Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Transkriptio

1 Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

2 Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen ollaan erottamassa toisistaan Järjestämisvastuu uudessa Sote-mallissa olisi viidellä (ERVA) SOTE-alueella Niitä ohjattaisiin kansallisesti ministeriön neuvottelumenettelyn kautta SOTE-alueen toimintaa säätelisi järjestämispäätös, jonka valmistelussa olisivat mukana tuottamisvastuussa olevat tahot ja jota ministeriö em. neuvottelumenettelyn kautta ohjaisi Mutta mikä rooli on kunnilla, joiden kontolla olisi rahoitusvastuu ja jossa asuvat palvelujen käyttäjät?

3 Onko vastaus helppo? Eli onko niin, ettei kunnilla ole mitään roolia? (eilen kunnanvaltuustossa totesin, että minulla on 50 minuutin puheenvuoro, jonka voisi kuitata viidessä sekunnissa, eli ei omistajaohjausta ole ) Niinkin voi todeta, mutta siihen säälitilaan ei kannata jäädä makaamaan Kunnat voivat vaikuttaa yhä paljon ennen SOTEn valmistumista ja ennen kaikkea sitä aluetta luotaessa Ja viisaasti toimien myös mahdollisessa uudessa SOTE-mallissa

4 Miksi sitä omistajaohjausta pitäisi olla? Tällä hetkellä, kun SOTE-mallia kohtaan on alkanut herätä kritiikkiä, niin eniten huolissaan ollaan siitä, mahdollistaako malli yksityisen palvelutuotannon Huolta herättää myös nyt se, millaista osaoptimointia saatetaan synnyttää palvelujen kohdalla ja osaoptimointiin(kin) osaltaan saattaisi kuntien aito vaikutusmahdollisuus johtaa Mutta kun koko sotessa kyse on valtaosin lähipalveluista niin siksi sitä omistajaohjausta pitäisi aidosti olla ja koska kunnille jää kuitenkin lain kautta vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä

5

6

7

8

9

10 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2012 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 307,7 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto: 178,8 M 3. erikoissairaanhoito: 229,3 M, Keski-Suomen keskussairaala ja muut vastaavat erikoissairaanhoidon palvelut 4. erityistason hoito (erva), yliopistosairaalat: 22,7M, yhteensä yliopistosairaalat, josta KYS 15,0 M, HUS 5,3M, TAYS 1,8 M, TYKS 0,4 M JA OYKS 0,2 M Kuvioissa nettokustannukset on suhteutettu alueen asukaslukuun Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksien %-osuudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2012 Sosiaalitoimi (ei sisällä lasten päivähoitoa) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito (Keskussairaalat, aluesairaalat ja yksityiset) Yliopistosairaalat (ERVA) Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Hankasalmi 42,5 % 26,1 % 29,4 % 2,0 % 100 % Joutsa 41,9 % 26,6 % 28,8 % 2,7 % 100 % Jyväskylä 41,3 % 23,1 % 32,4 % 3,2 % 100 % Kannonkoski 55,1 % 19,7 % 16,2 % 9,0 % 100 % Karstula 46,4 % 25,8 % 23,3 % 4,5 % 100 % Keuruu 36,1 % 28,7 % 33,2 % 2,0 % 100 % Kinnula 48,0 % 24,0 % 26,8 % 1,2 % 100 % Kivijärvi 53,4 % 17,2 % 28,1 % 1,3 % 100 % Konnevesi 31,8 % 35,6 % 30,9 % 1,6 % 100 % Kyyjärvi 47,8 % 20,0 % 30,0 % 2,2 % 100 % Laukaa 42,9 % 21,3 % 32,6 % 3,1 % 100 % Luhanka 46,2 % 25,0 % 24,9 % 4,0 % 100 % Multia 54,4 % 28,8 % 14,9 % 1,8 % 100 % Muurame 31,8 % 29,3 % 36,0 % 3,0 % 100 % Petäjävesi 31,9 % 28,4 % 36,6 % 3,1 % 100 % Pihtipudas 43,9 % 26,4 % 27,6 % 2,1 % 100 % Saarijärvi 43,9 % 24,9 % 28,7 % 2,5 % 100 % Toivakka 46,8 % 18,7 % 31,7 % 2,7 % 100 % Uurainen 38,1 % 21,2 % 36,8 % 3,8 % 100 % Viitasaari 46,9 % 24,9 % 25,1 % 3,1 % 100 % Äänekoski 41,6 % 25,0 % 29,6 % 3,8 % 100 % KSSHP yhteensä 41,7 % 24,2 % 31,0 % 3,1 % 100 % Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto

12 Eli yhteenvetona palvelukentästä Valtaosa SOTEsta sosiaalipalveluja Yli puolet palveluista (myös kustannusten kautta tarkastellen) tuotetaan kunnan alueella lähipalveluina nyt ja jatkossa SOTEa ei voida johtaa vain ERVAsta käsin ei erikoissairaanhoidon kautta, vaan palvelupyramidi toisin päin kääntäen Ja tähän itse asiassa tarvitaan kuntien omistajaohjausta ja sitä enemmän, mitä moninaisempi/hajanaisempi on palvelutuottajien joukko

13 Eli pyramidi käännettävä oikeaan tasapainoon kuntien ohjauksen avulla sosiaali Perusterveys Erikois sairaan hoito Erikoissairaanhoito Perusterveys sosiaali

14 Kunnalla ei kuitenkaan jatkossa ole päätösvaltaa suoraan, onko millään tavoin välillisestikään Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikat/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluja tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palvelujen järjestämiseen (tämä koonti ja aiemmat kaaviot siis suoraan Mikael Palolan ja Reijo Räsäsen esityksestä Keski- Suomen sote-malliin ajankohtainen vielä vahvemmin tässä uudessa sote-mallissa)

15 Kuntien valta Sote-alueella olematon? Kunnille määritellään edustus alueen ylimmässä toimielimessä (missä otetaan huomioon poliittinen suhteellisuus) Käytännössä yhdelläkään kunnalla kuntana ei Sotealueella ole yksinään ole suurta valtaa Kuntien omistajaohjaus voikin toteutua ehkä tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän kautta Ja siksi on suuresti merkitystä miten ja kuinka hyvässä yhteistyössä Keski-Suomen tuottamismallia rakennetaan

16

17 Myönnettävä kuitenkin on se kaikkien - että onhan tämä myös käsittämätön riski Hivenen otsikkoni ohi on pakko todeta, että kukaan ei taida vielä osata selventää, miten asiakas (kuntalainen) ja rahoittaja (kunta) tulevat oikeasti kuulluksi Kukaan ei taida tietää, mitä rahoitusta malli vaatii Kunnalliselle demokratialle tämä voi olla suurempi riski kuin esimerkiksi kuntarakenneuudistus olisi ollut konsanaan jollei löydetä niitä aitoja keinoja kuntien omistajaohjauksiin kuntayhtymissä SOTE-alueeseen suoraan voi omistajaohjaukseen olla mahdoton löytää mekanismia, tuottajakuntayhtymään meidän on sellainen kyettävä luomaan

18 SOTE-malliin haluavat myös kaikki ottaa kantaa Monella taholla on vahvoja näkemyksiä uudistuksesta Monet ottavat enemmän tai vähemmän objektiivisesti muutokseen kantaa Moniarvoinen keskustelu tuo esiin uusia näkökulmia, mutta usein julkisen palvelutuotannon kokonaisuus voi niissä kannanotoissa hämärtyäkin Nostan esiin pari esimerkkiä, joissa paljon hyvää, mutta myös taas niitä riskejä

19 EVA on esittänyt aikalisää kolmesta syystä 1) Se, että sote-alue hankkisi palvelut kilpailuttamatta kunnilta ja kuntayhtymiltä on sen mielestä hankintalain vastainen (sinällään aika raju tulkinta, kun olemassa olevien palvelujen hallintoa järjestellään uudestaan, niihin on olemassa olevat tilat jne tulkinta kuntien kannalta jopa kestämätön?) 2) On syntymässä valta- ja vastuusuhteilta sekava hallintomalli (mikä kyllä on kiistatonta, sillä nyt kaksi tasoa (valtiokunnat) jatkossa hallintoportaita minimissään neljä (valtio-sotealueettuotantoalueet-kunnat) ja ehkä jopa enemmän?) 3) Sote-uudistus ei palvele palvelujen käyttäjienkään etuja (EVAn tavoin on kyllä nähtävä, ettei laissa nyt niin suuresti perustella palvelujen saatavuuden paranemista tai laadun paranemista)

20 Sitra taas on julkaissut oman rahoitusmallinsa Sitran uudessa sote-rahoitusmallissa iso vastuu terveyden ylläpidosta uskotaan kunnille, joita kannustetaan edistämään kuntalaisten hyvinvointia. Mallin mukaan sote-järjestäjä maksaa kunnille neljän vuoden välein palautuksia, jotka on sidottu kuntalaisten terveyden edistämiseen ja palveluntarpeen vähentämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistajina kunnat eivät jää sote-uudistuksessa sivustaseuraajan rooliin, vaan niille on tarjolla suorastaan pääosa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

21 Mutta olisiko Sitran malli oikeudenmukainen Eikö siinä taas ole riski, että ne kunnat käytännössä kaupungit joihin palvelut keskittyvät, saavat myös paremmat mahdollisuudet edistää kuntalaistensa terveyden edistämistä Ja sitten taas vanhenevat ja väestöltään pienenevät kunnat, joista palvelut vähenevät taas maksavat lisää vähemmistä ja huonommista palveluista Synnyttäisikö kurjuuden oravanpyörän

22 Mutta pelkkä hyvinvoinnin edistäminen ei riitä Kuntien rooliksi ei oikein riitä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen omistajaohjauksena (vaikka siihen tulisi rahallinen kannuste) Toisaalta olemassa oleva lähtötilanne on otettava huomioon ikävä kyllä kaikkea ei edes voi avata kilpailulle Jo pelkästään olemassa olevia kiinteistöjä on noin 0,5 miljardin tasearvosta ja uusi sairaala syntymässä siihen päälle siinä muuten ensimmäinen vahva omistajapoliittinen linjaus muuten (Pirisen Pekan esitys)

23 Keskeinen omistajapoliittinen linjaus siis 1) Säilyvätkö sote-kiinteistöt kuntien omistuksessa (jolta SOTE-tuottaja vuokraisi tiloja) 2) Perustetaanko erillinen tilatoimijakuntayhtymä tms. (jolta SOTE-tuottaja vuokraisi tiloja) 3) Siirretäänkö kiinteistöt SOTE-tuottajan omistukseen (millä tavalla siirretään?) 4) Mikä muu vaihtoehto Ja sairaanhoitopiirin purkaminen kuuluu siis tähän samaan samoin uuden sairaalan vastuut ja velvoitteet

24 Olennaista mielestäni on siis Rakentaa SOTE-tuottajamalli sellaiseksi, johon voimme yhdessä sitoutua Silloin sen kautta voimme aidosti vaikuttaa palveluihin jatkossa, jos nykyvalmistelu etenee ja se taas edellyttää meiltä toisiimme luottamista Rakentaa SOTE-tuottajamallia ajatuksella, että se on mallimme vaikka nykylakivalmistelu muuttuisi/kaatuisi koska jollain tavoin isompien hartioiden varaan SOTE jatkossa rakentuu Tietää, mitkä kunnat ovat mukana ketkä sitoutuvat

25 Muistetaan siis kunnalla ei ole valtaa Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikat/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluja tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palvelujen järjestämiseen MUTTA SOTETUOTTAJALLA VOI OLLA JA SEN KAUTTA KUNNILLA VÄLILLISESTI

26 Keski-Suomen haasteet ja vahvuudet - Maakunnan nykyinen hajanaisuus - Kuntien välinen epäluottamus - Pitkät etäisyydet, pienet väestöpohjat, ikääntyminen - Henkilöstön saanti jatkossa osassa aluetta - Valmiina olema alijäämä SOTEssa + Hyvä valmistelupohja valmiina (Räsänen/Palola) + SOTE hanke

27 Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Käytännön tasolla erittäin hankala siis luoda Vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa maakunnallisesti SOTE tuottajakuntayhtymä voi siis olla vahvassa roolissa, mutta vain jos se on mahdollisimman yhtenäinen ja mahdollisimman tehokas se kun käytännössä on valmistelussa mukana, kun SOTEalueella tehdään järjestämispäätöstä (Yhtymävaltuusto 61, yhtymähallitus 9???)

28 Konkreettisesti ensimmäiset askeleet 1) Ratkaista sairaanhoitopiirin purkuun liittyvät asiat 2) Pohtia SOTE-tilojen kohtalo jatkossa 3) Luoda tuottajakuntayhtymään sellaiset ohjausmekanismit, että eri kokoiset kunnat ja eri puolelta Keski-Suomea tulevat kuulluksi (kuntayhtymän muodollinen päätöksentekoelinhierarkia ei siihen riitä) 4) Tehostaa ja jäntevöittää nykyisiä SOTE-palveluja jokaisessa kunnassa, jotta lähdemme liikkeelle mahdollisimman vahvalta pohjalta

29 luodaan rohkeasti uutta (Esko Kilpi) Tahtotila Tahtotila

30 Lopuksi Esitykseni enemmän siis ajatuksia huomisesta kuin ratkaisuja haasteisiin Monelta osin vain omaa pohdintaa tai toisilta lainattua mieleeni jäänyttä, mutta toivottavasti synnytti kysymyksiä, vastustusta, nyökyttelyä ja pään pudistustakin