Koivulahden oppimiskeskus

Koivulahden oppimiskeskus Kaavaselostus Kaavoitusosasto 12.12.2017, 6.6.2018, 12.12.2018 Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xxxxx KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 12 JA 20

Koivulahti, korttelit 12 ja 20 0 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 12 ja 20 Asemakaavan muutos koskee Kvevlaxin kylässä sijaitsevia kiinteistöjä RN:o 1:128, 2:38, 2:74, 2:95, 2:102, 2:204, 2:269, 2:344, 2:9, 4:87, 8:6, 11:59, 878:1, 876:2 ja 49900599030001. Yhteystiedot: Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 06 327 7111 (vaihde) Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee noin 8,9 hehtaarin suuruista aluetta Koivulahden keskustassa 11 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kortteleissa sijaitsevat Kvevlax skola, Kvevlax förskola, muutama asuinrakennus sekä lähetysseurakunta Kvevlax Missionskyrka ja Elimseurakunta. Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta.

Koivulahti, korttelit 12 ja 20 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle ja mahdollistaa tarkoitustenmukaisten ja turvallisten liikenneyhteyksien, pysäköintialueiden ja saattopaikkojen toteuttaminen. Samalla yksi tontti varataan päiväkotia varten ja muutama asuintontti päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. Kaavaa koskevat päätökset: o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. o Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 3.1. 1.2.2018. o Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.6. 6.7.2018. o Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen o Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo 4.2.3 Osallistuminen kaavaprosessiin ja vuorovaikutus 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.1.1 Palvelut 5.1.2 Liikennejärjestelyt 5.1.3 Aluevaraukset 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Yleistä 5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta C. Seurantalomake D. Vastineet kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuusto hyväksyi 30.3.2015 kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelua varten asetettiin työryhmä marraskuussa 2015. Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. Suunnitelmasta saatiin mielipide yksityishenkilöltä ja lausunto Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.1. 1.2.2018. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 mielipidettä ja 9 lausuntoa. Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.6. 6.7.2018. Kaavaehdotuksesta saatiin 3 muistutusta ja 4 lausuntoa. 2.2 Asemakaava Korttelit muodostavat noin 8,9 hehtaarin suuruisen alueen Koivulahden keskustassa noin 11 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Asemakaavan muutoksella aluetta laajennetaan länteen ja etelään, jotta luodaan edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle. Samalla parannetaan liikenneyhteyksiä, pysäköinti- ja saattoalueita sekä pihaalueita. Oppimiskeskuksen tontin eteläpuolelle varataan yksi tontti opetustoimintaa palvelevia rakennuksia varten, ja tontille on mahdollista sijoittaa päiväkoti. Asemakaavan muutokseen sisällytetään myös muutamia yksityisiä asuintontteja sekä lähetysseurakunnan Kvevlax Missionkyrkan ja Elim-seurakunnan tontit. Näillä tonteilla tehdään muutamia pienempiä muutoksia. Kuva 2. Kaavanmuutoksen rajaus.

4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavanmuutos koskee lähinnä Kvevlax skolan YO-1-tonttia sekä koulun eteläpuolella olevaa MT-aluetta (maa- ja metsätalousaluetta), joka osoitetaan YO-1-alueeksi. Kaavaan sisällytetään muutama asuintalo YO- 1-alueen itäpuolella. Tontit päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. Tontti 1 jaetaan kahdeksi tontiksi, joista toinen jää asuintontiksi (AO-5), ja toisesta tulee varastorakennusten tontti (TV). Kaavan toteuttamisesta vastaa pääasiassa Mustasaaren kunta. Koulun muutostyöt ovat käynnistyneet vuonna 2017, ja uudisrakennusosa valmistui koulun alkamiseen mennessä 2018. 1970-luvun osien kunnostustöiden pitäisi valmistua kesäkuussa 2019. Smedjan, vanha koulu ja opettajien asunnot on purettu. Kunta vastaa myös YO-tonttien pihajärjestelyiden ja alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun päätös kaavan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Koivulahti on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 15 kilometriä Vaasasta pohjoiseen. Kylässä on noin 1 500 asukasta. Asemakaavan korttelit ovat osittain rakennettuja, ja korttelin 12 tontilla 1 sijaitsevat Kvevlax skola ja Kvevlax förskola. Entinen koulu koostui 1900-luvun alussa rakennetusta vanhasta osasta, 1970-luvun lopulla rakennetusta päärakennuksesta ja entisestä kotiteollisuuskoulusta. Esikoulu toimii entisen kotiteollisuuskoulun kansliatiloissa. Koulussa on tällä hetkellä 129 oppilasta vuosiluokilla 1 6. Esiopetuksessa on 22 lasta. Uutta koulua rakennetaan parhaillaan, ja koulun on tarkoitus olla valmis kokonaisuudessaan kesäkuussa 2019, jolloin myös 1970-luvun osan kunnostustyöt valmistuvat. Smedjan, vanha koulu ja opettajien asunnot on purettu. Folkhälsan järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa tällä hetkellä Elimseurakunnan tiloissa. Koulun eteläpuolella on tällä hetkellä peltoalueita ja kaakkoispuolella pari asuintaloa ja rakentamaton asuintontti. Koulun pohjoispuolella sijaitsevalla tontilla 2 on Kvevlax Missionskyrka sekä itäpuolella Elim-seurakunta ja yksi omakotitalo. Korttelin pohjois- ja koillispuolella on pieni viheralue. Myös nämä alueet sisältyvät asemakaavan muutokseen. Korttelin etelä- ja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, yksittäisiä asuintaloja ja kolme rivitaloa. Korttelissa 20 on kaksi rakennettua asuintonttia ja yksi rakentamaton tontti. Nämä sisällytetään kaavaan, ja tontit päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. Alueen pohjoispuolella sijaitsee pientaloalue, jolla on lähinnä 1980-luvun alkupuolella rakennettuja taloja.

5 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole tehty luontoinventointia. Kortteli on suurimmaksi osaksi rakennettu, joten korttelissa ei ole luonnontilaisia alueita. Korttelin eteläja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, jotka on osittain sisällytetty kaavaan (kuvat 4 ja 5). Luontoselvitys on tehty osana käynnistynyttä osayleiskaavaprosessia, ja selvityksen mukaan oppimiskeskuksen kaavan alueella ei ole suojeltavia lajeja tai biotooppeja. Kuva 3. Saattoalue Funisbackantiellä. Kuva 4. Laajennusalue länteen.

6 Kuva 5. Laajennusalue nykyisen koulutontin eteläpuolella. Kuva 6. Oppimiskeskus etelästä kuvattuna.

7 Kuva 7. Näkymä länteen (kaavan ulkopuolella). Kuva 8. Oppimiskeskus lännestä kuvattuna. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Korttelin 12 tontilla 1 oli

8 koulurakennus, joka on rakennettu osittain 1900-luvun alussa ja osittain 1970-luvun alussa. Tontilla oli myös vanha kotiteollisuuskoulu ja entisiä opettajien asuntoja. Smedjan, vanha koulu ja opettajien asunnot on purettu. Rakennuksissa toimii esikoulu ja alakoulu (vuosiluokat 1 6). Koulutontin pohjoispuolella on Kvevlax Missionskyrka ja itäpuolella Elimseurakunta sekä yksi asuinrakennus. Pohjoispuolella oleva lähiympäristö on asemakaavoitettu, ja alueella on pääosin 1980-luvulla rakennettuja pientaloja. Koulun etelä- ja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, aiemmin kotiteollisuuskoulun asuntolana toimineet kolme rivitaloa sekä muutamia asuintontteja. Asuintontit sisällytetään asemakaavaan. Alueen tiet ovat asemakaavateitä. Koululle suuntautuu paljon liikennettä sekä Kosköntieltä että Herrgårdsbackantieltä, kun vanhemmat kyyditsevät lapsiaan kouluun ja koulutaksi liikennöi naapurikylistä. Kuva 9. Koulutontin leikkialue, jolla puusto säilytetään. Kuvattu kohti Kvevlax Missionskyrkaa.

9 Kuva 10. Elim-seurakunta oikealla, lämpökeskuksen ja koulutontin laajennusalue vasemmalla. Kuva 11. Lämpökeskuksen tontti Veistotieltä kuvattuna. Kuva 12. Koulupolun rivitalot.

10 Kuva 13. Kvevlax Missionskyrka. Rakennettu kulttuuriympäristö Alue sisältyy laadittuun Koivulahden kulttuuriympäristöselvitykseen. Selvitys on laadittu keväällä 2018 käynnistettyä osayleiskaavaprosessia varten. Kaava-alueella kaksi rakennusta sijaitsevat sk-alueella, kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella. Nämä rakennukset on sijoitettu luokkaan 2A, ja ne saavat asemakaavassa merkinnän sk-1 (kaupunki- ja kyläkuvallisesti tärkeä alue, jolla uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiireisiin). Kuva 14. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on rakennuksia, jotka sisältyvät vuonna 1996 laadittuun kunnan vanhan rakennuskannan inventointiin. Asemakaava-alueella sijaitsee kohde numero 19 eli vuonna 1895 rakennettu maalaistalo, jolla on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Maatalo sijaitsee Herrgårdsbackantien varrella koulualueen eteläpuolella. Rakennusinventoinnin kohteilla numero 17 ja 18 ei ole erityisiä arvoja, ja ne sijaitsevat asemakaava-alueen ulkopuolella. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan kaava-alueen itäisimmässä osassa oleva AO-5-tontti ja uusi YO-1-tontti sijaitsevat ma-alueella (maisemallisesti arvokas peltoalue).

11 Kuva 14. Etualalla korttelin 20 tontti 3 (rakentamaton) ja taustalla tontit 1 ja 2. Kuva 15. Korttelin 20 tontin 2 ulkorakennukset oikealla, tontin 1 ulkorakennukset taustalla. Etualalla päiväkotitontti. Kuva 16. Korttelin 20 tontin 4 ulkorakennukset. Tontille on osoitettu varastorakennusten merkintä TV. Kuva 17 A. Ote kunnan vanhan rakennuskannan inventoinnista.

12 Kuva 18 B. Ote kunnan osoitekartasta, johon on merkitty inventoinnin mukaan vanhaan rakennuskantaan kuuluvat rakennukset. 3.1.4 Maanomistus Alue, jota kaavanmuutos koskee, on osittain yksityisessä ja osittain kunnan omistuksessa (kuva 19). Kuva 19. Kunnan omistamat maa-alueet.

13 3.1.5 Tekninen huolto Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Kaava-alueella olevat rakennukset on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. Korttelin 20 asuintaloja lukuun ottamatta kaikki rakennukset on liitetty kunnan viemäriverkkoon. Korttelin 20 tontin 1 omistaja on hakenut Länsirannikon ympäristöyksiköltä vapautusta kunnan viemäriverkkoon liittymisestä, mikä kuormittaa naapurikiinteistöä (tontti 2), sillä tonteilla on yhteinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Asia käsitellään syksyllä 2018. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.4.2018. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Maakuntakaava Maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Koivulahden keskusta on merkitty kaavassa taajamatoimintojen alueeseen (A) kuuluvaksi. Koivulahden kylä on merkitty myös keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, ja se sijaitsee kaupunkikehittämisen vyöhykkeellä (kuva 20). Kuva 20. Ote maakuntakaavasta.

14 Yleiskaava Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu keväällä 2018. Edellinen Koivulahden osayleiskaava hyväksyttiin 11.11.1999. Osayleiskaavassa alueella on merkinnät PY, julkisen hallinnon alue, MT, VL, AM ja AP, pientalovaltainen asuntoalue (kuva 21). Kuva 21. Ote Koivulahden osayleiskaavasta. Asemakaava Koulutontti kuuluu 10.6.2013 hyväksyttyyn asemakaavaan (kuva 22), jossa koulutontilla on merkintä YO-1, opetustoimintaa ja lasten päivähoitoa palvelevien rakennusten korttelialue. Funisbackantien eteläpuolisella peltoalueella on 26.1.1989 vahvistetussa rakennuskaavassa (kuva 23) merkintä MT, maatalousalue. Tiet sisältyvät kaavoitusjaoston 31.8.1998 hyväksymään rakennuskaavaan. Funisbackantien länsipuolinen alue ei sisälly mihinkään voimassa olevaan asemakaavaan.

15 Kuva 22. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kuva 23. Ote voimassa olevasta rakennuskaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.6.2013. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa. Karttaa on

16 täydennetty, ja kaavoitusinsinööri Barbara Påfs on hyväksynyt täydennetyn kartan 30.11.2017. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.11.2016. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelu on tehty työryhmässä, joka asetettiin 30.11.2015. Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamisen tavoitevuodet ovat 2018/2019. Kaavanmuutoksella halutaan luoda edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle. Kunnanvaltuuston 30.3.2015 hyväksymien kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevien periaatteiden mukaan Koivulahti on yksi kunnan kuudesta oppimiskeskuksesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnitteluun osallisia ovat maankäyttö- ja rakennuslain 62. :n mukaan: - alueen maanomistajat - Mustasaaren kunnan asukkaat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunta: kunnanhallitus, yhdyskuntarakentamisen lautakunta, rakennuslautakunta, sivistyslautakunta ja Länsirannikon ympäristöyksikkö - Etelä-Pohjanmaan ely-keskus - Pelastuslaitos - Pohjanmaan museo - Koivulahden, Petsmon, Hankmon, Kuni Vassorin ja Veikkaalan vanhempainyhdistykset. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Pohjalaisessa ja Vasabladetissa, kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Kunnanvaltuusto hyväksyi 30.3.2015 kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelua varten asetettiin työryhmä marraskuussa 2015. Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021.

17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää tarvittaessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.1. 1.2.2018. Kaavaluonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja 10 mielipidettä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan sekä kaavamerkintöihin ja kaavamääräyksiin on tehty joitain tarkistuksia. Lähetysseurakunnan tontti oppimiskeskuksen tontin pohjoispuolella sisällytetään kaavaan, ja sen tonttirajaa tarkistetaan hieman pohjoisen suuntaan, mikä mahdollistaa uuden liittymän Pohjoiselta Funisbackantieltä. Lämpökeskuksen (EN-tontti) enimmäiskorkeudeksi muutetaan 9 metriä ja väritys muutetaan punaiseksi. Kaavaan osoitetaan johtoalueet. Funisbackantien nimeksi tulee Eteläinen Funisbackantie ja Pohjoinen Funisbackantie. Pohjoisen Funisbackantien tiealuetta tarkistetaan hieman lähetysseurakunnan tontin kohdalla. Oppimiskeskuksen tontille, Pohjoisen Funisbackantien saattoalueen itäpuolelle, on lisätty kaavamerkintä puuston säilyttämisestä. Alueella on ennestään merkintä le, joka muutetaan nyt käsittämään laajempi alue ja joka muutetaan merkinnäksi le/sp. Sk-merkintä (kaupunki- ja kyläkuvallisesti tärkeä alue) on muutettu merkinnäksi sk-1: kaupunki- ja kyläkuvallisesti tärkeä alue tai alueen osa, jolla uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Ajoyhteyttä Tanelintieltä oppimiskeskukselle tarkistetaan hieman niin, että myös korttelin 12 tontin 3 asukkaiden on mahdollista käyttää sitä. Korttelin 20 tontti 2 on jaettu kahdeksi tontiksi. Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.6. 6.7.2018. Kaavaehdotuksesta saatiin kolme muistutusta ja neljä lausuntoa. Vastineet ovat liitteessä D. Lähetysseurakunnan tonttia on pienennetty noin 811 m², mikä koskee ainoastaan kyseistä tonttia. Tontille on osoitettu ajoyhteys tontin pohjoispuolelta viheralueen kautta. Korttelin 20 aiempaa tonttia 2 ei ole jaettu kahdeksi tontiksi (kaavaedotuksen tontit 2 ja 4), vaan aiempi tontti 1 on nyt jaettu asuintontiksi ja varastorakennusten tontiksi. Muutos ei ole kuitenkaan kovin suuri, sillä uudelle tontille ei ole mahdollista rakentaa asuintaloa, vaan tontilla sijaitsevat ainoastaan varastorakennus, entinen talli ja sikala. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelu on tehty työryhmässä, joka asetettiin 30.11.2015. Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamisen tavoitevuodet ovat 2018/2019. Asemakaavan tavoitteena on luoda kokonaisuus alueen esiopetusta, perusopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa varten. Tielinjaukset, pysäköintiratkaisut, saattoalueet ja leikkialueet käydään läpi.

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus YO-1-aluetta laajennetaan 1,8524 hehtaarista 4,5834 hehtaariin, ja alueen tehokkuusluvuksi tulee 0,35. Rakennusoikeus kasvaa 9 262 k- m²:stä 16 041 k-m²:iin, josta koulutontin osuus on 11 963 k-m² ja päiväkotitontin loput 4 187 k-m². Muutoksen myötä koulusta on mahdollista kehittää laajemman alueen oppimiskeskus. Pitkällä aikavälillä koulun eteläpuolella olevalle tontille voidaan sijoittaa päiväkoti. Kaavassa osoitetaan alueet saatto- ja huoltoliikenteelle. Funisbackantie lakkautetaan keskikohdasta, ja alueelle on suunniteltu Herrgårdsbackantieltä uusi tie, jolla on myös saattoalueet koulubusseille, takseille ja henkilöautoille. Kaavan koillisosassa (Funisbackantie) on ennestään saattoalue, joka säilytetään. Myös oppimiskeskuksen tontin eteläosaan on osoitettu saattoalue aivan Veistotien lounaispuolelle. Huoltoliikenne lämpökeskukselle osoitetaan saattopaikalta/tieltä kaavan lounaisosassa ja Herrgårdsbackantieltä päiväkotitontin kaakkoisosassa. Alueelle tulee noin 40 työpaikkaa sekä 300 koululaista ja 45 52 esioppilasta. Pinta-ala (ha) YO-1, opetustoimintaa ja lasten päivähoitoa palvelevien rakennusten korttelialue 4,6061 16 121 YK, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue 0,6336 1 584 AO-1, erillispientalojen korttelialue 0,3322 332 AO-5, erillispientalojen korttelialue, perinteinen tyyli 0,9674 1 452 TV, varastorakennusten korttelialue 0,2841 568 EN, energiahuollon alue 0,2206 551 VL, lähivirkistysalue 0,9392 Tiealue 0,9519 Rakennusoikeus (k-m²) --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 8,9350 ha 5.1.1 Palvelut Kauppa, pankki ja kirjasto sijaitsevat noin 700 metrin päässä. Päiväkoti sijaitsee alle 600 metrin päässä. Hiihtolatu ja urheilukenttä sijaitsevat 500 metrin päässä koulualueesta. 5.1.2 Liikennejärjestelyt Erityistä huomiota on kiinnitetty liikennejärjestelyihin, jotka palvelevat koulutaksia ja lapsia kyyditseviä vanhempia. Osa Funisbackantiestä yhdistetään koulutonttiin. Kuten aiemmissa suunnitelmissa, Funisbackantiellä kaava-alueen pohjoisosassa on saattoalue, joka palvelee koulutaksia ja lapsia kyyditseviä vanhempia. YO-1-alueen keskellä on uusi alue saattoliikenteelle, ja Herrgårdsbackantieltä päiväkotitontin länsipuolella pääsee uudelle alueelle, joka on tarkoitettu bussiliikennettä ja lapsia kyyditseviä vanhempia varten. Funisbackantielle on tulevaisuudessa mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylä (kuten aiemmissa suunnitelmissa). Oppimiskeskuksen

19 tontin kaakkoisosaan ja päiväkotitontin pohjoisosaan on osoitettu pysäköintipaikkoja. Pitkällä aikavälillä Funisbackantie tulee Kosköntieltä saattoalueelle, ja tiennimeksi tulee Pohjoinen Funisbackantie. Funisbackantien eteläosa tulee Herrgårdsbackantieltä Veistotielle, ja tiennimeksi tulee Eteläinen Funisbackantie. Uusi saattoliikenteen ajotie tulee Herrgårdsbackantieltä Koulupolulle, joka yhdistetään tulevaisuudessa uusiin tielinjauksiin. 5.1.3 Aluevaraukset Koulurakennusta laajennetaan osalle entistä kenttää, jota on käytetty leikkeihin ja pallopeleihin. Tähän tarkoitukseen kaavassa varataan uudet alueet nykyisen kaavatien Funisbackantien itäpuolelle ja eteläpuolelle. Kyseinen tiealue on asemakaavassa yhdistetty YO-tontteihin. Vanhalle koulutontille on osoitettu myös pienempiä leikkialueita. Koivulahden keskustan alueelle on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma toukokuussa 2018. Asemakaavaan osoitetaan kaksi ohjeellista hulevesien viivytysaluetta, toinen VL-alueelle kaava-alueen itäosaan ja toinen koulutontin eteläosaan. Myös hulevesien virtaussuunnat on osoitettu nuolilla. Koulutontilla hulevesiverkko on putkitettu, ja putkista 2/3 johtaa etelään ja 1/3 itään. Korttelin 20 tontilla 2 sijaitsevalle vanhalle talolle on osoitettu sr-1- merkintä, koska talolla on rakennushistoriallista arvoa ja ympäristöarvoa. Kaavan länsiosaan Koulupolun pohjoispuolelle ja Stackholmsbäckenin varrelle on osoitettu pieni viheralue. Osalle viheraluetta on osoitettu istutusvyöhykkeen merkintä. Puita voidaan istuttaa suojaksi asutuksen ja koulualueen väliin. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Yleistä Kaavan toteuttamisella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä ja - turvallisuutta sekä mahdollistetaan suuri oppimiskeskus ja päiväkodin rakentaminen. 5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi rakennettu. Liikennejärjestelyjä, pysäköintialueita ja saattoalueita kehitetään, jotta ne toimivat myös oppilasmäärän kasvaessa, sillä oppilaat tulevat kävellen, pyörällä, bussilla, taksilla tai autolla vanhempien kyyditseminä. Pitkällä aikavälillä sekä koululaisten että esioppilaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Funisbackantie katkaistaan niin, että koulualueen poikki ei ole läpikulkuliikennettä. Osa oppimiskeskuksen huoltoliikenteestä tulee kuormittamaan Veistotietä. Liikennemäärä koulualueelle kasvaa, mutta ajoteitä on kolmesta eri suunnasta, joten liikennemäärä hajautuu jonkin verran. Bussit ajavat Herrgårdsbackantieltä uuden liittymän kautta Koulupolulle, joten ne eivät häiritse varsinaista koulualuetta. EN-tontille (energiahuollon alue) rakennettavasta lämpökeskuksesta

20 tulee noin 9 metriä korkea, joten se tulee näkymään osana maisemaa. Koska EN-tontti ja päiväkotitontti rajautuvat sk-alueeseen, tonteille on osoitettu määräys perinteisestä punaisesta värityksestä. Varastorakennusten tontille (TV) on jo rakennettu noin 400 m²:n ulkorakennus. Rakennus sijaitsee sk-1-aluemerkinnän sisäpuolella eli kaupunki- ja kyläkuvallisesti tärkeällä alueella, jolla uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Myös AO-5-tontit sijaitsevat sk- 1-alueella, joten niillä on sama määräys. Lisäksi näille tonteille ja TVtontille on osoitettu määräys, jonka mukaan rakennukset on sijoitettava niin, että ne muodostavat pihapiirin, ja rakennusten julkisivuvärin on oltava perinteinen punainen tai keltainen ja pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava puu. 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on suurelta osin rakennettu. Koska alueella ei ole luonnontilaisia alueita, asemakaavalla ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Maisemakuva muuttuu hieman, kun kaksikerroksisesta koulurakennuksesta tehdään kolmikerroksinen, sillä tontti sijaitsee lähiympäristöään korkeammalla. Myös lämpökeskuksesta tulee näkyvä osa ympäristöä. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhdenmukaiset ympäristöministeriön asetusten ja kunnan muiden kaavojen kanssa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa pääasiassa Mustasaaren kunta. Mustasaaren kunta huolehtii myös piha- ja liikennejärjestelyjen toteuttamisesta. Toteuttamisen alustava aikataulu päätetään, kun valtionavustus on myönnetty. 6.1 Toteutuksen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta ja rakennuslautakunta. Mustasaaressa 12.12.2017, 6.6.2018, 12.12.2018 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs Anne Holmback