.EU LIIKENNETURVA ON valittu vuoden 2009 yhteiskunnalliseksi radiomainostajaksi. Kisaan osallistui yhteensä 150 mainosta tai mai nos sarjaa kuudessa eri kategoriassa. Palkinnon ojensi viestintäministeri Suvi Lindén Kaiku-gaalassa 28.1.2010. Saatesanoissaan ministeri Lindén mainitsi, että yhteiskunnallinen mainonta on haastavaa. Siinä pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Koska yhteiskunnalliset viestit kilpailevat samoissa medioissa kaikkien kaupallisten mainosten rinnalla, tulee niiden usein olla parempia tai huomiota herättävämpiä ollakseen yhtä tehokkaita. Liikenneturva sai kiitosta pitkäjänteisestä, tavoitteellisesta, säännöllisestä ja mitattavasta radiokampanjoinnista. Lisäksi Valppain mielin -tasoristeyskampanja palkittiin vuoden 2009 parhaana yhteiskunnallisena radiomainoksena. Liikenneturvan viestit kuuluvat vahvasti radiossa myös vuonna 2010. Kännykkäkielto AGAn ajoihin AGA ON osa Linde- yhtymää, massakin kakkonen. Yhtiön joka kaasuntoimittajana on autoille kertyy siis kilometrejä Euroopan suurin ja maail- ADR-kuormineen. Konsernin turvallisuuspolitiikka määrittelee sekä kuljettajan käyttäytymistä että kalustoa. Yksi ehdoton ohje kaikille konsernin työntekijöille sekä myös yhteistyökumppaneille on kännykkäkielto ajon aikana. Tämä koskee myös handsfreetoiminnon käyttöä. (LÄHDE: KULJETUSYRITTÄJÄ 8/09) Pohjoismaissa hyvä liikenneturvallisuusvuosi 2009 TIELIIKENTEEN turvallisuus parani kaikissa Pohjoismaissa vuonna 2009. Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan liikenneonnettomuuksissa kuoli 281 ihmistä. Ruotsissa liikenteessä menehtyneiden määrä on jo hyvin lähellä Suomessa tilastoitua. Ruotsalaisen sisarjärjestö NTF:n mukaan Ruotsin liikenteessä menehtyi viime vuonna 355 ihmistä. Myös Norjan ja Tanskan liikenneturvallisuustilanne parantui. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa liikennekuolemien vähenemistä on selitetty muun muassa taloustilanteella ja liikenteen etenkin raskaan liikenteen suoritteen vähenemisellä. Sen sijaan Norjassa liikennemäärät eivät ole oikeastaan laskeneet, joten talouden sijaan turvallisuuden parantumista on selitetty lisääntyneellä turvavöiden käytöllä ja ajonopeuksien kasvun taittumisella. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 7
Teiden Rita toivoo miehiltä Kuljetusalan yrittäjä Rita Inkiläisen mielestä miehet voisivat ottaa oppia naisilta kärsivällisyydestä ja paineensietokyvystä. TEKSTI: MARJO TIIRIKKA KUVAT: JOHANNA KANNASMAA Tammikuisena maanantaiaamuna kello 6.00 Rita Inki läinen starttaa rekkansa Jakomäentieltä. Päivän tavoitteena on hakea lasti Haminasta Helsinkiin. Asuinpaikka on hänelle ihanteellinen: 16,5 metriä pitkän puoliperävaunun saa parkkiin kotikadulle ja matka Vuosaaren satamaan kestää 8 minuuttia. Punanahkaverhoiltua rekan hyttiä Rita pitää siistinä ja viihtyisänä. Aiemmin parikin kuukautta kestäneillä työkeikoilla muun muas sa Venäjällä ja Ukrainassa hytti toimi jopa Ritan kotina. Tällä hetkellä matkat suuntautuvat pääosin kotimaahan. Nyt kolme vuotta yrittäjänä toiminutta Ritaa työllistää eniten espanjalaisyrityksen hedelmien ja vihannesten kuljettaminen. Tietokone kulkee aina matkassa ja yhteydet hoidetaan lähinnä sähköpostitse. 8 LIIKENNEVILKKU 1 2010
HENKILÖ malttia 1 2010 LIIKENNEVILKKU 9
Tällä alalla pitää olla luja ja tietää mitä tahtoo. Yleensä seuraavan päivän ohjelmasta saa tietää vasta edellisenä päivänä ja ohjelma saattaa muuttua moneen kertaan. Työ onkin varsin hektistä ja vaatii siksi joustavuutta. Matka etenee joutuisasti rekan kiitäessä Porvoon ohi kohti Haminaa. Miesten säännöillä Miesvaltaiselle alalle Rita ajautui sattumalta. Hän pisti silmät kiinni ja osoitti kohtalonsa sormilla ammatinvalintaoppaasta. Tie vei nuoren tytön Kajaaniin kuljetusalan peruslinjalle. Myöhemmin hän kouluttautui myös ajoneuvoasentajaksi. Vaikka Rita ei osaisi rekkaa itse korjatakaan, vian hän pystyy paikallistamaan. Tiukoissa paikoissa Rita myöntää joutuneensa joskus käyttämään naisellisia avuja selvitäkseen. SKAL ajaa kuljetusalan yrittäjien etuja Joskus on pitänyt tirauttaa kyyneleet apua saadakseen. Eihän kukaan voi itkevää naista olla auttamatta, Rita nauraa mutta vakavoituu: Kyllä tällä alalla pitää olla luja ja tietää mitä tahtoo. Onhan se niin, että tässä miesten hiekkalaatikkoleikissä pitää osata pelata miesten säännöillä. Parhaiten pärjää lopulta olemalla reipas ja ystävällinen. Kiirettä ja keskisormia Kello 7.30 rekka saapuu Haminan lähellä olevalle teollisuusalueelle. Rita laittaa päähänsä suojakypärän ja heijastavan liivin. Jaloissa hänellä on liukastumisen estävät turvakengät. Hän seuraa hallissa tarkkaan, kun trukkikuski kuskaa valkoisia laatikoita perävaunuun. Hytissä Rita kirjoittaa sähköpostia espanjalaiselle toimeksiantajalle Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen yrittäjien ja kuljetusyritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL edistää liikenneturvallisuutta: Litra päivässä -jäsenklubi ohjeistaa ajamaan vihreämmin ja samalla taloudellisemmin. Myös ennakoivan ajon ammattipätevyyskoulutusta. Korvaa kätesi, käytä korvaa -kampanja houkuttelee kuljetusalan ammattilaisia käyttämään yhä enemmän handsfree-laitteita. Työterveyslaitoksen ja alan järjestöjen kanssa on järjestetty erilaisia vireystilaan vaikuttavia terveyskampanjoita. Tehnyt yhteistyötä Liikenneturvan ja sen edeltäjän Taljan kanssa 1940- luvun lopulta alkaen; ensin Ammattiautoliittona ja sittemmin KAL:n ja SKAL:n puitteissa. Järjestöön kuuluu noin 7000 kuorma- ja pakettiautoliikenteen kuljetusyritystä. SKAL on yksi Liikenneturvan 56 jäsenyhteisöstä. viestin: työ on tehty ja tyhjää tilaakin jäi vielä 8,10 metrin verran. Kotimatkan alkaessa 8.45 päivä alkaa olla valoisaa. Rekkoja tulee vastaan tiuhaan tahtiin ja Rita tervehtii niin naiskuin mieskollegojaan. Sukupuolten väliset erot näkyvät liikenteessä ammattilaisen mielestä selvästi. Miehet ovat liikenteessä yleensä kärsimättömämpiä kuin naiset. Naiset ovat kohteliaampia ja ennakoivat tilanteita miehiä paremmin. Naiset ovat huolellisempia ja varovaisempia kuin miehet. Ylipäätään minäkeskeinen ajattelu ja omaan napaan tuijottaminen on Ritan mielestä selvästi lisääntynyt. Citymaasturikuskien ego ei isoonkaan autoon meinaa mahtua. Näen ylhäältä hytistä kokonaistilanteita, joita alhaalta ei näe. Joskus joudun vähän kiilaamaan tai jarruttamaan estääkseni onnettomuuden. Tätä taas joku saattaa pitää kiusantekona ja keskisormi nousee herkästi pystyyn. Itse asiassa en ole vielä kertakaan nähnyt keskisormea näyttävää naista. Kiireen lisääntyminen näkyy selvästi liikenteessä. Rekalla kiihdyttäminen on hidasta ja se turhauttaa etenkin miehiä. Ruuhkissa tehdään usein typeriä ohituksia ja samalla vaarannetaan muiden turvallisuus. Mutta eihän elämä voi olla kymmenestä sekunnista tai minuutistakaan kiinni. 10 LIIKENNEVILKKU 1 2010
Suurin riski penkin ja ratin välissä Ritan yhteensä 15 vuoden kokemuksella maanteiden suurin vaaratekijä ei olekaan huono sää, eläimet tai teiden puutteellinen kunnossapito vaan ajaja itse. Kyllä pahin riskitekijä löytyy ratin ja penkin välistä. Oma ajotapa eli se, miten ajaa ja käyttäytyy vaikuttaa kaikkein eniten. Totta kai on tilanteita, joille ei itse voi mitään. Nopeuksiin ja ajoväleihin voi jokainen itse vaikuttaa. Välillä tuntuu, että turvavälit ovat sitä lyhyemmät mitä huonompi sää on. Turvaako ihmiset toisistaan hakevat? Rita ihmettelee. Samaan aikaan hopeanharmaa vanha Toyota liimautuu Ritan rekan imuun niin lähelle, ettei sitä peilistä näe. Se voisi moottoritiellä ohittaa 80 kilometriä tunnissa ajavan rekan, mutta ei sitä tee. Voi olla, että henkilöautojen kuskit haluavat säästää bensakuluja ajamalla rekkojen ilmavirran mukana. Jos joudun jarruttamaan, toimivatko perässä ajajan refleksit riittävän nopeasti? Kello 10.45 Rita ajaa Helsingin Roihupeltoon parkkialueelle, jonne hän jättää peräkärryn odottamaan lastin täydennystä. Hän vaihtaa pari poltinta kojetauluun ja rasvaa vetopöydän. Rita nauttii silmin nähden työstään. Ei tämä ole pelkästään työtäni vaan elämäni. Kuljettajat on vähän oma ihmisrotunsa: he ovat avarakatseisia eivätkä niin tiukkapipoisia. Moni on aika erakko. Itsekin vietän vapaa-ajallani mieluiten kotona. Parhaiten viihdyn kuitenkin tien päällä, Rita Inkiläinen kertoo. Kohta sähköpostiin kilahtaa viesti. Tiistaina pitäisi lastata perävaunullinen Espanjasta tulevia vihanneksia ja viedä ne Turkuun. En ole vielä kertaakaan nähnyt liikenteessä keskisormea näyttävää naista. Yhteydet ja tilannetiedot toimeksiantajiile hoituvat tietokoneella, joka on mukana matkassa. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 11
kuolemanriskien kärjessä vain miehiä Jos liikenne turvallisuustyöllä olisi vain yksi kohderyhmä, se olisi miehet. Eri tilastoja tarkasteltaessa miehet valtaavat riskeillä ja onnettomuuksilla mitatessa kärkipaikat. TEKSTI: PASI ANTEROINEN KUVA: PAULIINA SJÖHOLM Uuden liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelutyöhön liittyy paljon tilastojen läpikäymistä. Liikenneturva perkasi vuoden 2009 lopussa onnettomuustilastoja perinpohjaisesti. Osana tätä työtä kartoitettiin kuolemien ja loukkaantumisien kehitystä eri tienkäyttäjä- ja ikäryhmissä sekä erityisiä riskiryhmiä. Väestöön suhteutettuja riskejä tarkastellen syntyivät ns. TOP 10 -listat, joissa listattiin kymmenen altteinta liikkujaryhmää kuoleman- ja loukkaantumisriskin mukaan. Luvut perustuvat Tilastokeskuk- Väestöön suhteutettuna miesten kuoleman riski liikenteessä on kolminkertainen naisten riskiin verrattuna. 12 LIIKENNEVILKKU 1 2010
Kuolleet / 100 000 as. Loukkaantuneet / 100 000 as. Kuolemanriski 10 suurinta ryhmää Mies, ha. kuljettaja 18-20 v. Mies, ha. kuljettaja 65-74 v. Mies, ha. kuljettaja 75 v.- Mies, ha. kuljettaja 45-54 v. Mies, ha. kuljettaja 21-24 v. Mies, ha. matkustaja 15-17 v. Mies, ha. kuljettaja 25-34 v. Mies, ha. matkustaja 18-20 v. Mies, jalankulkija 75 v.- Mies, ha. kuljettaja 55-64 v. Loukkaantumisriski 10 suurinta ryhmää Mies, mopo 15-17 v. Mies, ha. kuljettaja 21-24 v. Mies, ha. kuljettaja 18-20 v. Mies, ha. matkustaja 18-20 v. Nainen, ha. kuljettaja 18-20 v. Nainen, ha. matkustaja 18-20 v. Nainen, mopo 15-17 v. Nainen, ha. matkustaja 15-17 v. Mies, moottoripyörä 15-17 v. Mies, ha. kuljettaja 25-34 v. sen vuosina 2005 2008 tilastoimiin tieliikenneonnettomuuksiin. Riskiryhmät selvitettiin luokittelemalla tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneet ja loukkaantuneet iän, liikkumismuodon ja sukupuolen mukaan. Eri riskiryhmiä syntyi jaottelulla 192. Ryhmistä 96 on miesten ja 96 naisten muodostamia. Yhteistä kymmenelle suurimman kuolemanriskin omaavalle joukolle on yksi asia ne kaikki koostuvat miehistä. Kokonaisuudessaan miesten väestöön suhteutettu kuolemanriski liikenteessä onkin kolminkertainen naisten riskiin verrattuna. Nuoret kärjessä Kuolemanriskeissä mitattuna lähes kaikki kymmenen kärjessä olleista ryhmistä ovat henkilöautoa ajavia tai matkustajina olevia miehiä. Kaksi suurinta riskiryhmää edustavat tielläliikkujien kahta ääripäätä ajokokemuksen, asenteiden ja fyysisten ajoedellytystensä suhteen. Kuolemanriski on suuri sekä vastikään autoilun aloittaneilla nuorilla että ajokilometrejä usein runsaasti taittaneilla iäkkäillä autoilijoilla. Korkeimmillaan kuolemanriski on 18 20-vuotiailla. Se on lähes kolminkertainen koko miesväestöön verrattuna. Nuorten korkea riski on myös selkeästi havaittavissa 21 24-vuotiaiden nuorten ryhmässä. Yli 74-vuotiaiden miesten kuolemanriski liikenteessä on kaksinkertainen koko 1 2010 LIIKENNEVILKKU 13
väestön miehiin verrattuna. Tämä ikäryhmä onkin riskialtis liikkumismuodosta huolimatta. Iäkkäiden mieskuljettajien riski on kaksinkertainen kaikkiin mieskuljettajiin verrattuna. Myös jalankulkijoina ja pyöräilijöinä riski kaikkiin jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin verrattuna on korkeampi. Henkilöautojen hallitseman listan ainoa poikkeus ovat iäkkäät jalankulkijat. Naisten riskiryhmistä lähimpänä kymmenen kärkeä ovat 18 20-vuotiaat henkilöautossa matkustavat. Heidän kuolemanriskinsä oli 100 000 asukasta kohden 4 henkeä. Loukkaantumisriski jakautuu tasaisemmin Loukkaantumisten osalta miesten ja naisten välinen ero ei ole yhtä selkeä. Silti miesten väestöön suhteutettu loukkaantumisriski on puolitoistakertainen naisiin verrattuna. Miesten väestöön suhteutettu loukkaantumisriski liikenteessä on 195 loukkaantunutta 100 000 asukasta kohden. Naisten vastaava loukkaantumisriski on 132. Korkein loukkaantumisriski on 15 17-vuotiailla pojilla. Se on koko väestön miehiin verrattuna nelinkertainen. Liikkujaryhmistä loukkaantumisriskin kärjessä ovat 15 17-vuotiaat miehenalut mopoilla. Toiseksi suurimmat riskit syntyvät, kun mopoista siirrytään autoihin täysi-ikäisyyden kynnyksen jälkeen. 18 20-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien loukkaantumisriski on yli kolminkertainen koko väestön mieskuljettajiin verrattuna. Loukkaantumisen riskejä listatessa mukana on myös useampia naisryhmiä. Naisten loukkaantumisriski on suurimmillaan 18 20-vuotiailla henkilöauton naiskuljettajilla. Se on yli nelinkertainen koko väestön naiskuljettajiin verrattuna. Loukkaantumisriski on korkea myös 15 17-vuotiailla mopotytöillä. Loukkaantumisriskejä tarkasteltaessa on sukupuolen sijaan kuitenkin huomionarvoista, miten vahvasti nämä riskit kasaantuvan nimenomaan nuorille, pääsääntöisesti 15 24-vuotiaille. KOMMENTTI Varmaa tietoa vai tilastollista harhaa? Tilastojen tarkoitus on yksinkertaistaa ja saada monimutkaiset asiat yhteismitalliseen, helposti silmäiltävään muotoon. Joskus onnistutaan tekemään juuri päinvastoin. Toimiakseen tilastot kadottavat paljon sellaista tietoa, joka on tärkeää ja merkittävää. Tilastot siis yleistävät. Siksi tieliikenteen kuolemanriskien ja loukkaantumisriskien käsittely antaa vain joitain suuntaviivoja siitä, millaisia liikenteemme riskit ovat. Tähän tilastoon voitaisiin kuitenkin tehdä loputon määrä huomioita, painotuksia ja rajoituksia. Suurin näitä riskitilastoja muokkaava piilevä tekijä lienee alkoholi. Rattijuopumus on mukana yli neljänneksessä tämän tilastokatsauksen onnettomuuksista pääsääntöisesti miesten onnettomuuksissa. Nuorten kolareiden riskejä voidaan selittää ajokokemuksen puutteella tai nuoruuteen liittyvillä kilpailun ja kokeilunhalun motiiveilla. Toisaalta nuorten ajoneuvot ovat vanhempia ja turvattomampia kuin esimerkiksi keski-ikäisten. Iäkkäiden riskejä nostavat iän myötä lisääntyvät ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ja kehon hauraus. Kolarit ovat vanhemmalla iällä vaarallisempia, vaikkakin ajotapa usein turvallisempi. Liikkumismuodoista henkilöauto korostuu, koska se on tyypillinen liikkumisväline. Jos liikutut kilometrit otettaisiin kokonaisuudessaan huomioon, saisimme toisenlaisen käsityksen liikkumismuodon turvallisuudesta. Vaikka tilastoja on siis tarkasteltava aina varauksella, on huolestuttavaa, että kuolemanriskien kymmenen kärjen sijat menevät kaikki miehille. Miten puramme miesten kolarisuman? PASI ANTEROINEN 14 LIIKENNEVILKKU 1 2010
Ruotsissa kehitetään ikäkuljettajien arviointia Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi on olennainen osa Ruotsin liikenne turvallisuus työtä. Ruotsissa ajo-oikeudelle ei ole määritelty maksimi-ikää, joten arvioinnin merkitys korostuu. TEKSTI: JOHANNA HOLMSTRÖM-BENFODDA KUVA: SHUTTERSTOCK Ruotsissa iäkkäiden kuljettajien ajoterveyden arviointiin on erikoistunut Karolinska Institutetin liikennelääketieteellinen keskus. Tarve tällaiselle keskuksille oli ollut olemassa jo jonkin aikaa, kertoo Liikenneturvan iäkässeminaareissa vieraillut liikennelääke tie teellisen keskuksen psykologi Catarina Lundberg. Karolinska Institutetin liikennelääketieteellisen keskuksen yksikönjohtajana toimiva Lundberg kertoo, että keskuksen perustaminen tapahtui osittain huolestuneiden omaisten sekä ylikuormittuneiden lääkäreiden pyynnöstä. Lääkäreillä ei ollut aikaa eikä omasta mielestään myöskään riittävää osaamista jokaisen ikäkuljettajan arvioimiseen. Ikäihmisten ajokyvyn ja terveyden arvioinnin haaste on todellinen ja kasvava. Yhä useammat potilasraportit kertovat potilaista, jotka eivät enää täytä ajo-oikeuteen tarvittavia lääketieteellisiä vaatimuksia ikääntymiseen liittyvien sairauksien vuoksi. Lundbergin mukaan näemme vain jäävuoren huipun. Hän viittaa kyselytutkimukseen, johon vastanneista lääkäreistä vain 18 prosenttia oli omasta mielestä pätevä arvioimaan iäkkään autoilijan ajoterveyden oikein. Suomessa vastaava luku on 23 prosenttia. Suomessa vastuu ajokyvyn määrittelystä on yhä yksittäisillä lääkäreillä, eikä yhtenäistä arviointijärjestelmää sellaisenaan ole. Siksi arviot pätevästä kuljettajasta voivat vaihdella suuresti. Laaja kuva ajokyvystä Lääkärit ovat havainneet ongelmalliseksi havaita rutiininomaisessa lääkärintarkastuksessa esimerkiksi kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ongelmia, erityisesti kun ne ilmenevät stressitilanteissa kuten ajamisessa. Näitä tilanteita pyritään Karolinska Institutetissa järjestämään simulaattorien avulla. Yhdistämällä perusteellinen lääkäritarkastus, johon kuuluu haastattelu, näöntarkastus, muistitestejä, lääkehistorian selvittäminen, neurologisten funktioiden testaaminen sekä ajokoe, saadaan laaja kuva kuljettajan ajokyvystä sekä teoriassa että käytännössä. Ruotsissa ajo-oikeudelle ei ole määritetty maksimi-ikää. Kortin saa pitää elämänsä loppuun asti, mikäli ei joudu ajamisellaan viranomaisten kanssa ongelmiin. Ikään perustuvia rutiinitarkastuksia tai velvoitteita ajokortin uusimisesta ajokokeella Ruotsissa ei ole. Lundberg tutki väitöskirjassaan yli 65-vuotiaita tieliikenneonnettomuuksissa kuolleita henkilöitä ja löysi puolessa tapauksista alustavia merkkejä Alzheimerin taudista. Dementoitunut henkilö voi näyttää omaavan hyvän ajokyvyn. Ohjauspyörän, vaihteiden ja kytkimen käyttö ovat selkäytimessä, sanoo Lundberg. Dementia kuitenkin vaikuttaa muistiin ja aiheuttaa ongelmia vaativissa tilanteissa kuten risteyksissä. Tällöin kuljettaja katsoo vasemmalle ja oikealle risteyksessä, aivan kuin hän on oppinut tekemään, mutta katseen siirtyessä oikealle hän on jo unohtanut, mitä vasempaan katsoessaan näki. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 15
Miehen rankka Miehen elämä on voiman ja taidon näyttämistä. Auton ratissakin mies monesti kilpailee itsensä ja muiden kanssa. TEKSTI: VESA VILLE MATTILA KUVAT: JOHANNA KANNASMAA Vanhan kansanviisauden mukaan ihminen ajaa kuten elää. Liikennepsykologian asian tun tija allekirjoittaa ajatuksen. Ihmisen toimintatapa ja persoonallisuus ovat varsin pysyviä, joten käyttäytyminen liikenteessä heijastaa hänen muuta elämäänsä, sanoo Turun yliopiston liikennepsykologian tutkimusryhmän erikoistutkija Sirkku Laapotti. Liikenne ei tee meistä mitään hirviöitä auton ratissa, mutta se voi tuoda esille muuten piilossa pysyviä piirteitä. Kaupan kassajonossa harvoin kehtaa näyttää keskisormea, autossa kori kuitenkin suojaa ja vauhti vie nopeasti tilanteesta pois. Voima ja taito näytille Laapotti varoittaa yleistämästä liikaa miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja koske- 16 LIIKENNEVILKKU 1 2010
rooli Malli ratinkäyttöön opitaan omalta isältä. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 17
Roolimallit omaksutaan helposti jo lapsena. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Joten turvavyö kiinni ennen liikkeelle lähtöä, isukki! via kuvauksia. Yksilöt kun voivat joko julkisesti tai salaa käyttäytyä tyystin toisin kuin stereotypiat ja enemmistö. Silti hän arvioi miehen roolin aika rankaksi. Miehenä elämisen problematiikka kiertyy paljolti kilpailuun, voiman ja taidon näyttämiseen. Pidän miesten maailmaa yhä edelleen varsin kovana, vaikka nykyään sekin sallii enemmän erilaisuutta itsensä ja sukupuolensa ilmaisussa kuin ennen. Oman mausteensa soppaan tuovat miehen monenlaiset roolimallit. Liikenteessä erityisesti kilpa-autoilun sankarikuskien hehkuttaminen lisää mattimeikäläisten näyttämisen paineita. Mutta voisiko kilpailua auton ratissa kanavoida johonkin muuhun kuin kaahailuun? Menestyminen kilpailussa perustuu paljolti näkyvyyteen ja näyttävyyteen. Niinpä esimerkiksi lähinnä omassa lompakossa näkyvästä taloudellisesta ajotavasta ei hevin saa luontevaa kilpailun aihetta, Laapotti sanoo. Miehet kasvavat kiinni liikenteeseen Yhteiskunta tasa-arvoistuu koko ajan, silti liikenne tuntuu tiukasti pysyvän miesten en reviirinä. Yksi syy lienee se, että miehet et kerta kaikkiaan kasvavat kiinni autoihin ja liikenteeseen jo pieninä poikina. Myöhemmin miehet hakeutuvat naisia ia enemmän suunnittelemaan, rakentamaan amaan ja huoltamaan sekä autoja että liikenneratkaisuja. Laapotin mukaan se selvästi näkyy niin yksityisautoilun suosimisena kuin tojen teknisten ominaisuuksien korostami- au- sena. Vaikka naiset nykyään hankkivat ajokortin liki yhtä usein kuin miehet, he edelleen muodostavat enemmistön joukkoliikenteen käyttäjäkunnasta. Ja vaikka tilastoista perattaisiin ammattiautoilijat joista valtaosa on miehiä miehet ajavat huomattavasti enemmän kuin naiset. Vuosien mittaan tästä tilanteesta kehkeytyvä kierre vahvistuu molempiin suuntiin. Kilometrien kertyessä ajotaito kohentuu, ajamattomuus puolestaan lisää ainaista epävarmuutta. Riskinotto ratissa miesten mieleen Tunnettu tosiasia on, että miehet ottavat rohkeammin riskejä kuin naiset. Erilaisten innovaatioiden ja strategioiden edistämisessä riskinottokykyä tarvitaan, sen sijaan liikenteessä siitä koituu vain harmeja. Erityisesti nuoret miehet luottavat vahvasti omiin kykyihinsä, he haluavat elää juuri tätä hetkeä ja kokeilevat nokkimisjärjestystä ryhmässään. Naiset puolestaan pelkäävät ja näkevät liikenteessä enemmän vaaroja kuin miehet. Se heijastuu riskinottoon ratin takana. 18 LIIKENNEVILKKU 1 2010
Naisten on sosiaalisesti ja perinteisen roolinsa mukaisesti helppo ajaa hiljaa ja varovaisesti. Kukaan ei kummastele sitä. Tarpeen tullen he ovat silti vapaita ottamaan riskejäkin, Laapotti tuumii. Asiantuntijan mukaan nuorten miesten riskin otto liikenteessä varmasti vähentyy, jos autoilun ja liikenteen merkitys heidän elämässään pienenisi oleellisesti nykyisestä. Siihen suuntaan ohjaavat nykyiset trendit, kuten ympäristökysymykset sekä yksilön elämän ja perheen arvostus. Ekologisuus panee pätemään muualla Myös ajoneuvon valinta erottaa miehen ja naisen. Mies tutkailee mielellään tehoja ja muita mittaustuloksia, nainen taas turvallisuuteen ja ulkonäköön liittyviä seikkoja. Kiinnostusten erot kertovat selvästi, mitä muita arvoja autoilusta haetaan kuin liikkumista paikasta toiseen. Laapotti ei usko liikenteestä koskaan kehittyvän naisille samanlaista pätemisen kenttää kuin miehille. Sen sijaan taustalla vahvistuu vähitellen kaikkia koskeva muutoksen mahdollisuus. Huoli ympäristön tulevaisuudesta yhdistää sukupuolia, mikä varmasti näkyy myös autoilussa. Esimerkiksi Ruot- Tutkija Sirkku Laapotti pitää miesten maailmaa varsin kovana. 1 2010 LIIKENNEVILKKU 19
sissa suurimmissa kaupungeissa ajokortti ei enää kiinnosta nuoria entiseen malliin. Tosin se ei välttämättä aiheudu pelkästään ympäristöllisistä, vaan myös taloudellisista kysymyksistä. On myös muistettava, että suurissa kaupungeissa joukkoliikenne toimii sujuvammin kuin yksityisautoilu. Suuntaus kohtia pienempiä autoja ja ekoautoilua ottaa jatkossa miehestä mittaa toden teolla. Kun pätemisen sarka liikenteessä uhkaa kovasti kaventua, sitä pitänee entistä enemmän hakea jostakin muusta. Yhdenmukainen viesti ja tiukka toleranssi Kaikkien teillä liikkuvien miesten ja naisten turvaksi Laapotti peräänkuuluttaa yhteiskunnalta perinpohjaista turvallisuusajattelua. Monissa liikenteen käytännön ratkaisuissa meillä ei ole taustalla todellista turvallisuusajattelua, vaan viesteihin sisältyy vaarallista kaksoisviestintää. Alkoholi on kielletty liikenteessä, mutta silti oluen tai pari voi ottaa ennen rattiin tarttumista. Kaahaajia paheksutaan, joskin saahan sitä vähän ajaa ylinopeutta. Supertehokkaita moottoripyöriä sallitaan myytävän, vaikka samalla toivotaan, ettei tehoja kokeiltaisi liikenteessä. Laapotti muistuttaa radikaaleista keinoista turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi alkolukko ja älykäs nopeudenrajoitin voidaan nykyään teknisesti toteuttaa mutta niitä ei haluta ottaa käyttöön. Toiminnan mies menee eikä meinaa SUKUPUOLTEN ARVOMAAILMOJEN erot sekä säilyvät että muuttuvat. Yhä edelleen mies arvostaa suoraviivaista tekemistä ja kilpailua, vaikka yhteiskunta vaatii vuorovaikutusta ja luovuutta. Aamuhämärästään asti ihmiskunta on arvostanut esimerkiksi suvun jatkamista, ravinnonsaantia ja vahvojen yhteisöjen muodostamista. Miehiltä se on vaatinut taistelemista, metsästämistä ja liikkumista. Vaikka elämisen ja työnteon muodot ovat parin viime sukupolven aikana radikaalisti muuttuneet, miehen arvomaailman ytimessä piilevät vieläkin valta ja suoriutuminen. Pitää pärjätä, olla tehokas ja ottaa toisesta mittaa. Lapset oppivat mallit ja asenteet vanhemmiltaan. Pieni poika seuraa, miten isä käyttäytyy ratissa ja ottaa siitä oppia. Miehen saa helposti kilpailemaan lajissa kuin lajissa. Erityisen tärkeää on pärjätä niissä yhteisöissä, joissa miehet toimivat tiiviisti yhdessä. Se vahvistaa asemaa näiden yhteisöjen hierarkiassa. Työstään ja harrastuksistaan mies suoriutuu tekemällä, ja tekemiseen tarvitaan välineitä työkaluja, koneita, laitteita, systeemejä. Myös tunteitaan mies osoittaa tekemällä. Kodin pikkukorjausten tekeminen on miehen epäsuora tapa kertoa, kuinka paljon hän perheestään välittää. Oppiminen on miehenkin tie Nykyinen tiheää vuorovaikutusta, merkitysten tajuamista ja luovuutta edellyttävä maailma sopii paremmin naisten 20 LIIKENNEVILKKU 1 2010