Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831
Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015 Viitaunioni : Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) asukasmäärä 13 018 Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) asukasmäärä 18 718 Äänekoski (sote-integr.) asukasmäärä 20 077 JYTE-alue Perusterveydenhuollon vastuukuntamalli: Hankasalmi, Muurame, Uurainen, jossa Jyväskylä vastuukuntana. asukasmäärä 153 228 Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos: Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu asukasmäärä 45 732 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä asukasmäärä 24 547
Keski-Suomi (pl. Jämsä ja Kuhmoinen) Asukasluku 31.12.2014 251 178 Sote-henkilöstön lkm/10 000 asukasta vuonna 2014 513 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas vuonna 2013 /asukas vuonna 2013 3 515 (yht. 883 milj. ) Lähde: Tilastokeskus/Väestö, THL/Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Keski-Suomen shp:n kunnissa vuonna 2013, euroa/asukas
Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Keski-Suomen shp:n kunnissa vuonna 2013, euroa/asukas
Järjestämisratkaisu Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Itsenäinen juridinen oikeushenkilö -uusi hallinnontaso Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot, ei siis kuntien valitsemat edustajat Alueita on yhteensä enintään 19 Hallituksen päätös alueista lokakuussa Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan Sairaaloiden työnjakoa uudistetaan siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään
Sote-uudistuksessa ratkaistavia asioita Sopimukset Enintään 19 aluetta Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Palvelut Erityiskysymykset EU Muuta Omaisuus Integraatio PERUSTASO Rahoitus Perustuslaki Digitalisaatio Henkilöstö Hallinto ICT UUDISTUKSEN VAIHEISTUS ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN YKSIKANAVAINEN RAHOITUS HALLITUSOHJELMA SOTE-UUDISTUS
2015 2016 Keski-Suomen kunnat/työvaliokunta: Uuden palvelu - ja hallintomallin valmistelu Keski-Suomen sote-palveluita varten Keski-Suomen Sote 2020 KASTE-hanke: Sote-palvelumallit Johtaminen ja osaaminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Pilotoinnit 2015-16 Maakunnan uuden palveluverkon simulointi ja optimointi Lähipalveluista yhteisymmärrys/peruspalvelupainotteisuus Palveluohjausmallin/mallien luominen ja käyttöönotto PTH:n,ESH:n ja SOS integraation vähittäinen syveneminen Uudet palveluprosessit 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset, perheet, lastensuojelu 3. Monialainen kuntoutus Muutosjohtaminen, tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen Yhteisen Sote- tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen luominen Keski-Suomeen Arvioidut, yhteisiin prosesseihin sopivat kokeilut ja pilotit
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määriä ammattiryhmittäin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2012 Lähde: THL/ Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012
Keski-Suomen SOTE- valmistelu Kuntien päätöksenteon valmistelu Kunta kokous Valmistelutyön ohjaus ja koordinointi Työvalio kunta Keski-Suomen SOTEvalmistelu kuntien yhteistyönä Talous- ja tukipalvelut ICT Henkilöstö johtaminen ja -hallinto Palvelu tuotanto ryhmä Palveluohjaus ja Soteintegraatio Lähipalvelutja palveluverkko Vanhus palvelut Monialainen kuntoutus Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu
SHP:n kuntayhtymän purkaminen perussopimuksen mukaan (26 ) Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
SHP:n purkaminen Omaisuuden arvostus tulee selvittää loppuselvityksessä VAIHTOEHDOT: 1) Tasearvo => Onko mahdollinen? 2) Käypä arvo => Huomattava alijäämä? 26.10.2015 14
Nettovarallisuuden perusteella korvaus kunnille Entä jos nettovarallisuutta ei ole / se on negatiivinen? 26.10.2015 15
SHP:n nykyisten ja tulevien alijäämien kattaminen Pohjalla vuoden 2013 alijäämä + vuoden 2014 alijäämä + vuosien 2015 ja 2016 mahdolliset alijäämät + vanhan sairaalan arvostaminen käypään arvoon ( lisää alijäämää 60 70 miljoonaa? ) 1) SHP:n alijäämä on järkevää siirtää uudelle tuottajakuntayhtymälle 1) Edellytyksenä samat omistajakunnat 2) Kuntayhtymän alijäämä voidaan kattaa uuden kuntalain mukaan 1 + 4 vuoden aikana eli 2017-2021 2) Kerralla vuonna 2017 SHP:n purkautumisen yhteydessä 26.10.2015 16
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN OSUUDET PERUSPÄÄOMASTA 31.12.2013 Jäsenkunta Peruspääoma 31.12.2013 % Hankasalmi 986 295 2,06 Joutsa 861 295 1,80 Jyväskylä 24 411 140 50,90 Jämsä 0 0,00 Kannonkoski 541 959 1,13 Karstula 1 057 723 2,21 Keuruu 2 233 853 4,66 Kinnula 476 194 0,99 Kivijärvi 468 382 0,98 Konnevesi 520 250 1,08 Kuhmoinen 0 0,00 Kyyjärvi 365 559 0,76 Laukaa 2 772 846 5,78 Luhanka 170 618 0,36 Multia 359 706 0,75 Muurame 1 126 737 2,35 Petäjävesi 811 018 1,69 Pihtipudas 1 218 898 2,54 Saarijärvi 2 141 078 4,46 Toivakka 443 728 0,93 Uurainen 541 820 1,13 Viitasaari 1 889 694 3,94 Äänekoski 4 557 421 9,50 Yhteensä 47 956 215 100,00
Uuden sairaalan rakentaminen ja rahoitus 1) SHP:n taseeseen ennen 2017 2019 alkua ja sen jälkeen uudelle tuottajalle 2) Yhtiön perustaminen kiinteistöjen omistamisesta varten Onko yhtiömuodosta jotain lisäarvoa? 3) Kunnat maksavat investointikustannukset osana Sote-alueelle maksettavaa rahoitusta / erillisiä investointiosuuksina? 3) Mikäli kiinteistöistä ei kuntien kesken muuta sovita tulee SHP:n perussääntöä muuttaa siten että se keskittyy pelkästään kiinteistöjen omistamiseen 26.10.2015 18
Hallituksen reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista HE eduskuntaan Järjestämis - laki lausuntokierrokselle Sotejärjestämis-laki voimaan Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sote-alueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä.
Aluejakoja ja alueiden lukumääriä lkm Ohjaava taho Säädöspohja Eduskuntavaalien vaalipiirit 12 OM Perustuslaki (12 18), vaalilaki (13) Valtion aluehallinto: Aluehallintovirastot 6 VM VN asetus Valtion aluehallinto: ELY-keskukset 15 TEM+ muut VN asetus Sairaanhoitopiirit (ky) 20 STM Erikoissairaanhoitolaki Erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet 5 STM VN asetus Erityishuoltopiirit 15 STM VN asetus +Kårkulla Pelastuslaitokset 22 SM VN päätös Hätäkeskukset 6 SM, STM VN päätös Maakuntien liitot (ky) 18 TEM, YM (normiohjaus) VN päätös maakunnista Hallinto-oikeudet (tuomiopiirit) 6 OM VN asetus Kela, vakuutuspiirit 24 (1.1.2016 lukien 5 vakuutuspiiriä) Kela määrää (Laki Kansaneläkelaitoksesta)
Kunnat, valmisteluvaihe, hyvinvointi jne. Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä tai tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja. kunnilla jatkossa iso merkitys asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä Hyvinvointi mielletään sote-palveluksi-mutta pääsääntöisesti hyvinvointi luodaan kunnissa muualla kuin sotessa Miten luodaan toimiva yhteistyön malli ja vastuuttaminen ilman osaoptimointia? Hyvinvointikertomusmalli vai mikä muu???
Lisää kysymyksiä??? Tilat, investoinnit, ulkoistukset Rajauksia investointeihin, säädöksiä valmisteluvaiheessa Palvelutoiminnan arki on kuitenkin hoidettava Muodostuuko arki kynällä piiretyin rajoin vai vaatiiko se samanlaisen kulttuuri- ja arvopohjan?
Kiitos ja kuulakasta syksyn jatkoa!